YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(14) Nro A 1130 Dnro KAS-2005-Y-122-111 Annettu julkipanon jälkeen 23.9.2005 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Päätös anomuksesta aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Kauppahuone Polynova Oy Kalevankatu 12 B 00100 HELSINKI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee erilliskerätyn biojätteen ja jätevedenpuhdistamolietteen kompostointia Anjalankoskella Kymenlaakson Jäte Oy:n omistamalla jätekeskuk sen alueella, osoitteessa Ekokaari 50, 46860 Anjalankoski. Lupaa haetaan määräaikaisena ajalle 1.10.2005 31.12.2007. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4. YMPÄRISTÖKESKUKSEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohta 12d. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on saapunut Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen 22.3.2005. Hakemuksen täydennykset ovat saapuneet 20.4.2005 ja 9.9.2005. Hakemusta on lisäksi täydennetty ja tarkennettu 16.9.2005 saapuneella sähköpostilla. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on 9.5.2005 antanut koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta päätöksen (A 1047/KAS-2005-Y-135-11), jonka mukaan alueella voidaan aloittaa kompostoinnin kokeilu erilliskerätyllä biojätteellä ja jätevedenpuhdistamolietteellä. Erilliskerätyn biojätteen kokeilu tapahtuu kuitenkin Espoon Ämmässuolla. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on antanut Kymenlaakson Jäte Oy:lle mm. seuraavat jätekeskusta koskevat ympäristöluvat: Kaatopaikka: 10.4.2001 (A 1026/0400Y0326-121) Määräajan pidennys: 2.11.2004 (A 1155/0400Y0326-121) Öljyisten maiden ja hyötyjätteiden käsittely: 18.7.2003 (A 1109/KAS 2002-Y-421-121) Jätevesilietteiden avoaumakompostointi: 21.12.2004 (A 1181/KAS-2004-Y-431-121) Mm. nestemäisten jätteiden käsittely: 28.12.2004 (A 1183/KAS-2004-Y-174-121). Alue on merkitty seutukaavassa ja Kouvolan seudun kuntayhtymän yleiskaavallisessa suunnitelmassa yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). Anjalankosken kaupungin asemakaavassa (11.6.2001) alue on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET). Kauppamiehenkatu 4, 45100 Kouvola PL 1023, 45101 Kouvola Puh. (05) 75 441 Faksi (05) 371 0893 kirjaamo.kas@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/kas Kauppamiehenkatu 4 PB 1023, FI-45101 Kouvola, Finland Tfn +358 5 75 441 Fax +358 5 371 08 93 kirjaamo.kas@ymparisto.fi www.miljo.fi/kas Laserkatu 6 53850 Lappeenranta Puh. (05) 624 3294 Faksi (05) 624 3298 kirjaamo.kas@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/kas Laserkatu 6 FI-53850 Villmanstrand, Finland Tfn +358 5 624 32 94 Fax +358 5 624 32 98 kirjaamo.kas@ymparisto.fi www.miljo.fi/kas
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 23.9.2005 2 Toiminnanharjoittajalla on 12.7.2005 solmitut vuokrasopimus ja biojätteen käsittelysopimus Kymenlaakson Jäte Oy:n kanssa. Käsittelysopimus on voimassa 31.12.2007 asti ja vuokrasopimus enintään kuusi kuukautta biojätteen käsittelysopimuksen päättymisen jälkeen. Käsittelysopimusta on mahdollisuus jatkaa tarvittaessa vuosi kerrallaan. