LEMPÄÄLÄN VESI LIIKELAITOS JA VESILAHDEN VESIHUOLTOLAITOS ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN

Vastaanottaja Lempäälän Vesi liikelaitos ja Vesilahden vesihuoltolaitos Asiakirjatyyppi Alueellisen vesihuoltoyhtiön perustaminen Päivämäärä 7.4.2017 LUONNOS LEMPÄÄLÄN VESI LIIKELAITOS JA VESILAHDEN VESIHUOLTOLAITOS ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN Päivämäärä 7.4.2017 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Armi Heino, Henri Paatela Jyri Rautiainen Viite 1510031104

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. VESIHUOLTOLAITOSTEN NYKYTILANNE 2 2.1 Organisaatio 2 2.1.1 Henkilöstö 2 2.2 Asiakaskunta 3 2.3 Toiminnan volyymit 3 2.4 Vesihuoltomaksut 4 2.4.1 Vesihuollon nykyisten maksujen vertailu vuoden 2015 VVY- vertailuhintoihin 6 2.5 Talous 9 2.5.1 Laitosten käyttöomaisuuden kirjanpitoarvot 9 2.5.2 Taloudentila vuonna 2015 11 2.5.3 Talous 18 2.5.4 Investoinnit 19 3. VAIHTOEHTOISTEN TOIMINTAMUOTOJEN YLEISKUVAUS 20 3.1 Yleistä 20 3.2 Taseyksikkö 21 3.3 Kunnallinen liikelaitos 22 3.4 Osakeyhtiö 23 4. VESILAITOSTEN YHTIÖITTÄMISEN VAIKUTUKSET 24 4.1.1 Hallinto ja päätöksenteko 24 4.1.2 Talous ja sen läpinäkyvyys 24 4.1.3 Operatiivinen toiminta 25 4.1.4 Verotus 25 4.1.5 Investoinnit 25 4.1.6 Henkilöstö 26 4.1.7 Hankinnat 26 4.1.8 Kehitystoiminta 26 5. ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN POTENTIAALISET HYÖDYT 27 6. ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 29 6.1 Perustamisen valmistelu 29 6.2 Vesihuoltoyhtiön perustaminen ja vesihuolto-omaisuuden siirtäminen 30 6.3 Yhtiön toiminnan aloittaminen 30 7. TALOUSENNUSTEET - YHTIÖN PERUSTAMISEN TALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN 32 7.1 Talousennusteiden lähtötiedot ja oletukset 32 7.2 VE0 talousennusteiden tulokset 33 7.2.1 VE0a: Lempäälän Vesi liikelaitos jatkaa toimintaansa nykyisellään itsenäisenä laitoksena 33 7.2.2 VE0b: Vesilahden vesihuoltolaitos jatkaa toimintaansa nykyisellään itsenäisenä laitoksena 35 7.3 VE1 ja VE2 talousennusteiden tulokset 36 7.3.1 Yhtiön perustaminen 36 7.3.1 VE1a talousennusteen tulokset 38 7.3.1 VE1b talousennusteen tulokset 43 8. YHTEENVETO TALOUSENNUSTEISTA 47 9. JOHTOPÄÄTÖKSET 51

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN LIITTEET Liite 1: Talousennuste VE0a Liite 2: Talousennuste VE0b Liite 3: Talousennuste VE1a Liite 4: Talousennuste VE1a Liite 5: Talousennuste VE2 Liite 6: Kauppakirjaluonnokset (Lempäälä 6a, Vesilahti 6b) Liite 7: Osakassopimus Liite 8: Yhtiöjärjestys

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 1 1. JOHDANTO Tässä esiselvityksessä tarkastellaan Lempäälän Vesi liikelaitoksen ja Vesilahden kunnan vesihuoltolaitoksen yhdistämistä ja yhtiöittämistä. Työn tavoitteena on tarjota vesilaitosten johdolle ja kuntien päättäjille selkeä käsitys vesilaitosten yhdistämisen ja yhtiöittämisen vaikutuksista, sekä esitellä muutosten läpiviemiseksi tarvittavat toimenpiteet ja päätökset. Työ koostuu viidestä osioista. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan vesihuoltolaitosten nykytilanne. Tarkastelu sisältää vesilaitosten teknisen, taloudellisen, ja hallinnollisen nykytilanteen selvittämisen yleisellä tasolla, sekä keskeisten tunnuslukujen vertailun valtakunnallisiin keskiarvoihin. Työn toisessa osiossa esitellään yleisellä tasolle vesihuoltolaitosten nykyiset ja mahdolliset tulevaisuuden toimintamuodot - osakeyhtiö, liikelaitos, taseyksikkö. Esittelyssä kiinnitetään huomiota mm. hallintoon ja päätöksentekoon, henkilöstöön, kirjanpitoon, verotukseen, sekä talouden läpinäkyvyyteen ja maksuihin. Lisäksi esitetään eri toimintamuotojen jakauma Suomessa ja lyhyt historiakuvaus viimeaikaisesta kehityksestä. Työn kolmannessa osioissa esitetään yksityiskohtainen kuvaus yhtiöittämisen toteuttamisesta (yhtiöittämisprosessi), eli kaikki toimenpiteet ja lisäselvitykset, sekä kuntien päätökset ja asiakirjat, joita yhtiön perustaminen ja liiketoimintakaupat edellyttävät, sekä ohjeellinen aikataulu prosessin läpiviemiseksi. Työn neljännessä osassa esitetään alueellisen vesihuoltoyhtiön perustamisen vaikutukset edut, haitat, uhat ja mahdollisuudet - yksityiskohtaisella tasolla. Vaikutuksia arvioidaan paitsi Lempäälän ja Vesilahden vesilaitosten myös muiden keskeisten sidosryhmien näkökulmasta (kuntaomistajat, henkilöstö, asiakkaat). Taloudelliset vaikutukset selvitetään laatimalla laitoksille liiketaloudellinen ennuste useassa eri skenaariossa: - Talousennuste VE0: Vesilaitokset jatkavat toimintaansa itsenäisinä vesilaitoksina o VE0a: Lempäälän Vesi jatkaa toimintaa itsenäisenä liikelaitoksena o VE0b: Vesilahden vesilaitos jatkaa toimintaa itsenäisenä kunnallisena vesilaitoksena (kirjanpidollinen taseyksikkö) - Talousennuste VE1: Perustetaan uusi alueellinen vesihuoltolaitos 1.1.2018, joka ostaa liiketoimintakaupalla Lempäälän veden ja Vesilahden vesilaitoksen vesihuoltoliiketoiminnan - Talousennuste VE2: Perustetaan uusi alueellinen vesihuoltolaitos 1.1.2018, joka ostaa liiketoimintakaupalla Lempäälän veden ja Vesilahden vesilaitoksen vesihuoltoliiketoiminnan, ja johon liitetään Länsi-Narvan ja Tuulikalliontien vesiosuuskunnat Työn viimeisessä osiossa esitetään yhdistymistä harkitsevien osuuskuntien nykytilanne, yhdistämisprosessi, sekä yhdistämisen vaikutukset vastaanottavan vesihuoltoyhtiön toimintaan ja talouteen. Suunnitelman tilaajana toimii Lempäälän Vesi liikelaitos ja Vesilahden vesihuoltolaitos. Suunnitelman laatimisesta vastaa Ramboll Finland Oy, jossa työhön ovat osallistuneet projektipäällikkö DI Jyri Rautiainen, suunnittelijat DI Armi Heino ja DI,KTM Henri Paatela, sekä juridiikan erityisasiantuntija OTK Sanna Suvanto.

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 2 2. VESIHUOLTOLAITOSTEN NYKYTILANNE 2.1 Organisaatio Lempäälän Vesi liikelaitos Lempäälän kunnan vesihuollosta vastaa Lempäälän Vesi liikelaitos, jonka tehtävänä on tuottaa yhdyskunnan vedenhankintaan ja viemäröintiin liittyvät palvelut sekä kehittää vesihuoltoa yhdyskunnan muun kehityksen asettamien vaatimusten mukaisesti. Vesilaitos on toiminut kunnallisena liikelaitoksena 1.1.2014 alkaen ja sen päätöksenteosta vastaa kunnanhallituksen alaisuudessa toimiva Lempäälän Veden johtokunta. Liikelaitoksen palveluksessa on 11 vakinaista työntekijää ja yksi määräaikainen työntekijä vuoden 2015 lopussa, sekä satunnaisesti lyhytaikaisia harjoittelijoita. Vesilahden vesihuoltolaitos Vesilahden kunnallista vesihuoltolaitosta koskevista ratkaisuista päättävät kunnanvaltuusto ja kunnanhallitus. Käytännön tehtävät on alistettu tekniselle lautakunnalle. Vesilahden vesi- ja viemärilaitos on muutettu kirjanpidollisesti eritytetyksi laitokseksi 1.1.2015 alkaen. 2.1.1 Henkilöstö Suunnittelualueen vesihuoltolaitosten tehtäviä on hoitanut vuonna 2015 yhteensä 16 henkilöä, joista Lempäälän Veden henkilöstöä oli 11 henkilöä, Lempäälän kunnan henkilöstöä yksi henkilö, Vesilahden vesi- ja viemärilaitoksen henkilöstöä kaksi henkilöä ja Vesilahden kunnan henkilöstöä kaksi henkilöä. Lempäälän Veden henkilöstöön kuuluu Toimitusjohtaja, Verkostoinsinööri, Käyttöinsinööri, kaksi laitosmiestä, neljä putkiasentajaa ja kaksi toimistosihteeriä (11kpl). Lisäksi Lempäälän kunnassa toimii piirtäjä (1kpl). Vesilahden vesi- ja viemärilaitoksen henkilöstöön kuuluu Rakennusmestari ja Ammattimies, joka toimii samalla myös Asentajana (2kpl). Lisäksi Vesilahden kunnassa toimii Palvelusihteeri ja Kehitysjohtaja (2kpl). Vesilahden Länsi- Narvan ja Tuulikalliontien vesihuolto-osuuskunnilla ei ole henkilöstöä. Edellä mainittujen 16 henkilön työtehtävien muuttaminen henkilöstötyövuosiksi esitetään seuraavassa kuvassa (Kuva 1). Vuoden 2015 tietojen mukaan henkilötyövuosiksi saatiin yhteensä 8,9 htv, josta Lempäälän Vedellä 8 htv ja Vesilahden vesi- ja viemärilaitoksella 0,9 htv. Henkilötyövuotta (htv) 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 8,0 Lempäälän Vesi HENKILÖSTÖ (htv) VUONNA 2015 0,9 Vesilahden vesi-ja viemärilaitos Kuva 1. Lempäälän Veden ja Vesilahden vesi- ja viemärilaitoksen henkilötyövuodet vuonna 2015.

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 3 2.2 Asiakaskunta Lempäälän Vesi liikelaitos Lempäälän Vesi liikelaitokseen liittyneitä kiinteistöjä on 4607 kpl (tilanne 31.12.2015). Vuoden 2015 aikana Lempäälän asukasluku kasvoi 309 asukkaalla. Kasvuvauhti on hidastunut viime vuosina. Kasvuvauhdin ennustetaan vielä hidastuvan lähivuosina. Lempäälän Veden asiakaskuntaan kuuluu myös vesiosuuskuntia, joita ovat Jysmän, Lahdenkylän, Lastusen, Rantoisen, Ruotasjärven vesihuolto-osuuskunnat. Edellä mainituille vesihuolto-osuuskunnilta vuonna 2015 laskutetun veden määrä oli yhteensä noin 27 500 m 3 ja laskutetun jäteveden määrä yhteensä noin 28 700 m 3. Vuoden 2016 jälkeen Lempäälän Vesi liikelaitokseen on yhdistynyt Vaihmalan, Miemolan ja Toutosen vesihuolto-osuuskunnat sekä Säijänmaan vesiosuuskunta. Vesilahden vesihuoltolaitos Vesilahden vesihuoltolaitokseen on vuoden 2015 lopulla liittyneenä 907 kiinteistöä. Vesilahden asiakaskuntaan kuuluu myös vesiosuuskuntia, joita ovat Länsi - Narvan ja Tuulikalliontien vesihuolto-osuuskunnat. Edellä mainituille vesihuolto-osuuskunnilta vuonna 2015 laskutetun veden määrä oli yhteensä noin 4 980 m 3 ja laskutetun jäteveden määrä yhteensä noin 3 240 m 3. 2.3 Toiminnan volyymit Lempäälän Vesi liikelaitos Talousvesi Lempäälän Veden talousveden hankinta perustuu kolmeen omaan pohjavedenottamoon (2015: 367 744 m 3 /v), sekä Valkeakoskelta, HS-vedeltä ja Tampereelta ostettavaan raakaveteen (2015: 896 622 m 3 /a). Vuonna 2015 omista ottamoista saadun veden määrä oli 29,09 % kaikesta verkostoon pumpatusta vedestä. Laskuttamattoman veden osuus kaikesta vesijohtoverkostoon pumpatusta vedestä oli 11,4 %. Vuotoveden osuus kokonaishävikistä on arvioilta noin 8 %. Vesijohtoverkostojen kokonaispituus vuoden 2015 lopussa oli 257 km. Kunnan omien verkostojen lisäksi Lempäälän alueella toimii useita vesiosuuskuntia (Lahdenkylä, Lastunen, Miemola, Rantoinen, Ruotasjärvi, Säijä, Toutonen ja Vaihmala), joista osa on liitetty kunnan vesilaitokseen vuoden 2016 aikana. Jätevesi Lempäälän jätevedet käsitellään Kuokkalankosken rannalla sijaitsevalla jätevedenpuhdistamolla. Puhdistusprosessi perustuu biologiseen aktiivilietekäsittelyyn sekä fosforin kemialliseen saostukseen. Vuoden 2015 aikana jätevettä käsiteltiin kaikkiaan 1 598 531 m 3, josta Vesilahdelta johdettavia jätevesiä oli n.140 528 m 3. Laskuttamattoman jäteveden osuus käsitellystä jätevedestä oli 36,6 % (2015). Jätevesiviemärien kokonaispituus vuoden 2015 lopussa oli 236,9 km. Lisäksi laitoksella on huleveden viemäröintiverkostoa 61,9 km (2015). Jätevesipumppaamoita on yhteensä 88 kpl (2015).

