1(15) FORSSAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta annettu julkipanon jälkeen PL 62 Antopäivä Kokouspäivä 30101 FORSSA ja pykälä puh. 03-41411 20.12.2011 13.12.2011 108 ASIA HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Jussi ja Eija Kuusiston eläinsuojaa. Kyseessä on voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen. Jussi ja Eija Kuusisto Kuumantie 902 31110 Matku TOIMINNAN SIJAINTI Eläinsuoja sijaitsee Forssan kaupungin Matkun kylän Kaurasuo nimisellä tilalla 61-410-1-524, osoitteessa Kuumantie 902, 31110 Matku. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a, eläinsuoja, joka lannantuotannoltaan vastaa vähintään 210 ja alle 1 000 lihasialle tarkoitettua eläinsuojaa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Forssan kaupungissa toimii ympäristölautakunta, käsittelee eläinsuojan ympäristölupa-asian. (YSA 7 kohta 11a) Hakemus on jätetty 30.5.2011. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Ympäristölautakunta on 1.4.2003 17 myöntänyt toiminnan laajentamiselle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tuli tehdä 31.5.2011 mennessä. Hakemusasiakirjat sisältävät pellon vuokrasopimuksia 18,08 ha. Vuokrasopimukset ovat voimassa 31.12.2011 asti. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään, meneillään oleva sopimuskausi on 2007 2013. Vesisopimus on Matkun vesiosuuskunnan kanssa. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
2(15) Forssa kaupungin kattavassa, 28.12.2007 voimaan tulleessa, Kanta-Hämeen maakuntakaavassa tilakeskuksen alueella ei ole merkintöjä. Tilakeskuksen alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa eikä muitakaan maankäyttörajoituksia. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ ELÄINSUOJAN TOIMINTA Lannan varastointi Eläinsuoja sijaitsee haja-asutusalueella noin 17 km Forssan keskustasta pohjoiseen. Lähin vesistö on Koijoki, noin 850 m etäisyydellä luoteessa ja lännessä. Tilakeskuksen itä- ja eteläpuolinen Tolvanoja johtaa Koijokeen. Lähialueella (alle 300 m eläinsuojasta) sijaitsee hakijan tilakeskuksen lisäksi viisi vakituista asuinrakennusta. Eläinsuoja ei ole pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin 3,5 km päässä. Sikala on peruskorjattu ja laajennettu 2003. Sikalassa on ollut tilat 90 emakolle ja 500 lihasialle. Sikojen ruokinta perustuu omilla pelloilla kasvatettuun ja ostettuun rehuviljaan. Lanta käytetään rehuviljapeltojen lannoitukseen. Nykyisessä ympäristöluvassa mainittua jaloittelutarhaa ei ole toteutettu eikä aiota toteuttaa. Tarha oli suunniteltu sijoitettavaksi vanhaan kuivalantalaan. Sikalan lannanpoisto perustuu lietelantajärjestelmään. Lietesäiliöiden tilavuudet ovat 263 m 3, 214 m 3 ja 1 200 m 3 sekä kaksi pumppauskaivoa yhteensä 65 m 3, eli yhteensä 1 742 m 3. Kaikkien säiliöiden pohjat ja seinät ovat betonia. Pyöreissä altaissa on kelluva stryrox-kate, kahdessa suorakaiteen muotoisessa betonikate ja yhdessä peltikate. Lietekuilujen tilavuus on 163 m 3. Yhteensä lietelantatilavuutta on 1 905 m 3. Eläinmäärän 12 kk aikana tuottama laskennallinen lietelantamäärä on 1 630 m 3. Kun lisätään pesuvesien vaikutus noin 30 m 3 vuodessa ja sadeveden vaatima tila 148 m 3, on tilan yhteenlaskettu lietesäiliötilantarve 1 808 m 3. Nykyisessä ympäristöluvassa on ehto lietesäiliöiden suoja-aitojen rakentamisesta. Suoja-aidat ovat lupamääräyksen mukaiset. Lannan levitys Tilalla on lannanlevitykseen omaa peltoa 82,27 ha ja vuokrapeltoa 18,08 ha. Pelloista noin 7,0 ha sijaitsee pohjavesialueella. Eläinmäärän mukaan laskennallinen lannan peltolevitykseen tarvittava peltopinta-ala on 89 ha. Tilan pellot sijaitsevat tilakeskuksen ympärillä ja Matkun kylässä. Valtaojiin rajoittuvilla pelloilla on yhden metrin suojakaistat. Koijokeen rajoittuvilla pelloilla on kolmen metrin suojakaistat.