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen yleiskuvaus Hakemuksen mukainen toiminta sijoittuu Kymenlaakson Jäte Oy:n alueelle perustettavalle kompostointikentälle, joka on esitetty kartalla liitteessä 1. Jätekeskuksen alueella sijaitsevat Kymenlaakson Jäte Oy:n yhdyskuntajätteen kaatopaikka, optinen erottelulaitos, kierrätyspolttoainetta valmistava murskauslaitos, öljyisten maiden ja puhdistamolietteen kompostointikentät, hyödynnettävien jätteiden vastaanotto-, lajittelu- ja varastokentät, vaaka sekä vastaanotto- ja toimistotilat. Jätekeskuksen yhteydessä ovat myös Kouvolan Seudun kuntayhtymän hoitama pienjäteasema ja Ekokem-Palvelu Oy:n pilaantuneiden maiden käsittelyalue. Jätekeskuksen alue sijaitsee Kymenlaakson alueella Anjalankosken Mämmälän kylässä, Myllykosken taajaman kaakkoispuolella, noin 1 kilometri valtatie 15:sta itään. Jätekeskuksen kokonaispinta-ala on noin 98 ha. Alueen pohjoispuolella sijaitsee Anjalankosken kaupungin omistama 31.12.2001 suljettu Keltakankaan kaatopaikka. Ympäristön tila ja laatu Jätekeskuksen ympäristö on nykyisin pääosin metsätalouskäytössä. Alueen länsipuolella olevan valtatie 15:n ja jätekeskuksen välinen alue on mäntykangasta, joka on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T), jonne voidaan sijoittaa jätteitä käsitteleviä ja hyödyntäviä laitoksia. Muilta osin jätekeskusta ympäröi maa- ja metsätalousvaltainen alue (M). Jätekeskuksen ympärille on jätetty noin 50 metrin levyinen suojapuustovyöhyke. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 1 kilometrin etäisyydellä jätekeskuksesta kaakkoon. Alueelta ei ole näköyhteyttä asutukseen. Alueen pintaveden tila Jätekeskuksen kalliopinnan vaihtelevuudesta johtuen alueen pintavedet laskevat useaan eri suuntaan. Ympäristöstä tulevat valumavedet on ohjattu putkilla alueen lävitse ja purettu edelleen ojiin. Pintavesien tilaa seurataan koko jätekeskuksen aluetta ja vanhaa kaatopaikkaa koskevan vesien tarkkailuohjelman mukaisesti. Maaperän ja pohjaveden tila Jätekeskus sijaitsee moreeni- ja kallioalueella, missä pohjaveden muodostuminen on hyvin vähäistä. Vaihtelevan kalliotopografian vuoksi alueella ei ole yhtenäistä pohjavesivarastoa, vaan pohjavesi varastoituu eri korkeuksille kallion muodostamiin painanteisiin. Alue ei sijaitse tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella. Eri pohjavesivarastojen välillä on hydraulinen yhteys ajoittain, kun pohjavettä muodostuu runsaasti ja se virtaa kalliopainanteen kynnyksen yli toiseen painanteeseen. Pohjavesi virtaa kallion topografian mukaan, pääasiassa samoin kuin pintavedet. Jätekeskuksesta noin 1,5 km länteen on Keltakankaan pohjavesialue n:o 05754 02. Alueella on Keltakankaan vedenottamo ja Keltakankaan pohjavesipumppaamo. Vedenottamo toimii varavedenottamona, jolla on Itä- Suomen vesioikeuden myöntämä lupa 1 000 m³/d vedenottoon. Pohjavedenpumppaamon tarkoituksena on pitää rautatien alikulun pohjaveden taso välillä + 28,40 - + 29,50 metriä. Tehtyjen kairausten ja maatutkausten perusteella alueella ei ole hyvin vettä johtavia maalajeja, eikä suuria kallioperän heikkousvyöhykkeitä hyvin vettä johtavine maakerroksineen. Alueen maaperä on huonosti vettä johtavaa hienoa hiekkaa ja paikoin silttiä. Pohjaveden virtausyhteys jätekeskuksen alueelta Keltakankaan pohjavesialueelle on siten hyvin heikko. Tutkimusten mukaan alueen toiminnat eivät aiheuta pohjavesiriskiä Keltakankaan alueella. Pohjaveden tilaa tarkkaillaan jätekeskuksen vesien tarkkailuohjelman mukaisesti.