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 4 Vesilahden vesihuoltolaitos Talousvesi Vesijohtoverkostoon on vuoden 2015 lopussa liittyneenä 907 kiinteistöä ja liittymisaste noin 87 %. Vesijohtoverkoston pituus on arviolta noin 50 km. Kaikki liittyjille toimitettava talousvesi ostetaan Lempäälän kunnalta. Vuonna 2015 laskutetun talousveden määrä oli 114 512 m 3 ja laskuttamattoman 8045 m 3. Laskuttamattoman veden osuus oli 6,9 %. Jätevesi Viemäriverkostoon on vuoden 2015 lopussa liittyneenä 821 kiinteistöä ja liittymisaste 88,7 %. Kaikki jätevedet johdetaan siirtoviemäriä pitkin Lempäälän jätevedenpuhdistamolle. Vuonna 2015 laskutetun jäteveden määrä oli 102 365 m 3 ja vastaanotettu jätevesi 140 528 m 3. Viemäriverkoston pituus on arviolta noin 36 km. Lisäksi laitos vastaa huleveden viemäröinnistä yhdellä asuinalueella, jossa verkostoa on alle kilometri. 2.4 Vesihuoltomaksut Lempäälän Vesi liikelaitos Lempäälän Vesi-liikelaitos perii asiakkailtaan liittymismaksua, perusmaksua ja käyttömaksua. Maksuilla katetaan vesihuoltopalvelujen tuottamisen kustannukset, rahoitetaan investoinnit, sekä tarjotaan kohtuullinen tuotto omistajan sijoittamalle pääomalle. Liittymismaksu Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoihin. Lempäälän Vesi liikelaitos perii liittyjiltä liittymismaksun kiinteistön käyttötarkoituksen, laajuuden ja palveluiden käytön perusteella seuraavan kaavan mukaisesti (1.1.2017 alkaen): - L = k*a*p*yl, missä o A = rakennusluvan mukainen kerrosala o P = palvelukerroin o k = kiinteistötyypin mukainen kerroin o yl = liittymismaksun yksikköhinta (5,87 /k-m 2 ALV 0%) - Kaavasta poiketen alle 120 m 2 pientaloille on asetettu palvelukohtainen kiinteä liittymismaksu seuraavasti: o Talousvesi 1549,68 (ALV 0%) o Jätevesi 1743,39 (ALV 0%) o Hulevesi 581,13 (ALV 0%) Yhteensä 3874,20 (ALV 0%) - Lisäksi laitoksella on käytössä kolme alueellisesti korotettua liittymismaksua: o Alue 1: Luodonniemen alue aina vähintään 8168,20 (alv. 24%) o Alue 2: Pyhällöntien alue aina vähintään 10.856,00 (alv. 24%) o Alue 3: Saarikontien alue uudet liittyvät aina 10.403,00 (alv. 24 %) o Alue 4: entinen Miemolan vh-osuuskunnan alue aina vähintään 12.071,41 (alv. 24 %) o Alue 5: entinen Säijänmaan vesiosuuskunnan alue aina vähintään 6.200,00 (alv. 24 %)

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 5 Perusmaksut Lempäälän Vesi liikelaitos perii liittyjiltä palvelukohtaista perusmaksua kiinteistön vesimittarin koon perusteella seuraavasti (1.1.2017 alkaen):: - Talousvesi: Perusmaksuvyöhyke 1: Lempäälä lukuunottamatta muita edellä esitettäviä perusmaksuvyöhykkeitä o 15-20 mm: 53,85 /v (sis. ALV 24%) o 21-40 mm: 204,71 /v (sis. ALV 24%) o yli 40 mm: 572,76 /v (sis. ALV 24%) Perusmaksuvyöhyke 2: ent. Miemolan vh-osuuskunnan alue o 15-20 mm: 79,70 /v (sis. ALV 24%) o 21-40 mm: 302,97 /v (sis. ALV 24%) o yli 40 mm: 847,68 /v (sis. ALV 24%) Perusmaksuvyöhyke 3: ent. Säijänmaan vesiosuuskunnan alue o 15-40 mm: 384,28 /v (sis. ALV 24%) - Jätevesi: Perusmaksuvyöhyke 1: Lempäälä lukuunottamatta muita edellä esitettäviä perusmaksuvyöhykkeitä o 15-20 mm: 61,75 /v (sis. ALV 24%) o 21-40 mm: 235,78 /v (sis. ALV 24%) o yli 40 mm: 654,49 /v (sis. ALV 24%) Perusmaksuvyöhyke 2: ent. Miemolan vh-osuuskunnan alue o 15-20 mm: 91,38 /v (sis. ALV 24%) o 21-40 mm: 348,94 /v (sis. ALV 24%) o yli 40 mm: 968,64 /v (sis. ALV 24%) Käyttömaksut Käyttömaksun perusteena on kiinteistön käyttämän veden määrä. Se mitataan laitoksen asentamalla tai hyväksymällä vesimittarilla. Käyttömaksua peritään erikseen vedenjakelusta ja jätevedestä seuraavasti (1.1.2017 alkaen): - Talousvesi 1,58 /m 3 (ALV 0 %) - Jätevesi 2,23 /m 3 (ALV 0 %) Vesilahden vesihuoltolaitos Vesilahden vesihuoltolaitos perii asiakkailtaan liittymismaksua, perusmaksua ja käyttömaksua. Maksuilla katetaan vesihuoltopalvelujen tuottamisen kustannukset, rahoitetaan investoinnit, sekä tarjotaan kohtuullinen tuotto omistajan sijoittamalle pääomalle. Liittymismaksu (palautuskelpoinen) Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoihin. Vesilahden vesihuoltolaitos perii kaikilta uusilta liittyjiltä liittymismaksun kiinteistötyypin ja käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti (maksu kattaa sekä talous että jäteveden) (1.1.2017 alkaen): - Maksuluokka 1: Asuintalot ja lomarakennus: 5500 (ALV 0%) + (hulevesi 484 ) - Maksuluokka 2: Rivitalo ja kerrostalo: 5500 (ALV 0%) + asunnot 880 /asukas (+hulevesi 484 ) - Maksuluokka 3: Maatalouden tuotantorakennus ja muut rakennukset sekä teollisuuden ja erityisrakennukset sisältäen majoitus ja kongressirakennukset: 5500 (ALV 0%) + 550 jokaista 100 m 2 kohden Mikäli kiinteistö liittyy vain vesijohtoon peritään liittymismaksusta 50% suuruisena, ja mikäli vastaavasti vain viemäriin, 70% suuruisena. Lisäksi vesihuoltolaitos perii lisäliittymismaksua, mikäli kiinteistölle rakennetaan yli 100 m 2 suuruinen lisärakennus.

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 6 Perusmaksut Vesilahden vesihuoltolaitos perii kaikilta liittyjiltä kiinteän palvelukohtaisen perusmaksun seuraavasti (1.1.2017 alkaen): - Talousvesi: 48,76 /v (ALV 0%) - Jätevesi: 58,52 /v (ALV 0%) - Hulevesi: 19,50 /v (ALV 0%) Käyttömaksut Käyttömaksun perusteena on kiinteistön käyttämän veden määrä. Se mitataan laitoksen asentamalla tai hyväksymällä vesimittarilla. Käyttömaksua peritään erikseen vedenjakelusta ja jätevedestä seuraavasti (1.1.2017 alkaen): - Talousvesi 2,26 /m 3 (ALV 0 %) - Jätevesi 2,57 /m 3 (ALV 0 %) 2.4.1 Vesihuollon nykyisten maksujen vertailu vuoden 2015 VVY- vertailuhintoihin Vesihuoltolaitoksen maksuja voivat yleisesti olla liittymismaksu, kiinteä perusmaksu, kulutettuun määrään perustuva käyttömaksu sekä palvelumaksut. Maksuja voidaan periä vedelle, jätevedelle ja hulevedelle. Kaikki tässä kappaleessa mainitut maksut esitetään arvonlisäverollisena (24 %) lukuun ottamatta Lempäälän Veden liittymismaksuja. Lempäälän Veden liittymismaksut ovat siirtokelpoisia, jolloin ne kirjataan liikevaihtoon ja ovat arvonlisäverollisia. Koska liittymismaksun ja perusmaksun laskuperusteet vaihtelevat, voidaan ne yhteismitallistaa parhaiten käyttämällä Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen (VVY) ns. vertailuhintaa. Se lasketaan kerrosalaltaan 150 m 2 omakotitalolle, joka sijaitsee 1.000 m 2 tontilla ja jonka vedenkulutus vuodessa on 180 m 3. Vertailulukua käytetään vuosittain valtakunnallisesti vesihuoltopalveluiden hintakehityksen seurantaan. Vertailuhinta ottaa huomioon sekä palveluiden käytöstä aiheutuvat suorat kustannukset (perus- ja liittymismaksut) että liittymisestä aiheutuneet kustannukset tasattuina. Vaikka vertailuun osallistuu vain pari sataa Suomen kaikkiaan noin 1.500 vesihuoltolaitoksesta, ne edustavat tiiviisti rakennettujen yhdyskuntien vesihuoltoa erittäin hyvin. Vuonna 2015 laaditussa vertailussa noin 180 laitoksen vertailuhintojen keskiarvo omakotitalolle, joka on liitetty sekä vesi- että viemärihuollon palveluihin, oli 5,54 /m 3 (alv 24 %). Suunnittelualueen vesilaitosten vertailuhinnat on koottu seuraavaan taulukkoon (Taulukko 1). Kuva 2 havainnollistaa talous- ja jäteveden vertailuhintoja. Seuraavissa kuva ja taulukko vertailuissa ovat mukana myös Pirkanmaan muut vesihuoltolaitokset.

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 7 Taulukko 1. Vesihuoltopalveluiden hinnat vuonna 2015 sisältäen arvonlisäveron 24 %. Vesiosuuskunnilla liittymismaksut ovat verottomia. Vesihuoltopalveluiden hinnat kuluttajalle (sisältää mahdollisen alv:n) 24 % 2015 Lempäälän Vesi Vesilahden vesi-ja viemärilaitos Vesi liittymismaksu, ok-talo 150 m 2, 2 332 2 100 4 000 1 815 1 720 1 943 1 716 perusmaksu, ok-talo, /v 50,76 49,97 74,40 9,46 8 68,00 54,00 70,00 veden käyttömaksu, /m 3 1,82 2,31 2,03 2,31 1,35 1,65 1,93 1,58 VVY-vertailuhinta, talousvesi, /m 3 2,49 2,93 3,11 2,36 1,70 2,31 2,55 2,24 Jätevesi liittymismaksu, ok-talo 150 m 2, 2 624 2 900 6 000 1 815 2 600 2 918 2 275 perusmaksu, ok-talo, /v 58,20 59,97 95 103,00 54 75,00 jäteveden käyttömaksu, /m 3 2,60 2,64 2,32 2,64 1,98 2,86 3,08 2,59 VVY-vertailuhinta, jätevesi, /m 3 3,36 3,46 3,32 2,64 2,81 3,87 3,87 3,30 VVY-vertailuhinta yhteensä, /m 3 5,86 6,39 6,43 5,00 4,51 6,18 6,42 5,54 * Lempäälän Veden liittymismaksut ovat siirtokelpoisia, mutta eivät palautettavia. Liittymismak sut kirjataan tilinpäätök sessä tuloina tuotoksi. Siirtok elpoiset liittymismak sut ovat arvonlisäverollisia ja niihin lisättään aina voimassa oleva arvonlisävero. Länsi-Narvan vesihuoltoosuuskunta Tuulikalliontien vesihuoltoosuuskunta Pirkanmaa: Tampereen Vesi Pirkanmaa: Kangasalan Vesi liikelaitos Pirkanmaa: Ylöjärven Vesi liikelaitos VVY keskiarvo 2015 Vesihuollon VVY vertailuhinnat vuonna (sis.alv %) 24 % 2015 VVY-vertailuhinta, talousvesi, /m3 VVY-vertailuhinta, jätevesi, /m3 7,00 6,00 /m 3 5,00 4,00 3,00 2,49 2,93 3,11 2,36 1,70 2,31 2,55 2,24 2,00 1,00 3,36 3,46 3,32 2,64 2,81 3,87 3,87 3,30 0,00 Kuva 2. Vesihuollon VVY- vertailuhinnat (alv 24 %) vuonna 2015. Vertaamalla Lempäälän Veden ja Vesilahden vesi ja viemärilaitoksen hintoja valtakunnallisiin keskiarvoihin havaitaan, että paikalliset talousveden käyttömaksut ovat keskiarvoa korkeammat, mutta jäteveden käyttömaksut ovat keskiarvon tasolla. Laitosten veden ja jätevedenperusmaksut ovat keskiarvoa pienemmät. Osalla laitoksista perusmaksut ovat lähes VVY- perusmaksujen keskiarvon 2015 tasolla, mutta merkittävin ero on Tuulikalliontien vesiosuuskunnan perusmaksuissa, jotka ovat keskiarvoon nähden hyvin pienet. (Taulukko 1). Kun tarkastellaan omakotitalon vuotuisia kustannuksia (VVY- vertailuhinta) havaitaan, että sekä talous- että jäteveden kustannukset ovat kaikilla laitoksilla hieman valtakunnallisia kes-

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 8 kiarvoja korkeammat. Korkeimmat kokonaiskustannukset ovat Vesilahden vesi- ja viemärilaitoksella, 6,39 /m 3. Edullisimmat ovat Lempäälän Vedellä, 5,86 /m 3, joka onkin VVY:n vuoden vertailuhinnan tasolla (5,54 /m 3 ). (Taulukko 1). Kuvassa (Kuva 4) on esitetty omakotitalolle perus- ja käyttömaksuista muodostuvat vuotuiset kustannukset ja kuvassa (Kuva 5) omakotitalon vesihuollon liittymismaksut vuonna 2015. Kuvista havaitaan, että 150 neliön omakotitalolle vuotuiset kokonaiskustannukset 180 m 3 kulutuksella ovat välillä 906 1001 (alv 24 %). Liittymismaksut ovat korkeimmat Länsi- Narvan vesihuolto-osuuskunnalla. Tuulikalliontien vesihuolto-osuuskunnan liittymismaksut eivät olleet tiedossa. Kaikkien suunnitelmassa mukana olleiden laitosten, lukuun ottamatta Tuulikalliontien vesihuolto-osuuskuntaa, liittymismaksut ovat valtakunnan keskiarvoa korkeammalla tasolla. Vesihuolto-osuuskuntien liittymismaksut ovat yleisesti ottaenkin kunnan taajamissa toimivien vesilaitosten maksuja korkeammalla tasolla. Kuvassa (Kuva 5) esitetään laitosten vuoden 2015 mukaiset veden ja jäteveden käyttömaksut. /vuosi 1200 OMAKOTITALON VUOTUISET KUSTANNUKSET VUONNA Käyttö- ja perusmaksut kun kulutus 180 m 3, alv 24 % 2015 1000 906 1001 857 900 983 1010 896 800 702 600 400 200 0 Kuva 3. Omakotitalon vuotuiset kustannukset vuonna 2015.

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 9 /vuosi OMAKOTITALON LIITTYMISMAKSUT VUONNA 2015 Sisältää mahdollisen alvin Vesi Jätevesi 12000 10000 8000 4000 6000 4000 2000 0 2332 2100 2624 2900 6000 0 1815 1815 1720 1943 2600 2918 1716 2275 Kuva 4. Uuden omakotitalon liittymismaksut vuonna 2015. Lempäälän Vedellä liittymismaksu sisältää arvonlisäveron 24%, muilla liittymismaksu on veroton. 6,00 Vesihuoltolaitosten veden ja jäteveden käyttömaksut vuonna alv 24 % veden käyttömaksu, /m3 jäteveden käyttömaksu, /m3 2015 /m 3 5,00 4,00 3,00 1,82 2,31 2,03 2,31 1,35 1,65 1,93 1,58 2,00 1,00 2,60 2,64 2,32 2,64 1,98 2,86 3,08 2,59 0,00 Kuva 5. Vesihuoltolaitosten veden ja jäteveden käyttömaksut vuonna 2015. 2.5 Talous 2.5.1 Laitosten käyttöomaisuuden kirjanpitoarvot Lempäälän Vesi liikelaitoksen ja Vesilahden vesi- ja viemärilaitoksen käyttöomaisuuden kirjanpitoarvo oli yhteensä noin 26,35 miljoonaa euroa 31.12.2015 (Kuva 6). Lempäälän Vesi liikelaitoksen käyttöomaisuuden kirjanpitoarvo oli noin 23,86 miljoonaa euroa ja Vesilahden vesi- ja viemärilaitoksen kirjanpitoarvo noin 2,49 miljoonaa euroa. Vertaillessa edellä mainittu-

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 10 jen laitosten kirjanpitoarvoja, voidaan todeta että Lempäälän Vesi liikelaitoksen käyttöomaisuus arvo on huomattavasti suurempi Vesilahden käyttöomaisuuteen nähden. KÄYTTÖOMAISUUDEN KIRJANPITOARVOT VUONNA 2015 YHTEENSÄ 26 355 695 2 492 776 ; 9,46% VE0a :2015. Lempäälän Vesi 23 862 920 VE0a :2015. Vesilahden vesi-ja viemärilaitos 2 492 776 23 862 920 ; 90,54% Kuva 6. Lempäälän Vesi liikelaitoksen ja Vesilahden vesi- ja viemärilaitoksen käyttöomaisuuden kirjanpitoarvot vuonna 2015 Vesilahden vesihuolto-osuuskuntien käyttöomaisuuden kirjanpitoarvot ovat huomattavasti pienempiä kuin kuntien omistamien laitosten käyttöomaisuuden kirjanpitoarvot, joten vesihuolto-osuuskunnat esitetään erillisessä kuvassa (Kuva 7). Vesihuolto-osuuskuntien käyttöomaisuuden kirjanpitoarvo oli yhteensä noin 397 000 euroa 31.12. 2015. Länsi- Narvan vesihuolto-osuuskunnan käyttöomaisuuden kirjanpitoarvo oli noin 370 000 euroa ja Tuulikalliontien vesihuolto-osuuskunnan kirjanpitoarvo noin 27 000 euroa. Vertaillessa edellä mainittujen laitosten kirjanpitoarvoja, voidaan todeta että Länsi- Narvan vesihuolto-osuuskunnan käyttöomaisuus arvo on huomattavasti suurempi Tuulikalliontien vesihuolto-osuuskunnan käyttöomaisuuteen nähden. KÄYTTÖOMAISUUDEN KIRJANPITOARVOT VUONNA 2015 YHTEENSÄ 397 195 27 526 ; 6,93% VE0a :2015. Vesilahti: Länsi-Narvan vesihuoltoosuuskunta 369 669 VE0a :2015. Vesilahti: Tuulikalliontien vesihuoltoosuuskunta 27 526 369 669 ; 93,07% Kuva 7. Vesilahden vesihuolto-osuuskuntien käyttöomaisuuden kirjanpitoarvot vuonna 2015

