KANTA-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Konsepti Arvi Kariston katu 5 13100 Hämeenlinna Puh. 029 56 47300 28.5.2015 kanta-hame.ko@oikeus.fi oikeusministeriö@om.fi jennimari.huovinen@om.fi OIKEUSMINISTERIÖLLE Asia Kanta-Hämeen käräjäoikeuden lausunto käräjäoikeusverkoston kehittämistä koskevasta työryhmän mietinnöstä 14/2015 Viite Lausuntopyyntö 8.4.2015 OM 17/31/2014 KANTA-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTO YLEISET KANNANOTOT Työryhmän keskeiset ehdotukset: Tuomiopiirit: Kanta-Hämeen käräjäoikeus pitää työryhmälle asetettuihin tavoitteisiin nähden hyvänä, että mietinnössä on tarkasteltu käräjäoikeusverkkoa valtakunnallisesti eikä tyydytty vain esittämään Manner-Suomessa nykyisin toimivien pienimpien käräjäoikeuksien yhdistämistä. Tuomiopiirien maakuntarajojen noudattaminen on jo aikaisemmissa käräjäoikeusverkoston kehittämistä koskevissa päätöksissä hyväksytty lähtökohdaksi jota on perusteltua pääosin edelleen noudattaa. Kuitenkin on huomioitava, että se johtaa ylipitkiin työssäkäynti- ja asiointimatkoihin. Pahimmissa tapauksissa osaava, lakkautettavaksi ehdotetun kanslian henkilökunta, ei ole käytettävissä ehdotetussa kansliassa. Asiointimatkat pitenevät siten, että se voi vaarantaa kansalaisen oikeusturvan saamiseen. Tuomioistuimen kanslian ja istuntopaikan lakkauttaminen paikkakunnalta johtaa väistämättä myös muiden oikeudellisten palveluiden lakkaamiseen ja mm. asianajopalveluiden keskittymiseen suurimmille paikkakunnille. Toimipaikat Toimipaikkojen vähentäminen tukee sitä, että säilyvät toimipaikat voidaan varustaa asianmukaisella tekniikalla, niiden turvallisuutta parantaa ja että toimintaympäristö henkilöstön työhyvinvointia. Ratkaisujen tulisi tukea sitä että tuomioistuimet pystyvät parantamaan kilpailukykyään rekrytointitilanteessa tarjoamalla mielenkiintoista ja vähintäänkin kohtuullisesti palkattua työtä sekä lakimiehille että muulle henkilöstölle. Toisaalta ehdotus johtaa monikansliaisten käräjäoikeuksien lisääntymiseen, mikä taas on omiaan vaikeuttamaan johtamista. Tuomarit eivät ole joustavasti käytettävissä eri kokoonpanoihin ja vaarana on, että työmäärä ei jakaudu tasapuolisesti.
Tuomioistuinten toimintaympäristö ja sen muutokset Tuomioistuimet ovat monelta taholta muutospaineen alaisia. Toimintaedellytyksiin vaikuttavat keskeisesti niukkenevat taloudelliset resurssit, henkilöstön eläköityminen ja asioiden monimuotoistuvat käsittelytavat. Toisaalta toimintamahdollisuuksia parantavat pyrkimys karsia tuomioistuimen tehtäviä siten, että kirjaamisluonteisten (esimerkiksi vihkimiset) ja riidattomien asioiden käsittely siirretään pois tuomioistuimilta ja että ICT-järjestelmien toimivuutta ja käyttäjäystävällisyyttä parannetaan. Erityisen merkittävää on sekä kansliahenkilökunnan että tuomareiden sukupolven vaihdos, johon liittyen on mahdollisuus harkita uudelleen virkojen määrää valtakunnallisesti ja virkojen sijoitusta, siten että palvelut ovat mahdollisimman tasapuolisesti saavutettavissa sekä maantieteellisesti että toimitusaikojen suhteen. Hyvin organisoidulla rekrytoinnilla tulee olemaan huomattava merkitys tuomioistuinten toiminnalle