SIMPPUPOSTI 3/2013. Sukellusseura Simppu ry:n jäsenlehti

SIMPPUPOSTI 3/2013 Sukellusseura Simppu ry:n jäsenlehti

PUHEENJOHTAJAN KYNÄSTÄ Laitesukelluskouluttajakurssille on päätetty lähettää Mika Böös, Olli Pekka Juhantila ja Jarkko Nieminen. Koulutusvastaavalle, joka tänä vuonna on Marko Niinistö, on annettu lupa päättää tämän kalenterivuoden koulutustarjonnasta. Tarkempaa tietoa koulutuksista on saatavana Simppupostista, seuran facebook ja nettisivuilta sekä sähköpostitiedotteista. Näin avovesikauden kynnyksellä on aika luoda katse kesän reissuihin ja veneen kunnostus hommiin. Ennen kuin Agonus on taas keväthuollettu, joudutaan veneellä "muutama" työtunti tekemään. Huoltohommiin tarvitaan lisää tekijöitä, tässä on oiva paikka niille jäsenille jotka eivät sukeltamaan ehdi tai harrastus on tauolla mutta haluaisivat pysyä aktiivisesti mukana toiminnassa. Vuoden teema kannustetaan kaveria sopii tähänkin kohtaan. Kaikki mukaan harrastamaan ja kukin tavallaan! Terveisin Puheenjohtaja HALLITUKSEN PÄÄTÖKSET Ladoga hylyllä sukeltaminen edellyttää sotamuseon lupaa sekä voimassa olevaa suojaaluelupaa. Suoja aluelupa haetaan kaikille seuran laitesukeltaville jäsenille. Sotamuseon sukelluslupa Ladogalle haetaan niille, joilla on P3 tai vastaava luokitus eli käytännössä riittävä koulutus yli 30 metrin sukelluksille. Lisäksi Ladogalle tehtävillä sukelluksilla edellytetään kahdennettua laitteistoa. Seuran toimintalinja ja turvallisuussuunnitelma on päivitetty. Uudet versiot on hyväksytty. Molemmista on tarkempaa tietoa Simppupostin erillisissä jutuissa. Ne löytyvät myös seuran nettisivuilta. Agonuksen merenkulkuvarustusta parannellaan mm. hankkimalla uusi VHF puhelin ja korjaamalla aluksen tutka. Lisäksi on päätetty vuoden 2013 hinnastosta. Hinnasto löytyy myös tästä Simppupostin numerosta. Seuran kalustovastaavaksi on nimetty Mika Böös ja tiedotusvastaavaksi Olli Pekka Juhantila. Kalustovastaavalla on lupa tehdä Agonuksen normaaliin kevätkunnostukseen ja ylläpitoon tarvittavia hankintoja investoinneista hallitus kuitenkin päättää erikseen. Kansikuva: Norpat sukeltavat noutamaan sinettiä

NUORI SUOMI SINETTI Seuran kevätkokouksessa vuonna 2011 tehtiin aloite toimintamme kehittämiseksi siten, että täyttäisimme Nuori Suomi sinettiseuroille asetetut toiminnan laatuvaatimukset. Projektille saatiin myös tuhannen euron seuratuki, jonka avulla mm. hankittiin norppatoiminnassa tarvittavia varusteita ja koulutettiin norppaohjaajia. Konkreettisena, kaikille seuralaisille näkyvänä tuotoksena projektista syntyi seuran toimintakäsikirja ja turvallisuussuunnitelma, joista on apua päivittäisen toimintamme pyörittämisessä. Nuutti Pihakivi ja Maija Lehtonen toivat sinetin pinnalle. Kehitystyön kuluessa Liiku ry:n Anna Pakkanen ja Sukeltajaliiton Heli Halava kävivät pariin otteeseen auditoimassa toimintaamme ja antamassa arvokkaita vinkkejä siitä, kuinka toimintaa pitäisi edelleen kehittää. Sunnuntaina 10.3. Anna ja Heli olivat jälleen Salossa tällä kertaa luovuttamassa sinettiä. Luovutustilaisuus järjestettiin norppaharjoitusten yhteydessä. Sukellusseuralle sopivaan tyyliin sinetti käytiin hakemassa sukeltamalla. Kaikki norpat sukelsivat yhdessä noutamaan hyppyaltaan pohjalle viedyn sinetin. Norpat matkalla noutamaan sinettiä hyppyaltaan pohjalta. Sinetin noutamiseen osallistui koko norpparyhmä. Nyt saatu sinetti ei tarkoita, että kaikki asiat seurassa olisivat valmiit, voisimme jäädä lepäämään laakereillamme ja keskittyä sukeltamiseen. Sinetti edellyttää, että jatkamme määrätietoista seuran toiminnan kehittämistä tulevinakin vuosina. Kuinka onnistumme tässä työssä, mitataan säännöllisillä uusintaauditoinneilla. Sukellusseura Simppu oli yhdeksäs sukellusseura, joka sai sinetin. Kaikkiaan sinettiseuroja on tällä hetkellä 599.

