Vaivaistalosta kotihoitoon kuka huolehtii vanhasta huomenna? Petteri Viramo Caritas Palvelut Oy
Sisältöä Väestön ikääntyminen haasteena ja mahdollisuutena Vanhustenhuollon historiaa Konsensuskokous 2012 Vanhuspalvelulaki Tulevaisuuden haasteet Sote-uudistus tulee
Suomi vanhenee 30 25 22,6 25,6 26,2 26,9 28,2 20 % 18,1 15 10 5 0 2011 2020 2030 2040 2050 2060 65 v täyttäneet Tilastokeskus
Suomi vanhenee 300000 200000 +310% 205521 +394% +461% 100000 36605 +58% +116% 0 ref 2011 2020 2030 2040 2050 2060 90 v täyttäneet Tilastokeskus
Suomi vanhenee 10000 8000 6000 6557 8319 4000 2000 0 2874 1885 664 959 2011 2020 2030 2040 2050 2060 100 v täyttäneet Tilastokeskus
Ikäryhmittäinen kasvu 2011-2040, koko maa 800 600 +33 % +26 % +83 % +15 % +81 % 400 200 +23 % +32 % +90 % +203 % 0 2011 2020 2030 2040 65-74 75-84 Tilastokeskus
Ikäryhmittäinen kasvu 2011-2040, Pohjois-Pohjanmaa 50 40 +44 % +41 % +96 % +26 % +100 % 30 20 10 +23 % +42 % +103 % +251 % 0 2011 2020 2030 2040 65-74 75-84 85+ Tilastokeskus
Väestöllinen huoltosuhde heikkenee Väestöllinen huoltosuhde eli lasten ja eläkeikäisten määrä sataa työikäistä kohden nousee lähitulevaisuudessa Vuoden 2017 lopussa sataa työikäistä kohti oli 60,5 huollettavaa 70 huollettavan raja vuoteen 2040 mennessä Vuonna 2060 väestöllinen huoltosuhde on 77
Vanhuspalvelujärjestelmän lyhyt historia Kirkkolaki 1751 Seurakunnat määrättiin rakentamaan vaivaistupia vanhuksille, sairaille ja kerjuulla eläville Köyhäinhoitoasetus 1852 Kunnalliskodit itsenäistyvässä Suomessa 1950-luvun lopulla vanhainkodit 1990-luvulta lähtien palvelukodit 2010-luvulla kotihoidon kehittyminen 2020-luku kotihoitoa tukevan teknologian kehittyminen?
Vanhus sote-palvelujärjestelmässä Yli 65-vuotiaisiin kohdistuu väestöosuuteen verrattuna kolminkertainen pitkäaikais- ja sairaalahoitoon joutumisen riski 36-40 % kaikista sairaalaan otetuista vanhuksia Pitkäaikaishoidossa 10 % yli 75-vuotiaista Väestöosuus pysynyt vakiona koko 2000-luvun Painopiste siirtynyt tehostettuun ympärivuorokautiseen palveluasumiseen (ns. palvelukodit)
Oulun 75 vuotta täyttäneet % 75 v Palvelusuositus Oulu täyttäneistä 2008 2009 Koti 91-92 91,1 Säännöllinen kotihoito 13-14 12,1 Omaishoidon tuki 5-6 7,5 Tehostettu ympärivrk palveluasuminen 5-6 3,5 Vanhainkoti ja laitoshoito 3 5,4 Yhdessä ikäihmisen asialla - Oulun kaupungin ikääntymispoliittiset linjaukset 2010-2020
Vanhusten toimintakyky paranee vai paraneeko? Suomalaisissa seuruututkimuksissa on havaittu alle 80-vuotiaiden toimintakyvyn parantuneen jo kolmen vuosikymmenen ajan (Martelin ym 2004, Sulander ym 2007) Yli 90-vuotiaiden toimintakyvyssä ei ole havaittu kohentumista (Sarkeala ym 2011), mutta juuri heidän lukumääränsä kasvaa kaikkein nopeimmin
Ikä ja palveluiden käyttö Kuoleman läheisyys selittää paremmin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia kuin kalenteri-ikä (Zweifel ym 1999, Forma ym 2009) Viimeistä elinvuottaan elävien hoidon kustannukset ovat moninkertaiset samanikäisiin pidempään eläneisiin verrattuna (Yang ym 2003) Väestön ikääntyminen ei kasvattane menoja niin paljon kuin aiemmin on laskettu, koska eliniän pidentyessä palvelujen käyttö keskittyy viimeisiin elinvuosiin (Forma ym 2012)