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 11 2.5.2 Taloudentila vuonna 2015 Lempäälän Vesi liikelaitos ja Vesilahden vesi- ja viemärilaitos Lempäälän Vesi liikelaitoksen ja Vesilahden vesi- ja viemärilaitoksen vuoden 2015 tuloslaskelmia tarkastellaan seuraavissa kuvissa (Kuva 8 ja Kuva 9). Kuvasta (Kuva 8) nähdään, että Lempäälän Vesi liikelaitoksen liikevaihdon piste sijoittuu kaikkien yhteenlaskettujen kulujen yläpuolelle. Tämä merkitsee, että tulot (liikevaihto) kattavat kaikki yhteenlasketut menot (omistajakorvaus kunnalle, rahoituskulut ulkopuolisille, poistot ja toimintakulut). Sitä vastoin Vesilahden vesi- ja viemärilaitoksen liikevaihto jää alle kaikkien yhteenlaskettujen menojen, jolloin tulot eivät kata menoja. Lempäälän Vesi liikelaitos liikevaihto oli vuonna 2015 noin 5 miljoonaa euroa. Menot koostuivat 2,3 miljoonan euron toimintakuluista, 2,2 miljoonan euron poistoista, 41 800 euron rahoituskuluista ulkopuolisille ja 294 000 euron omistajakorvauksesta kunnalle. Vesilahden vesi- ja viemärilaitoksen liikevaihto oli vuonna 2015 noin 0,5 miljoonaa euroa. Menot koostuivat noin 0,5 miljoonan euron toimintakuluista, noin 0,2 miljoonan euron poistoista, noin 41 800 euron rahoituskuluista ulkopuolisille. Vesilahden vesi - ja viemärilaitos ei maksa omistajakorvausta kunnalle. Vesihuoltolaitosten tarkemmat luvut esitetään seuraavassa taulukossa (Taulukko 2). Taulukko 2. Lempäälän Vesi liikelaitoksen ja Vesilahden vesi- ja viemärilaitoksen vuoden 2015 tuloslaskelman tunnusluvut vuonna 2015 (euroina). VE0a :2015. Lempäälän Vesi VE0b :2015. Vesilahden vesi-ja viemärilaitos Liikevaihto 5 060 038 495 890 Toimintakulut 2 356 357 505 532 Poistot 2 228 625 226 927 Rahoituskulut ulkopuolisill 41 779-1 726 Omistajakorvaus kunnalle 294 307 0 Kuvasta (Kuva 8) nähdään, että Lempäälän Vesi liikelaitoksen liikevaihdon piste sijoittuu kaikkien yhteenlaskettujen kulujen yläpuolelle, jolloin tulot kattavat menot. Vesilahden vesija viemärilaitoksen liikevaihto jää alle kaikkien yhteenlaskettujen menojen, jolloin tulot eivät kata menoja.

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 12 TULOSLASKELMA VESIHUOLTOLAITOSTEN OSALTA VUONNA 2015 Omistajakorvaus kunnalle Rahoituskulut ulkopuolisille Poistot Toimintakulut Liikevaihto Miljoonat 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 5,06 0,29 2,229 2,36 VE0a :2015. Lempäälän Vesi 0,50 0,00 0,227 0,51 VE0b :2015. Vesilahden vesi-ja viemärilaitos Kuva 8. Lempäälän Vesi liikelaitoksen ja Vesilahden vesi- ja viemärilaitoksen vuoden 2015 tuloslaskelma (euroina). Taulukko 3. Lempäälän Vesi liikelaitoksen ja Vesilahden vesi- ja viemärilaitoksen vuoden 2015 tuloslaskelman tunnuslukuja vuonna 2015 ( / toimitettu vesi ja poisjohdettu jätevesi m 3 ). VE0a :2015. VE0b :2015. Lempäälän Vesi Vesilahden vesi-ja viemärilaitos Liikevaihto /m3 2,32 2,34 Toimintakulut /m3 1,05 2,39 Poistot /m3 1,02 1,07 Rahoituskulut ulkopuolisill /m3 0,02-0,01 Omistajakorvaus kunnalle /m3 0,14 0,00

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 13 TULOSLASKELMA VESIHUOLTOLAITOSTEN OSALTA VUONNA 2015 Rahoituskulut ulkopuolisille Omistajakorvaus kunnalle Poistot Toimintakulut Liikevaihto / (toimitettu ja poisjohdettu m 3) 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 1,07 2,32 2,34 0,02 1,02 2,39 1,05 VE0a :2015. Lempäälän Vesi VE0b :2015. Vesilahden vesi-ja viemärilaitos Kuva 9. Lempäälän Vesi liikelaitoksen ja Vesilahden vesi- ja viemärilaitoksen vuoden 2015 tuloslaskelma ( / toimitettu vesi ja poisjohdettu jätevesi m 3 ) Edellä mainitut havainnot on nähtävissä myös kassavirrassa (Kuva 10). Seuraavan kuvan tarkastelun kuluissa ei ole mukana poistoja, mutta tarkasteluun on otetuttu mm laitoksen investoinnit, lainojen lyhennykset ja vieraanpääoman korot. Kuvasta (Kuva 10) nähdään, että Vesilahden vesi- ja viemärilaitoksen liikevaihdon ja muiden tuottojen yhteenlaskettu piste sijoittuu selvästi kaikkien yhteenlaskettujen kulujen alapuolelle. Tämä merkitsee, että tulot (liikevaihto) eivät täysin kata kaikkia yhteenlaskettuja menoja (toimintakulut, vieraan pääoman korot, korvaus peruspääomasta, investoinnit, lainojen ja korottomien lainojen lyhennykset). Lempäälän Vesi liikelaitoksen liikevaihdon ja muiden tuottojen yhteenlaskettu piste sijoittuu hieman kaikkien yhteenlaskettujen kulujen alapuolelle. Vesihuoltolaitosten tarkemmat luvut esitetään seuraavassa taulukossa (Taulukko 4).

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 14 Taulukko 4. Lempäälän Vesi liikelaitoksen ja Vesilahden vesi- ja viemärilaitoksen vuoden 2015 kassavirta ( / toimitettu vesi ja poisjohdettu jätevesi m3) VE0a :2015. Lempäälän Vesi VE0b :2015. Vesilahden vesi-ja viemärilaitos Liikevaihto + muut tulot /m3 2,32 2,34 Liikevaihto /m3 2,32 2,34 Liiketoiminnan muut tuot /m3 0,00 0,00 Liittymismaksut /m3 0,33 0,00 Toimintakulut /m3 1,05 2,39 Vieraan pääoman korot /m3 0,02 0,01 Korvaus peruspääomasta /m3 0,14 0,00 Maksetut verot /m3 0,00 0,00 Investoinnit /m3 1,16 0,47 Lainojen lyhennykset /m3 0,35 0,03 Korottomien lainojen lyhe /m3 0,08 0,00 Nettokassavirta /m3-0,14-0,54 VESIHUOLLON KASSAVIRTA VESIHUOLTOLAITOSTEN OSALTA VUONNA 2015 Vieraan pääoman korot Korvaus peruspääomasta /m3 Investoinnit /m3 Toimintakulut /m3 Liikevaihto + muut tulot /m3 3,50 /(tuotettu ja poisjohdettu m 3 ) 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 2,32 0,14 1,16 1,05 0,00 0,47 2,34 2,39 0,00 VE0a :2015. Lempäälän Vesi VE0b :2015. Vesilahden vesi-ja viemärilaitos Kuva 10. Lempäälän Vesi liikelaitoksen ja Vesilahden vesi- ja viemärilaitoksen vuoden 2015 kassavirta ( / toimitettu vesi ja poisjohdettu jätevesi m 3 ).

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 15 Vesilahden vesihuolto-osuuskunnat Vesilahden vesihuolto-osuuskuntien tulot eivät kata menoja. Länsi- Narvan ja Tuulikalliontien vesihuolto-osuuskuntien vuoden 2015 tuloslaskelmia tarkastellaan seuraavissa kuvissa (Kuva 11 ja Kuva 12). Kuvasta (Kuva 11) nähdään, että molempien vesihuolto-osuuskuntien liikevaihdon pisteet sijoittuvat kaikkien yhteenlaskettujen kulujen alapuolelle. Tämä merkitsee, että tulot (liikevaihto) eivät kata kaikkia yhteenlaskettuja menoja (rahoituskulut ulkopuolisille, poistot ja toimintakulut). Länsi Narvan vesihuolto-osuuskunnan liikevaihto oli vuonna 2015 noin 15 500 euroa. Menot koostuivat noin 17 400 euron toimintakuluista, noin 14 000 euron poistoista, noin 1 200 euron rahoituskuluista ulkopuolisille. Menot ovat siis paljon suuremmat kuin tulot. Tuulikalliontien liikevaihto oli vuonna 2015 noin 1 700 euroa. Menot koostuivat noin 1 800 euron toimintakuluista, noin 2 300 euron poistoista. Vesihuolto-osuuskuntien tarkemmat luvut esitetään seuraavassa taulukossa (Taulukko 5). Taulukko 5. Vesilahden vesihuolto-osuuskuntien vuoden 2015 tuloslaskelman tunnusluvut vuonna 2015 (euroina). VE0 :2015. Vesilahti: Länsi- Narvan vesihuoltoosuuskunta VE0 : 2015. Vesilahti: Tuulikalliontien vesihuoltoosuuskunta Liikevaihto 15 515 1728 Toimintakulut 17 421 1841 Poistot 14 406 2294 Rahoituskulut ulkopuolisill 1 215-12 Omistajakorvaus kunnalle 0 0 TULOSLASKELMA VESIHUOLTOLAITOSTEN OSALTA VUONNA 2015 Omistajakorvaus kunnalle Rahoituskulut ulkopuolisille Poistot Toimintakulut Liikevaihto Tuhannet 35 30 25 14 20 16 15 10 5 0 17 2 2 2 Kuva 11. Vesilahden vesihuolto-osuuskuntien vuoden 2015 tuloslaskelma (euroina)

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 16 Taulukko 6. Vesilahden vesihuolto-osuuskuntien vuoden 2015 tuloslaskelman tunnusluvut ( / toimitettu vesi ja poisjohdettu jätevesi m3) VE0 :2015. Vesilahti: Länsi- Narvan vesihuoltoosuuskunta VE0 : 2015. Vesilahti: Tuulikalliontien vesihuoltoosuuskunta Liikevaihto /m3 2,08 2,64 Toimintakulut /m3 2,33 2,81 Poistot /m3 1,93 3,51 Rahoituskulut ulkopuolisill /m3 0,16-0,02 Omistajakorvaus kunnalle /m3 0,00 0,00 TULOSLASKELMA VESIHUOLTOLAITOSTEN OSALTA VUONNA 2015 Rahoituskulut ulkopuolisille Omistajakorvaus kunnalle Poistot Toimintakulut Liikevaihto / (toimitettu ja poisjohdettu m 3) 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 0,16 3,51 1,93 2,64 2,08 2,33 2,81 Kuva 12. Vesilahden vesihuolto-osuuskuntien vuoden 2015 tuloslaskelma ( / toimitettu vesi ja poisjohdettu jätevesi m3) Edellä mainitut havainnot on nähtävissä myös kassavirrassa (Kuva 13). Seuraavan kuvan tarkastelun kuluissa ei ole mukana poistoja, mutta tarkasteluun on otetuttu mm laitoksen investoinnit, lainojen lyhennykset ja vieraanpääoman korot. Kuvasta (Kuva 13) nähdään, että vesihuolto-osuuskuntien liikevaihdon ja muiden tuottojen yhteenlasketut pisteet sijoittuvat selvästi kaikkien yhteenlaskettujen kulujen alapuolelle. Tämä merkitsee, että tulot (liikevaihto) eivät täysin kata kaikkia yhteenlaskettuja menoja (toimintakulut, vieraan pääoman korot, korvaus peruspääomasta, investoinnit, lainojen ja korottomien lainojen lyhennykset). Vesihuoltolaitosten tarkemmat luvut esitetään seuraavassa taulukossa (Taulukko 7).

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 17 Taulukko 7. Vesilahden vesihuolto-osuuskuntien vuoden 2015 kassavirta ( / toimitettu vesi ja poisjohdettu jätevesi m3) VE0 :2015. Vesilahti: Länsi- Narvan vesihuoltoosuuskunta VE0 : 2015. Vesilahti: Tuulikalliontien vesihuoltoosuuskunta Liikevaihto + muut tulot /m3 2,08 2,64 Liikevaihto /m3 2,08 2,64 Liiketoiminnan muut tuot /m3 0,00 0,00 Liittymismaksut /m3 0,00 0,00 Toimintakulut /m3 2,33 2,81 Vieraan pääoman korot /m3 0,16 0,02 Korvaus peruspääomasta /m3 0,00 0,00 Maksetut verot /m3 0,00 0,00 Investoinnit /m3 0,00 0,00 Lainojen lyhennykset /m3 0,00 0,00 Korottomien lainojen lyhe /m3 0,00 0,00 Nettokassavirta /m3-0,42-0,15 VESIHUOLLON KASSAVIRTA VESIHUOLTOLAITOSTEN OSALTA VUONNA 2015 Vieraan pääoman korot Korvaus peruspääomasta /m3 Investoinnit /m3 Toimintakulut /m3 Liikevaihto + muut tulot /m3 /(tuotettu ja poisjohdettu m 3 ) 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 0,16 2,08 2,33 0,02 2,64 2,81 Kuva 13. Vesilahden vesihuolto-osuuskuntien vuoden 2015 kassavirta ( / toimitettu vesi ja poisjohdettu jätevesi m3).

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 18 2.5.3 Talous Keräämillään maksuilla vesihuoltolaitoksen tulee pystyä kattamaan toimintamenot, rahoituskulut, investoinnit, kehitystoiminnan kulut sekä omistajan pääomakorvauksen. Toimintakulut ja rahoituskulut merkitään tuloslaskelmaan; lainojen lyhennykset, investoinnit ja omistajan pääomakorvaus rahoituslaskelmaan ja taseeseen. Lempäälän Vesi liikelaitos Vuonna 2016 Lempäälän Vesi -liikelaitoksen vahvistamaton liikevaihto oli 5,2 M. Toimintamenot olivat 2,4 M ja tilikauden tulos 0,2 M. Peruspääoman korvaus oli 3,0 %, eli 0,3 M vuodessa. Taseen kokonaissumma vuonna 2016 oli 24,6 M, josta käyttöomaisuutta oli 23,9 M. Käyttöomaisuus on pääosin verkostoja. Loput käyttöomaisuuden arvosta on rakennuksia sekä koneita ja laitteita. Vierasta pääomaa oli yhteensä 11,4M, joka koostuu pääosin rahoituslaitosten myöntämistä lainoista (4,7 M ) sekä liittymismaksupääomasta (4,0 M ). Vesilaitoksen investoinnit vuonna 2016 olivat noin 2,2 M ja poistot vastaavasti 2,4 M. Taulukko 8. Lempäälän Vesi liikelaitoksen tuloslaskelma, tase ja investoinnit TULOSLASKELMA (2016 vahvistamaton) (ALV 0%) Liikevaihto 5 186 316 Toimintakulut 2 389 013 Poistot 2 350 646 Liikevoitto 508 203 Peruspääomankorvaus 294 307 Tilikauden tulos 212 165 TASE (31.12.2016) Yhteensä 24 618 670 Käyttöomaisuus 23 852 552 Oma pääoma 13 256 997 josta peruspääoma 9 810 245 Vieras pääoma 11 361 673 josta liittymismaksut 3 974 475 INVESTOINNIT (2016) Yhteensä 2 270 745 Vesilahden vesihuoltolaitos Vuonna 2016 Vesilahden vesilaitoksen liikevaihto oli 552 t. Toimintamenot olivat 479 t ja tilikauden tulos 44 t. Kunnan sijoittamalla peruspääomalle ei maksettu korvausta. Taseen kokonaissumma vuonna 2016 oli 2,7 M, josta käyttöomaisuutta oli 2,1 M. Käyttöomaisuus on pääosin verkostoja. Loput käyttöomaisuuden arvosta on rakennuksia sekä koneita ja laitteita. Vierasta pääomaa oli yhteensä 2,7 M, joka koostuu pääosin kunnan myöntämästä korottamasta velasta (1,2 M ) sekä liittymismaksupääomasta (1,4 M ). Vesilaitoksen investoinnit vuonna 2015 olivat noin 0,1 M ja poistot vastaavasti 0,2 M.