TOIMINTAKÄSIKIRJA Osana Nuori Suomi sinettihanketta seuralle on laadittu toimintakäsikirja. Siihen on koottu kaikki keskeisimmät toimintaamme ohjaavat pelisäännöt. Käsikirja ei käsittele pelkästään lasten ja nuorten toimintaa, vaan sen mukaisesti tapahtuu kaikki muukin seuran toiminta. Toimintakäsikirjassa otetaan kantaa mm. ohjaamisen ja valmentamiseen, seuran viestintään ja organisaatioon sekä toiminnan yleisiin periaatteisiin. Sukellusseura Simpun missioksi eli perustehtäväksi on määritelty seuraavaa: Seuran tarkoituksena on tarjota jäsenilleen turvalliset ja monipuoliset mahdollisuudet eri sukelluslajien harrastamiseen. Siinä otetaan myös kantaa toiminnan keskeisiin periaatteisiin, jotka on kiteytetty neljään pääkohtaan: 1) Sukellusturvallisuudesta ei tingitä 2) Jäsenille tarjotaan monipuolisia sukellusmahdollisuuksia 3) Jäsenille tarjotaan mahdollisuuksia kehittää sukellustaitojaan 4) Kaikkia koskevat samat säännöt, kaikilla jäsenillä on yhtäläiset oikeudet osallistua seuran toimintaan Toimintakäsikirjaan ja siihen olennaisesti liittyvään turvallisuussuunnitelmaan kannattaa perehtyä huolellisesti. Niistä saa hyvän kuvan seuran toimintatavoista. Toimintakäsikirja ja turvallisuussuunnitelma on kokonaisuudessaan luettavissa seuran nettisivuilla www.simppu.net. Linkit dokumentteihin löytyvät heti etusivulta. TURVALLISUUSSUUNNITELMA Toinen Nuori Suomi projektin myötä syntynyt uusi toimintaamme ohjaava dokumentti on turvallisuussuunnitelma. Siihen on koottu vinkkejä ja ohjeita, joita noudattamalla varmistamme sukellusturvallisuuden. Luonnollisesti turvallisuuden varmistamisen punaisena lankana ovat sukeltajaliiton turvaohjeen määräykset, jotka on kiteytetty alla oleviin kymmeneen kohtaan: 1) Tee ainoastaan sellaisia sukelluksia, joihin olet saanut koulutuksen. 2) Toimi saamasi koulutuksen mukaisesti. 3) Mikäli olosuhteet poikkeavat niistä, missä olet aikaisemmin sukeltanut, perehdy niihin pätevän asiantuntijan tai kouluttajan johdolla. 4) Käytä vain sellaisia varusteita, joiden käyttöön olet saanut koulutuksen ja joiden käyttöä olet harjoitellut riittävästi turvallisissa olosuhteissa. 5) Käytä vain sellaisia varusteita, jotka lisäävät sukelluksesi turvallisuutta. 6) Huolehdi siitä, että varusteesi ovat huolletut ja toimintakunnossa. 7) Pidä taitojasi yllä jatkuvalla harjoittelulla ja lisäkoulutuksella. 8) Sukella aina sukellusparin kanssa tai suuremman sukeltajaryhmän jäsenenä. 9) Suunnittele jokainen sukellus etukäteen. 10) Varaudu etukäteen myös mahdollisiin ongelmiin. Turvalliseen sukeltamiseen ei voi koskaan panostaa liikaa, joten turvallisuussuunnitelma kannattaakin lukea ennen kesän sukelluksia. Se löytyy seuran nettisivuilla. Pelkkä ohjeiden lukeminen ei riitä, vaan tärkeää on myös noudattaa ohjeita ja mm. laatia kaikista sukellustapahtumista pelastussuunnitelma.

KUUTTITOIMINTAA Nuorimmat Simpuissa sukeltavat lapset ovat kolmevuotiaita kuutteja. Kuuttitoiminta on perhesukellustoimintaa, joka on suunnattu alle kouluikäisille, eli 3 6 vuotiaille, lapsille ja heidän vanhemmilleen. Toiminnassa tutustutaan vesiturvallisuuteen ja snorkkelisukeltamiseen kuuttiohjaajien johdolla. Tarkoitus on, että lapsi oppii tuntemaan omat toimintamahdollisuutensa vedessä ja oppii kunnioittamaan vettä sitä kuitenkaan pelkäämättä. harrastamista terapia altaan lämpimässä vedessä klo 19:ään asti. Isommat ja rohkeammat kuutit pulahtavat aina välillä norppien sekaan hyppyaltaaseen käyvätpä jotkut jopa yhdessä norppien kanssa hyppimässä vuoron lopuksi hyppytornista. Kun kouluikä tulee täyteen ja uimataito riittää hyppyaltaan päästä päähän uimiseen, siirtyy suuri osa kuuteista jatkamaan harrastustaan norpissa. Simppujen kuuttitoiminta on aloitettu syksyllä 2007. Ensimmäisessä ryhmässä oli mukana 11 kuuttia vanhempineen. Osa tuolloin aloittaneista kuuteista on vieläkin mukana norppatoiminnassamme. Tällä kevätkaudella mukana on ollut parikymmentä kuuttia ja saman verran heidän vanhempiaan. Ohjaajina ovat toimineet pääasiassa Satu Lehtinen ja Kimmo Nurkse sekä toisinaan myös Juuso Nurkse ja Tiia Åkerfelt. Ihanderin perhe sukeltaa. Kuuttitoiminta tapahtuu leikin ja seikkailun maailmassa. Siinä opitaan sukeltamista, uintia, vedestä pelastamista sekä pelastautumista. Koska kuutit harjoittelevat yhdessä omien vanhempiensa kanssa, on se samalla hyvä mahdollisuus perheen yhteiseen harrastamiseen. Usein ohjaajat tekevät kuuteille temppu ja taitoradan, jossa riittää vauhtia ja liikunnan iloa. Kuutit harjoittelevat sunnuntaisin ohjatusti klo 17:30 18:15 lastenaltaasta ja sen jälkeen heillä on mahdollisuus jatkaa vapaamuotoista Kuutteja harjoittelemassa hyppyaltaan puolella. Parhaillaan kuutit ovat kesätauolla, mutta toiminta jatkuu jälleen ensi syksynä.