3(15) Lanta levitetään keväällä ja kesällä. Lietelanta kuormataan pumppaamalla. Lietelannasta levitetään jopa 80 % multaavalla laitteistolla suoraan kasvustoon. Loput levitetään lietevaunulla ja mullataan mahdollisimman pian levityksen jälkeen. Lietelannasta noin puolet levitetään pelloille. Loput levitetään pintalevityksenä lietevaunulla. Lantaa levitetään multaavalla laitteilla myös oraille. Öljysäiliöt ja kemikaalien varastointi Sikalarakennukset lämmitetään puulla. Tilalla on öljysäiliötilavuutta yhteensä 9,5 m 3, kolmessa säiliössä (5 m 3, 3 m 3 ja 1,5 m 3 ). Kaikki öljysäiliöt sijaitsevat betonilaatalla ja ne on varustettu laponestolaitteilla. Säiliöitä ei ole tarkastettu niiden käyttöönoton jälkeen. Säiliöissä ei ole ylitäytönestimiä. Muita öljytuotteita, enintään 200 litraa, säilytetään betonilattialla lukitussa konehallissa, jossa ei ole lattiakaivoa. Tilalla käytetään kasvinsuojeluaineita vain kasvikaudella, niitä ei varastoida. Jos kasvinsuojeluaineita jää kasvukaudelta yli, niin niitä säilytetään suoja-altaassa lukitussa tilassa. Vesihuolto Eläinsuojaan otetaan vettä Matkun vesiosuuskunnan vesijohtoverkosta. Jätevedet Eläinsuojan pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Sikalassa olevan vesivessan jätevedet johdetaan erilliseen umpisäiliöön. Paras käyttökelpoinen tekniikka Sikalan ilmastointi toteutetaan koneellisesti. Lietesäiliöt on katettu kelluvalla tai kiinteällä katteella. Lietteen levitys tehdään multaavalla laitteella suoraan kasvustoon. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Hajuja ja ammoniakkipäästöjä aiheutuu itse eläinsuojasta, lannan varastoinnista ja levityksestä. Haitat ovat suurimmillaan lietelannan sekoituksen ja levityksen aikana. Rakennusten ilmanvaihto toimii alipaineperiaatteella. Ilmanpoistohormit on sijoitettu katolle ja ne ulottuvat noin metrin katonharjaa korkeammalle. Lannan varastoinnin aikaista hajuhaittaa on vähennetty kattamalla eläinsuojan yhteydessä sijaitsevat lietesäiliöt kelluvalla tai kiinteällä katteella. Asuinrakennusten läheisyys otetaan huomioon suunniteltaessa lietteen levitystä ja näin vähennetään levitysalueen naapureille aiheutuvaa hajuhaittaa. Päästöt maahan ja vesiin Toiminnasta eläinsuojakiinteistöllä ei synny suoria päästöjä maahan tai vesiin. Lanta varastoidaan vesitiiviissä varastoissa ja sikalassa syntyvät pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Sikalassa olevan vesivessan jätevedet
4(15) johdetaan omaan umpisäiliöönsä. Lannan peltolevityksen aiheuttamia päästöjä vesiin estetään noudattamalla valtioneuvoston asetusta nitraattien vesiin pääsyn estämisestä. Toiminnanharjoittaja on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Melu ja liikenne Melua syntyy toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Rehua kuljettava rekka käy kerran ja teurasauto 2 kertaa kuukaudessa. Raatoja kuljettava auto käy noin kuusi kertaa vuodessa. Vilkkainta liikenne on lannan levityksen aikaan. Jätteet Sekajätteen osalta toiminnanharjoittaja on liittynyt järjestetyn jätehuollon piiriin. Tilalla kuolleet eläimet säilytetään keräilyä varten raatokontissa, josta ne toimitetaan Honkajoki Oy:n laitokselle. Eläinraatoja tulee noin kuusi tonnia vuodessa. Ongelmajätteet toimitetaan kerran vuodessa ongelmajätetempaukseen tai Kiimassuon jäteasemalle. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemuksessa ei ole esitetty toiminnan tai sen vaikutusten tarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Liete- ja öljysäiliöt tarkastetaan silmämääräisesti käytön yhteydessä. Liete- tai öljysäiliön mahdollisesti rikkoutuessa ainetta voidaan pumpata toiseen säiliöön. Kaivinkoneella voidaan tehdä suojavalleja ja tukkia kiinteistöltä vesistöön johtavia ojia. Lietteen kuormauksen tai kuljetuksen aikana mahdollisesti maahan valunut liete imeytetään puruun tai turpeeseen ja levitetään pellolle tai varastoidaan entiseen kuivalantalaan. Öljysäiliöiden vuodot estetään käyttämällä öljyn säilytykseen hyväksyttyjä öljysäiliöitä ja asentamalla ne kiinteälle alustalle, jolloin mahdollisten vuotojen havaitseminen on helpompaa ja valumat maaperään voidaan estää. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Kuulutus on ollut nähtävänä kaupungin ilmoitus taululla 30.9. 31.10.2011. Kuulutus asian vireilletulosta on 2.10.2011 julkaistu Forssan Lehdessä. Hakemuk sesta on 29.9.2011 päivätyllä kirjeellä erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Hakemusta on täydennetty 29.9.2011 (eläinmäärien tarkennus). Tilalla on 27.10.2011 suoritettu tarkastus. Tarkastuksen aikana esiin tulleet täydennykset ja tarkennukset on esitetty toiminnan kuvausosassa ja tarkastusmuistiossa.
5(15) Lausunnot Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän terveysvalvonnan johtaja on toimittanut Jussi ja Eija Kuusiston eläinsuojan ympäristölupahakemuksesta seuraavan 7.11.2011päivätyn lausunnon: Kuolleiden eläinten säilytys ja hävittäminen tulee tehdä sivutuoteasetuksen mukaisesti. Sivutuoteasetuksen mukaisista asioista vastaa kunnaneläinlääkäri, joka on MMM:n asetuksen No 850/2005 mukaan näiden asioiden osalta lupa ja valvontaviranomainen. Sivutuoteasetus EY no 1069/2009 ja EY No 142/2011. Maa- ja metsätalousministeriön asetus 850/2005: Eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä. Lannanlevitys ja varastointi on tehtävä valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Lannan levityksessä on huomioitava mm. riittävä suojavyöhyke talousvesikaivoista ja asutuksesta. Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta, joka on tullut voimaan 15. päivänä marraskuuta 2000. Toiminnassa tulee käyttää parasta mahdollista tekniikkaa hajuhaittojen vähentämiseksi. Terveydensuojelulaki 1994/763 Tilan käytössä olevien polttoainesäiliöiden ja lantaloiden tulee olla rakenteiltaan ja varustukseltaan sellaisia, ettei niistä vahingon sattuessa synny pohjaveden tai maaperän pilaantumisvaaraa. Kärpäshaittojen torjuntaa on suoritettava tehokkailla torjuntamenetelmillä. Terveydensuojelulaki 1994/763 Elintarviketuotantoon käytettäviä eläimiä on hoidettava, käsiteltävä ja kuljetettava siten, että niistä saatavien elintarvikkeiden hyvä elintarvikehygieeninen laatu voidaan turvata. Eläinsuojassa ja sen ympäristössä tulee pitää yllä säännöllistä rottasotaa. Luonnonvaraisten eläinten pääsy tuotantotiloihin sekä rehuvarastoon on estettävä rakenteellisin keinoin. Eläintautilaki 55/80 Toiminta tulee järjestää siten, että se täyttää sikojen pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset. Sikojen lopetus on suoritettava asianmukaisesti. Maa- ja metsätalousministeriön päätös nro 18/EEO/96: Nisäkäs- ja lintulajeihin kuuluvien tuotantoeläinten lopettamiselle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset ja asetus 5/EEO/2000: Nisäkäs- ja lintulajeihin kuuluvien tuotantoeläinten lopettamiselle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen muuttaminen. Maa- ja metsätalousministeriön asetus 14/EEO/2002: Sikojen pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset Toiminnassa on noudatettava maa- ja metsätalousministeriön alkutuotannolle asettamia vaatimuksia.