tulevaisuudessa. Nyt on välttämätöntä selvittää mm. minkälaista tuomitsemistyötä tukevaa henkilöstöä on tarpeen palkata. Onko tarkoituksenmukaista, että tuomarin tulisi hallita itse mahdollisimman hyvin eri käyttöjärjestelmät vai voitaisiinko ajatella, että käräjäoikeuksien koon kasvaessa kansliahenkilökunnan joihinkin virkoihin edellytettäisiin esimerkiksi datanomin tutkintoa, vastaavaa muuta koulutusta tai työssä hankittua pätevyyttä. Perustettavien tai säilyvien toimipaikkojen sijainnissa tulee ottaa huomioon palveluiden saavutettavuus julkisilla liikennevälineillä. Vaikka asiointi sähköisesti ja videoyhteyden välityksellä on lisääntymässä, osaa asioista, jotka nyt voidaan hoitaa ilman henkilökohtaista läsnäoloa kirjallisessa menettelyssä, esitetään siirrettäviksi pois tuomioistuimista. Tällöin taas korostuu suullista pääkäsittelyä edellyttävien asioiden määrä ja tuomioistuimen fyysinen saavutettavuus. Alueellisesti ja väestöpohjaltaan laajempien käräjäoikeuksien muodostamista on perusteltu tuomioistuinten henkilökunnan yleisen ja erityisen asiantuntemuksen tason korottamisella ja erityisosaamisen paremmalla käytettävyydellä. Osittain yksikön suurentunut koko tehostaa esim. erityisosaamisen hyödynnettävyyttä. Suuremman kollegion ammatillista keskustelua ja asiantuntemuksen siirtymistä rajoittaa taas yksiköiden kasvamisen mukanaan tuomat pitkät työmatkat ja lisääntyvä tarve etätyön tekemiseen. Etätyö on parhaimmillaan hyvien työvälineinen tukemana tehokasta, mutta suuremman organisaation kollegiaalista spontaania keskustelua ja ajatustenvaihtoa se ei välttämättä tue. Organisaation sisälläkin tehtävät ja osaaminen eriytyvät. Jottei kehitys johda enenevään yksin puurtamiseen on toimiva ja tarkoituksenmukainen palaverikäytäntö välttämätön tiedon säilymisen ja siirtymisen turvaamiseksi. Odotettavissa olevat säästöt Käräjäoikeusverkoston edelleen supistamista perustellaan paitsi alioikeuksien vahvistamisella myös saavutettavilla säästöillä. Kun esitetyt muutokset vaativat monien yhdistettäviksi ehdotettujen käräjäoikeuksien osalta toimitilahankkeita, ei saavutettavaa rahallista hyötyä ole mahdollisuus arvioida mietinnöstä ilmenevillä tiedoilla. Edellistä vuoden 2010 alusta voimaan tullutta verkostouudistusta ei ole vielä kokonaisuudessaan saatu pantua täytäntöön. Taloustilanteen kiristyessä on oletettavaa, etteivät uudet ehdotusten edellyttämät toimitilahankkeet tule etenemään viivytyksettä, joten lakkautettaviksi esitettyjen kanslioiden toimitilojen vuokrien osalta ei ole näkyvissä ainakaan lyhyellä aikavälillä säästöjä. Sekä toimitila- että henkilöstösäästöt taas riippuvat suurelta osin muitten vireillä olevien hankkeiden etenemisestä. Valtion varoista maksettavat kulut voivat pysyä matkojen pitenemisestä huolimatta kurissa, mikäli käräjäoikeuksilla on valmiudet huomattavasti lisätä sähköistä asiointia ja videokuulemista. Tämä edellyttää videokuulemistilojen huomattavaa lisäämistä ja laitehankintoja. Kanta-Hämeen käräjäoikeus ottaa erikseen kantaa vain ehdotetun Hämeen käräjäoikeuden muodostamiseen. Nykytilanne Kanta-Hämeen käräjäoikeuden osalta Kanta-Hämeen käräjäoikeus toimii tällä hetkellä kaksikansliaisena siten, että Hämeenlinnan kansliassa, joka toimii myös hallinnollisena kansliana, käsitellään Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan kuntien ja Forssan kansliassa Forssan,Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kunnissa vireille tulleet rikos-, riita- ja hakemusasiat, joille ei ole osoitettu poikkeavaa tuomiopiiriä. Maaoikeusasioissa Kanta-Hämeen
käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvat Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen maakunnat. Henkilökuntaan kuuluu yhteensä 40 henkilöä. Vakinaisia tuomarinvirkoja on laamannin ja maaoikeusinsinöörin virat mukaan lukien 11, hallintosihteeri, 1.5.2015 lukien 18 käräjäsihteeriä ja 6 haastemiestä sekä kolme määräaikaisen käräjänotaarin virkaa. Forssan kansliassa työskentelee vakinaisesti kaksi tuomaria, kaksi haastemiestä ja viisi käräjäsihteeriä. Käräjänotaarit työskentelevät kukin puolet tuomioistuinharjoitteluajastaan kummassakin käräjäoikeuden kansliassa. Laamanni työskentelee Hämeenlinnan kansliassa, mutta tarvittaessa ja säännöllisesti myös Forssan kansliassa. Kanslioitten välimatka on noin 60 kilometriä. Julkisilla liikennevälineillä eli linja-autolla ei Forssasta ole yhteyttä Hämeenlinnaan aikaisemmin kuin kello 8.45. Forssan kanslian henkilökunnasta osa myös asuu muualla kuin Forssan keskustassa ja työmatka kokonaisuudessaan saattaa muodostua huomattavan pitkäksi. Forssan kansliassa käsitellään sen tuomiopiirin alueella vireille tulleet rikos- ja riita-asiat. Sen sijaan summaariset velkomusasiat ja hakemusasiat jaetaan kanslioiden kesken vuoroviikoin. Käräjäoikeuden tilat Forssassa ovat muutoin asianmukaiset, mutta kaipaisivat pintaremonttia eikä turvallisuusjärjestelyjä juuri ole. Myöskään mahdollisuutta videoneuvotteluihin ei ole. Hämeenlinnan oikeustalon osalta on tehty toimitilahankkeen aloittamispäätös 21.4.2015. Tilahanke koskee käräjäoikeuden, Hämeenlinnan hallinto-oikeuden, Kanta-Hämeen ulosottoviraston ja oikeusministeriön kahden hengen yksikön toimitiloja. Tarkoituksena on vähin kustannuksin saada hallinto-oikeuden yhden nyt vuokratiloissa työskentelevän osaston ja käräjäoikeuden Forssan kanslian henkilökunta, lukuun ottamatta haastemiehiä, sijoitettua Hämeenlinnan oikeustaloon. Kysymys ei ole peruskorjauksesta vaan varsinkin toimistotiloissa tapahtuvista sangen pienistä muutoksista. Sen sijaan hankkeessa on kiinnitetty erityistä huomiota turvallisuuteen. Suurimmat muutokset tapahtuvatkin asiakastiloissa, pohjakerrokseen keskittyvässä asiakaspalvelussa, turvatarkastuksessa ja eri toimijoiden yhteiskäyttöön tarkoitetuissa tiloissa. Kun asiakaspalvelu tulee vastaisuudessa tapahtumaan sisääntulokerroksessa, käräjäoikeuden taukotila ja neuvottelukäyttöön vapautuu aikaisemmin kanslian odotustilana toiminut aulatila. Forssan kanslia on jo 2010 alusta voimaan tulleen käräjäoikeusverkoston rakenneuudistuksen mukaisesti tarkoitus lakkauttaa kun henkilöstö on mahdollista sijoittaa Hämeenlinnan kansliaan toimitilaremontin valmistumisen myötä. Hämeen käräjäoikeus Ehdotettu Hämeen käräjäoikeus edustaisi alueellisesti, väestöpohjaltaan sekä henkilöstön määrältään tavoiteltavaa kokoluokkaa. Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen käräjäoikeuksien tuomiopiirien lisäksi Riihimäen, Hausjärven ja Lopen kuntien sijoittaminen Hämeen käräjäoikeuden tuomiopiiriin on asukasmäärältään ja sijainniltaan perusteltua. Sen sijaan kritiikkiä aiheuttaa se, että kunnat on vastikään sijoitettu Hyvinkään käräjäoikeuden tuomiopiiriin yhdistämällä Riihimäen ja Hyvinkään käräjäoikeudet. Hyvinkään käräjäoikeuden toimitilat ovat vasta valmistuneet ja asialliset. Ratkaisu, jossa Hyvinkään käräjäoikeus nyt pilkottaisiin edustaa erittäin lyhytnäköistä suunnittelua. Joka tapauksessa Kanta-Hämeen käräjäoikeus katsoo, että kyseiset kunnat voitaisiin alueellisesti sijoittaa yhden käräjäoikeuden tuomiopiiriin varsinkin kun kulkuyhteydet Hämeenlinnaan ovat Riihimäeltä erittäin hyvät. Hausjärveltä ja Lopelta kulkuyhteydet ja saavutettavuus on parempi kuin Forssan ympäristökuntien, joitten osalta päätös yhdistymisestä on jo aiemmin tehty. Muiden viranomaisten ja yhteistyökumppanien toimipaikkojen sijainti ja alueet Poliisihallinnossa on organisaatiouudistus on jo toteutettu ja Häme on kokonaisuutenaan yhtä poliisilaitosaluetta, jonka pääpoliisiasema sijaitsee Lahdessa. Valitettavasti poliisin ja syyttäjävirastojen aluejako ei ole yhtenevä. Salpausselän syyttäjänviraston alue ulottuu itärajalta aina Kanta-Hämeen käräjäoikeuden läntisimpään kolkkaan asti. Sen päätoimipaikka on Kouvola ja palvelutoimisto Lappeenrannassa, Lahdessa ja Hämeenlinnassa. Yhteistyö syyttäjäviraston kanssa toimii hyvin. Kun pyrkimyksenä on eri viranomaistoimijoiden alueellinen yhtenäisyys muodostaa Salpausselän syyttäjäviraston alue tässä suhteessa poikkeuksen. Ulosottovirastolla on Hämeenlinnassa päätoimipaikka ja Riihimäellä sekä Forssassa sivutoimipaikka. Päijät-Hämeessä päätoimipaikka sijaitsee Lahdessa. Ulosoton organisaatiota kehitetään edelleen. Kanta-Hämeen oikeusavun ja edunvalvonnan toimipaikat sijaitsevat Hämeenlinnassa ja Forssassa.
Ehdotetun Hämeen käräjäoikeuden alueella rikosseuraamuslaitoksella on Hämeenlinnan, Riihimäen ja Vanajan vankilat sekä Hämeenlinnassa ja Lahdessa yhdyskuntaseuraamustoimistot. Hovioikeudet Ehdotettu Hämeen käräjäoikeuden tuomiopiiri sijaitsee tällä hetkellä kolmen eri hovioikeuden alueella. Päijät-Hämeen käräjäoikeus kuuluu Itä-Suomen hovioikeuspiiriin, Kanta-Hämeen käräjäoikeus Turun hovioikeuden jaa Hyvinkään käräjäoikeus Helsingin hovioikeuspiiriin. Mietinnössä ei ole käsitelty uusien muodostettavien käräjäoikeuksien sijoittumista hovioikeuspiireihin. Asian selvittämisellä ja ratkaisemisella on suuri merkitys ehdotuksen toteuttamiskelpoisuutta arvioitaessa. Käräjäoikeus pystyy lähettämään asiakirjat postitse mihin hovioikeuteen vain ja tilanne paranee entisestään, kun siirrytään kokonaan sähköiseen asiointiin. Mikäli Hämeen käräjäoikeus toteutuisi ehdotetussa muodossa itä-länsi suunnassa laajan syyttäjäviraston lisäksi hovioikeuspiirin määrittäminen tulisi olemaan yksi vaikeimmin ratkaistavia seikkoja. Lappeenrannassa toimivalle syyttäjälle koituisi kohtuuton rasitus säännöllisistä hovioikeuskäsittelyistä Turun hovioikeudessa. Vastaavasti Hämeenlinnan toimipaikassa