KURNUVIIKONLOPPU AGONUKSELLA Hieman kuutteja enemmän sekä sukellus että elämänkokemusta hankkineet simput kurnut viettävät joka syksy yhden viikonlopun Agonuksella menneitä muistellen ja tulevia suunnitellen. 7.9.2012 ja taas oli se aika vuodesta jolloin Agonus valjastettaisiin viikonlopuksi Kurnujen käyttöön. Jo kerran aiemminkin Kurnureissun miehistöön kuuluneena oli allekirjoittaneelle viikonlopun ohjelmasta jo etukäteen aika hyvä arvaus. Reissulle mukaan lähteneellä 3 henkisellä miehistöllä oli tarkoitus keskittyä viikonlopun aikana merenkulkutaitojen harjoitteluun ja Agonuksen operointiin. Sukellusvarusteet oli jätetty suosiolla kotiin. Lähtöpäivänä, perjantaina, matkalaiset, kaikkiaan seitsemän kurnua, keinahtelivat syysauringon paisteessa Kasnäsin kalalaiturille haettuaan vauhtia paikalisesta rantabaarista. Viikonlopun sääennuste oli lupaillut kohtalaista tuulta, joten nesteytys merisairautta vastaan oli aloitettu hyvissä ajoin. Takaisin Kasnäsiin oli tarkoitus saapua sunnuntaina. Ja evästä olikin varattu mukaan tarvittavat määrät kattamaan karskien miesten tarpeet yli viikonlopun. Olipa eväiden joukossa hiukan syötävääkin. Epävirallisten tervetuloseremonioiden sekä asiaan kuuluvien vesitankkausten jälkeen Agonuksen keula suunnattiin kohti Hiittistä. Ensimmäinen yö oli suunniteltu vietettäväksi Hiittisten laiturissa, missä päästäisiin mukavasti jaloittelemaan ja käyttämään saaren saniteettitiloja. Eli laiturin kupeessa olevaa ulkohuussia. Tuttujen tangojen ja pienten maininkien keinahtelun saattelemana Agonus kiinnitettiin puoli kahdeksan aikaan perjantai illasta Hiittisten lähes tyhjään laituriin. Tämä olikin tuttu kohde jo viime vuoden Kurnureissulta. Rantautumisoperaatioiden jälkeen osa miehistöstä sekä matkustajista suunnisti tutkimusretkelle Hiittisten keskustaan. Taisipa jollakin olla toiveissa josko Hiittisten baari olisi ollut vielä auki... Baariin emme päässeet, vaan kävelyretken antimiksi jäi käynti Hiittisten ydinkeskustassa sekä kirkolla. Jonkin lähteen mukaan vuosina 1685 86 rakennettu kirkko on Suomen toiseksi vanhin säilynyt ristikirkko. Mikä lie se vanhin... Ajankohdasta johtuen saarella ei kesälomalaisia tai turisteja näkynyt. Ainoat näkemämme elävät oliot taisivat olla paikallinen asukas kaksine koirineen. Vaan tuo ei reissaajia haitannut. Kurnuja Hiittisten keskustassa. Ilta jatkui saunoen, vanhoja Simppureissuja muistellessa sekä kuulumisia vaihdellessa aina aikaiseen aamuun saakka. Taisipa osa matkaajista perinteiseen tapaan unohtaa nukkumisen kokonaan tuona yönä. Illan, yön ja aamun musiikista aluksella piti huolen mukana ollut poikakuoro. Lauantaina oli suunnitelmissa vaihtaa maisemaa ja suunnistaa Örön suunnalle. Aamupuurot syötyämme ja tuulten tyyntymistä odotellessa kipparimme otti osan matkalaisista mukaansa ja

ryhmä kävi tutustumassa Hiittisten saarella sijaitsevaan merivartioston asemapaikkaan. Kuuleman mukaan seurue pääsi tutustumaan myös paikalla olleeseen merivartioston alukseen ja sen hienouksiin. Päivän kirkastuttua sanoimme hyvästit Hiittisille ja puolenpäivän tienoilla Agonuksen nokka suunnattiin kohti länttä ja Örön saarta. Örön linnakesaarelta on puolustusvoimien toiminta lakkautettu, mutta tuonne ei ole edelleenkään pääsyä ilman erillistä lupaa. Tarkoitus oli kiinnittäytyä Öröön laituriin seuraavaksikin yöksi, joten osa porukasta ryhtyi järjestelemään tarvittavaa lupaa. Kiitos hyvien kontaktien, lupa rantautumiseen saatiinkin siirtymän aikana. Mukana olleiden kokeneempien Simppujen avustuksella luovimme karikkojen välistä Örön itäpuolella olevaan laituriin, jota saunalaituriksikin kutsuttaneen. Tuulelta suojassa oleva paikka oli oiva kohde yöpymiseen. asuinrakennusten kautta ympäri alueen. Ilmojen suosiessa aika kului mukavasti saarta kierrellessä. Ehtoolla alkoi jo edellisen yön valvominen näkyä matkalaisten silmissä ja seuraavana yönä Agonukselta kuuluikin vain tasaista tuhinaa porukan vedellessä sikeitä. Sunnuntaina aamupuuron ja viimeisten Örön kävelyretkien jälkeen oli aika suunnata kokka kohti Kasnäsiä. Hyvin nukutun yön jälkeen Agonuksella kajahtelivat taas tutut kappaleet poikakuoron toimesta. Matka Kasnäsiin sujui rattoisasti pienestä merenkäynnistä huolimatta. Ilmeisesti merenkäynti oli jäänyt matkalaisten veriinkin, sillä satamassakin näytti maa vielä keinahtelevan matkalaisten jalkojen alla. Kasnäsissä ryhmä pakattiin loppuine eväineen paikalle tilattuun pikkubussiin ja lähetettiin kotimatkalle. Tarina ei kerro milloin kukainenkin tuolta reissulta kotiinsa päätyi. Kiitos kaikille reissun osanottajille. Viikonloppu sujui varsin leppoisissa merkeissä. Suurin menetys taisi olla yksi matkapuhelin, mikä kävi uimassa omistajansa kanssa Örön laiturin kupeessa. Mika Osa iloisesta joukosta upseerikerhon ovella. Örön saareen pääsimme tutustumaan mukana olleiden herrojen opastuksella. Kiitos Manun ja kumppaneiden, saimme henkilökohtaisen esittelyn saaren eri kohteista. Retki kiersi upseerikerhon, sotkun, ja erinäisten Örön maisemia.