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 19 Taulukko 9. Vesilahden vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma, tase ja investoinnit TULOSLASKELMA (vahvistamaton 2016) (ALV 0%) Liikevaihto 552 512 Toimintakulut 479 155 Poistot 217 411 Liikevoitto 41 803 Peruspääomankorvaus 0 Tilikauden tulos 44 099 TASE (vahvistamaton 31.12.2016) Yhteensä 2 758 427 Käyttöomaisuus 2 128 945 Oma pääoma 54 675 josta peruspääoma 1 435 589 Vieras pääoma 2 703 752 josta liittymismaksut 1 362 705 INVESTOINNIT (2015) Yhteensä 99 723 2.5.4 Investoinnit Lempäälän Vesi liikelaitoksen ja Vesilahden vesi- ja viemärilaitoksen yhteenlaskettujen investointien osuus oli noin 2,63 miljoonaa euroa vuonna 2015. Seuraavassa kuvassa on esitetty Lempäälän Veden, Vesilahden vesi- ja viemärilaitoksen sekä laitosten yhteenlaskettujen investointien ennusteet vuoteen 2021 (Kuva 14). Vesilahden vesihuolto-osuuskunnille ei ole määritetty tulevia investointeja. INVESTOINNIT VUOSINA 2015-2021 Yhteensä Lempäälän Vesi Vesilahden vesi-ja viemärilaitos Miljoonat 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,63 2,53 2,42 2,28 2,30 2,50 2,82 2,84 2,23 2,29 2,24 2,65 2,92 2,65 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 0,58 0,19 0,27 0,10 0,13 0,21 0,07 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Kuva 14. Lempäälän Vesi liikelaitoksen ja Vesilahden vesi- ja viemärilaitoksen investoinnit vuosina 2015-2021

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 20 3. VAIHTOEHTOISTEN TOIMINTAMUOTOJEN YLEISKU- VAUS 3.1 Yleistä Vastuu keskitetyn vesihuollon järjestämisestä sitä tarvitseville alueille kuuluu vesihuoltolain mukaan kunnalle. Kunnalla on kuitenkin vain velvollisuus huolehtia siitä, että vesihuolto toteutetaan tavalla tai toisella siellä, missä suurehkon asukasjoukon tarve tai muut syyt sitä edellyttää. Kunnalla ei siten ole lakisääteistä velvollisuutta itse tuottaa vesihuollon operatiivisia palveluita. Suurempien taajama-alueiden vesihuolto on Suomessa historiallisista syistä pääsääntöisesti toteutettu kuntien omana toimintana. Vesihuoltolaitokset ovat alun perin olleet yksi kiinteä osa kunnan organisaatiota siinä missä päiväkodit, koulut ja vanhustenhoitokin. Vesihuolto eroaa monista muista kunnan tuottamista peruspalveluista kuitenkin siinä, että vesihuoltolaitokset kattavat toiminnasta aiheutuneet kustannukset suoraan asiakkailtaan perimillä maksutuloilla, jolloin toiminta on käytännössä normaalia liiketoimintaa. Pääosa kunnan muista palveluista tuotetaan ainakin suurelta osin verovaroin. Vesihuoltolaitokset toimivat kuitenkin teknisistä syistä yleensä aina alueellaan monopoliasemassa, sillä kilpailevien laitosten rinnakkaisia verkostoja ei ole kannattavaa rakentaa samoille alueille. SYKE:n teettämän Suomen vesihuoltolaitosten kustannusten kattavuus-selvityksen (SYKE 2013) mukaan vesilaitoskentällä hallitsevana toimivamuotona ovat liikelaitokset/taseyksiköt (43 %). Laskennallisesti eriytettyjä laitoksia on 28 %, osakeyhtiöitä 24 % ja osuuskuntia 5 % (selvityksessä ei ole mukana pieniä osuuskuntia). Tiedot ovat vuodelta 2014. Kuva 15. Toimintamuotojen jakauma ja kehitys Suomessa Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana kehitys on mennyt siihen suuntaan, että vesihuoltolaitoksista on muodostettu kunnan muusta organisaatiosta selkeämmin erillään olevia liikelaitoksia ja viime vuosina myös osakeyhtiöitä. Kysymys ei kuitenkaan ole ollut vesihuollon yksityistämisestä, vaan yhtiömuotoiset laitoksetkin ovat edelleen kunnan tai kuntien omistuksessa ja määräysvallassa. Tavoitteena on ollut näiden liiketaloudellisten periaatteiden mukaan toimivien ja maksutulorahoitteisten yksiköiden taloudellisen läpinäkyvyyden parantaminen, pitkäntähtäimen taloudellisen suunnittelun edistäminen sekä käytännön operatiivisen toiminnan tehostaminen. Viime vuosina on muodostettu myös muutamia useamman kunnan alueella toimivia kuntien yhteisesti omistamia alueellisia vesihuoltolaitoksia, jotka toimivat osakeyhtiöinä. Edellä esitettyjen kuntien omistamien vesihuoltolaitosten lisäksi Suomessa on toista tuhatta asiakkaiden omistamaa yksityisomisteista vesihuoltolaitosta, jotka toimivat osuuskuntamuodossa. Nämä tuottavat vesihuoltopalveluita lähinnä haja-asutusalueilla ja pienemmissä taajamissa. Tämä laitosjoukko myös kasvaa lukumääräisesti kaikkein nopeimmin useilla kymmenillä laitoksilla vuodessa, kun vesihuoltoverkostoja laajennetaan haja-asutusalueille.

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 21 Kunnallisen taseyksikön, liikelaitoksen ja osakeyhtiön ominaisuudet on esitetty taulukossa 3. Taulukko 10. Taseyksikkö, liikelaitos, osakeyhtiö. Taseyksikkö Liikelaitos Osakeyhtiö Lainsäädäntö Kuntalaki Erityislait Kuntalaki Erityislait Osakeyhtiölaki Tavoitteenasettelu Kunnan talousarvio Valtuusto asettaa yleistavoitteet Yhtiöjärjestys Yhtiön hallitus Budjetointi Käyttö- ja investointitalous bruttona Netto-/tulosbudjetti Oma talousarvio Hallintoelimet Lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Johtokunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Hallitus Yhtiökokous Juokseva hallinto Kunnan viranomainen Johtaja Toimitusjohtaja Hallinnon järjestäminen Hallintosääntö Hallintosääntö Yhtiöjärjestys Rahoitus Kunnan budjetti Tulorahoitus Laina Kunnan pääomasijoitus Tulorahoitus Laina Pääomasijoitukset Verotus Ei verovelvollinen tuloverotuksessa Alv-velvollinen Ei verovelvollinen tuloverotuksessa Alv-velvollinen Verovelvollinen Alv-velvollinen Henkilöstön asema Kunnallinen tes ja ves Kunnallinen tes ja ves Yksityinen tes Muutoksenhakuoikeus (kunnallisvalitus) On On Ei Kirjanpito Laskennallinen Erillinen Itsenäinen Toimintamuodon likvidiys Mahdollisuus konkurssiin Olematon Pieni Suuri Ei Ei On 3.2 Taseyksikkö Kun lähinnä suurempien kuntien ja kaupunkien vesihuoltolaitokset ovat saaneet lisää itsenäisyyttä, on lukumääräisesti suuri joukko pienempien kuntien vesihuoltolaitoksia jäänyt edelleen osaksi kunnan teknisen puolen organisaatiota. Nämä laitokset on kunnan kirjanpidossa eriytetty muusta toiminnasta joko kirjanpidollisesti (ns. taseyksikkö) tai ainoastaan laskennallisesti. Rajanveto vesihuoltolaitoksen ja kunnan muiden toimintojen välillä on usein häilyvää. Usein nämä laitokset ovat melko pieniä ja vesihuoltolaitoksen henkilöstö voi tehdä myös kunnan muille toimialueille kuuluvia tehtäviä. Tämä on käytännön toiminnan kannalta ehkä järkevääkin, mutta vesihuoltolaitoksen toiminnot ja niiden kehittäminen sekä taloudellinen läpinäkyvyys usein kärsii melko paljon.

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 22 3.3 Kunnallinen liikelaitos Kunnallisella liikelaitoksella tarkoitetaan kuntalain mukaista kunnallista organisaatiota tai muuta vastaavalla tavalla organisoitua liiketoimintaa harjoittavaa kunnan toimintayksikköä. Liikelaitokselle on ominaista, että se kattaa kulunsa maksutuloilla, sen investoinnit katetaan pitkällä aikavälillä tulorahoituksella ja sille laaditaan oma tuloslaskelma sekä tase. Liikelaitoksen toimintaa säätelevät kuntalaki ja kunnanvaltuuston vahvistama johtosääntö. Kunta on käytännössä vastuussa liikelaitoksen sitoumuksista. Kunnallinen liikelaitos on osa kunnan organisaatiota (kunnan liikelaitos) tai kuntayhtymän organisaatiota (kuntayhtymän liikelaitos) tai erillinen liikelaitoskuntayhtymä. Kunnan ja kuntayhtymän liikelaitokset eivät ole erillisiä oikeushenkilöitä, vaan osa kuntaa tai kuntayhtymää eivätkä ne myöskään ole itsenäisiä kirjanpitovelvollisia. Kunnan liikelaitostoiminta on kannattavuusperusteista liiketoimintaa, jonka ensisijainen tarkoitus ei kuitenkaan ole maksimituoton saaminen siihen investoidulle pääomalle. Kunnan liikelaitos kattaa kulunsa maksutuloilla, samoin kuin sen investoinnit katetaan pitkällä aikavälillä tulorahoituksella. Liikelaitoksen (kll) keskeiset piirteet: - Kunnan toimintayksikkö, joka harjoittaa liiketoimintaa, jolla on itsenäinen asema kunnan talousarviossa, ja jonka kirjanpito on kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti - Kll ei ole itsenäinen oikeushenkilö, vaan osa kuntaa. - Kunta päättää kll:n toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet - Kll:n johtokunta päättää talousarviosta, taksoista ja operatiivisesta toiminnasta - Toimielimiin nimittämisen ei tarvitse noudattaa poliittista jakaumaa - Ylijäämästä ei makseta tuloveroa - Kunnan talouteen vaikuttaa vain kll:n maksama vuotuinen nettosumma - Kll:n kirjanpidossa toteutuu tasejatkuvuus Liikelaitoksen perustamisesta päättää kunnanvaltuusto, joka myös asettaa sille toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Laitoksen hallinto järjestetään kunnan hyväksymillä johtosäännöillä, kuten kunnan muiden elinten hallinto. Liikelaitoksen hallintoa säätelee lisäksi kuntalain liikelaitoksia koskevat säädökset. Liikelaitoksen luonteeseen kuuluu taloudellinen itsenäisyys, mitä osoittaa lain tarjoama mahdollisuus nettobudjetointiin eli siihen, että kunnan talousarvioon otetaan vain liikelaitoksen tulos. Kuntalaki ei rajoita kunnan toimivallan siirtämistä liikelaitokselle. Liikelaitoksen toiminta pyritään järjestämään mahdollisimman joustavaksi nopeuttamalla päätöksentekoa sekä lisäämällä laitoksen vastuuta operatiivisesta toiminnasta ja rahoituksesta. Joustavuuden vastapainoksi liikelaitoksen on kyettävä vastaamaan kunnanvaltuuston sille asettamiin toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Jälkimmäisten seuraamisessa auttavat laitokselle laadittavat oma tuloslaskelma ja tase, ja samalla ne mahdollistavat vertaamisen muihin vastaavalla alalla toimiviin laitoksiin ja yrityksiin. Kirjanpidolliselta ja toiminnalliselta rakenteeltaan liikelaitos muistuttaa paljolti osakeyhtiötä, ja liikelaitosmuotoon siirtyminen nähdäänkin usein vaihtoehtona yhtiöittämiselle. Liikelaitoksessa on pyritty yhdistämään osakeyhtiön toiminnallinen tehokkuus kunnallisen toiminnan vahvuuksiin, joita ovat: - Selkeä poliittinen vastuu - Määrämuotoinen ohjaus ja valvonta - Päätöksenteon demokraattisuus, julkisuus ja tasapuolisuus - Kuntalaisen vahva oikeusturva Käytännössä todellisuus ei ole aivan Kuntaliiton korulauseita vastaava, sillä pääargumentti toteutuneille liikelaitostamiselle on usein ainakin rivien välistä tulkittuna ollut toisaalta yhtiöittämisen välttäminen ja toisaalta toimintamuodon muutoksen tuomien taloudellisten vipumahdollisuuksien käyttäminen.

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 23 3.4 Osakeyhtiö Osakeyhtiö on Suomen käytetyin yritystoiminnan muoto, ja siksi sen hallintoa, taloutta ja toimintaa säädellään selkeällä ja laajasti käytännössä sovelletulla lainsäädännöllä. Osakeyhtiö on kasvattamassa osuuttaan myös kuntien toimintojen järjestämisessä, ja kuntien omistamia osakeyhtiöitä on Suomessa nykyisin noin 1 200. Vesihuollossa osakeyhtiömuoto on yhden kunnan alueella toimittaessa ollut melko poikkeuksellista, historiallisena taustanaan koko kunnan vedenjakelun järjestäneen osuuskunnan yhtiöittäminen. Toisaalta 2000-luvulla kuntarajat ylittävien vesihuollon yhteisorganisaatioiden osalta on näyttänyt siltä, että osakeyhtiömuoto olisi jopa ainoa käytetty toimintamalli mm. uusien tukkulaitosten perustamisessa; tuolloin ei tosin vielä ollut liikelaitoskuntayhtymää olemassa edes vaihtoehtona. Vahva juridinen perusta, selkeät valtasuhteet, läpinäkyvyys ja osakeyhtiön kehitys tiiviisti rinnakkain muun yhteiskunnan mukana tuntuvat soveltuvan kunnankin liiketoimintaan hyvin, kunhan vain omistajan ja toimialan ominaispiirteet huomioidaan yhtiön asiakirjoissa. Osakeyhtiömuodon (Oy) keskeiset piirteet: - Oy on itsenäinen yksityisoikeudellinen oikeushenkilönsä, ei osa mitään kuntaa - Oy:llä on itsenäinen talousarvio, käyttö- ja investointitalous sekä kirjanpito - Kunnan ohjaus tapahtuu hallitus- ja yhtiökokoustyöskentelyn kautta - Toimielimiin nimittämisen ei tarvitse noudattaa poliittista jakaumaa - Taksat päättää oy:n hallitus kuntien asettaman tulostavoitteen mukaan - Ylijäämästä maksetaan tulovero (20 %) - Kunnan talouteen vaikuttaa vain oy:n maksama vuotuinen omistajatuloutus Kunnan näkökulmasta taloudelliset ja hallinnolliset muutokset ovat lähes samat kuin liikelaitoskuntayhtymässä. Osakeyhtiö voi maksaa osingon muodossa otettavan omistajatuloutuksen vasta verotetusta tuloksesta, kun kunnallisessa laitoksessa se otetaan tuloslaskelmasta kuluna. Osakeyhtiö voi myös mennä konkurssiin, minkä tosin pitäisi monopoliliiketoiminnassa olla lähinnä teoreettinen mahdollisuus. Jos näin kuitenkin käy, yhtiön hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja voivat joutua henkilökohtaiseen vastuuseen maksamatta jätetyistä veroista. Vastuu voi syntyä muutamankin kuukauden maksamattomista veroista. Käytännössä yhtiön johdon pitäisi kuitenkin pystyä likviditeettikriisissä tekemään nopeasti johtopäätöksiä yhtiön tulevaisuudesta ja pitää veroluonteiset maksut samalla viivalla tavarantoimittajien tms. saatavien kanssa sekä korjata hinnoittelu kustannuskattavaksi. Kuten liikelaitoskuntayhtymälläkin, osakeyhtiön toiminnan voi kunnan näkökulmasta pelkistää yhdyskuntarakenteen kehityksen kanssa samanaikaisesti tehtäviin investointeihin sekä laitokselta saatavaan vuotuiseen omistajakorvaukseen. Laitoksen näkökulmasta myös osakeyhtiössä taloudellinen itsenäisyys lisääntyy merkittävimmin, mikä ilmenee omana kassana ja aitona tasejatkuvuutena. Ylijäämät muuttuvat verollisiksi 20 % verokannan mukaan. Kunnalta ostettavat ja sille myytävät palvelut muuttuvat sopimusperusteisiksi ja päätöksenteko siirtyy painokkaammin hallituksen ja toimitusjohtajan välille eli lähemmäs laitoksen varsinaista toimintaa. Tämä saattaa osaltaan edistää esimerkiksi saneeraustoiminnan saattamista asianmukaiselle tasolle.