Toistuvat sairaalahoidot haasteena Kertaalleen sairaalassa hoidetulla vanhuksella on kohonnut riski joutua uudelleen sairaalaan Muistisairaus lisää riskiä pyöröovi-syndroomaan Kotona asuvilla muistisairailla on kolmannes enemmän siirtymisiä kahden viimeisen elinvuotensa aikana kuin kotona asuvilla tervemuistisilla. Vastaavasti palvelukodeissa asuvilla muistisairailla oli 12 % vähemmän siirtymisiä kuin pk:ssa asuvilla tervemuistisilla. Siirtymien määrä on korkein viimeisen kolmen elinkuukauden aikana (Aaltonen ym 2012)
Hoitopaikan siirtymien määrä viimeisen 3 kk:n aikana asuinpaikan mukaan 60 50 40 30 20 10 0 Julk VK Yks VK Julk TPA Yks TPA Med=4 0 1-2 3-5 6-9 >10 siirtymää vuodessa Forma ym 2012
Kohti parempaa vanhuutta Konsensuskokous 6.-8.2.2012 Ydinasiat: 1. Toimintakykyä voi parantaa ja sairauksia ehkäistä vanhuusiässäkin 2. Ikäsyrjintä on lopetettava ja vanhojen ihmisten osallisuutta vahvistettava 3. Itsemääräämisoikeus on hoidon keskeinen ohjenuora 4. Kotihoito on hoidon solmukohta. Sen rahoitusta on vahvistettava, eikä sitä pidä ulkoistaa. 5. Vanhuspalveluiden rahoitus, järjestämisvastuu ja seurantavelvoite yhdelle taholle 6. Gerontologista ja geriatrista osaamista terveydenhuollossa on vahvistettava 7. Erikoissairaanhoitoon on perustettava geriatriset yksiköt 8. Moniammatillinen laaja-alainen geriatrinen arviointi tavanomaisen hoitokäytännön osaksi 9. Elämän loppuvaiheen hoito on tärkeää - päivystyspoliklinikka ei ole saattohoidon paikka 10. Tarvitaan kansallinen monitieteinen ikääntymisen tutkimusohjelma
Miten vanhuuden terveyttä ja toimintakykyä voidaan edistää? Toimintakykyä voidaan edistää ja sairauden riskiä vähentää vanhuudessakin Omaa vanhuuttaan kannattaa ennakoida ja suunnitella Ympäristön suunnittelu parantaa toimintakykyä Teknologia hyödyttää, jos se on suunniteltu käyttäjän näkökulmasta Kohti parempaa vanhuutta 2012
Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Kohti parempaa vanhuutta 2012
Millaista hoitoa ja hoivaa vanhuudessa tarvitaan? Itsemääräämisoikeus on hoidon keskeinen ohjenuora Hoitoa ja kuntoutusta saa riittävästi ja tarpeen mukaan Omaishoitajan tarpeisiin vastataan Vanha ihminen saa kuollessaan tarvitsemansa hoivan sinne, missä hän on Kotihoito on hoidon kulmakivi Geriatrinen ja gerontologinen osaaminen turvataan Rahoitus keskitetään yhdelle taholla Kohti parempaa vanhuutta 2012
Miten edetä kohti parempaa vanhuutta? Vanhojen ihmisten syrjintä on lainvastaista ja siitä pitää päästä eroon Perusteettomista ikärajoista vanhojen täyteen osallisuuteen ja kansalaisuuteen Ikäsegregaatiosta ikäintegraatioon siirtyminen on vanhenevan yhteiskunnan sosiaalisen kestävyyden ehto Tarvitaan kansallinen tutkimusohjelma ja tutkijakoulu Kohti parempaa vanhuutta 2012