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 23.9.2005 3 Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Kymenlaakson Jäte Oy:n jätekeskuksen alueelle on vilkas liikenne arkipäivisin. Myös jätekeskuksen työkoneet aiheuttavat liikenteen kanssa paikallista melua. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kymenlaakson Jäte Oy:n jätekeskuksen toiminnasta on tehty ympäristövaikutusten arviointimenettely, joka käynnistyi 17.4.1998 toiminnanharjoittajan jätettyä ympäristövaikutusten arviointiohjelman vireille Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen. Arviointiselostus hankkeen ympäristövaikutuksista saapui yhteysviranomaiselle 3.7.1998. Yhteysviranomainen on antanut YVA-selostuksesta lausuntonsa 28.9.1998. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Toiminta käsittää Kymenlaaksossa 1.10.2005 alkavan kotitalouksien biohajoavan jätteen stabiloinnin ja hygienisoimisen kompostoimalla. Jätteen enimmäismäärä on 6 500 t/a. Hakija esittää, että toiminnassa voidaan käyttää tarvittaessa lisänä jätevedenpuhdistamolietettä. Perusteluna on, että koska biojätteen kerääminen vasta alkaa Kymenlaakson alueella, on pelkona, että biojätteen kertymä varsinkin alussa on niin vähäinen, ettei kompostoinnissa tarvittavaa kriittistä massaa saada tarpeeksi aikaiseksi aumaa rakennettaessa. Kriittisellä massalla tarkoitetaan sitä, että aumakoko on saatava tarpeeksi suureksi, jotta lämmön nouseminen ja sen säilyminen aumassa voidaan taata. Raaka-aineen (biojäte) vastaanotto, samoin kuin kompostointitoiminta tapahtuu asfa l- toidulla kentällä. Vastaanottorakennus on kooltaan 10,0 m x 8,0 m x 4,7 m, sen rakennusala on 80 m² ja laiterakennuksen pinta-ala 60 m². Kompostointi tapahtuu mikrohuokoskalvolla varustetuilla peitteillä eristetyissä aumoissa, joita on kuusi kappaletta. Kompostoitavan materiaalin hapentarve turvataan automaattisesti ohjatulla puhallinjärjestelmällä. Kalvon rakenne estää hajumolekyylien pääsyn ilmaan. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Kentällä käytettävät ja varastoitavat materiaalit maksimivuositasolla on esitetty seuraavassa: Erilliskerätty biojäte 6 500 t Seosaine, puun kuori 3 250 m³ Seosaine, puuhake 3 250 m³ Turve 1 000 m³. Toiminnanharjoittajan mukaan lopputuotetta saadaan noin 85 % käsitellyn biojätteen määrästä. Käsiteltävät materiaalit Jätemateriaalin vastaanotto ja käsittely sekä sijoittaminen aumaan tapahtuu arkipäivisin siten, että yksi kompostiauma käynnistetään viikoittain. Toiminnanharjoittaja on poikkeustapauksissa valmistautunut vastaanottamaan materiaalia myös viikonvaihteessa, jos tilanne sitä esim. varastointi- tai säilytysongelmien vuoksi näin vaatii. Materiaali sijoitetaan päivittäin rakenteilla olevaan aumaan, joka peitetään aina lisäyksen jälkeen. Kompostoitavaa materiaalia ei säilytetä vastaanottobunkkerissa.
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 23.9.2005 4 Prosessi Biojäte puretaan punnituksen jälkeen kuljetusautosta kompostointikentälle rakennettuun vastaanottobunkkeriin seosainepedin päälle ja tarkastetaan visuaalisesti. Kuorman purkamisen jälkeen jätteeseen lisätään seosainetta siten, että seossuhde kompostoitavan materiaalin ja seosaineen arvioidaan olevan välillä 1:0,8-1,2 seosaineen laadusta riippuen. Seosaineena käytetään puhdasta puuhaketta, kuoriketta ja turvetta sopivassa suhteessa. Seosaine ja biojäte sekoitetaan ja murskataan pyöräkuormaajaan asennetulla Allukauhalla. Sekoituksen jälkeen materiaali siirretään aumaan, jossa materiaali peitetään em. erikoispeitteellä. Materiaalin läpi puhalletaan ilmaa koko auman rakentamisvaiheen ajan. Intensiivikompostointi peitetyssä ja paineistetussa kompostiaumassa kestää noin kuusi viikkoa. Jos hyvä kompostoituminen sitä edellyttää, materiaali käännetään ja ilmastetaan mekaanisesti noin kolmen viikon kuluttua kompostoimisen aloittamisesta. Koetoiminnalla pyritään saamaan selville voiko kompostoinnin