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 24 4. VESILAITOSTEN YHTIÖITTÄMISEN VAIKUTUKSET 4.1.1 Hallinto ja päätöksenteko Silloin, kun vesihuoltolaitos on täysin yhden kunnan omistuksessa oleva laitos, ei laitoksen toimintamuodolla ole juurikaan merkitystä lopulliseen päätösvaltaan. Kunta ja viime kädessä sen valtuusto päättää laitoksen asioista yksin. Eroja on käytännössä lähinnä siinä, mille päätöksentekotasoille päätösvaltaa delegoidaan kunnassa. Liikelaitoksissa on johtokunta, jonka tehtävät on määrätty laissa ja kunnanvaltuuston liikelaitokselle päättämässä johtosäännössä. Johtokunta päättää laitoksen operatiivisista asioista ja pääsääntöisesti myös mm. taksoista. Johtokunta ei kuntalain mukaan ole lautakunnan tai kunnanhallituksen alainen asioissa, jotka lain mukaan on annettu liikelaitoksen johtokunnalle. Tässä suhteessa liikelaitos eroaa merkittävästi taseyksiköstä, joka toimii yleensä suoraan esim. teknisen lautakunnan alaisuudessa. Kunnanhallitus ja valtuusto voivat siirtää lautakunnan tekemän päätöksen käsiteltäväkseen. Osakeyhtiöissä operatiivinen päätösvalta on osakeyhtiön hallituksella. Ylintä valtaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, jonka jokaisella osakkeenomistajalla on osakkeidensa äänimäärään perustuva päätösvalta. Kunnan 100 % omistamissa yhtiöissä omistajaohjaus tapahtuu yhtiökokouksessa päätösvaltaa käyttävän kunnanhallituksen valitseman yhtiökokousedustajan kautta. Yhtiökokous valitsee hallituksen. Keskeinen ero kunnan liikelaitoksen ja osakeyhtiön välillä on siinä, että osakeyhtiön täytyy noudattaa osakeyhtiölakia, mutta liikelaitos toimii kuntalain mukaisesti. Esimerkiksi osakeyhtiön toimielimiin valitut henkilöt (toimitusjohtaja, hallituksen jäsenet) ovat osakeyhtiölain mukaisesti henkilökohtaisesti vastuussa yhtiön asioista. Liikelaitoksen johtaja on virkasuhteessa ja kantaa virkavastuuta. Liikelaitoksen toimielimiin valitut henkilöt kantavat lähinnä vain poliittista vastuuta. On luonnollista, että osakeyhtiön hallintoon todennäköisesti suhtaudutaan silloin vakavammin ja nimenomaan yhtiön etua ajatellen. Liikelaitosten hallinnossa saattavat painaa enemmän mm. henkilökohtaisten taustaryhmien intressit. On todennäköistä, että siirryttäessä toimimisesta osana kunnan teknistä tointa kohti eriytetympää toimintamallia, paine läpinäkyvien kriteerien aikaansaamiseksi esimerkiksi toimintaalueen laajentamiselle, saneeraustoiminnalle ja maksujen perusteille kasvaa. 4.1.2 Talous ja sen läpinäkyvyys Osakeyhtiöiden kirjanpitokäytäntö ja tilinpäätösasiakirjojen sisältövaatimukset on tarkasti ja yksiselitteisesti säädelty osakeyhtiölaissa, osuuskuntalaissa ja kirjanpitolaissa. Näin varmistetaan, että laitoksen johdolla on jatkuvasti saatavilla todellisuutta vastaava kuva laitoksen taloudellisesta tilanteesta. Tätä voidaan pitää laadukkaan toiminnanohjauksen perusedellytyksenä. Lisäksi se mahdollistaa yksittäisen vesilaitoksen toiminnan arvioinnin suhteessa vastaaviin laitoksiin. Myös liikelaitosten kirjanpitokäytännöt ovat muotoutuneet uudistuneen lainsäädännön ja ohjeistuksen myötä selkeiksi ja keskenään helposti vertailtaviksi. Suurimmat puutteet vesihuoltolaitosten kirjanpitokäytännöissä koskevat kunnan laskennallisesti eriytettyinä taseyksikköinä toimivia laitoksia, joissa tilinpäätösten esitystapa ja -laajuus vaihtelevat melkoisesti. Varsinkin pienissä kunnissa vesihuoltolaitoksista ei välttämättä ole lainkaan saatavissa luotettavaa tase-erittelyä ja tulo- ja menoerittelytkin ovat usein hyvin sekavia kirjanpitojärjestelmän ajolistauksia. Myös tasejatkuvuus on usein puutteellinen. Tällaisten tietojen perusteella on talouden ammattilaistenkin usein vaikea saada luotettavaa kuvaa vesihuoltolaitoksen kustannusten muodostumisesta puhumattakaan tavallisen kuntalaisen mahdollisuuksista arvioida vesimaksujensa muodostumisperusteita. On selvää, että laadukkaan talousinformaation puute heikentää merkittävästi johdon mahdollisuuksia tehdä laadukkaita päätöksiä. Vesilaitostoiminnan irrottaminen kuntataloudesta selkeyttää laitoksen taloutta monessa suhteessa. Toiminnanohjauksen parantamisen ohella irrottaminen vähentää kunnan mahdollisuuksia käyttää vesilaitostoiminnalla kerättyjä varoja kuntatalouden paikkaamiseen. Toki ylisuuria tuloutusvaatimuksia voidaan edelleen käyttää tulojen siirtämiseksi vesihuoltotoimin-

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 25 nasta kuntatalouteen, mutta kuntatalouden rahoittaminen vesihuoltomaksuilla tulee selvemmin päivänvaloon kun toiminta on erotettu muusta kuntataloudesta. Alijäämäisten laitosten kohdalle irrottaminen tuo maksutulojen riittämättömyyden selkeämmin esille ja antaa näin paremmat lähtökohdat tulevaisuuden rahoitusratkaisujen suunnitteluun. Käytännössä lainsäädännön edellyttämä rahoitusmalli, eli vesihuoltotoiminnan rahoittaminen maksutuloilla, vaikuttaisi toteutuvan täysmääräisemmin kuntataloudesta irrotetuilla vesilaitoksilla. 4.1.3 Operatiivinen toiminta Vesihuoltolaitosten operatiivisen toiminnan näkökulmasta laitoksen toimintamuodolla ei periaatteessa pitäisi olla kovinkaan paljon merkitystä, sillä vesihuolto on erittäin pitkälle säänneltyä toimintaa. Hallintomuodosta riippumatta vesihuoltolakia, terveydensuojelusäännöksiä, ympäristönsuojelusäännöksiä, erityisalojen hankintasäännöksiä jne. on noudatettava. Erona on lähinnä se, että liikelaitossäännöt pohjautuvat kuntalakiin ja osakeyhtiöiden pelisäännöt osakeyhtiölakiin. Käytännössä yleisvaikutelmaksi kuitenkin on muodostunut, että mitä enemmän vesihuoltolaitoksen toimintamuoto muistuttaa yritystä, sitä tehokkaammin ja joustavammin laitos kykenee toimintaa hoitamaan. Päätöksenteon pitäminen lähellä operatiivista toimintaa, sekä toiminnan ohjaamiseksi ja kehittämiseksi tarvittava liikkumavara, toteutuvat käytännössä paremmin osakeyhtiömuotoisessa toiminnassa. 4.1.4 Verotus Verotuksen kannalta merkittävin ero eri toimintamuotojen välillä on se, että osakeyhtiö on velvollinen maksamaan yhteisöveroa (20 %) tilikauden tuloksen perusteella, kun taas kunnan liikelaitos ei ole. Tästä johtuen omalle pääomalle maksettavan tuoton kustannukset ovat laitoksen kannalta suuremmat osakeyhtiöissä verrattuna liikelaitoksiin. Tämä verokohteluun liittyvä ero on johtanut siihen, että toimintamuodon muutosvaiheessa kun liikelaitos yhtiöitetään, pyritään suuri osa siirtyvän omaisuuden kauppahinnasta rahoittamaan vieraan pääomanehtoisella lainalla, jonka yhtiö jää velkaa omistajakunnalle. Näistä omistajan antamista pitkäaikaisista lainoista osakeyhtiö maksaa vuosittain korkoa, jonka suuruuden yhtiön omistaja käytännössä pystyy määrittelemään. Korko on osakeyhtiön tuloslaskelmassa vähennyskelpoinen erä rahoituskuluissa, joten tässä tuloutusmallissa yhtiön ei tarvitse maksaa tuloveroa. Jos toimintamuodon muutoksen yhteydessä yhtiölle siirtyvä käyttöomaisuus arvostetaan esimerkiksi nykykäyttöarvoon pohjautuvasti käypään arvoon, muodostuu myös velan ja siitä maksettavien korkojen määrä yleensä niin suureksi, ettei yhtiön tarvitse käytännössä koskaan tehdä positiivista tulosta eikä siten maksaa myöskään tuloveroja. Tämä verotuksellisen houkuttimen muodostama käytäntö tosin on johtanut siihen, että suoraan omistajalle maksettavat korkomenot ovat tyypillisesti 20 30 % yhtiöiden liikevaihdosta, mikä tarkoittaa veden ja jäteveden hinnassa suuruusluokkaa 0,5 0,75 /m3. Korkeimmat korkoprosentit ovat 10 %:n tasolla, mikä on moninkertainen taso verrattuna markkinaehtoiseen vieraan pääoman korkotasoon 4.1.5 Investoinnit Investointien osalta toimintamuotojen välillä näyttäisi olevan eroja, siitäkin huolimatta, että edellytykset investoinneille ovat periaatteessa samat. Liikelaitoksen ongelmaksi saattaa muodostua se, että vesihuollon investoinneista päätetään osana kuntatalouden yleistä menokehystä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vesihuoltoinvestointien tarvetta suhteutetaan esimerkiksi terveydenhuollon ja koulutuksen tarpeisiin, jotka supistuvassa kuntataloudessa ovat usein vesihuollon tarpeita akuutimpia. Ongelma koskee erityisesti saneeraustoimintaa, jonka pitkäjänteisyys ja epäakuuttisuus ei yleensä riitä kilpailemaan kunnan muiden tarpeiden kanssa. Riittävän saneeraustason ylläpitämisessä toimintamuodon merkitys on keskeinen. Kokemus osoittaa, että osakeyhtiömuotoisissa vesilaitoksissa, jossa investointipäätökset perustuvat enemmän toiminnan tarpeisiin, eivät yleisen kuntatalouden raameihin, edellytykset määrätietoiseen ja pitkäjänteiseen saneeraustoimintaan ovat paremmat.

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 26 4.1.6 Henkilöstö Henkilöstön asemassa ei periaatteessa ole merkittäviä eroja eri toimintamuotojen välillä. Yhtiöittämisen myötä henkilöstö siirtyy kunnallisesta TES:stä AVAINTES:in piiriin, mutta sopimuksilla on lähinnä marginaalisia eroja. Eläkeyhtiönä säilyy KEVA, joten siltäkään osin yhtiöittämisellä ei ole vaikutusta henkilöstöön. Henkilöstön kannalta kenties keskeisin tekijä on, että itsenäisemmin toimivissa yhtiömuotoisissa laitoksissa henkilöstön koulutukseen ja työolojen kehittämiseen pystytään panostamaan enemmän kuin kiinteämmin kunnan organisaatioon kytkeytyvissä laitoksissa. Tämä ilmiö korostuu taloudellisesti vaikeampina aikoina, jolloin kuntien koko henkilöstön täytyy osallistua samalla tavalla säästötalkoisiin, oli todellista tarvetta tai ei. Yhtiömuotoisissa laitoksissa on yleensä myös joustavammat mahdollisuudet järjestään työntekijöille kannustavia palkkiojärjestelmiä, mikä osaltaan lisää työmotivaatiota. Tällä on yllättävän suuri merkitys laitosten päivittäin näkyvän toiminnan ja jopa vesihuollon turvallisuuden kannalta. 4.1.7 Hankinnat Toimintamuodosta riippumatta vesihuoltolaitoksen hankinnoissa on huomioitava erityisalojen hankintoja koskeva lainsäädäntö. Erityisalojen hankintalakia sovelletaan kunnan, sen liikelaitoksen ja julkisen yrityksen tekemiin hankintoihin. Julkisella yrityksellä tarkoitetaan yhteisöjä, joihin viranomaiset voivat suoraan tai välillisesti käyttää määräysvaltaa omistuksen, rahoitusosuuden tai yritystä koskevien sääntöjen perusteella. Näin ollen myös kunnan omistamat osakeyhtiöt kuuluvat hankintalainsäädännön soveltamisalan piiriin. Hankintalainsäädännön lisäksi tulee ottaa huomioon myös valtion tukiin liittyvät näkökohdat. Valtion tukena voidaan tapauskohtaisesti pitää taloudellista järjestelyä, jossa julkinen toimija luovuttaa tai myy hyödykkeitä, alueita tai palveluita alle markkinahinnan. Käytännössä tämä asia tulee arvioitavaksi niiden järjestelyjen kohdalta, joissa kunta myy tai vuokraa maaalueita tai palveluita yhtiölle. Kunnan ja osakeyhtiön välisissä järjestelyissä täytyy siis ottaa huomioon luovutuksen kohteiden markkinahinnat. 4.1.8 Kehitystoiminta Kehitystoiminnan osalta toimintamuotojen välillä ei periaatteessa pitäisi olla merkittäviä eroja, sillä kaikissa tapauksissa laitoksen henkilökunta, johto ja omistaja ovat vapaita laatimaan kehitysehdotuksia ja hyvien ehdotusten toteutumien on sidosryhmien yhteinen intressi. Käytännössä kuitenkin osakeyhtiömuotoinen toiminta näyttäisi tarjoavan paremman alustan kehitystoiminnalle. Päätöksenteon pitäminen kevyenä ja lähellä varsinaista toimintaa, sekä toimintamuodon sallima liikkumavara mahdollistavat käytännössä toimintatapojen aktiivisen hiomisen erilaisten kokeilujen kautta. Kaiken kaikkiaan kehitystoiminnalle myönteinen toimintakulttuuri vaikuttaisi syntyvän helpommin yhtiömuotoisessa toiminnassa. Vesilaitostoiminnan palveluliiketoimintaluonteen korostuminen osakeyhtiömallissa vaikuttanee osaltaan tähän. Liikelaitosten, ja erityisesti kunnallisten vesilaitosten, ongelmana vaikuttaisi olevan päätöksenteon jäykkyys, monikerroksisuus sekä laajat valitusoikeudet. Usein kehityshankkeet löytyvät vastustusta joltain päätöksenteon tasolta. Toisaalta jo byrokraattinen ilmapiiri, eli tietoisuus valmistelu- ja käsittelyprosessin raskaudesta ja potentiaalisesta vastustuksesta, lannistanee kehitysideoiden siirtymistä kahvipöytäkeskusteluista valmisteluun. Oma vaikutuksensa on myös rahoituksen saatavuudella, sillä kunnallisen vesilaitoksen kehitysehdotuksia peilataan kunnan menokehyksessä kunnan muihin usein varsin akuutteihin rahoitustarpeisiin.