Vanhuspalvelulaki 2013 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (HE160/2012, 8.11.2012) Muuta lainsäädäntöä täydentävä laki Tarkoitus: Tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia Parantaa sen mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon ja valmisteluun kunnissa Parantaa mahdollisuutta saada laadukkaita sotepalveluita Vahvistaa mahdollisuutta vaikuttaa palvelujen laatuun ja sisältöön
Vanhuspalvelulain keskeinen sisältö Kohderyhmänä vanhuuseläkkeellä olevat Kunnille velvollisuuksia Tavoitteena taata palvelujen riittävyys ja laatu Kuntiin vanhusneuvosto Neuvontapalvelut, tarkastukset, vastaanotot ja kotikäynnit erityisesti riskiryhmille Palvelutarpeisiin vastaamisen ja pitkäaikaisen hoidon toteuttamisen periaatteet Laatu, oikea-aikaisuus ja riittävyys Pysyvyys Koti ja kodinomaisuus korostuu
Tulevaisuuden haasteita Rahat eivät riitä nykyiseen palvelujen tuotantotapaan Vanhuspalvelujen BKT-osuus tulee väistämättä laskemaan Vanhuksen omavastuu tulee kasvamaan erittäin merkittävästi Rahoitus on liiaksi hajautettua Monikanavaisuus johtaa osaoptimointiin Työvoimapula uhkaa jo kymmenen vuoden kuluttua Alueellinen eriarvoisuus kasvaa Sote-uudistus ei tulle antamaan vastauksia
Ohjausryhmän päätöskokous 20.6.2017
Selvitysmiehen loppuraportti 10.8.2017
Ikäihmisten palvelut Pohjois-Pohjanmaan soteuudistuksessa Nykytila Nopeimmin ikääntyvä maakunta ja vähiten yksin asuvia 75+ Palveluita tarjotaan ja käytetään muuta maata enemmän Tehostettua ympärivuorokautista palveluasumista on paljon, laitoshoidon määrä on suositusten mukainen ja kotihoitoa saavia yli suositusten Palvelurakenne korostaa ympärivuorokautisuutta, kotona asuvia on tavoitetasoa vähemmän Ikäihmisten palveluiden haasteena on integroituminen muuhun palvelutarjontaan ja yhteisöön sekä niukka teknologia kotona
Ikäihmisten palvelut Pohjois-Pohjanmaan sote-uudistuksessa Tulevaisuus Pitkäaikainen laitoshoito vähenee 130 sairaansijaa (-30 %), tavoitteena pitkäaikaisen laitoshoidon lopettaminen Lyhytaikaisessa laitoshoidossa ei tapahdu merkittäviä määrän muutoksia Ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen ei tule kasvamaan, kattavuus laskee 7,4 %:sta 5 %:in ikäryhmän kasvaessa lukumääräisesti Kotihoidon määrä säilyy ennallaan, mutta toimintatapojen ja palvelun kohdentamisen on kehityttävä
Yhteenveto Yleisten elinolosuhteiden, ravitsemuksen, asumisolojen, yhdyskuntarakenteen ja osittain myös lääketieteen kehityksen myötä elinajan odotteen kasvu on 1900-luvulta alkaen ollut merkittävä Seuraavan 40 vuoden aikana vanhojen ihmisten väestöosuus jatkaa kasvuaan ja samaan aikaan hoidon mahdollisuudet kasvavat Mutta Vanhusten hyvinvointiin ja hoitoon käytössä oleva julkinen rahoitus ei kasva Vanhusten oma varallisuus kasvaa
Tulevaisuudessa Kaikki vanhat saavat hoitoa ja huolenpitoa Julkisin varoin kustannettu hoito ja huolenpito tulee kohdistumaan siitä eniten hyötyville Aiempaa suurempi kustannusvastuu tulee siirtymään vanhalle itselleen ja lähiyhteisölle
Kiitos 13.10.2017 www.caritaslaiset.fi 31