KIRJALLINEN KYSYMYS 195/2010 vp Valitusten ja oikeudenkäyntien käsittelyaikojen kohtuullistaminen Eduskunnan puhemiehelle Suomessa on perustuslailla pyritty takaamaan ihmisille hyvän elämän peruspilareita, jotka nojautuvat demokraattiseen päätöksentekoon sekä yleiseen oikeudenmukaisuuteen. Perustuslain 21 :ssä oikeusturvasta mainitaan seuraavaa: "Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla." Edelleen perustuslain 22 :ssä määrätään, että julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Oikeuden päätöksistä ja muistakin hallinnollisista päätöksistä voidaan valittaa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ajoittain tuominnut Suomen valtion maksamaan asianomistajille korvauksia siitä, että oikeuskäsittely on kestänyt liian kauan. Tuoreessa tapauksessa päätöstä odotettiin yli kahdeksan vuotta, mikä on todella mittava aika. Tällainen aika on erityisen pitkä ihmiselle, joka puolustaa oikeuttaan lain edessä. Päätöksen viivästymisillä voi olla kauaskantoisia seurauksia ihmisen elämään, ja toisaalta päätöksien hitaus tuo huomattavia lisäkustannuksia valtiolle. Oikeuksiaan hakeva ihminen voi joutua myös sosiaaliturva-asioissa odottamaan valituksensa käsittelyä todella pitkään. Esimerkiksi työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta, joka on erityistuomioistuimeen rinnastettava sosiaalivakuutuksen lautakuntatyyppinen muutoksenhakuelin, on ruuhkautunut ja asioiden keskimääräinen vireilläoloaika on reilusti puolen vuoden pahemmalla puolella. Vuodelta 2008 julkaistun tilaston mukaan keskimääräinen käsittelyaika on 205 päivää. Jos muutoksenhakija on tyytymätön työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen, hän voi valittaa asiassa edelleen vakuutusoikeuteen. Myös sen käsittelyajat ovat pitkiä. Vuodelta 2009 julkaistu tilasto vakuutusoikeuden käsittelyajoista kertoo myös karua kieltään, sillä pääsääntöisesti valituksen käsittely kestää siellä yli puoli vuotta eivätkä yli vuoden käsittelyajat ole lainkaan harvinaisia. Esimerkiksi palkkaturva-asioissa käsittelyaika on ollut 16,8 kuukautta ja pitkäaikaistyöttömien eläketukiasioissa 17,5 kuukautta! On selvää, että kansalaisten oikeusturva ja usko olemassa olevaan järjestelmään hämärtyy, kun valitus- tai oikeusasian käsittely instansseissa saattaa kestää vuosia. Taustalla on kuitenkin ihmisen halu puolustaa itseään asiassa, jossa hän kokee kärsineensä vääryyttä voimassa olevaa lainsäädäntöä, oikeuskäytäntöä tai menettelytapaa vastaan. Versio 2.0
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että kansalaisten valitusten sekä oikeudenkäyntien käsittelyajat saadaan kohtuullistettua inhimilliselle tasolle? Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2010 Saara Karhu /sd 2
Ministerin vastaus KK 195/2010 vp Saara Karhu /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Saara Karhun /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 195/2010 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että kansalaisten valitusten sekä oikeudenkäyntien käsittelyajat saadaan kohtuullistettua inhimilliselle tasolle? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Oikeusministeriön ja tuomioistuinten välisissä tulosneuvotteluissa on asetettu tavoitteeksi lyhentää tuomioistuinten jonotus- ja käsittelyaikoja, vähentää yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrää sekä supistaa alueelliset käsittelyaikaerot hovi- ja hallinto-oikeuksissa enintään kolmeen kuukauteen. Käytettävissä olevien resurssien rajoissa on myös kohdennettu henkilöstöä tuomioistuimiin, jotka ovat ruuhkautuneet. Asioiden käsittelyajoissa ja ikärakenteessa on tapahtunut myönteistä kehitystä. Yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrää on saatu supistettua siten, että niin hovi- kuin hallinto-oikeuksissakin niiden määrä on jäänyt alle 10 prosenttiin vireillä olleista asioista. Käräjäoikeuksissa esimerkiksi rikosasioissa 89 prosentissa käsittelyaika on ollut enintään kuusi kuukautta. Hallintooikeuksien keskimääräiset käsittelyajat lyhenivät vuonna 2009 edellisen vuoden 9,2 kuukaudesta 7,8 kuukauteen ja vakuutusoikeuden keskimääräiset käsittelyajat puolestaan 13,6 kuukaudesta 10,9 kuukauteen. Oikeusministeriö on myös lainsäädäntötoimin ja erilaisilla kehittämishankkeilla pyrkinyt edistämään asioiden joutuisampaa tuomioistuinkäsittelyä. Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esitys HE 105/2009 vp, jossa ehdotetaan muutettavaksi oikeudenkäymiskaaren muutoksenhakua käräjäoikeudesta hovioikeuteen ja valitusasian käsittelyä hovioikeudessa koskevia säännöksiä. Nykyinen seulontajärjestelmä korvattaisiin jatkokäsittelylupajärjestelmällä. Lisäksi ehdotetaan säännöksiä, jotka mahdollistavat korkeimman oikeuden ennakkoratkaisun saamisen nopeutetussa käsittelyssä. Myös riidattomien velkomusasioiden osalta valmistellaan hallituksen esitystä sähköisen asioinnin kehittämiseksi ja tuomioistuintoiminnan tehostamiseksi. Sähköisen asioinnin kehittämishankkeita on vireillä myös hallintotuomioistuinten osalta. Lisäksi tämän vuoden alusta on tullut voimaan laki oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä (362/2009). Samassa yhteydessä muutettiin oikeudenkäymiskaaren 19 lukua (363/2009) siten, että käräjäoikeus voi päättää asian määräämisestä kiireelliseksi tietyin edellytyksin. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tuomioistuinten toimintaa ei ole voitu tehostaa yksinomaan resursseja lisäämällä, vaan tuloksellisuutta on pyritty kehittämään erityisesti työmenetelmiä kehittämällä. Oikeusministeriö on tältä osin tukenut tuomioistuimia muun muassa järjestämällä johtamiskoulutusta sekä kehittämällä tuomioistuinten asianhallintajärjestelmiä sellaisiksi, että käsittelyaikojen seuranta kokonaisuutena ja eri käsittelyvaiheissa olisi aikaisempaa helpompaa. Vuoden 2010 alusta voimaan tulleella käräjäoikeusuudistuksella, jossa käräjäoikeuksien määrä väheni 51:stä 27:ään, on pyritty tehostamaan tuomioistuintyöskentelyä aikaisempaa suurempien tuomioistuinyksikköjen avulla. Myös hovi- ja hallinto-oikeuksien rakennetta ryhdytään vielä tämän vuoden aikana tarkastelemaan 3
Ministerin vastaus niiden toiminnan tehostamiseen tähtäävässä tarkoituksessa. Vakuutusoikeudessa käsiteltävien muun muassa sosiaali- ja työttömyysturvaa koskevien asioiden määrä on huomattavan suuri, mikä asettaa tuomioistuintyölle erityisen haasteen. Vakuutusoikeuteen on vuonna 2009 saapunut 7 736 asiaa, mikä on noin 600 asiaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Asioita on ratkaistu 7 391. Vakuutusoikeuden organisaatiota ja työmenetelmiä ollaan parhaillaan kehittämässä. Asiaa selvittänyt työryhmä jätti mietintönsä viime vuoden syksyllä ja teki ehdotuksia lainsäädäntömuutoksiksi koskien muun muassa tuomioistuinprosessin joustavoittamista asioiden nopeammaksi käsittelemiseksi. Hallituksen esitystä vakuutusoikeuslain muuttamiseksi valmistellaan parhaillaan ja se on tarkoitus antaa eduskunnalle tämän vuoden aikana. Vakuutusoikeudessa on myös käynnissä käytännön toimintaedellytysten parantamiseen tähtäävä niin sanottu logistiikkaprojekti. Sen avulla on jo päästykin asioiden käsittelyn pitkäjänteisempään aikataulusuunnitteluun kehittämällä asianhallintajärjestelmää siten, että asioiden kiireellisyysjärjestys saadaan kokonaiskäsittelyaika huomioon ottaen asianhallinnasta selkeästi esille. Niin vakuutusoikeuden kuin muidenkin tuomioistuinten oikeusturvan takaavia toimintaedellytyksiä arvioitaessa keskeiseksi nousee kysymys siitä, paljonko asioita ohjautuu tuomioistuimiin. Tähän vaikuttavat muun muassa yhteiskunnan taloudellinen tilanne, lainsäädännön tulkinnanvaraisuudessa ilmenneet ongelmat ja ennen kaikkea hallinnon ja tuomioistuimia alemman asteisten muutoksenhakuelinten voimavarat. Kirjallisessa kysymyksessä viitatun työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan osalta sosiaali- ja terveysministeriöstä on selvitetty, että työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan keskimääräinen käsittelyaika oli vuonna 2008 6,83 kuukautta ja vuonna 2009 6,77 kuukautta. Vuodelle 2010 käsittelyaikatavoitteeksi on asetettu kuusi kuukautta. Vuoden 2010 alussa käsittelyaika on ollut tässä tavoiteajassa. Tätä olennaisesti alemman käsittelyajan saavuttaminen edellyttäisi luopumista lautakuntatyyppisestä muutoksenhakuelimestä. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta on pyrkinyt lyhentämään käsittelyaikoja ja ratkaistujen asioiden määrä noussut vuosittain. Kun vielä vuonna 2006 ratkaisuja annettiin 6 529 kappaletta, niin vuonna 2009 ratkaistujen asioiden määrä nousi jo 8 561:een. Valitusten määrä on kasvanut työttömyyden kasvun myötä, minkä vuoksi ratkaistujen asioiden määrän kasvusta huolimatta käsittelyaika ei ole lyhentynyt yhtä voimakkaasti. Niin oikeusministeriössä, tuomioistuimissa kuin niitä alemman asteisissa muutoksenhakuelimissä ymmärretään hyvin yksityisille asianosaisille asioiden viipymisestä aiheutuvat osin korvaamattomatkin haitat. Käsittelyaikojen pituutta seurataan aikaisempaa tehokkaammin ja käsittelyaikojen muodostuminen kohtuuttoman pitkiksi pyritään käytettävissä olevin keinoin estämään ja kehittämään tuomioistuinprosessia ja työmenetelmiä sellaisiksi, että tuottavuutta voitaisiin vielä entisestään lisätä. Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2010 Oikeusministeri Tuija Brax 4
Ministerns svar KK 195/2010 vp Saara Karhu /sd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 195/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Saara Karhu /sd: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att handläggningstiderna för medborgarnas överklaganden och rättegångarna ska fås skäliga till en mänsklig nivå? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Vid resultatunderhandlingarna mellan justitieministeriet och domstolarna har uppställts som mål att förkorta köerna och handläggningstiderna vid domstolarna, minska antalet ärenden som har varit anhängiga i över ett år och reducera de regionala skillnaderna i fråga om handläggningstider vid hovrätterna och förvaltningsdomstolarna till högst tre månader. Inom ramarna för de tillgängliga resurserna har det också allokerats personal till de domstolar där det har uppstått stockning. I fråga om handläggningstiderna och tidsstrukturen har det skett en positiv utveckling. Antalet ärenden som har varit anhängiga över ett är har fåtts att minska så att deras antal vid såväl hovrätterna som förvaltningsdomstolarna har sjunkit till under 10 procent av de anhängiga ärendena. Vid tingsrätterna har handläggningstiden för t.ex. 89 procent av brottmålen varit högst sex månader. Förvaltningsdomstolarnas genomsnittliga handläggningstider förkortades år 2009 från föregående års 9,2 månader till 7,8 månader och försäkringsdomstolens genomsnittliga handläggningstider för sin del från 13,6 månader till 10,9 månader. Justitieministeriet har också genom olika lagstiftningsåtgärder och olika slags utvecklingsprojekt eftersträvat att främja en snabbare domstolshandläggning av mål. I riksdagen behandlas som bäst regeringens proposition RP 105/2009 rd i vilken det föreslås en ändring av rättegångsbalkens bestämmelser om överklagande från tingsrätten till hovrätten och om handläggning av besvärsärenden i hovrätten. Dessutom föreslås det att det nuvarande sållningssystemet ska ersättas med ett system för tillstånd till fortsatt handläggning. Dessutom föreslås bestämmelser som gör det möjligt att högsta domstolen meddelar prejudikat i påskyndad handläggning. Också i fråga om ostridiga fordringsmål bereds en regeringsproposition för att utveckla den elektroniska kommunikationen och effektivisera domstolsverksamheten. Dessutom har det vid ingången av detta år trätt i kraft en lag om gottgörelse för dröjsmål vid rättegång (363/2009). Samtidigt ändrades 19 kap. i rättegångsbalken så att tingsrätten kan besluta att ett mål eller ärende förklaras brådskande under vissa förutsättningar. I det nuvarande ekonomiska läget har domstolarnas