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 27 5. ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN POTENTIAALISET HYÖDYT Alueellinen vesihuoltoyhtiö Alueellisella vesihuoltoyhtiöllä tarkoitetaan tässä perinteisen täyden palvelun vesihuoltolaitoksen lailla veden koko toimitusketjussa toimivaa yhtiötä, jolla ei ole erillistä tukkuporrasta. Sen toiminta on yksityisoikeudellista ja sitä ohjaavat vesihuollon lainsäädännön lisäksi mm. osakeyhtiölaki ja kirjanpitolaki. Vesihuolto-osakeyhtiön malli on vesihuollon piirissä Suomessa yleistyvä toimintamuoto. Vesihuoltoyhtiöllä voi periaatteessa olla rajaton määrä omistajia, mutta vesihuollossa tyypilliseksi näyttää muodostuvan joko yhden kunnan 100-prosenttinen omistus tai alueellisen yhtiön tapauksessa omistuksen jakaminen osallistujakuntien kesken esimerkiksi asukasmäärien, vedenmyyntimäärien tai luovutettavien käyttöomaisuuksien nykyarvojen suhteessa. Periaatteessa myös teollisuusyritykset tai jopa osuuskunnat voisivat olla suorilla sijoituksilla yhtiössä osakkaina, mutta tämä ei ole suositeltavaa. Omistus ja päätösvalta on selkeintä pitää pelkästään kuntien käsissä, mikä kannattaa sopia sitovasti jo yhtiötä perustettaessa osakassopimuksissa ja yhtiöjärjestyksessä. Yhtiön hallinto ja rakenne ovat samanlaiset kuin millä tahansa osakeyhtiöllä eli se on sen puolesta rinnastettavissa vesihuollon tukkuyhtiöihin. Alueellinen vesihuoltoyhtiön potentiaaliset edut ja haasteet Yhden alueellisen vesihuoltoyhtiön mallin etuja muihin yhteistyömuotoihin verrattuna ovat sen yksinkertaisuus, vesihuollon toimijoiden maksimaalinen vähentyminen ja toiminnan läpinäkyvyys. Mallissa korostuu yhtiön rooli vesihuollon ammattilaisorganisaationa, joka tukee osakkaitaan kaikissa vesihuoltoon liittyvissä kysymyksissä mutta joka on samalla merkittävässä määrin taloudellisesti ja toiminnallisesti itsenäinen: - Osaaminen ja henkilöstöresurssit: Niukat henkilöstöresurssit tarkoittavat, että sama henkilö suorittaa usein useampaa erityyppistä tehtävää. Lisäksi osaaminen keskittyy usein laitoksen päätehtäviin, jolloin tukitoiminnot, kuten tietojärjestelmät, asiakaspalvelu, omaisuudenhallinta, riskienhallinta, kehitystoiminta, jne. jäävät vaille tarvittavaa ammattitaitoa. Alueellinen vesihuoltoyhtiö tarjoaa siten mahdollisuuksian henkilöstön erikoistumiseen ja sitä kautta ammattimaisempaan vesihuoltotoimintaan. - Talous: Vesilaitoksen kokoa kasvattamalla on teoriassa mahdollista hakea toimintaan taloudellista tehokkuutta karsimalla päällekkäisyyksiä mm. hallinnossa, tietojärjestelmissä, asiakkuuksien- ja omaisuuden hallinnasta, valvonnassa, huollossa ja ylläpidossa, sekä kehitystoiminnassa. Pitkällä tähtäimellä paremmat taloudelliset resurssit mahdollistavat laadukkaammat vesihuoltopalvelut ja tarvittavien investointien toteuttamisen. - Vesihuoltojärjestelmien toiminnallisuus ja riskien hallinta: Organisaatioiden yhdistäminen syventää toiminnallista integraatiota. Tätä kautta on mahdollista kehittää vesihuollon toimintavarmuutta erityisesti valvonta- ja ohjausjärjestelmien yhdistämisen kautta. Yhteinen organisaatio avaa uusia mahdollisuuksia myös riskien hallinnan ja häiriötilannevarautumisen parantamiseksi. - Toimintatapojen ja tiedon dokumentointi: Toimintatapojen ja tiedon vähäinen dokumentointi on merkittävä ongelma pienillä vesilaitoksilla. Tämä hankaloittaa toiminnan ohjausta ja päätöksentekoa, lisää eläköitymisen aiheuttamaa tietovuotoa, sekä kasvattaa poikkeustilanteisiin liittyviä riskejä. Organisaatiokoon kasvattamisen kautta dokumentointiin ja siihen liittyviin tietojärjestelmiin on mahdollista kohdentaa tarvittavat resurssit ja osaaminen.

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 28 - Alueen vesihuollon kehittäminen: Alueellinen vesihuolto-organisaatio tuo automaattisesti alueellisen yhteistyön vesihuollon kehittämisen lähtökohdaksi, ja avaa sitä kautta uusia mahdollisuuksia vesihuoltopalvelujen parantamiselle. Alueellisen yhtiön heikkouksia ovat vastaavasti raskas sopimusprosessi, vähemmistöön jäävien kuntien ja muiden osapuolten roolin selvittely ja riski yhtiön etääntymisestä kunnallisista suunnitteluprosesseista. Taulukoon 11 on koottu alueellisen vesihuoltoyhtiön edut ja heikkoudet suhteessa sopismuperäiseen yhteistyöhön. Taulukko 11. Alueellinen yhtiö vs. vesilaitosten välinen sopimuspohjaisen yhteistyön VAHVUUDET SOPIMUSYHTEISTYÖ Riippumaton organisaatiomuodoista Joustaa tilanteen mukaan Palvelu lähellä asiakasta Paikallistuntemus säilyy ALUEELLINEN VESIHUOLTOYHTIÖ Toimii koko toimitusketjussa vedenotosta jv-puhdistukseen Yksi verkkojen omistaja, yksi operoija, yksi asiakaspalvelija Taloudellinen itsenäisyys ja läpinäkyvyys Toiminnan mittakaava riittävän suuri myös toiminnan kehittämiseen Omistajien ohjausmekanismit selkeät Ainakin periaatteessa epäpoliittinen päätöksenteko HEIKKOUDET Jättää kokonaisnäkemyksen ja kehittämisaloitteet helposti toiminnan valvojalle Toimintojen yksikkökoko pysyy pienenä Kykenee ratkaisemaan paikallisia, mutta ei alueellisia ongelmia Syvälle asiantuntemukselle tai kehitystyölle ei ole resursseja eikä aikaa Sopimusprosessi vaatii kertaluontoisesti huomattavia resursseja Yhteys kuntien maankäytön prosesseihin on varmistettava Liittyvien osuuskuntien vaihtoehtona vain sulautuminen Todennäköinen haluttomuus investoida haja-asutusalueille

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 29 6. ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN Alueellinen vesihuoltoyhtiö toteutetaan perustamalla kokonaan uusi Lempäälän ja Vesilahden kuntien yhdessä 100 % omistaja vesihuoltoyhtiö, joka ostaa kahdella erillisellä liiketoimintakaupalla vesihuoltoliiketoiminnan Lempäälän ja Vesilahden kunnilta. Alueellisen vesihuoltoyhtiön muodostaminen on mahdollista toteuttaa nelivaiheisena prosessina, jonka pääkohdat ovat seuraavat: 1. (Esiselvitykset: Yhtiön perustamisen teknisten, taloudellisten ja hallinnollisten vaikutusten selvittäminen) 2. Perustamisen valmistelu 3. Yhtiön perustaminen ja vesihuoltotoiminnan siirtäminen yhtiölle 4. Yhtiön toiminnan aloittaminen 5. (VE2: Vesiosuuskuntien liittäminen yhtiöön) Selvityksen liitteenä esitetään luonnokset perustamisen ja omaisuusjärjestelyjen edellyttämistä dokumenteista (osakassopimus, yhtiöjärjestys, liiketoimintasuunnitelma, kauppakirjat, arvonmääritykset). 6.1 Perustamisen valmistelu Ensimmäisen vaiheen esiselvitysten valmistuttua tulokset esitellään kaikille asiasta kiinnostuneille sidosryhmille, jonka jälkeen kunnat käyvät läpi hankkeeseen liittyvät hyödyt, haasteet, mahdollisuudet ja uhat, ja tekevät sen jälkeen periaatepäätöksen hankkeen jatkovalmistelujen aloittamisesta. Mikäli hankkeessa päätetään edetä, aloitetaan kunnissa yhtiön perustamisen valmistelu. Valmisteluista vastaa hankeryhmä, jonka toimintaa valvoo ja ohjaa laajempi laajempi seurantaryhmä. Perustamisen valmistelu käsittää tarkemman liiketoimintasuunnitelman laatimisen, sekä lopullisten perustamisasiakirjojen valmistelun (osakassopimus, yhtiöjärjestys). Esiselvitysvaiheessa tehdyt arvonmääritykset ja laskentaperiaatteet on suositeltavaa hyväksyttää verottajalla ennen yhtiön perustamista. Lisäksi tehdään sopimukset koskien vesilaitosten nykyisen henkilöstön siirtoa, sekä lukitaan yhtiön rahoitusta koskevat linjaukset. Henkilöstöresurssien suunnittelu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat keskeinen osa valmistelua. Uuden yhtiön perustaminen saattaa mahdollistaa henkilöstöresurssien käytön tehostamisen mm. kunnossapidossa, valvonnassa ja päivystyksessä, sekä hallinnossa. Myös toiminnallisen integraation suunnittelu on syytä aloittaa jo valmisteluvaiheessa. Keskeinen osa toiminnallisessa integraatiota on laitosten valvontajärjestelmien yhdistäminen (verkostot, pumppaamot, paineenkorotusasemat, jne. saatetaan yhteisen valvontajärjestelmän piiriin). Lisäksi on syytä kartoittaa mahdollisesti kaukovalvonnan ulottumissa olevat laitteistot, sekä tehdään alustava suunnitelma niiden yhdistämiseksi. Kaukovalvontajärjestelmien lisäksi tarkastellaan myös muiden tietojärjestelmien, kuten verkkoja ja asiakastietojärjestelmien integrointimahdollisuudet, sekä tehdään tarvittavat suunnitelmat integroinnin toteuttamiseksi. Alueellisen yhteistyön yksi keskeisiä hyötyjä on nimenomaan tietojärjestelmien yhdistäminen ja riittävien resurssien (aika ja osaaminen) kohdentaminen niiden käyttöön ja kehittämiseen. Kahden kunnan yhteisomistuksessa olevan yhtiön toiminnan ohjaus eroaa merkittävästi yksittäisen kunnan alla toimivan vesihuoltolaitoksen ohjauksesta. Osana perustamisen valmistelua tulevien osakkaiden tulee käydä aktiivista vuoropuhelua paitsi yhtiölle asetettavista tavoitteista, myös omistajaohjauksen toteutuksesta, ja sitä kautta varmistaa, että osapuolet sitoutuvat yhtiön ohjauksessa yhteisiin pelisääntöihin, ja sisäistävät kanavat ja prosessit, joita pitkin ohjaus käytännössä tapahtuu. Näin ennaltaehkäistään ristiriitojen syntymistä tulevaisuudessa.

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 30 6.2 Vesihuoltoyhtiön perustaminen ja vesihuolto-omaisuuden siirtäminen Valmistelutyön jälkeen osakaskuntien valtuustot päättävät yhtiön perustamisesta. Yhtiö on perustettu kun valtuustojen päätökset ovat lainvoimaisia. Perustamisen jälkeen yhtiölle nimetään hallitus ja yhtiökokousedustajat. Hallitus valitsee toimitusjohtajan. Yhtiön varsinainen toiminta alkaa kun osakaskunnat siirtävät vesihuolto-omaisuutensa (vesihuoltoverkostot, vedenottamot, ja jätevedenpuhdistamot) yhtiölle. Omaisuuden siirrot toteutetaan erillisillä liiketoimintakaupoilla, ja luovutus sinetöidään kauppakirjojen allekirjoituksilla. Kauppakirjoissa määritetään mm. siirtyvä omaisuus ja velat, kauppahinta, sekä veroseuraamukset (liite 6). Kauppakirjojen myötä yhtiölle siirtyvät laitosten nykyiset asiakkuudet (liittymis- ja käyttösopimukset), muut sopimukset (mm. vuokrasopimukset, henkilöstösopimukset), sekä vastuu vesihuollon järjestämisestä laitosten toiminta-alueilla. Kauppakirjojen myötä kokonaisvastuu vesihuollosta siirtyy siten yhtiölle. Liiketoimintakauppaan sisällytettävät omaisuuserät voidaan periaatteessa määritellä vapaasti, mutta yleensä kauppa koskee liiketoimintakokonaisuutta, jolloin kaikki kunnan vesihuoltolaitosten varat ja velat siirtyvät yhtiölle. Kauppahinta on liiketoiminnan nettoarvo, joka määräytyy siirtyvien varojen käyvän arvon ja siirtyvien velkojen tasearvon erotuksena. Käyvät arvot määritetään erillisellä selvityksellä jo perustamisen valmisteluvaiheessa tai esiselvityksen yhteydessä. Kauppahinta suoritetaan kunnalle joko rahalla, osakkeilla tai näiden yhdistelmällä. 6.3 Yhtiön toiminnan aloittaminen Yhtiö vastaa vesihuollosta kun yhtiö on perustettu ja kuntien vesihuollon liiketoimintakokonaisuudet vastuineen ja sopimuksineen (sis. asiakkuudet), sekä tarvittavat henkilöstöresurssit on siirretty yhtiölle. Toiminnan alettua valvonta-, verkko-, ja asiakastietojärjestelmien integraatio saatetaan loppuun. Sekä yhdistetyn päivystyksen että tietojärjestelmien käytön sujuminen edellyttää panostuksia henkilöstön kouluttamiseen. Myös työnjakoa tulee kehittää ja optimoida sitä mukaan kun yhteistyössä harjaannutaan. Lisäksi päivitetään varautumis- ja riskienhallintasuunnitelmat, mikäli kuntien yhteisorganisaatio avaa tässä suhteessa uusia mahdollisuuksia.

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 31 0. (ESISELVITYKSET) (3-6 kk) - Nykytilanteen selvittäminen - Yhtiön muodostamisen teknisten, taloudellisten ja hallinnosten vaikutusten selvittäminen (vesihuoltomaksut, omistajaohjaus, toiminnalliset hyödyt, jne) - Tiedottaminen esiselvityksen tuloksista - Osapuolten ja eri sisosryhmien välinen keskustelu hankkeen hyödyistä, haitoista, mahdollisuuksista ja uhkista 2. PERUSTAMISEN VALMISTELU (3-6 kk) - Periaatepäätös valmistelun aloittamisesta (mahdollisen aiesopimuksen laatiminen) - Hankeryhmän kokoaminen - Suppeampaan johtoryhmään ja laajempaan seurantaryhmään jakautuminen - Yhtiön toiminnan määrittely ja tarkemman liiketoimintasuunnitelman laatiminen - Perustamisasiakirjojen valmistelu: perustamissopimus, yhtiöjärjestys, liiketoimintasuunnitelma - Arvonmääritykset ja verottajan ennakkoratkaisu - Aloittavan taseen ja päärakenteen määrittely - Henkilöstöresurssien suunnittelu ja sopimusten laadinta - Toiminnallisen integraation suunnittelu - Omistajaohjauksen suunnittelu 3. VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN JA OMAISUUDEN SIIRTÄMINEN (3 kk) - Päätökset yhtiön perustamisesta (valtuustot) - Liiketoimintakaupan hyväksyminen (kauppakirjojen allekirjoitukset) -> omaisuuden, sopimusten, ja vesihuollon kokonaisvastuun siirtyminen yhtiölle - Hallituksen nimeäminen, toimitusjohtajan valinta 4. YHTIÖN TOIMINNAN ALOITTAMINEN (6 kk) - Henkilöstön kouluttaminen - Toiminnallisen integraation loppuunsaattaminen - Yhteisen valvonnan ja päivystyksen järjestäminen - Varautumissuunnitelman ja riskienhallinnan päivittäminen 5. (VE2: OSUUSKUNTIEN TOIMINNAN SIIRTÄMINEN YHTIÖLLE) (6kk) - Tiedottaminen yhtiön tarjoamista mahdollisuuksista ja liittymisen kriteereistä - Osuuskuntien tukeminen tarvittavien toimenpiteiden suorittamisessa - Arviointi kriteerien täyttymisestä ja päätös liittymisestä (osuuskuntakohtaisesti) Kuva 16. Alueellisen vesihuoltoyhtiön perustamisprosessi