SUKELTAMAAN LÄHIVESIIN Ehkäpä eniten Simppujen sukeltama kohde Salon lähialueella on Nummijärvi Kuusjoella. Paikka sijaitsee aivan Salon ja Someron rajan tuntumassa noin puolen tunnin matkan päässä keskustasta. Kohteena se sopii kaikentasoisille sukeltajille ja järvikohteeksi siellä riittää varsin paljon katseltavaa. Uimarannan laiturin läheisyydessä näkee usein suuriakin ahvenparvia, rapuja on runsaasti ja löytyypä järvestä hylkykin. Uimarannalta lähtevän niemenkärjen vasemmalla puolella melko lähellä niemen kärkeä on noin viiden metrin syvyydessä vanhan ruuhen hylky, joka nykyisin on melko suuren rapupopulaation asuttama. Lähellä rantaa on hiekkapohjaa, joka toki pöllyää, mutta ei kovin herkästi. Syvemmälle mentäessä noin 6 8 metrin syvyydessä pohja muuttuu mutaisemmaksi ja samalla kiinnostava katseltava vähenee. Maksimisyvyys, joka järvestä on löydetty, on melko tarkasti 20 metriä. Paikalliset mökkiläiset väittävät tosin, että syvin kohta olisi yli 30 metriä. Jos haluaa harjoitella suunnistustaitojaan, tarjoutuu siihen hyvä mahdollisuus, kun lähtee niemen kärjestä, kiertää sen edustalla olevan saaren ja palaa pinnalle uimarannalla. Tästä tulee hieman vajaan tunnin pituinen sukellus. Paikan bonuksena siellä on kesällä uimarannan yhteydessä sauna, eli sukellusreissun jälkeen on mahdollisuus vielä rentoutua saunan lämmössä. Nummijärvi on myös yksi talvisista avantouintikohteista, eli kerran viikossa siellä pääsee saunomaan ja avantouimaan. Avantouintia varten ranta pidetään pumpun avulla sulana koko talven, joten myös jääsukellukset onnistuvat ilman avannon tekemisen vaivaa. Talvella vesi on myös hyvin kirkasta, joskin elämää on vähemmän kuin kesällä. Kylmä vesi tuntuu kangistavan ravutkin. Nummijärvi on toiminut jo neljästi pikkuhiljaa perinteeksi muodostuvan Simppujen Novemberfestin näyttämönä. Tapahtuman ideana on ollut yhdistää oktoberfest, pikkujoulut ja sukeltaminen koko perheen syystapahtumaksi. Pari vuotta sitten Nummijärvi toimi myös Diversnightin näyttämönä. Läheltä katsottuna rapu on melko hurjan näköinen otus. Viime syksyn Novemberfestin aikaan ei talvesta vielä ollut tietoakaan.

SUKELTAMAAN HYLYLLE Kun selailee Agonuksen viime kesien lokikirjoja käy ilmi, että yksi eniten sukelletuista hylkykohteista on Hiittisissä sijaitseva Metskärin hylky. Suosiota selittänee se, että kohde on mukavasti matkan varrella useimmilla Kasnäsistä etelään ja länteen suuntautuvilla reissuilla. Se on myös syvyytensä puolesta hyvä kohde kaiken tasoisille sukeltajille. Aluksen nimi ei ole tiedossa, joten sitä kutsutaan yksinkertaisesti uppoamispaikkansa mukaisesti Metskärin hylyksi. Kyseessä on pieni, todennäköisesti saksalainen tai hollantilainen kolmemastoinen galeoni eli kaljuuni tyyppinen alus. Se on ollut 1500 luvun loppupuolella tulossa avomereltä Örön länsipuolista väylää sisäsaaristoon. Lastista ei ole löytynyt minkäänlaisia merkkejä, joten alus on ollut joko tyhjänä tai lasti on saatu pelastettua ennen uppoamista. Meriarkeologinen seura määrittelee galeonin (myös galleoni tai kaljuuna) seuraavasti: Suomessa kaljuuneiksi kutsuttiin kaljuuna rakenteisia tasasaumaisia laivoja. Euroopassa tyyppi oli seuraava kehitysaskel karakista. Korkea keulakastelli oli kaljuunissa madallettu tai poistettu kokonaan. Muutos teki mahdolliseksi purjehtimisen hankavastaiseen. Alustyypin suunnitteli vuonna 1570 englantilainen sir John Hawkins. Karakki taas oli kolmemastoinen leveärunkoinen kauppalaiva, jossa oli tyypillisesti korkea keulaja peräkastelli. Niitä käytettiin 1300 luvulta 1500 luvulle Etelä ja Keski Euroopassa. Museovirasto on tutkinut hylkyä, minkä jäljiltä hylyn lähistöllä on muutama lyhyt rautatien pätkä. Niiden varaan on ollut kiinnitettynä köysiruudukko, jota on käytetty hylyn tutkimuksessa. Hylyn erikoisuus on se, että aluksen peräranka on painovoimaa, myrskyjä ja jäitä uhmaten säilynyt kaikki kuluneet vuosisadat pystyssä. Hylystä laaditussa piirroksessa näkyvä masto on kaatunut aluksen vasemmalle kyljelle. Metskärin hylky (kuva Meriarkeologinen seura ry). Vuonna 1966 löytynyt hylky makaa kuin tarjottimella aivan tasaisella pohjalla muuten kivikkoisessa saaren rannassa. Useimmiten hylylle sukellettaessa Agonus ankkuroidaan tuulen suojaan kohteen itäpuolelle. Tällöin sukellus alkaa upeasta kivikosta 5 10 metrin syvyydestä. Samoilla kivillä on helppo tehdä paluumatkan turvapysähdys. Muutaman minuutin uinnin jälkeen saavutaan noin 15 metrin syvyydessä olevalle tasanteelle, josta hylky löytyy. Veden ollessa kirkkaimmillaan, on koko hylky nähtävissä kerralla. Tosin valitettavan usein tuulet sotkevat näkyvyyden muutamaan metriin. Koska sukelluksen maksimisyvyys on tuo hylyn kohdalla oleva 15 metriä, onkin Metskär monen laitesukelluksen peruskurssin käyneen ensimmäinen hylkysukelluskohde.

PUMPPUHUONE OJENNUKSEEN Puolivälissä maalikuuta järjestettiin pumppuhuoneella siivoustalkoot. Pieni, mutta tehokas iskujoukko ryhtyi toimeen tavoitteenaan raivata vuosien varrella hyllyihin kertynyt tarpeeton romu pois. Samalla imuroitiin talven pölyt ja hiekat lattioilta, pyyhittiin pölyjä ja järjestettiin jäljelle jääneet tavarat siististi hyllyihin. Pois heitettävää tuli loppujen lopuksi täysi peräkärrylastillinen. Ilmeisesti simpuilla ja hamstereilla on joku ennen tuntemattomaksi jäänyt geneettinen yhteys. Tai sitten meissä kaikissa asuu pieni sulovilen. KOULUTUS Tämän kevään laitesukelluksen peruskurssi alkaa 28.4.2013. Teoria ja allaskoulutus pidetään toukokuussa. Avovesileiri järjestetään Agonuksella 28. 30.6.2013. Kevään 2010 laitesukelluksen peruskurssilaisia valmistautumassa ensimmäiseen allasharjoitukseensa. Mika ja Eva Böös siivouspuuhissa. Lattialla pieni osa hyllyistä ja kaapeista löytyneestä tavaramäärästä. Urakan jäljiltä lattia ja pinnat kiiltävät jälleen, tavarat ovat hyllyissä niin. että tarvitseva löytää ne helposti. Kaiken lisäksi tyhjää hyllytilaa tuli sen verran, että voidaan aloittaa erilaisten rikkinäisten sukellusvarusteiden kerääminen uudelleen Laitesukelluksen jatkokurssi (P2) ja laitesukelluksen syventävä jatkokurssi (P3) on suunniteltu pidettäviksi syksyllä. Tarkempaa tietoa kurssin ajankohdasta on luvassa kevään aikana. Kokonaan uutena koulutuksena on järjestetty Agonuksen kipparina toimimisesta tai muuten merellä liikkumisesta kiinnostuneille koulutus merenkulun perusteista. Kurssin käytännön harjoittelujakso on helatorstaina, jolloin Agonus siirretään Kasnäsiin. Myös Agonuksen astiat saatiin tiskatuiksi, eli purjehduskauden alkaessa on taas kunnolla pestyt astiat käytössä. Ensimmäinen Agonuksen kipparointikurssi käynnissä pumppuhuoneella.