6(15) Maa- ja metsätalousministeriön asetus alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista 134/2006. Muistutukset ja mielipiteet Määräaikaan mennessä hakemuksen johdosta ei jätetty yhtään muistutusta. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu 11.11.2011 päivätyllä kirjeellä, mutta ei ole toimittanut vastinetta. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ympäristölautakunta tarkistaa Jussi ja Eija Kuusiston eläinsuojan toistaiseksi voimassa olevan ympäristölautakunnan 1.4.2003 antaman ympäristölupapäätöksen lupamääräykset. Toiminta sijaitsee kiinteistöllä 61-410-1-524, osoitteessa Kuumantie 902, 30110 Matku. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan seuraavasti: (YSL 6, 42 ja 43, YSA 19 ) Vastaukset lausuntoon FSTKY:n lausunnosta on otettu huomioon ympäristönsuojeluun liittyvät asiat lupamääräyksissä nro 2, 3, 5, 7, 8, 10 ja 11. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinmäärä Tilalla Kaurasuo, 61-410-1-524, sijaitsevaan eläinsuojaan saa sijoittaa yhteensä enintään 90 emakkoa ja 500 lihasikaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. (YSL 43 ) Lupaa on myönnetty hakemuksen mukaisesti. Ympäristölautakunta on harkinnut, että luvan myöntämisen edellytykset hakijan lupahakemuksessa esitetylle eläinmäärälle ovat olemassa niin, että eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai haittaa ei synny. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaatimuksia. 2. Lannan varastointi Toiminnassa syntyvä lanta on varastoitava vesitiiviissä lietesäiliössä. Lannan varastotilaa tulee olla kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna 12 kuukauden lannantuotantoa vastaava määrä eli lietelannan varastotilaa
7(15) vähintään 7 m 3 /emakko ja 2 m 3 /lihasika. Jos lantavarastoa ei kateta siten, että sadevesien pääsy varastoon estyy, sadevesille on varattava varastotilavuutta vähintään 0,3 m 3 /avopintainen säiliö-m 2. Tilan laskennallinen lietesäiliötilantarve 1 808 m 3. (YSL 43 ja 45 ) Hakijan tulee huolehtia, että lietesäiliöistä ei tapahdu ylivuotoja. Hakijan on myös tarkkailtava lietesäiliön kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai säiliöiden toimintaan liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi. (YSL 4, 5, 43 ja 46 ) Selvitys nykyisten lietesäiliöiden tiiveydestä tulee toimittaa ympäristölautakunnalle vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Selvityksen tekemiseksi lietelantala tulee tyhjentää perusteellisesti yhden kerran. Selvityksen perusteella ympäristölautakunta voi antaa lisämääräyksiä. (YSL 4, 5, 43 ja 46 ) Varastotilavuusvaatimus perustuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiin. Tilavaatimus sisältää eläinsuojien normaalit pesuvedet ja mahdollistaa eläinten ikäjakaumakohtaisten määrien vaihtelun. Lietesäiliötilavuuteen voidaan laskea mukaan lietekuilujen ja pumppukaivojen varastotilavuus soveltuvin osin. Hakemuksessa on esitetty riittävästi lannan varastotilavuutta 12 kuukauden varastotarpeeseen nähden. Säiliöitä koskeva tarkkailu- ja selvitysvelvoite sekä mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään tai vesistöön. 3. Lantavarastojen tyhjennys Lantavarastot tulee tyhjentää vuosittain. Lannan varastoinnin, käsittelyn, kuljettamisen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei lantaa tai jätevesiä pääse ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lantavarastoiden ympäristö ja tiet, joita on käytetty lannan kuljetukseen, on siistittävä mahdollisesti maastoon valuneesta lannasta. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta, virtsa tai suotovedet on välittömästi korjattava talteen. (YSL 4, 5, 7, 43, 45 ja 46, NaapL 17 ) Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lantaa on käsiteltävä siten, ettei siitä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. 4. Lannan hyödyntäminen Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannanlevitykseen soveltuvaa peltoalaa eläinmäärään nähden riittävästi. Lantaa voidaan luovuttaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovuttamista toi-
8(15) minnanharjoittaja esittää ympäristölautakunnalle voimassa olevan lannan luovutussopimuksen. Mikäli lantaa luovutetaan sopimuspelloille levitettäväksi, toiminnanharjoittajan on edellytettävä sopimuskumppaneilta tässä luvassa lannanlevityksestä annettujen määräysten noudattamista. Vain ne sopimuspellot, joiden osalta määräyksiä noudatetaan, luetaan mukaan levitysalaan. (YSL 43 ja 45, YSA 4 ) Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen. Hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle tarvitaan ympäristöministeriön 29.6.2009 antaman kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaan levitysalaa 89 ha. Hakemuksen mukaan hakijalla on riittävästi peltoalaa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. 5. Pohjavesialueet I- ja II-luokan pohjavesialueilla lannan levitys on kielletty varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella ja levitystä tulisi välttää suojavyöhykealueella eli pohjavesialueen ulkorajan ja varsinaisen muodostumisalueen välisellä vyöhykkeellä. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille jätettävä maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metriä leveä suoja-alue, jolle lantaa ei levitetä. (YSL 8 ja 43 ) Toiminnanharjoittaja on aina vastuussa siitä, ettei YSL 8 :n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumista tapahdu. Lannan käyttö lannoitteena pohjavesialueilla, varsinkin pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella sekä lannan levitys talousvesikaivojen lähiympäristössä aiheuttaa pohja- tai kaivovesien pilaantumisriskin. Talousvesikaivojen suojaetäisyydet perustuvat maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen liitteessä kolme suositeltuihin suoja-alueiden leveyksiin. 6. Jätevesien käsittely Eläinsuojan pesuvedet voidaan johtaa lietesäiliöön. WC-vedet tulee johtaa omaan erilliseen umpisäiliöön. (YSL 7, 43 ja 103 ) Eläinsuojan pesuvesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi, vaan niille tulee olla hyväksyttävä käsittely kuten johtaminen lietesäiliöön. 7. Hajuhaitat Eläintenpito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan käsittely, varastointi ja kuljetus on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei eläinsuojan sijaintikiinteistöllä tapahtuvasta toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa hajulle, pölylle, melulle tai kärpäsille altistuvissa kohteissa. Mikäli toiminnanharjoittajan suorittamista toimenpiteistä huolimatta kohtuutonta haju-, pöly-, melu- tai kär-