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 32 7. TALOUSENNUSTEET - YHTIÖN PERUSTAMISEN TA- LOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN 7.1 Talousennusteiden lähtötiedot ja oletukset Laadittavat talousennusteet Vesilaitosten yhdistämisen ja yhtiöittämisen sekä osuuskuntien liittämisen taloudellisten vaikutusten selvittämiseksi vesilaitoksille laaditaan talousennusteita kolmessa eri skenaariossa. - VE0: Vesihuoltolaitokset jatkavan toimintaansa nykyisellään itsenäisinä laitoksina o VE0a: Lempäälän Vesi liikelaitos jatkaa toimintaa itsenäisenä laitoksena o VE0b: Vesilahden vesihuoltolaitos jatkaa toimintaansa itsenäisenä laitoksena - VE1: Kunnat perustavat uuden alueellisen vesihuoltoyhtiön 1.1.2018, jolle Lempäälän Vesi liikelaitoksen ja Vesilahden vesihuoltolaitoksen liiketoimintakokonaisuudet siirretään liiketoimintakaupalla o VE1a: omaisuus siirretään kirjanpitoarvoilla (31.12.2017e) o VE1b: omaisuus siirretään erikseen määritettävillä käyvillä arvoilla - VE2: Laitokset yhdistetään ja yhtiöitetään 1.1.2018, jonka jälkeen yhtiöön liitetään Länsi-Narvan ja Tuulikalliontien vesiosuuskunnat Talousennusteissa tarkasteltavat muuttujat Talousennusteissa vesilaitosten taloudellista kehitystä arvioidaan seuraavien taloudellisten muuttujan kautta: 1. Toiminnan volyymi 2. Investoinnit ja poistot 3. Maksut 4. Tuloslaskelma 5. Kassavirta 6. Tase Tarkastelujakso Talousennusteissa lähtötilanteena on vuoden 2016 tilinpäätöstiedot. Tarkasteltava aikaväli on 2016-2035, mutta lähinnä ensimmäisten viiden vuoden tapahtumia voidaan pitää aidosti perusteltuina. Loppujakson tarkastelu on kuitenkin tarpeen lainataakan kevenemisen seuraamiseksi. Laskennalliset perusteet Laskennan yleisenä lähtökohtana ovat vesihuoltolain (119/2001) 18 ja 19, joiden mukaan vesihuollon maksujen tulee pitkällä aikavälillä kattaa vesihuoltolaitoksen kustannukset ja investoinnit ja maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Laitoksen taloudenpidossa tämä tarkoittaa pitkällä tähtäimellä tarkastelujakson yli positiivisena pysyvää kumulatiivista kassavirtaa eli yhtiön kassaa. Talousennusteiden laskenta on periaatteessa toteutettu käänteisessä järjestyksessä: ensin on arvioitu tulevat investointitarpeet ja käyttökustannusten kehitys, sitten niiden kattamiseen tarvittava liikevaihto ja lopuksi liikevaihdon rakenne eli taksat. Käytännössä taksojen lähtötasona on kuitenkin pidetty laitoksen nykyisiä hintoja ja tarkasteltu niiden riittävyyttä. Epävarmuustekijät Talousennusteiden laatiminen on haastavaa ja kunnassakin ne laaditaan viideksi vuodeksi eteenpäin. Yli vuosikymmenen mittaiset talousennusteet ovat parhaimmillaankin suuntaa-

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 33 antavia. Vesihuoltoliiketoimintaa koskevissa talousennusteissa keskeisimpiä epävarmuustekijöitä ovat mm: - Liittyjämääräennusteet o Pitkän aikavälin väestönkehitys- ja liittyjämääräennusteet ovat herkkiä aluepoliittiselle ja taloudelliselle kehitykselle. Erityisesti kaavoitustoiminta on altis suurillekin muutoksille koskien mm. aikatauluja ja suunnitelmien laajuutta. Muutokset ennakoiduissa liittyjämäärissä heijastuvat suoraan vesilaitosten odotettuun talouskehitykseen. - Investoinnit o Investointien tarve on suoraan kytköksissä kunnan aluepolitiikkaan. Vaikka investointiohjelmat perustuvat sen hetkiseen parhaaseen tietoon tulevaisuuden kehityksestä, on todennäköistä, että budjetoituja investointeja tarkennetaan myöhemmässä vaiheessa. Lisäksi saneerausinvestointitaso saattaa käytännössä poiketa huomattavasti laskennallisesti määritetystä tasosta. - Ulkoisen rahoituksen tarve o Ulkoisen rahoituksen tarve on suoraan kytköksissä investointitarpeisiin. Lainatarve tarkentuu yleensä vasta investointikohteiden tarkemman suunnittelun yhteydessä. - Korkotaso o Yleinen talouskehitys määrittelee kulloinkin vallitsevan korkotason ja vaikuttaa sitä kautta suoraan vesilaitosten talouteen, erityisesti korkomenoihin ja investointeihin. Yleisen talouskehityksen ennustaminen on haasteellista ja muutokset korkotasossa ovatkin yksi vesihuoltoliiketoiminnan merkittävimmistä epävarmuustekijöistä. 7.2 VE0 talousennusteiden tulokset 7.2.1 VE0a: Lempäälän Vesi liikelaitos jatkaa toimintaansa nykyisellään itsenäisenä laitoksena Seuraavassa esitetään yhteenveto VE0a ennusteesta ja sen keskeisistä tuloksista. (Ennuste kokonaisuudessaan on liitteessä 1) Lempäälän vesilaitoksen nykytilanne-ennusteen perusteella voidaan todeta, että laitoksen talous on pitkällä aikavälillä tasapainossa, mutta tuloutuksen kaavailtu kasvattaminen nykyisestä 300 000 eurosta 600 000 euroon (kuva 18) aiheuttaa lähivuosille akuutin maksukorotuspaineen (kuva 17). Myös nykyisten lainojen lyhennystahti on tiukka vaikuttaen osaltaan maksukorotuspaineisiin seuraavien neljän vuoden aikana.

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 34 4,0 % VE0A: Lempäälän Vesi -liikelaitoksen maksukorotukset (%/v) 3,5 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 Kuva 17. Maksukorotukset VE0a VE0A: Tuloutus Lempäälälle ( /v) 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 Kuva 18. Tuloutuksen kasvattaminen asteittain VE0a Tuloutuksen lisäksi pidemmällä aikavälillä pientä maksukorotustarvetta aiheutuu yleisestä kustannustason noususta sekä saneerausinvestointitason nostosta vuodesta 2020 alkaen. Johtopäätöksenä VE0a ennusteesta voidaan todeta, että Lempäälän Vesi liikelaitoksella on edessä maksukorotuksia riippumatta siitä jatkaako se toimintaa liikelaitoksena vai osana alueellista yhtiötä.

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 35 7.2.2 VE0b: Vesilahden vesihuoltolaitos jatkaa toimintaansa nykyisellään itsenäisenä laitoksena Seuraavassa esitetään yhteenveto VE0b ennusteesta ja sen keskeisistä tuloksista. (Ennuste kokonaisuudessaan on liitteessä 2.) Lempäälän Vesi liikelaitos ja Vesilahden vesilaitos ovat taloudellisesti erilaisessa tilanteessa. Edellisen vahvistetun tilinpäätöksen mukaan (2015) Lempäälän vesilaitoksen keräämä liikevaihto kattoi toimintamenot yli kaksinkertaisesti. Laitoksella on näin ollut taloudellista liikkumavaraa tarvittavien investointien toteuttamiseen sekä kohtuullisen omistajatuloutuksen maksamiseen. Vesilahden kohdalla tilanne on selvästi haastavampi - vuoden 2015 liikevaihto ei riittänyt kattamaan toimintamenoja, eikä omistajakorvausta maksettu. Myös investointitasot ovat maltilliset. Maksuihin tehtiinkin 10 % kertakorotus vuoden 2016 lopussa, ja myös vuoden 2017 alkuun on päätetty 10 % korotuksesta. Vesilahden nykytilanne-ennuste vahvistaa, että riittävän toimintavarmuuden ja palvelun laadun varmistaminen edellyttää huomattavia maksukorotuksia lähitulevaisuudessa (kuva 19). 12,0 % VE0b: Vesilahden vesilaitoksen maksukorotukset (%/v) 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 Kuva 19. Maksukorotukset VE0b Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä Vesilahden maksukorotustarpeet riippuvat paljon saneerausinvestointitasosta. Nykyisen arvion mukaan Vesilahti tulisi investoimaan vuosina 2020-2035 keskimäärin 22 % kaikista tuotoistaan, kun vastaava lukema Lempäälän kohdalla on 42% (ka 2018-2035). Mikäli Vesilahti nostaisi investointitasoaan lähemmäs Lempäälän tasoa, edellyttäisi se lisäkorotuksia maksuihin. On kuitenkin muistettava, että verkostojen ikärakenne on erilainen, eikä investointitasoja voi siten suoraan verrata keskenään. Johtopäätöksenä VE0b ennusteesta voidaan todeta, että Vesilahdelle on edessä maksukorotuksia riippumatta siitä millä toimintamuodolla tai yhteistyöllä vesihuoltopalveluja alueella tulevaisuudessa tuotetaan.

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 36 7.3 VE1 ja VE2 talousennusteiden tulokset 7.3.1 Yhtiön perustaminen Liiketoimintakaupat Alueellisen yhtiön perustamisen yhteydessä (1.1.20018) yhtiö ostaa Lempäälän Vesi liikelaitoksen ja Vesilahden vesihuoltolaitoksen vesihuoltotoiminnat kahdella erillisellä liiketoimintakaupalla. Kaupat koskevat lähtökohtaisesti liiketoimintakokonaisuuksia, eli niissä siirtyvät kummankin vesilaitoksen varat ja velat. (Tässä laskelmassa oletetaan, että yhtiölle siirtyvät kaikki laitosten varat ja velat. Todellisuudessa näin ei välttämättä tarvitse olla, eli osa varoista tai veloista voidaan jättää myös kaupan ulkopuolelle). Kunnalle maksettava kauppahinta on siirtyvän vesihuoltoliiketoiminnan nettoarvo (= käyttöomaisuus velat). Yleensä siirtyvän omaisuuden arvona käytetään ns. käypää arvoa, joka voidaan määrittää teknisen nykykäyttöarvon tai liiketoiminnan tuottoarvon kautta. Usein on perusteltua käyttää näiden yhdistelmää. Kokemusperäisesti arvioituna verottaja hyväksyy arvostuksia varsin laajalla skaalalla (noin 1 2,5 x käyttöomaisuuden kirjanpitoarvo). Käytetylle arvostukselle tulee pystyä osoittamaan laskennalliset perusteet. Siirtyvien varojen käyvän arvon merkityksen havainnollistamiseksi laaditaan kaksi talousennustetta: - VE1a: varat ja velat ostetaan kirjanpitoarvoilla (31.12.2017) - VE1b: velat ostetaan niin ikään kirjanpitoarvoilla, mutta varat ns. käyvillä arvoilla. Käyvät arvot perustuvat FCG:n vuonna 2010 laatiman arvonmäärityksen sekä sen jälkeen toteutuneisiin investointeihin Omistusosuudet Yhtiö tulee Lempäälän ja Vesilahden 100 prosenttiseen yhteisomistukseen. Omistusosuudet voidaan sopia kuntien kesken periaatteessa vapaasti, mutta hyvänä lähtökohtana olisi, että omistusosuudet vastaisivat suurin piirtein yhtiön toiminnan volyymien ja riskien jakautumista. Omistusjakauma voi perustua esimerkiksi yhdistyvien vesihuoltolaitosten nykyisiin tai ennustettuihin liikevaihtoihin, liittyjämääriin, omaisuudenarvoon, laskutetun veden tai jäteveden määriin tai vaikka kuntien asukasmääriin. Varsin hyvin toiminnan jakautumista kuvaava tekijä on yleensä laskutettu vesimäärä (m 3 /a), joka käytännössä vaikuttaa suoraan vuotuisten tulojen ja menojen kohdistumiseen sekä omaisuuteen tarvittavien investointien ja pääomakulujen kohdistumiseen. Tässä selvityksessä omistusosuudet määritetään laitoksien vuoden 2017 ennustetun laskutetun vesimäärien mukaan, jolloin ne muodostuvat seuraavasti: - Laskutetut vesimäärät (asukkaat, 2017e): Lempäälän Vesi liikelaitos: 895 410 m 3 /a Vesilahden vesihuoltolaitos: 104 263 m 3 /a Yht. 999 673 m 3 /a - Omistusosuudet: Lempäälän kunnan omistusosuus: 895410m 3 /a /999673m 3 /a = 89,57% -> 90 % Vesilahden kunnan omistusosuus: 104263m 3 /a /999673m 3 /a = 10,43% -> 10 % Omistusosuudet määräytyvät käytännössä osakepääoman mukaan, joten Lempäälän on merkittävä yhtiön osakekannasta 90 % ja Vesilahden vastaavasti 10 %. Omistajatuloutus Omistajatuloutus on poliittinen päätös, sillä omistajakunnat voivat itse määrittää tuloutusprosentit vesihuoltolain esittämissä kohtuuden rajoissa. Käytännössä tuloutuksen tasoa voidaan

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 37 säätää mm. muuttamalla osinko- tai korkoprosenttia, tai perustamislainojen takaisinmaksuaikoja. Ennusteessa VE1a tuloutus vastaa nykytilanne ennusteiden (VE0) tuloutusta: - Lempäälä 300 k /v -> 600 k /v - Vesilahti 0 /v Ennusteessa VE1b tuloutus kasvaa suuremman aloittavan taseen vuoksi selvästi korkeammaksi. Maksurakenteen muutokset yhtiötä perustettaessa Vesihuoltolain mukaan käyttömaksujen on oltava koko toiminta-alueella yhtä suuret. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yhtiöitä perustettaessa Vesilahden selvästi korkeammat käyttömaksut on laskettava Lempäälän käyttömaksujen tasolle (kuva 20). Vesilahti kerää noin 80 % kokonaistuotoistaan käyttömaksun kautta, joten käyttömaksun alentaminen Lempäälän tasolle vähentää Vesilahden maksukertymää huomattavasti, joten vastineeksi perusmaksua on kasvatettava. - Maksumuutokset yhtiöitä perustettaessa: o Lempäälä: 2,5 % korotus 2017 vuoden käyttö- ja perusmaksuihin (sama kuin VE0a) o Vesilahti: 2,5 % korotus 2017 maksutasoon. Käyttömaksu laskee huomattavasti, mutta vastineeksi perusmaksu nousee niin ikään huomattavasti Nykyiset perusmaksut x 2,5 Yhtiössä Vesilahden alueen veden perusmaksukertoimeksi 2,73 x Lempäälän perusmaksu vyöhyke 1) ja jäteveden kertoimeksi 2,86 (käytännössä voidaan käyttää perusmaksukertoimien keskiarvoa) Kuvissa 20 ja 21 on esitetty yhtiön käyttö- ja perusmaksut 1.1.2018 alkaen. Maksut sisältävät vuoden 2018 alkuun kaavaillun 2,5% korotuksen. Tulevaisuuden maksukorotukset tehdään korottamalla kaikkien alueiden maksuja samassa suhteessa. Näin varmistetaan yhtiön asiakkaiden tasapuolinen kohtelu. Käyttömaksut ALV 0 % ( /m3) 1.1.2018 Käyttömaksut ( /m3) Vesi 2,29 2,48 Käyttömaksut ( /m3) Jätevesi 2,83 2,29 1,62 1,62 Lempäälä VE0a Vesilahti VE0b Yhtiö Kuva 20. Käyttömaksut