Kevään ensimmäinen nitrox kurssi on jo pidetty, mutta toinen järjestetään, kun riittävä määrä kiinnostuneita on ilmoittautunut. Kursseille voi ilmoittautua ja niistä voi kysellä lisää Marko Niinistöltä 050 368 7125. Talven ja kevään kuluessa on jo ehditty järjestää nitrox ja kipparikoulutuksen lisäksi sukellusturvallisuus eli rescue diver ja hätäensiapukurssit. SUKELLUSINFOA NETISTÄ JA MUUALTAKIN Sukeltamisesta ja sukelluskohteista löytyy paljon mielenkiintoista tietoa myös internetin ihmeellisestä maailmasta. Tässä muutamia vinkkejä kotimaisista tietolähteistä: www.snorkkeli.net snorkkeli.net on sivusto, jonka keskustelupalstalla käydään ajatustenvaihtoa lähes jokaisesta sukeltamiseen liittyvästä aihealueesta. Sieltä löytyy myös varsin tehokkaasti toimiva osto ja myyntipalsta. www.hylyt.net hylyt.net on kattava tietokanta suomalaisista hylkykohteista. Sivuilta löytyy tietoja hylyistä, jonkin verran kuvamateriaalia sekä hylkyjen sijaintitietoja. Hylkytietoa on tarjolla myös museoviraston kulttuuriympäristön rekisteriportaalissa osoitteessa: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rek isteriportaali/portti/default.aspx Suomen meriarkeologisen seuran sivuilta löytyy myös paljon tietoa mm. hylkytutkimuksesta. Seuran sivut ovat osoitteessa: www.meriarkeologinenseura.fi Sukeltajaliiton oma sivusto on www.sukeltaja.fi siellä on tarjolla niin tietoa sukeltamisesta kuin sukeltajaliiton ja sen jäsenseurojen järjestämistä tapahtumistakin. Sivuilla on myös nettikauppa josta saa hankittua mm. sukellusaiheista kirjallisuutta. Liitolla on myös facebook sivut osoitteessa: http://www.facebook.com/pages/sukeltajaliitto ry/250289625032409?fref=ts Jonkin verran tietoa mm. sukelluskohteista löytyy myös sivuilta www.sukellus.info. Näitä sivuja ei kuitenkaan enää kaikesta päätellen päivitetä aktiivisesti. Tietenkään ei sovi unohtaa omia sivujamme www.simppu.net ja www.facebook.com/ SukellusseuraSimppu. Niille, joita netissä surffailu ei niinkään jaksa innostaa on tarjolla sukellustietoutta myös painetussa muodossa. Sukeltaja on Sukeltajaliiton julkaisema viisi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti. Karprint Oy julkaisee Sukeltajan Maailma lehteä, joka ilmestyy kuudesti vuodessa. AGONUKSEN ANATOMIAA Simppujen tukialus m/s Agonus on rakennettu vuonna 1988. Alkuperäiseen varustukseen kuuluivat muun muassa salongin nahkakalustot, kapteenin hytin parisänky, poreamme ja sähkölämmitteinen sauna. Sukellustukialukseksi se siirtyi 1994. Pienimuotoisia muutostalkoita

järjestettiin jo ennen ensimmäistä purjehduskautta, mutta mittavammat muutostyöt toteutettiin vasta seuraavaksi kesäksi. Muutosten jälkeen alus on rekisteröity 25 henkilölle, mutta mukavasti sille majoittuu varusteineen 17 sukeltajaa. Alkava purjehduskausi on siis kahdeskymmenes, jolloin uskollinen aluksemme kuljettaa meitä itämeren upeimmille sukelluskohteille. Kannustakoon tämä artikkelisarja kuitenkin uusia räpylöitä liittymään Agonuksen ohjastajiksi ja käsittelijöiksi. Ja antakoon se vaikka heikon uskon vahvistusta niille räpylöille, jotka jo ovat kuskin penkille uskaltautuneet, mutta joilla hikikarpalot otsalta vielä valuvat näkyväisyyttä haittaamaan. Toinen alkava juttusarja antaa käytännön vinkkejä ja ohjeita niin Agonuksen, kumiveneen kuin pumppuhuoneenkin laitteistojen käyttöön. Agonusta lasketaan vesille keväällä 2011. Kuvassa näkyy selvästi aluksen varsin omintakeinen pohjaratkaisu. Aluksen pituus on 17,5 ja leveys reilut 4,5 metriä. Sitä kuljettaa Iveco dieselmoottori, jossa on ollut alun perin tehoa 320 hevosvoimaa. Aivan kaikki pollet eivät enää ole tallissa sen jälkeen, kun koneesta poistettiin ahtoilman välijäähdytin. Tosin aluksen kulkuun tuolla pienellä tehonvähennyksellä ei ole ollut merkitystä. Normaali matkanopeus sukelluskohteille siirryttäessä on 7 8 solmua. Tässä Simppupostin numerossa alkaa useampiosainen Erkki Eetu Niemen kirjoittama Räpylät Ruorissa niminen juttusarja Agonuksesta. Nimi kuvainnollistakoon minkälaisella kokemuksella merellä liikumme ja paljonko liikkumisestamme ymmärrämme. Agonus on Simppujen tukialuksena ollessaan vaihtanut muutamaan kertaan väriä. Tässä kuvassa ollaan Norppaajelulla Mathildedalissa keväällä 2006. AGONUSVINKKI Seuran PC:n kytkentä Agonuksen GPS:ään on aiheuttanut ongelmia kautta aikain, eikä noista varmaankaan päästä eroon niin kauan kuin Bill Gates on kuvioissa mukana. Seuraavia ohjeita noudattamalla on kuitenkin suuri todennäköisyys saada kytkentä suoritettua oikein ja karttaseuranta toimimaan. Ennenkuin lähdet yhdistämään GPS:stä tulevaa USB kaapelia PC:hen, niin käynnistä sekä PC että GPS. Seuraavaksi käynnistä PC:ltä Sininen Merikartta ohjelmisto. Kuvake löytyy keskeltä