toimivaa syyttäjää rasittaisi matkoineen ja matka-aikoineen osallistuminen Itä-Suomen hovioikeuden suullisiin käsittelyihin Kuopiossa. Sama koskisi tietysti myös avustajia ja asiakkaita, joskaan heidän matkansa hovioikeuden suullisiin käsittelyihin eivät olisi yhtä säännöllisiä kuin kihlakunnansyyttäjillä. Yksittäisen asianosaisen osalta tosin esim. ypäjäläisen kantajan, vastaajan tai asianomistajan velvoittaminen hoitamaan valitusasiansa Itä-Suomen hovioikeudessa ja matkustamaan Kuopioon hovioikeuden suulliseen pääkäsittelyyn olisi paitsi kohtuutonta myös epätarkoituksenmukaista. Ypäjältä on noin 75 kilometriä Turkuun kun taas Kuopioon tulee matkaa noin 400 kilometriä. Tämä lisäisi myös huomattavasti asianajokulujen määrää ja sitä kautta heikentäisi oikeusturvaa. Helsingin hovioikeus lienee jo tällä hetkellä ylityöllistetty, joten koko Hämeen käräjäoikeuden hovioikeusvalituksia tuskin on mielekästä käsitellä Helsingin hovioikeudessa. Mikäli työryhmän ehdotus toteutuisi mietinnössä esitetyllä tavalla Hämeen käräjäoikeus tulisi sijoittaa Turun hovioikeuden tuomiopiiriin. Asiaa ei kuitenkaan ole mietinnössä käsitelty ja se edellyttää jatkovalmistelua. Henkilötyövuodet Ehdotuksella pyritään säästöihin, jotka pääosiltaan muodostuvat esitetyistä henkilötyövuosien vähennyksistä. Vähennykset on tarkoitus toteuttaa henkilöstön eläköitymisen myötä. Ehdotuksen mukaan suurin osa vähennyksistä kohdistuisi hallinnon henkilöstöön. Päällikkötuomareiden määrää vähennettäisiin noin kymmenellä. Huomattavaa on, että keskisuurten ja pienten käräjäoikeuksien päällikkötuomarit osallistuvat lainkäyttötehtäviin. Kun virat lakkautetaan ja toisaalta isoissa käräjäoikeuksissa on tarpeen nimittää useita osastonjohtajia hallinnollisetkaan tehtävät eivät poistu samassa suhteessa kuin päällikkövirkoja jää täyttämättä näiden ennen päällikkötuomareiden hoitamat hallinnolliset ja lainkäyttöasiat siirtyvät ainakin osaksi käräjätuomareiden tehtäviksi. Kun päällikkötuomareiden palkkausta ja osastonjohtajien johtamispalkkioita jouduttaneen tehtävien vaativuuden johdosta korottamaan, säästöt tältä osin jäänevät arvioitua vähäisemmiksi. Kansliahenkilökunnan virkojen vähentämistarpeeseen vaikuttavat suuresti muut vireillä olevat hankkeet mm. summaaristen asioiden mahdollinen siirtäminen ulosottoon. AIPAN merkitystä henkilöstösäästöihin lienee vielä liian aikaista arvioida. Toimitilasäästöt Toimitilojen vuokrista ei välittömästi uudistusten toteutuessa ole odotettavissa säästöjä, koska muutoksen toteuttaminen edellyttävät uusia toimitiloja tai lisärakentamista. Nyt näyttää olevan tarkoituksena vähin toimenpitein sijoittaa lakkautettavien kanslioiden henkilöstö jo olemassa oleviin toimitiloihin. Osittain menettelyä voidaan pitää kohtuuttomana ottaen huomioon, että monessa virastotalossa peruskorjauksia on lykätty ja jääty odottamaan kokonaisvaltaista tilaratkaisua. Joka tapauksessa nykyisten toimitilojen kapasiteetin lisääminen edellyttää mittavia kalustehankintoja, koska huoneisiin on tarve sijoittaa useampi henkilö eivätkä vanhat ja usein myös epäkäytännölliset toimistokalusteet sovellu pienempiin tiloihin. Turvallisuusjärjestelyt