9(15) päshaittaa ilmenee, haitta on arvioitava ja haitan torjuntaa on tehostettava ympäristölautakunnan hyväksymällä tavalla. Lietesäiliöt tulee pitää katettuina työteknisiä syitä lukuun ottamatta. (YSL 43, NaapL 17 ) Lannan levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta. Lannan levitystä asutuksen läheisyydessä tulee välttää yleisinä pyhä- ja juhlapäivinä. (NaapL 17 ) Eläinsuojan ja lantavarastojen lähiympäristössä on asutusta, joten haju- ja kärpäshaitan ehkäisemiseen on kiinnitettävä huomiota. Rakenteellisin ja toiminnallisin keinoin voidaan kärpästen lisääntymiselle otollisia olosuhteita tehokkaasti välttää sekä vähentää hajua aiheuttavien yhdisteiden haihtumista itse eläinsuojassa. Lietesäiliöiden kattamisella voidaan merkittävästi pienentää ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtumista ilmaan lietteen varastoinnin ja käsittelyn aikana. Vaikka levityksen aikainen hajuhaitta on lyhytaikaista eikä sen sellaisenaan voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta rasitusta, tulee haju- ja viihtyvyyshaittaa pyrkiä vähentämään sellaisina ajankohtina, jolloin haitta on ilmeinen. 8. Eläinjäte Eläinjäte tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai erityistilanteissa hävittää muulla kunnaneläinlääkärin hyväksymällä tavalla. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa ja tarvittaessa kunnaneläinlääkärin hyväksymässä kylmävarastossa. Varaston tulee olla helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa. Varaston pesuvedet tulee kerätä umpisäiliöön tai asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 43 ja 45, JäteL 4, 6, 12 ja 15 ) Tilalla kuolleiden eläinten raatojen ja muun eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Eläinjätteen käsittelyä säätelevät mm. ns. sivutuoteasetus EY nro 1774/2002. 9. Jätteiden käsittely Jätehuolto on hoidettava kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaan. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin, mikäli tällaisia on alueelle järjestetty. Jätteiden avopoltto on kielletty. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, jäteöljyt, akut ja paristot tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Käyttämättä jääneet lääkkeet on toimitettava asianmukaiseen paikkaan, kuten apteekkiin. (YSL 43 ja 45, JäteL 4 ja 6 )
10(15) Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Mikäli polttokelpoista jätettä toimitetaan poltettavaksi, sen polttaminen on mahdollista vain laitoksessa, jolla on tarvittavat luvat toimintaan. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. Lämmityskattilassa voidaan polttaa kohtuullisia määriä paperia, pahvia ja käsittelemätöntä puuta. Ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. 10. Kemikaalien ja jätteiden varastointi Kemikaalit, keinolannoitteet, polttonesteet sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina ja vesitiiviillä alustalla. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuustiedotteissa annettuja ohjeita. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja -tarvikkeita aina saatavilla. Polttoneste- ja kemikaalivarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkistuttaa säännöllisesti. Polttonestesäiliöt tulee varustaa lapon- ja ylitäytönestimillä ja maanpäälliset säiliöt on sijoitettava tiiviille alustalle. (YSL 7, 8, 43 ja 45 ) Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Säiliöiden säännöllisellä tarkistuttamisella ehkäistään vuotojen syntymistä ja tiiviiltä alustalta vuodot on helppo havaita ja siistiä pois. Asianmukaisella torjuntakalustolla haittoja voidaan vähentää vahinkotilanteessa. 11. Haittaeläinten torjunta Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä, on torjuttava tarvittaessa. (YSL 7, 8 ja 43, JäteL 19 ) Haittaeläimien torjunta auttaa rehuhygienian ja yleisen viihtyvyyden ylläpidossa sekä ehkäisee eläinsuojan rakenteiden rikkoutumista.