työpöytää. Kun ohjelmisto on käynnissä, niin kytke GPS:ltä tuleva USB kaapeli PC:n takana olevaan ylempään USB porttiin (kuva). Joissakin tapauksissa USB kaapelia kytkettäessä, kun karttaohjelmistoa ei ole ensin avattu, hiiren kursori alkaa vaeltaa vallattomasti näytöllä. Tällöin on syytä aloittaa asennus alusta näiden ohjeiden mukaan. Tämän jälkeen valitse Kartta valikosta haluttu karttalehti (Avaa karttalehti) ja nauti matkasta! Kone tunnistaa tämän jälkeen GPS:n ja käynnistää seurannan. Tämän voi varmistaa avaamalla karttasoftasta valikosta GPS kohdan seuranta. Näytön alareunaan aukeaa pieni ikkuna, johon ilmestyy paikkatieto (kuva). Jos joudut muuttamaan PC:n asetuksia tai et saa seurantaa päälle, niin ilmoita siitä kalustovastaavalle (Mika 040 8363600). RÄPYLÄT RUORISSA AGONUKSEN VAKAVUUS Ago on uppoumarunkoinen konealus. Uppouma tässä ei välttämättä tarkoita että Ago hetikohta uppoaisi. Ja konealusten laajassa sukupuussa lienee tuottoisampiakin oksia. Mutta Agolla mennään ja opetellaan tuntemaan se. Mikäli PC ei tunnistanut GPS:ää, niin seuranta valinnan jälkeen tulee herja ettei sarjaportin xx avaaminen onnistunut. Tuolloin on tarkistettava että asetuksissa (asetusikkuna aukeaa virheilmoituksen kuittauksen jälkeen) ohjelmaan asetettu sarjaportti on 5. Tämä asetus löytyy asetusikkunan keskivaiheilta (Sarjaportti COM). Keväisin ja syksyisin Agoa roikotetaan nosturin koukusta. Kuski sanoo että Ago painaa 28 tonnia. Kaikille on kursseilla opetettu että se vesikuoppa minkä Agon runko painaa kelluessaan veteen vetää 28 kuutiota vettä. Agon uppouma on siis 28 tonnia. Arkhimedes ei silti opettanut miksi Ago pysyy pystyssä, ja jotakuinkin kölillään. Jos nosturikuski roikottelisi Agoa muutaman kerran useammasta pisteestä yhdellä vaijerilla niin alkaisi hahmottua missä on Agon painopiste. Siis sellainen piste, että siitä ripustamalla Ago pysyisi missä hyvänsä asennossa tasapainossa eikä mikään Agon kulma enää haluaisi muita alemmaksi.

Jos jokin luonnonoikku saisi veden Agon ympärillä äkisti vaikka jäätymään niin että Ago voitaisiin nostaa kuopastaan ja se kuoppa täyttää vedellä, joka sekin vesi äkisti jäätyisi, mutta joka jääkimpale voitaisiin vuorostaan ripustaa nosturin koukkuun, niin samalla tavoin roikottelemalla löytäisimme Agon uppoaman painopisteen. Kelluessaan tasapainossa, siis jotakuinkin kölillään, Agon painopiste ja uppouman painopiste sijoittuvat samalle pystysuoralle akselille. Jos jokin luonnonvoima saa nämä kaksi pistettä liikkumaan toisiinsa nähden, niin aluksen vakavuus pyrkii palauttamaan pisteet päällekkäin. Agon kallistuma siis pyrkii oikenemaan takaisin kölilleen. Ago saadaan kallistumaan kuormaamalla vaikka sukelluskamaa toispuoleisesti. Vastaavasti Agon painopiste siirtyy raskaamman kuorman suuntaan. Lienee selvää, että kun Ago on kallellaan, niin Agon veteen painama kuoppa on myöskin jotenkin poskellaan. Ja kun kuoppa on poskellaan niin uppouman painopistekin on jossain muualla kuin edellä esitetyssä paikassa. Mutta jos Ago edelleen kelluu, niin on löytynyt jokin toinen pystysuora akseli, missä Agon painopiste ja Agon uuden uppouman painopiste ovat päällekkäin. Tämä uusi akseli ei enää välttämättä kuljekaan Agon kölin kautta. Ja jos edelleen lastaamme sukelluskamaa vain toiselle kyljelle, päädymme ennen pitkää tilanteeseen että Agon uutta kuormausta vastaava painopiste ja uppouman painopiste löytävät äärimmäisen pystysuoran akselin missä ne vielä asettuvat päällekkäin. Tämän jälkeen ei enää ole mitään vakavuuteen vaikuttavaa voimaa joka pitäisi Agon pystyssä ja Ago kaatuu. Kaadoimme siis Agon. Operaatiosta oli hyötyäkin, ainakin, jos kirjasimme muistiin kaikki löytämämme tasapainotilat, pystysuorat akselit ja painopisteiden sijainnit. Kaikesta tiedosta saisimme piirrettyä ns. vakavuuskäyriä. Käyriä, jotka kertoisivat kulloisellekin kuormaukselle sellaiset voimat ja kallistumat, jotka vielä pyrkivät palauttamaan Agon tasapainoon kölilleen. Minä en osaa niitä käyriä piirtää. Mutta lienee selvää, että Agon pohjanmuodosta johtuen saadut käyrät poikkeaisivat jonkin verran ns. normiveneen vastaavista käyristä. Hirmuinen osa Agon uppoumasta, siis myös nosteesta, on pohjan konehuoneen kondolissa. Oma epäilykseni on että tietyllä isohkolla kallistumalla, kun toinen kylki on jo hyvän matkaa kuivilla ja toinen kyntää kondolin kanssa samalla syvyydellä, niin löytyy mielenkiintoinen painopisteiden sijainti ja pystyakseli, jossa Ago haluaisi olla kaksirunkoinen katamaraani eikä niin hirveästi haluaisi kammeta itseään takaisin suoralle kölille taikka kaataa kokonaan toiselle kyljelleen. Ennen kuin joku oikeasti nämä vakavuuskäyrät piirtää, en haluaisi että kukaan niitä kokeilemalla testaa. Pysykäämme siis poissa korkeasta ja terävästä sivuaallokosta, jossa aallonpituus on samaa luokkaa Agon leveyden kanssa. Ohessa vielä muutama yksinkertaistettu kuvasarja alusten vakavuudesta: Edustakoon ensimmäisessä neljän kuvan sarjassa "paksuseinäinen, syvällä uivan" maitopurkin poikkileikkaus ns. normivenettä. Toisessa sarjassa on Ago vastaavasti kallisteltuna molemmin puolin kuvittelemaani katamaraanin kelluntatyyliä. Kuvia tutkimalla pitäisi ero Agon ja normiveneen välillä helposti hahmottua.