verksamhet inte kunnat effektiviseras uteslutande genom en ökning av resurserna, utan man har eftersträvat att uppnå goda resultat särskilt genom att utveckla arbetsmetoderna. Justitieministeriet har till denna del stött domstolarna bl.a. genom att arrangera utbildning i ledarskap samt utveckla domstolarnas ärendehanteringssysten i en sådan riktning att en uppföljning av handläggningstiderna som en helhet och i de olika behandlingsskedena ska vara lättare än tidigare. Genom tingsrättsreformen som trädde i kraft vid ingången av år 2010 och där antalet tingsrätter reducerades från 51 till 27 har man eftersträ- 5
Ministerns svar vat att effektivisera domstolsarbetet med hjälp av större domstolsenheter än tidigare. Man börjar ännu under detta år att se över också strukturen för hovrätterna och förvaltningsdomstolarna i en riktning som syftar till att effektivisera deras verksamhet. Antalet ärenden som handläggs vid försäkringsdomstolen och som gäller bl.a. social- och arbetslöshetsskydd är mycket stort vilket utgör en särskild utmaning för domstolsarbetet. År 2009 har det till försäkringsdomstolen kommit in 7 736 ärenden vilket utgör ca 600 flera ärenden än föregående år. Antalet avgjorda ärenden är 7 391. Försäkringsdomstolens organisation och arbetsmetoder utvecklas som bäst. En arbetsgrupp som har utrett frågan överlämnade sitt betänkande senaste höst och gjorde förslag till lagstiftningsändringar i fråga om bl.a. en smidigare domstolsprocess för en smidigare handläggning av ärendena. Regeringens proposition om en ändring av lagen om försäkringsdomstolen bereds som bäst och avsikten är att överlämna den till riksdagen under detta år. Vid försäkringsdomstolen pågår dessutom ett så kallat logistikprojekt. Projektet syftar till att förbättra de praktiska verksamhetsförutsättningarna och genom vilket man redan har åstadkommit en mera långsiktig tidsplanering genom att utveckla ärendehanteringssystemet så att ärendehanteringen med hänsyn till den totala handläggningstiden klart upplyser om hur brådskande ärendena är. Vid en bedömning av såväl försäkringsdomstolens som övriga domstolars rättsskyddsgaranterande verksamhetsförutsättningar blir den centrala frågan hur många ärenden som styrs till domstolarna. På detta inverkar bl.a. den ekonomiska situationen i samhället, de problem en lagstiftning som lämnar rum för tolkning för med sig och framför allt resurserna för förvaltningen och de fullföljdsinstanserna som står på en lägre nivå. När det gäller besvärsnämnden för utkomstskyddsärenden som det hänvisas till i det skriftliga spörsmålet har man vid social- och hälsovårdsministeriet rett ut att den genomsnittliga handläggningstiden vid besvärsnämnden för utkomstskyddsärenden år 2008 var 6,83 månader och år 2009 6,77 månader. Som mål för handläggningstiden har det för år 2010 uppställts sex månader. Att uppnå en väsentligt lägre handläggningstid än detta skulle förutsätta att man avstår från ett fullföljdsorgan av typen nämnd. Besvärsnämnden för utkomstskyddsärenden har eftersträvat att förkorta handläggningstiderna och antalet avgjorda ärenden har årligen vuxit. Då det ännu år 2006 meddelades 6 529 avgöranden steg antalet avgjorda ärenden år 2009 redan till 8 561. Antalet överklaganden har vuxit i och med den ökade arbetslösheten, varför handläggningstiden trots det ökade antalet avgjorda ärenden inte har förkortats lika kraftigt. Såväl inom justitieministeriet, vid domstolarna som vid fullföljdsinstanser som är på en lägre nivå än dem förstår man mycket väl de delvis tom. oersättliga skador som kan uppstå för enskilda parter som en följd av att ärendena fördröjs. Handläggningstidernas längd följs effektivare än tidigare upp och man eftersträvar att med de medel som står till buds förhindra att handläggningstiderna blir oskäligt långa och att utveckla domstolsprocessen och arbetsmetoderna så att produktiviteten ytterligare ska kunna ökas. Helsingfors den 1 april 2010 Justitieminister Tuija Brax 6