11(15) 12. Paras käyttökelpoinen tekniikka Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5 ja 43, YSA 19 ) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 13. Häiriö- ja poikkeustilanteet Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa ympäristölle, on ilmoitettava ympäristölautakunnalle. Kemikaalivahingoista tulee välittömästi tehdä ilmoitus Kanta-Hämeen pelastuslaitokselle. (YSL 62, YSA 30 ) Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. 14. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristölautakunnalle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä tiedot lannan varastointitilavuuksista ja rakenteiden kunnosta tiedot toteutuneista lantamääristä tiedot lannan levitysalasta, lannanlevityssuunnitelmassa tapahtuneista muutoksista ja mahdollisista uusista vastaanottosopimuksista tiedot kuolleiden eläinten määristä, käsittelytavoista ja toimituspaikoista tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. (YSL 46, YSA 30, JäteL 51 ja 52 ) Kirjanpito- ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toi-
12(15) minnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 15. Kuivatusvedet ja niiden laadun tarkkailu Vesinäytteen ottomahdollisuus nykyisen eläinsuojan ja lantavarastojen kuivatusvesistä on järjestettävä, mikäli se kohtuullisin kustannuksin on mahdollista. Kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että ulkopuolisten puhtaiden valumavesien pääsy lantavarastoihin voidaan estää poikkeuksellisissakin sääolosuhteissa ja lannan ja virtsan pääsy ojiin, vesistöön ja pohjavesiin on mahdollista estää myös onnettomuustilanteessa. (YSL 7, 43 ) Salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan havaita mahdolliset vuodot rakenteissa sekä tarvittaessa seurata niistä aiheutuvaa kuormitusta. Kiinteistöjen kuivatusjärjestelyillä voidaan vähentää päästöt myös poikkeustilanteissa. 16. Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, tuotannon muuttamisesta tai lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus ympäristölautakunnalle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 28, 43, 46, 81 ja 83, YSA 30 ) Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen tarkistaa. Toiminnan lopettaminen edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Lantavarastojen ja -kourujen rakentamisessa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: kotieläintalouden ympäristönhuolto (MMM-RMO-C4, 7.1.2002) annettuja ohjeita. Jätteenkäsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa eläinsuojan sijaintikunnassa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. RATKAISUN YLEISET PERUSTELUT
13(15) Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. (YSL 41 ) Ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu: terveyshaittaa merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa maaperän tai pohjaveden pilaantumista erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella kohtuutonta haittaa naapureille toiminta ei sijoitu asemakaavan tai muidenkaan sijoitusmääräysten vastaisesti kuten onnettomuusriskialueelle Luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. (YSL 6 ja 42, NaapL 17 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 55 ja 56 ) Toiminnanharjoittajan tulee 31.1.2022 mennessä tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumisesta toiminnassa ja mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. (YSL 55 ) Tämä päätös korvaa ympäristölautakunnan 1.4.2003 17 myöntämän ympäristöluvan.
14(15) SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 86/2000 (YSL): 4, 5, 6, 7, 8, 28, 31, 34, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 51, 52, 53, 54, 55, 56, 57, 62, 81, 83, 90, 96, 97, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 169/2000 (YSA): 1, 4, 7, 16, 17, 18, 19, 23, 30 ja 37 Terveydensuojelulaki 763/1994: 24 Jätelaki 1072/1993 (JäteL): 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 ja 54 Jäteasetus 1390/1993 (JäteA): 3, 3a, 5, 6, 8 ja 22 Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920 (NaapL): 17 Luonnonsuojelulaki 1096/1996: 65 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Lisäksi on otettu huomioon Ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje 29.6.2009. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Hakijalta peritään ympäristölupapäätöksestä Forssan kaupungille käsittelystä aiheutuvat kulut kaupunginvaltuuston taksapäätöksen (kv 8.6.2000, 45; muutos ymla 14.9.2010, 60) mukaisesti. Taksan 1, 2, 3, maksutaulukko kohta; Eläinsuojat ja kalankasvatus, YSA 7 1 mom. 11 kohta: 1 000. Koska kyseessä on 5.2 mukainen lupapäätöksen tarkistaminen, maksua alennetaan 25 %. (YSL 105 ) Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 750 euroa. PÄÄTÖKSEN ANTAMINEN Päätös annetaan julkipanon jälkeen 20.12.2011. LUPAPÄÄTÖKSESTA TIEDOTTAMINEN Päätös Jussi ja Eija Kuusisto Jäljennös päätöksestä Hämeen ELY-keskus Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä
15(15) Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä Forssan kaupunginhallitukselle. Ilmoittaminen kaupungin ilmoitustaululla ja lehdessä MUUTOKSENHAKU Forssan kaupunki tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla kaupungin ilmoitustaululla ja ilmoittamalla kuulutuksesta Forssan Lehdessä. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen antamisesta, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitusosoitus on liitteenä. (YSL 96 ja 105 ) Valitusaika päättyy 20.1.2012.