Kuva 1 Kuva 2

Kuva 3 Kuva 4

SIMPPUILUA SILLOIN ENNEN Tukialuksemme Agonuksen taival Simppujen kuljettajana alkoi siis yhdeksäntoista kesää sitten. Ensimmäisestä kahdesta reissusta ei ole merkintöjä lokikirjassa. Sen verran kuitenkin on jäänyt tuolloin mukana olleiden muistiin, että aivan ensimmäinen reissu oli Viroon suuntautunut koeajomatka. Kesän 1994 toiselle varsinaiselle simppureissulle oli jo saatu hankittua lokikirja. Kipparina tuon viikonlopun toimi Räpylät ruorissa juttusarjamme kirjoittaja Eetu Niemi. Tuolta viikonlopulta löytyy seuraavanlaisia lokikirjamerkintöjä: pe 3.6. Simppureissu II / Niemi; Sulku, Salminen, Syväperä, Määttänen, Lampi, Kotamäki, Kankare, Ylhäinen, Karjalainen. Mittari 640,50 Lähtö Salon PS:n laiturista klo 18:20. Matkalla asennettiin äänenvaimennin. PÖ tankissa n. 5000 l. Öljy, vesi ok. klo 23.10 kiinnitys Horsön saaren pohjoispuolen saareen. Sataa tihkua, sumua, tuulta 0 4 m/s, pitäisi lisääntyä yöllä idästä pohjoiseen. Grillihökötys muovikatoksen alle. la 4.6. Yleistä heräilyä 7.00. Aamu uinti Ipa, Eetu, muut eivät käyneet uimassa! 8.15 lähtö kohti Tammisaarta. Liikaa sumua palataan takaisin yöpymispaikkaa kohti eka sukellus siellämain; jos sumu hälvenee, niin Tammisaareen. 9.00 Hörsö taas. Päivän eka sukellus n. 12 m / 30 min. 11.45. pieni tuulenvire idästä, sumu näyttäisi hälvenevän. Kumipaatti karkasi. Ipa haki uiden. 12.00 kolmas yritys kohti Tammisaarta liikaa sumua. 13.20 kiinnitys Gustafsvärniin. Kumivenekuljetus saaren W puolelle 2 erässä. Sukellukset n. 18 m / 25 min. Pohjassa parruja ja lankkuja ja sivistyskamaa. 14.00 sumu sakenee Hankoakaan ei enää näy. Tammisaaren suunta on jätettävä tältä kerralta. 16.30 irti ja tyhjäkäyntiä käsikopelolla kiveltä kivelle. Medön kautta Horsön N puolelle. 19.30 Jukka ja Kari Avonilla Horsön S puolelle sukeltamaan. 20.30 oleskelua & grillausta. su 5.6. Heräilyä klo 7.15. Aamu uinnit (3 kpl); Satu, Taina, Eetu. 09.15 irti ja kohti Medön N puolta. Kamat kuljetetaan S rannalle Avonilla. Sukelletaan sotakamaa hakemaan. Sukellus ok; ei löytöjä. 13.15 kotimatkalle. Posketon sumu, tuuli etelälounaasta.

Tapilta tapille, kiveltä kivelle ajoa. Sumu hälveni vasta Förbyssä. Matkalla kahvit. 17.30 kiinnitys mutapenkkaan SPS:n laiturin viereen. Kaikille kiitos reissusta. Eetu. LÄHIAJAN TAPAHTUMIA Sukelluskalastuksen Euro Afrikkalaiset mestaruuskilpailut järjestetään 29. kerran 29. 30.6. Helsingissä. Järjestävinä tahoina toimivat Sukeltajaliitto ja CMAS. Tämän vuoden kisa on ensimmäinen, joka pidetään pohjoismaissa. Lost Divers ry yhteistyökumppaneineen järjestää 30.8. 1.9.2013 Tahkolla sukellustapahtuman Tahkolla, jonka tarkoitus on edistää sukellusharrastajien yhteistoimintaa ja yhdessäoloa. Lisää tietoja www.tahkodive.fi. Sukeltajaliiton nuorten ryhmän järjestämä nuorten laitesukellus leiri järjestetään jo neljättä kertaa 5 9.6.2013. Tänä vuonna ollaan Tampereen seudulla. Leiri alkaa ke iltana, mutta mukaan pääsee myös pe iltana. SEURA ASUT Sukellusseura Simpulla ei ole moneen vuoteen ollut tarjota jäsenilleen minkäänlaisia seuraasuja. Puute korjataan tänä keväänä, kun Agonuksen 20 vuotisjuhlan kunniaksi tehdään niin t paitoja kuin huppareitakin. Seura asut ovat laadukasta puuvillaa. T paitoja voi käydä sovittamassa pumppuhuoneella, jossa on esillä paitojen mallikoot. Koot tosin noudattelevat tuttua kaavaa, eli jos normaalisti käytät M kokoisia vaatteita, sopii myös Simppuasujen M koko sinulle. T paidoista on kolme värivaihtoehtoa: valkoinen, musta ja tummansininen. Hupparit ovat syvänsinisiä tai mustia. Niissä on painatuksena selässä m/s Agonus Crew logo ja rinnassa pieni Simppujen sammakkologo. Saatavilla olevat koot ovat aikuisille: S, M, L, XL ja XXL. ja lapsille 116, 128, 140, 152 ja 164 cm. Molemmista on erikseen naisten malli, kokoina S XXL. Leiri on tarkoitettu n. 15 20 vuotiaille laitesukellus kortitetuille ja jonkin verran laitesukelluskokemusta omaaville nuorille. Lisää tietoja leiristä löytyy sukeltajaliiton tapahtumakalenterista www.sukeltaja.fi.