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 38 Perusmaksut ALV 0% ( ) 1.1.2018 Perusmaksut ( ) Vesi Perusmaksut ( ) Jätevesi 121,67 146,00 44,54 53,64 64,37 51,08 45,65 51,08 Lempäälä VE0a Vesilahti VE0b Yhtiö - Lempäälä Yhtiö - Vesilahti Kuva 21. Perusmaksut Veroseuraamukset Vesihuoltoyhtiön on maksettava 20 % tulovero. Lisäksi liiketoimintakaupassa siirtyvä omaisuus on varainsiirtoveron alaista. Varainsiirtoveroa maksetaan kiinteistöjen osalta 4 % ja osakkeiden 2 %. Myös kunnalle kaupassa syntyvä luovutus voitto on veronalaista tuloa. Käytännössä kuitenkin vesilaitosten yhtiöittämisissä varainsiirtoveroa on jouduttu maksamaan lähinnä sellaisen omaisuuden osalta, jolla voidaan katsoa olevan jälleenmyyntiarvoa markkinoilla. Käytäntö sulkee veron alaisuudesta puhtaasti vesihuoltoon liittyvä omaisuuserät kuten vedenottamot, vedenpuhdistamot, verkostot, ja pumppaamot, eli suurimman osan vesilaitoksen käyttöomaisuudesta. Tulkinnoissa on kuitenkin hajontaa, joten varainsiirtoveroa koskevan ennakkopäätöksen hakeminen verottajalta on suositeltavaa. 7.3.1 VE1a talousennusteen tulokset Seuraavassa esitetään yhteenveto VE1a ennusteesta ja sen keskeisistä tuloksista. (Ennuste kokonaisuudessaan on liitteessä 3). Kauppahinnat Lempäälän Vesi liikelaitokselta yhtiölle siirtyvien tase-erien arvot on esitetty taulukossa 12. Arvot ovat 2017 vuoden lopun ennustettuja kirjanpitoarvoja. Taulukko 12. Lempäälän vesilaitokselta yhtiölle siirtyvät tase-erät VASTAAVAA (31.12.2017 ennuste) 24 980 000 A Pysyvät vastaavat 24 210 000 I Aineettomat hyödykkeet 90 000 II Aineelliset hyödykkeet 24 050 000 III Sijoitukset 70 000 B Vaihtuvat vastaavat 760 000 VASTATTAVAA (31.12.2017 ennuste) 14 480 000 A Oma pääoma - E Vieras pääoma 12 520 000 I Pitkäaikainen 10 550 000 Vanhat lainat rahoituslaitoksilta 3 830 000 Vanhat lainat kunnilta - Uudet lainat rahoituslaitoksilta 1 270 000 Uudet lainat kunnilta (entinen koroton lyhyt laina) 730 000 Liittymismaksupääoma 4 720 000 II Lyhytaikainen 1 970 000

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 39 Lempäälän kauppahinta on siirtyvän liiketoimintakokonaisuuden nettoarvo, eli: - Kauppahinta = (varat velat) = 25,0 M - 14,5 M = 10,5 M Vesilahden vesilaitokselta yhtiölle siirtyvien tase-erien arvot on esitetty taulukossa 13. Arvot ovat 2017 vuoden lopun ennustettuja kirjanpitoarvoja, pl. (käyttöomaisuus, jonka arvoa on korotettu 80 k ). Taulukko 13. Vesilahden vesilaitokselta yhtiölle siirtyvät tase-erät VASTAAVAA (31.12.2017 ennuste) 2 770 000 A Pysyvät vastaavat 2 370 000 I Aineettomat hyödykkeet 240 000 II Aineelliset hyödykkeet 2 110 000 III Sijoitukset 20 000 B Vaihtuvat vastaavat 400 000 VASTATTAVAA (31.12.2017 ennuste) 2 730 000 A Oma pääoma - E Vieras pääoma 2 730 000 I Pitkäaikainen 2 660 000 Lainat rahoituslaitoksilta - Lainat kunnilta (koroton) 1 190 000 Uudet lainat rahoituslaitoksilta - Uudet lainat kunnilta - Liittymismaksupääoma 1 470 000 II Lyhytaikainen 70 000 - Vesilahden kauppahinta on siirtyvän liiketoimintakokonaisuuden nettoarvo, eli: - Kauppahinta = (varat velat) = 2,77 M - 2,73 M = 35 000 Jotta kauppahinta ei jää negatiiviseksi, Vesilahden verkoston käypä arvo on nostettu 80 000 euroa kirjanpitoarvoa korkeammaksi (31.12.2017e). Sijoitettu pääoma Lempäälältä yhtiölle siirtyvän vesihuoltoliiketoiminnan nettoarvo on 10,5 M. Tämä merkitään kunnan alkusijoitukseksi yhtiöön kuvan 22 mukaisesti. Vesilahdelta siirtyvä vesihuoltoliiketoiminnan nettoarvo on 35 k, ja merkitään kokonaisuudessaan osakepääomaksi.

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 40 Osakaskuntien sijoittama pääoma VE1a Lempäälä Vesilahti 10 500 000 6 750 000 3 450 000 300 000 35 000 0 0 35 000 Osakepääma Muu omapääoma Perustamislaina Sijoitettu pääoma yhteensä Kuva 22. Kuntien sijoittama pääoma VE1a Yhtiön aloittava tase Yhtiön aloittava tase on esitetty kokonaisuudessaan taulukossa 14. Vastaavaa puolella on vesihuoltolaitoksilta ostetut varat (käyttöomaisuus, myyntisaamiset, kassavarat, jne. yht 27,8 M.) Vastattavaa puolella on kauppojen mukana siirtyvät vanhat velat, sekä kuntien sijoittama uusi pääoma.

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 41 Taulukko 14. Yhtiön aloittava tase VE1a VASTAAVAA 27 820 000 A Pysyvät vastaavat 26 650 000 I Aineettomat hyödykkeet 330 000 II Aineelliset hyödykkeet 26 230 000 III Sijoitukset 90 000 B Vaihtuvat vastaavat 1 160 000 VASTATTAVAA 27 820 000 A Oma pääoma 3 780 000 Osakepääoma 350 000 Lempäälä 300 000 Vesilahti 35 000 Muu omapääoma 3 450 000 Lempäälä 3 450 000 Muut rahastot - E Vieras pääoma 22 000 000 I Pitkäaikainen 19 960 000 Lainat rahoituslaitoksilta 3 830 000 Lainat kunnilta (koroton vesilahdelta) 1 190 000 Uudet lainat rahoituslaitoksilta 1 270 000 Uudet lainat kunnilta 730 000 Liittymismaksupääoma 6 190 000 Uudet perustamislainat 6 750 000 Lempäälä 6 750 000 Vesilahti - II Lyhytaikainen 2 040 000 Tuloutus Oy:n tuloutus Lempäälän kunnalle nostetaan porrastetusti 300 k -> 600 k (kuva 23). Tähän päästään seuraavasti: - Perustamislaina lyhennysvapaa ensimmäiset neljä vuotta - Lyhennys 190 k vuodesta 2022 alkaen (laina-aika 40v) - Perustamislainan korkoa 3,7 %. Korkoa nostetaan asteittain vuodesta 2026 alkaen kuvan 24 mukaisesti. Vesilahden tuloutus pysyy nykytasollaan koko ennustejakson ajan (0 euroa).

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 42 700 000 VE1A: Tuloutus ( /v) 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 Kuva 23. Tuloutus Lempäälälle VE1a 9,0 % VE1A: Perustamislainan korko % 8,0 % 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 Kuva 24. Perustamislainen korko VE1a Vesimaksut Kuten Lempäälän ja Vesilahden vesilaitosten kohdalla (ennuste VE0), myös yhtiön maksuihin kohdistuu korotuspaineita heti toiminnan alussa (kuva 25 ja 26). Taustalla ovat Lempäälän puolelta kasvava tuloutustarve ja suurehkot lainalyhennykset, ja Vesilahden puolelta lähitulevaisuuden investoinnit sekä tarve kattaa toimintakulut nykyistä paremmin.

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 43 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 Omakotitalon vesimaksut VE1a 2018-2035 1058 1084 1116 1156 1196 1238 1269 1301 1340 1340 1340 1340 1340 1340 1340 1340 1340 1340 844 865 891 922 955 988 1013 1038 1069 1069 1069 1069 1069 1069 1069 1069 1069 1069 Omakotitalon vesimaksu Lempäälässä Omakotitalon vesimaksu Vesilahdessa 0 Kuva 25. Vesimaksut VE1a 4,0 % VE1A: Yhtiön maksukorotukset (%/v) 3,5 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % Kuva 26. Maksukorotukset VE1a 7.3.1 VE1b talousennusteen tulokset Ennuste VE1a vastaa periaatteiltaan ennustetta VE1a sillä erotuksella, että käyvät arvot ovat huomattavasti suuremmat. Seuraavassa esitetään ennusteiden keskeiset erot. (VE1b ennuste on kokonaisuudessaan liitteessä 4.) Käypien arvojen vaikutus aloittavaan taseeseen, tuloutukseen ja vesimaksuihin Aloittavan taseen koon ja pääomarakenteen kautta on mahdollista vaikuttaa euromääräiseen omistajatuloutukseen ja jossain määrin myös yhtiön maksamiin veroihin. Tasetta on mahdollista kasvattaa omaisuuserien käypiä arvoja ylösarvottamalla, jolloin poistopohja kasvavaa. Mikäli pääomituksessa painotetaan lainarahaa, korkojen osuus kokonaistuloutuksesta kasvaa.

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 44 Suuri poistopohja ja korkoihin perustuvat tuloutus pienentävät tilikauden tulosta ja sitä kautta verorasitetta. Toisaalta, käypien arvojen ylösarvostaminen kasvattaa myös taseen kokoa, ja sitä kautta omistajien sijoittamaan pääomaa ja euromääräistä tuloutusta. Omistajalle tuloutettavat eurot on kuitenkin aina viimekädessä kerättävä asiakkailta, joten taseen kasvattaminen heijastuu suoraan vesimaksuihin. Puhtaasti vesihuoltotoiminnan ja asiakkaiden näkökulmasta taseen kasvattaminen ei siten ole tarkoituksenmukaista. Talousennusteessa VE1b käyvät arvot on määritetty perustuen FCG:n tekemään arvonmääritykseen (2010) sekä sen jälkeen toteutettuihin investointeihin. Verrattuna ennusteeseen VE1a, jossa omaisuuserät siirtyvät kirjanpitoarvoilla, siirtyvien varojen kokonaisarvo on Lempäälän kohdalla kaksinkertainen ja Vesilahden kohdalla jopa kolminkertainen. Tämän seurauksena siirtyvien liiketoimintojen nettoarvot (=varat-velat) kasvavat huomattavasti (kuva 25), samoin yhtiön aloittava tase, osakkaiden sijoittama pääoma, ja sitä kautta myös tuloutus ja vesimaksut (kuvat 26, 27, 28 ja 29). Vaihtoehdossa VE1b pelkästään perustamislainojen lyhennykset johtavat 830 000 /v tuloutukseen (kuva 27), jonka seurauksena vesimaksuja on nostettava huomattavasti (kuvat 28 ja 29). Korkeiden vesimaksujen vuoksi käypien arvojen ylösarvostamista tulisi välttää. Yhtiölle siirtyvä omaisuus VE1b Varat Velat Siirtyvän liiketoiminnan nettoarvo (kauppahinta) 59 370 000 51 970 000 37 490 000 14 480 000 7 400 000 4 670 000 2 730 000 17 210 000 Lempäälä Vesilahti Oy:n aloittava tase Kuva 27. Yhtiölle siirtyvä omaisuus

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 45 Osakaskuntien sijoittama pääoma VE1b Lempäälä Vesilahti 37 490 000 28 530 000 8 960 000 1 040 000 3 620 000 4 660 000 Osakepääma Perustamislaina Sijoitettu pääoma yhteensä Kuva 28. Sijoitettu pääoma VE1b Tuloutus VE1b Lempäälä Vesilahti 710 000 120 000 - - - - Osinko (0%) Perustamislainan korko (0 %) Perustamislainan lyhennys (40v) Kuva 29. Tuloutus VE1b

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 46 Omakotitalon vesimaksut VE1b 2018-2035 ( /v) 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 1648 1648 1648 1648 1648 1648 1648 1648 1648 1648 1648 1648 1648 1585 1502 1442 1390 1390 1390 1390 1390 1390 1390 1390 1390 1390 1390 1390 1390 1337 1295 1360 1266 1216 1147 1092 1032 815 Omakotitalon vesimaksu Lempäälässä Omakotitalon vesimaksu Vesilahdessa Kuva 30. Vesimaksut VE1b 35% VE1B: Yhtiön maksukorotukset (%/v) 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Kuva 31. Maksukorotukset VE1b

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 47 8. YHTEENVETO TALOUSENNUSTEISTA Nykytilanne-ennusteet Mikäli vesihuollon nykyinen palvelutaso ja toimintavarmuus halutaan säilyttää Lempäälän ja Vesilahden kunnissa, on vesihuoltomaksuihin tehtävä korotuksia riippumatta siitä millä toimintamuodolla tai yhteistyöjärjestelyllä palveluita tuotetaan. Tämä koskee erityisesti Vesilahtea, jonka nykyinen maksutaso riittää vain niukasti kattamaan toimintamenot. Mikäli Lempäälän kunnan kaavailemat tuloutusmuutokset toteutuvat suunnitellusti, on maksuja nostettava tuntuvasti myös Lempäälässä. (Kuva 32). Nykyitilanne-ennusteen maksukorotukset Kertakorotus 2018 Kokonaiskorotus 2017-2030 32% 23% 3% 10% Lempäälä VE0a Vesilahti VE0b Kuva 32. Nykytilanne-ennusteen maksukorotukset VE1a Vesilahdella pidemmän aikavälin maksukorotustarpeet riippuu erityisesti tulevaisuuden saneerausinvestointitasoista. Laskelmassa tulevaisuuden saneerausinvestointitaso suhteessa toiminnan tuottoihin (22 %) on noin puolet pienempi kuin Lempäälän vastaava lukema (42 %). Mikäli saneeraustaso osoittautuu pitkällä tähtäimellä riittämättömäksi, maksukorotuspaineet voivat kehittyä odotettua suuremmiksi. Arvonmääritysten merkitys Yhtiö perustetaan siirtämällä sille vesilaitosten liiketoimintakokonaisuudet (=varat velat) erillisillä liiketoimintakaupoilla. Ennen liiketoimintakauppojen toteuttamista siirtyvien omaisuuserien käyvän arvot määritetään erillisellä selvityksellä. Käyvät arvot ovat keskeinen muuttuja yhtiöittämisessä, sillä niiden kautta määräytyy aloittavan taseen koko, joka puolestaan yhdessä rahoitusrakenteen kanssa vaikuttaa tuloveroihin, omistajatuloutukseen ja vesimaksuihin. Tämän selvityksen suositus on, että omaisuuden siirrot tehtäisiin mahdollisimman maltillisin arvostuksin, esimerkiksi kirjanpitoarvoilla tai lähellä niitä. Näin vältetään ylimääräinen korotuspaine vesimaksuihin. Kuvassa 33 on esitetty maksukorotukset kirjanpitoarvoihin perustuvalla aloittavalla taseella, 27,8 M (VE1a), sekä huomattavasti suuremmalla taseella 59,4 M (VE1b). Laskelma on esimerkinomainen.

ALUEELLISEN VESIHUOLTOYHTIÖN PERUSTAMINEN 48 Arvonmääritysten vaikutus maksukorotuksiin Kertakorotus 2018 Kokonaiskorotus 2017-2030 + 80 % + 70 % + 60 % + 50 % + 40 % + 30 % + 20 % + 10 % + 0 % + 3 % VE1a + 29 % + 29 % VE1b + 70 % Kuva 33. Aloittavan taseen koon ja maksukorotusten välinen yhteys Muutokset vesimaksuihin yhtiötä perustettaessa Vesihuoltolain mukaan käyttömaksujen on oltava koko toiminta-alueella yhtä suuret. Tämä tarkoittaa, että yhtiöitä perustettaessa Vesilahden selvästi korkeammat käyttömaksut on laskettava Lempäälän käyttömaksujen tasolle. Vastaavasti Vesilahden perusmaksuja on nostettava huomattavasti, jotta alueen liittyjät eivät hyödy yhtiön perustamisesta Lempäälän liittyjien kustannuksella. Maksut vuoden 2018 alussa on esitetty kuvassa 34. Kuva 34. Maksumuutokset yhtiötä perustettaessa Yhtiön perustamisen vaikutus vesimaksuihin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä Kuten kuva 35 osoittaa, Lempäälässä keskimääräisen omakotitalon vuosittainen vesimaksu on ennusteiden mukaan sama vuonna 2018 riippumatta siitä perustetaanko yhtiötä vai jatketaanko erillisillä vesilaitoksilla. Yhtiön perustaminen ei siten aiheuta välitöntä maksukorotuspainetta. Edellytyksenä kuitenkin on, että omaisuuden siirrot tapahtuisivat kirjanpitoarvoilla (VE1a), tai lähellä niitä. Vesilahden kohdalla yhtiön perustaminen vähentää maksukorotuspainetta, sillä 10% kertakorotuksen sijasta maksuja korotetaan yhtiön linjan mukaisesti 2,5% (1.1.2018).