ROKPAn projektikohteita, Tiibet syksy 2012 Lähde http://www.flickr.com/photos/leawyler, Lea Wyler Machenin kaupungin pääkatu Golokissa on hiljainen. Luchun keskiaste ottaa meidät vastaan tervehdysliinoin. ROKPA on tukenut tätä koulua vuosien ajan. Saamme kuumaa vettä juotavaksemme ja sitten jaamme palkinnot parhaille oppilaille.
Aina kun vierailemme projektikohteena olevissa kouluissa, oppilaat vastaanottavat Rinpochen ja koko tiimin tervehdysliinoin. Rinpoche tutkii oppilaiden tiibetinkielen taitoja ja muutakin taustaa, ennen kuin avustukset maksetaan Autamme orpoja ja köyhimpien perheiden lapsia ja nuoria.
ROKPAn tukema luokka Parin keskiasteella maalaa thangkoja.
Taas liikkeellä. Hääseurue Khenlon kaupungissa hotellin edessä. Kaupungista kuuluu melua ja pauketta, meteli on osa juhlahumua.
Akong Rinpochen avustajana Tiibetissä toimii hänen veljenpoikansa Tsering Choegyal, jonka kanssa kävin paimentolaistyyppisessä ravintolassa. Ravintola sijaitsee asuintalon 6. kerroksessa ja sisään mennään koodilla. Perheravintolassa on kotoinen tunnelma. Gansun maakunnassa ROKPA kouluttaa nuoria kokeiksi. Heistä moni ei ole ollut koskaan koulussa ja tulee kokkikouluun suoraan paimentolaisteltasta. Nyt he opiskelevat tiibetiläistyylistä keittotaitoa ja valmistuttuaan saattavat ansaita enemmän kuin hyvin palkattu opettaja.
Maailman katolla kaikki nämä hartaudenharjoituksen merkit. Rukouslipuissa on iloa ja toivoa. Vielä ei olla edes korkealla Ylhäällä on todella vaikea hengittää ja kävellä. Mutta täällä kaikki on mahdollista; lähellä taivasta! Monen tunnin ajomatkan jälkeen, Shondan kaupungista tullessamme, meitä on vastassa vanha ystävämme, joogi Kepchan luostarista. Juuri täällä kiipesimme vuoren rinnettä hevosten selässä 15 vuotta sitten, kun kolme nunnaa, jotka olivat kuulleet Akong Rinpochen matkustavan siitä ohi, pysäyttivät meidät. Nunnat pyysivät ROKPAlta apua syrjäiselle luostarilleen.
Joogin toinen silmä on sokea, eikä hän ehkä ole peseytynyt koskaan, mutta hänestä säteilee ihmeellinen kauneus, tyyneys ja huumorintaju.
Ohrajauhosäkit (tiibetiksi tsampa) Rinpochen jalkojen juuressa. Siinä lounaamme.
Tuntia myöhemmin saavumme Kepchen nunnaluostariin, tällä kertaa allamme on oikea tie ja auto. Monen vuoden ajan vierailimme täällä ratsain oi niitä aikoja, olihan se romanttista. Rinpoche pään yläpuolella kiikkuva päivänvarjo on kunnioituksen merkki.
Luostarin nuorin nunna sovittaa hollantilaisen vapaaehtoistyöntekijämme Pim Willemsin tuomaa takkia, jolla on ollut pitkä matka Euroopasta tähän syrjäkylään.
13-vuotias nunna on ollut luostarissa 7-vuotiaasta asti. Hänellä ei ole perhettä eikä mitään omaisuutta. Lämmin talvitakki sai hänet hyvin iloiseksi.
Takkia ihmetellään. Ei enää palelemista!
Tämä nunna on ainoa pyöreäposkinen täällä. Hän on ystävällinen, nauravainen ja auttaa muita nunnia. Ani Lama vahva persona, rauhallinen luonne ja aivan ihana
Nunnat valitsivat Ani Laman johtajakseen yksimielisesti. Hän on ollut retriitillä monta vuotta, ja nyt hän opettaa muilla retriiteillä lähiseudulla..
ROKPA rakensi Kepchan luostarin klinikan muutama vuosi sitten. Maksamme tri Yeshen palkan ja lääketarpeet. Nyt meiltä on pyydetty varoja farmariautoon, jolla voitaisiin kuljettaa sairaita nunnia kaupunkiin sairaalaan. Yksi nunna kuoli viime vuonna, koska kuljetusta ei saatu järjestymään. Auto maksaa 15'000. Lahjoitukset > (kirjoita viestikenttään auto luostariin )
Nuorimmasta nunnasta tuli minulle kuin tytär yhdessä yössä. Hän oli valtavan ihastunut ilmapalloon, jonka annoin, olihan se hänen elämänsä ensimmäinen ilmapallo. Minulla on maailman paras työ Kepchan nunnaluostarin asukkaat ovat joko retriitillä korkealla vuorenrinteellä, tai sitten he asuvat näissä pienissä savimökeissä.
Ennen vanhaan nunnien täytyi kantaa valtavia vesikanistereja monen kilometrin takaa. Heri Wirth ja hänen hyväntekeväisyysjärjestönsä auttoivat rakentamaan vesipisteitä eri puolille luostaria. Se oli valtava helpotus ja muutti nunnien elämän. Vanhaan temppeliin tuli vaarallisia halkeamia Yushun maanjäristyksen aikaan, ja se piti purkaa. Nyt rakennetaan uutta temppeliä. Sen jokaista pylvästä kohti keräämme 1'800. Se on ansiokas lahja läheiselle esimerkiksi joulun aikaan. Jos haluat tehdä lahjoituksen, ota yhteyttä finland@rokpa.org, jotta voimme lähettää lahjan saajalle todistuksen.