T paidat maksavat 12 euroa ja hupparit 30 euroa. Paitoja ja huppareita voi tilata sähköpostitse osoitteesta olli pekka.juhantila@hotmail.com. Merkitse tilausviestiisi haluamiesi tuotteiden määrä, koko ja väri. LAITESUKELLUKSEN JATKOKURSSI 140 Ei Simpun jäsen, 100 Simppu ry:n jäsen kurssin aikana LAITESUKELLUKSEN SYVENTÄVÄ JATKOKURSSI 140 Ei Simpun jäsen, 100 Simppu ry:n jäsen kurssin aikana NITROX KURSSI (ja muut erikoiskurssit) VUODEN 2013 HINNASTO LIITTYMISMAKSU 420 Simppujen perheenjäsenet / vast. maksimi alennus 50 % johtokunnan päätöksellä JÄSENMAKSUT 45 simput ja 25 norpat, hylkeet 40, kuutit 25 /10 kertaa SUKELLUSMATKAT Simppuviikonloppu (max 3 yötä) 45 / jäsen Pitkäreissu 60 / jäsen Perheenjäsenet simppuhinta Seuran ulkopuoliset 80 / viikonloppu + yli viikonlopun 10 / vrk ILMA / NITROXTÄYTÖT Pumppuhuoneella ilman ja hapen täyttö on ilmaista => päiväys, nimi ja tunnit listaan. Agonuksella ilmatäytöt sisältyvät reissun hintaan. Happitäytöistä velotetaan 5 / reissu. ARGON/HELIUM Omakustannushintaan 140 Ei Simpun jäsen, 100 Simppu ry:n jäsen kurssin aikana AGONUS Alusta saavat lainata omaan käyttöönsä Sukellusseura Simpun jäsenet seuraavin ehdoin: (Vähintään 3 simppua mukana = miehistö) 400 / viikonloppu + 25 / ajotunti, arkisin 85 / vrk. Hintaan sisältyy alus varusteineen, Diesel, kumivene, (huom. Hinta ei sisällä kumiveneen bensaa) KUMIVENE + KONE Pääosin Agonuksen apuveneenä Lainataan seuran jäsenille johtokunnan luvalla 20 / vrk + polttoaine TRAILERI Säilytyspaikka pumppuhuone Lainataan jäsenille 10 / vrk (Huom. rekisteriote pumppuhuoneen ilmoitustaululla) MATKAKOMPRESSORI PAINOT 5 / kg Säilytyspaikka pumppuhuone LAITESUKELLUKSEN PERUSKURSSI 380 Lainataan jäsenille 10 / vrk 200 kolme viimeistä vuotta maksaneena norppajäsenenä

NOSTOPUSSI Säilytyspaikka pumppuhuone. Lainataan jäsenille 10 / vrk LAITEPAKETTI (Säiliö, Liivi, Regulaattori, Painovyö ja Painot) Seuran järjestämiin tapahtumiin kuten keskiviikkosukellukset, Agonusreissut yms. laitepaketit ovat maksutta käytössä seuran jäsenille. Omille sukelluksille paketteja lainataan seuran jäsenille hintaan 10 / vuorokausi, 20 / viikonloppu. Täytä lainauksen tiedot pumppuhuoneen ilmoitustaululla olevaan listaan. Käytöt laskutetaan jäsenmaksun yhteydessä. Seura tarjoaa apua veden alla tehtäviin toimiin kuten rantojen puhdistukset, etsinnät yms. Sukeltaja 70 /tunti, pintamies 35 /tunti + mahdolliset matkakulukorvaukset. REISSULISTA 2013 Lasku 4.5. Mika Böös Reissu 1 17 19.5. Reissu 2 24 26.5. Joona Harjula Reissu 3 31.5 2.6 Reissu 4 7 9.6. Saara Silfver Reissu 5 14 16.6. Timo Karjalainen Juhannus 21 23.6. Peruskurssi 28 30.6. Marko Niinistö Reissu 7 5 7.7. Tero Tuomarmäki Reissu 8 11 14.7. Teijo Reunanen Reissu 9 19 21.7. Norppaleiri 26 28.7. Janne Torkkel Reissu 11 2 4.8. Pekka Saarinen Reissu 12 9 11.8. Reissu 13 16 18.8. Mika Böös Reissu 14 23 25.8. Erkki Niemi Reissu 15 30.8 1.9. Janne Torkkel. Mukaan reissuun norppaohjaajat, pitävät koulutusta. Jatkokurssit 6 8.9. P2/P3 Kurnureissu 3 15.9. Kurnut Reissu 18 20 22.9. O P Juhantila Reissu 19 27 4.10. Nosto 5.10. Mika Böös LEHDEN NIMI SÄILYY Lehden viime numerossa julkistettiin nimikilpailu, jossa Simppupostille etsittiin parempaa nimeä. Ehdotuksia ei tullut ensimmäistäkään, joten jatkossakin jäsenlehtemme ilmestyy nimellä Simppuposti. Lista täydentyy vielä kevään ja alkukesän aikana. Reissuille pääsee mukaan ilmoittautumalla reissunvetäjälle viimeistään reissuviikonloppua edeltävänä tiistaina. Reissunvetäjien yhteystiedot löytyvät seuran nettisivuilla olevasta reissulistasta. UIMAHALLIVUOROT SIMPPUPOSTI Sukellusseura Simppu ry:n jäsenlehti Seuran tiistaiset ja sunnuntaiset uimahallivuorot jatkuvat toukokuun loppuun asti. Päätoimittaja: Olli Pekka Juhantila Puheenjohtaja: Jarkko Nieminen olli pekka.juhantila@hotmail.com puheenjohtaja@simppu.net