Sekä henkilökunnan että asiakkaiden turvallisuudesta huolehtiminen on ensisijaisen tärkeää. Puutteita turvallisuusjärjestelyissä on mm Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa. Käräjäoikeuden Hämeenlinnan kansliaa koskevassa toimitilahankkeessa turvallisuusjärjestelyt on otettu asianmukaisesti huomioon. Väestöpohja ja henkilöstö Ehdotettuun Hämeen käräjäoikeuteen siirtyisi osa Hyvinkään käräjäoikeudesta, väestöpohjaltaan 46.500 asukasta. Päijät-Hämeen käräjäoikeus noin 200.000 asukasta ja Kanta-Hämeen käräjäoikeuden noin 130.000 asukasta. Henkilötyövuodet supistuisivat nykyisestä 130:stä 118. Merkittävää poikkeuksena muista yhdistymisistä olisi, että tuomarityövuodet vähenisivät miltei 10 % eli 32:sta 29:ään. Lisäksi häviäisi käräjäviskaalin virka eli yhteensä 4 tuomarin virkaa. Kansliahenkilöstön virat vähenisivät 8:lla. Haastemiesten ja käräjänotaarien määrä pysyisi käytännössä ennallaan. Mietinnössä arvioidut säästöt henkilömenoissa kohdistuisivat miltei pelkästään niihin käräjäoikeuksiin, joiden osalta esitetään muutoksia. Osittain se on luonnollista, mutta tiukkenevassa taloustilanteessa säästöjä pitäisi etsiä kaikista kohteista läpi tuomioistuinlaitoksen. Ehdotukseen ei sisälly minkään toisen perustettavan tai säilytettävän käräjäoikeuden osalta yhtä suuria lainkäyttöhenkilökuntaan kohdistuvia vähennyksiä. Perusteet säästöjen kohdistumiseen Hämeen alueelle näinkin voimakkaina eivät ole tätä kirjoitettaessa tiedossa eivätkä ilmene perusteluista. Kansliapaikkakunta Kanta-Hämeen käräjäoikeuden kanta on, että perustettavan Hämeen käräjäoikeuden hallintokansliana tulisi toimia Hämeenlinnan kanslian. Hämeenlinna on maantieteelliseltä sijainniltaan keskellä perustettavaa käräjäoikeutta. Maantieteellisesti ja asioimissuuntansa puolesta myös nyt liitettäviksi aiotut Hyvinkään käräjäoikeuden pohjoiset kunnat Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi olisi tarkoituksenmukaista sijoittaa Hämeenlinnan kansliaan. Hämeenlinnaan on erittäin hyvät kulkuyhteydet sekä junalla että linja-autolla. Hämeenlinna on historiallisesti ollut maakunnan hallinnollinen keskus. Hämeenlinnassa on edelleen hallintokeskittymä, jossa toimii Kouvolan hallinto-oikeuden lakkauttamisen yhteydessä edelleen vahvistunut Hämeenlinnan hallinto-oikeus sekä aluehallintovirasto ja ELY-keskus. Kanta-Hämeen oikeusaputoimiston ja ulosottoviraston päätoimipaikat sijaitsevat Hämeenlinnassa. Hämeenlinnan ja Riihimäen alueilla sijaitsee useita rikosseuraamusviraston laitoksia ja toimipaikkoja. YHTEENVETO Kanta-Hämeen käräjäoikeus katsoo, että ennen tämän hankkeen eteenpäin viemistä tulee selvittää summaaristen asioiden keskittämisen ja AIPA-hankkeen vaikutukset toimitiloihin, henkilöstömäärään ja laitehankintoihin. Lisäksi on selvitettävä ehdotuksen vaikutukset hovioikeusverkostoon. Aikaisemmin ei ole edellytyksiä arvioida mietinnön ehdotusten taloudellisia vaikutuksia. Kun tällä hetkellä tuomioistuinviraston perustamiselle näyttäisi olevan edellytykset tulisi käräjäoikeusverkoston kehittämishanketta lykätä siten, että tuomioistuinvirasto vastaisi myös käräjäoikeusverkoston kehittämisestä. Laamanni Tuula Lehto