Yksi Kepchan luostarin vanhimmista nunnista, joka on elänyt täällä yli 70 vuotta. Kysyin, onko hän onnellinen
ja hän katsoi ympärilleen osoittaen tätä: Minulla on kaikkea mitä tarvitsen miksen olisi onnellinen? Hänellä ei ole paratiisissaan lämmitystä eikä juoksevaa vettä tai sähköä. Ohrajauhoja ja teetä riittää ruoaksi joka päivä. Onnellisuus kumpuaa elämänmittaisesta meditaatioharjoituksesta. Hän ei tunne tarvitsevansa sen enempää.
Lea Wyler ja kääntäjä Dröntso yhdessä nunnien kanssa. Vanhin heistä, 85, johdatti minut kädestä pitäen mudan halki. Luulin auttavani häntä, mutta ei liukastellessamme hän oli se, joka piti minut pystyssä. Seuraavana aamuna ensilumi oli satanut maahan. Neljän auton saattueemme laskeutui vaarallisen matkan kuilun partaalla kiemurtelevaa jäistä tietä alas laaksoon.
Kun näen apumme tulokset, se tekee minut iloiseksi. Jaan sen kanssanne, ja jos olette auttaneet ROKPAa menneinä vuosina, valtavan suuret kiitokset teille! ROKPA opettaa tiibetiläisiä lukemaan ja kirjoittamaan. Ohjelmassa on mukana 50 oppilasta, iältään 18 42-vuotiaita.
Kaksi ystävystä samalla luokalla. he ovat sukujensa ensimmäiset, jotka oppivat lukemaan ja kirjoittamaan.
Kolme ystävystä perinteisissä munkinkaavuissa.
Rinpoche ja Sangye Tenzin Rinpochen jälleensyntymä. Akong
Seremonian jälkeen seremonialliset hatut luovutetaan pois.
Aito hattu.
Pim Willems Hollannin ROKPAsta matkustaa kanssamme ja Dröntso toimii kääntäjänä. Hän on juuri palannut muutaman kuukauden opintomatkalta Britanniasta.
Zatussa on eräs skolioosipotilas, joka tarvitsee pikaisesti leikkauksen. Hän on jo 16-vuotias ja lähetimme hänet Pekingin jo kertaalleen muutama kuukausi sitten. Häntä ei voitu silloin leikata vakavan aliravitsemuksen vuoksi.
Nyt hän syö kaksi munaa joka päivä ja koettaa saada painon nousemaan ainakin 10 kilolla. Leikkaus on vaativa, eikä sitä voi vaarantaa. Edellisen skolioosipotilaamme leikkaus sujui todella hyvin. Mutta niin kuin aina, näiden ihmeiden tekemiseen tarvitaan varoja. Lahjoitukset >
Zatussa tapasimme kolme vanhaa koulukaverusta. He ovat entisiä ROKPA-lapsia Yushun orpokodista ja nyt lääkäreitä. Yushun koulun oppilaat tuntevat olevansa yhtä perhettä, missä tapaavatkin. Pitkillä ajomatkoilla näkymät ovat kaunita.
Vierailimme Tsöndrun perheen luona. Tsöndrun dramaattinen onnettomuus johti lähes 2 vuoden sairaalassaoloon, mutta nyt hän on toipumassa. Mihin olisikaan jouduttu ilman ROKPAa?
Tsöndru kuntoutui sairaalassa ja nyt hän tekee voimisteluharjoituksia kaksi tuntia päivässä. Hänellä on edelleen paljon kipuja, mutta edistys on ollut paljon parempaa kuin uskallettiin odottaa. Vielä vuosi sitten lääkärit olivat sitä mieltä, että hän ei koskaan pysty kääntymään sängyssä ilman apua. Nyt hän voi ottaa jopa muutamia askelia tuettuna. Hän tarvitsee lisää fysioterapiaa ja rahaa generaattoriin, jolla tuomamme apuvälineet ja lämpölamppu saadaan toimimaan. Lue lisää >
Rukousliput kantavat rukoukset ja hyvät ajatukset kaikkialle tuulen mukana. Ajamme projektikohteesta toiseen hyvin korkealla merenpinnasta. Ylös ja alas solien kautta laaksoihin pitkiä matkoja.
Paimentolaiset liikkeellä. Suuret jakkilaumat tukkivat tien.
Nainen ohjaksissa.
Rajan poikakoulu, jota ROKPA on tukenut vuosia. Saavumme Rajan tyttökouluun, missä ROKPA huolehtii yli 300 oppilaasta.
Näiden tyttöjen koulu Golokissa on hyvin syrjäisessä paikassa. Sitä ympäröivät vuoret ja suuret tasangot. Oppilaat tulevat köyhistä perheistä ja he ovat onnellisia kouluun pääsemisestä.
Hammas on pudonnut, ison tytön merkki.
Suuri hymy.
Luokan paras.
Suurisilmäinen tyttö.
Täydellinen kampaus!
Iloinen oppilas, jonka mielestä länsimaalaiset ovat hassuja! www.rokpa.org/fi