suorittaa ilman välikääntöä, kuten järjestelmän toimittaja on ilmoittanut. Kompostin käyttö, seuranta ja raportointi Intensiivivaiheen jälkeen hygienisoitunut kompostimateriaali siirretään jatkokypsytykseen. Jatkokypsytysvaihe kestää noin kolme viikkoa, jonka jälkeen materiaali siirretään avoaumoihin valmistumaan. Auma käännetään pyöräkuormaajalla kerran kahdessa viikossa ja voidaan luovuttaa loppukäyttäjälle tai varastoida 9-10 viikon ikäisenä valmiskompostina. Kompostin laatua, samoin kuin mahdollisesti siitä valmistettavan humustuotteen laatua seurataan lannoitelain edellyttämällä tavalla analyysein. Polynova Oy noudattaa toiminnassaan omavalvontaohjelmaa, joka kompostianalyysien ohella sisältää valmismateriaalin bakteeri- ja homesienimääritykset, kompostimateriaalin lämpötilan, happimäärän ja ph:n systemaattisen seurannan sekä toiminnan kirjallisen dokumentoinnin. Toiminnasta raportoidaan ympäristöviranomaisille ja työn tilaajalle ympäristöluvan edellyttämällä tavalla tai erikseen sovittavan aikataulun mukaisesti kirjallisesti. Kentällä toimiva(t) työntekijä(t) varustetaan kirjallisella ohjeistuksella ja koulutetaan tehtäväänsä omavalvontaohjelman mukaisesti. Omavalvonta ottaa huomioon ympäristöluvassa toiminnalle asetetut määräykset. Lopputuotteen valmistus ja käyttö Yhdeksän viikon ikäisenä komposti seulotaan ja voidaan luovuttaa loppukäyttäjälle tai siirtää varastoon. Kymenlaakson jätekeskuksessa kompostin ensisijaiseksi käyttötavaksi on suunniteltu kaatopaikan maisemointia. Polynova Oy on varautunut materiaalin jatkojalostukseen ja käyttämiseen humustuotteiden valmistuksessa. KOETOIMINTA Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on 9.5.2005 antanut toiminnalle koetoimintaluvan, jonka mukaisesti alueella piti aloittaa kompostoinnin kokeilu erilliskerätyllä biojätteellä ja jätevedenpuhdistamolietteellä 1.6.2005. Kokeilu pääsi kuitenkin alkamaan vasta elokuun lopulla, joten tuloksia koko kompostointijaksosta (6 + 3 viikkoa) ei ehditty saamaan ennen ympäristöluvan antamista. Koekompostointia on seurattu viranomaisten toimesta sekä Anjalankoskella että Espoossa. Kompostointia on seurattu alkaen kompostilaitteiston kokoamisesta 30.8.2005. Varsinainen kompostointi alkoi 31.8.2005. Ensimmäiset käännöt suoritettiin 15.9.2005 sekä Espoossa että Anjalankoskella. Käynneistä on tehty tarkastuspöytäkirja.
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 23.9.2005 5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Kompostoinnissa sovelletaan suljetun järjestelmän periaatteita. Toimintapaikan pohja on asfaltoitu ja alue on liitetty viemäriverkkoon. Ympäristörelevantteja päästöjä ei ole. Energiaintensiivisyys on alhainen. Toiminnassa kierrätetään osaa prosessin raaka-aineista (rejekti). YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Valumaveden määrä riippuu jätteen vetisyysasteesta ja veden sitomiseen käytetyistä seosaineista. Koska prosessi on suhteellisen kuuma, veden poistuminen aumasta tapahtuu enimmäkseen kaasumuodossa. Valumaveden muodostuminen rajoittuu prosessin käynnistymisjaksolle. Valumaveden määrä tonnia kohden on enintään joitakin kymmeniä litroja. Tämä määrä voidaan sitoa aumojen ympärille sijoitettuun turvemattoon ja palauttaa seosaineena prosessiin. Valumavesi sisältää runsaasti orgaanisia yhdisteitä ja ammoniakkia, jonka pitoisuus voi olla 50 800 mg/l. Suotoveden määrä riippuu aumaan ulkopuolelta pääsevän veden määrästä. Koska kompostiaumat on peitetty vettä läpäisemättömällä tekstiilillä, jää suotoveden määrä materiaalitonnia kohden vähäiseksi. Kompostimateriaalista vapautuu runsaasti vesihöyryä, joka kondensoituu peitekankaan sisäpintaan ja putoaa siitä vesipisaroina takaisin kompostiin. Mekanismi on ympäristön kannalta hyödyllinen, koska vesi sitoo itseensä merkittävän osan syntyvästä ammoniakista. Takaisin aumaan joutuessaan ammoniakki joutuu biologiseen prosessiin jälleen käytettäväksi. Päästöt ilmaan Pöly Pölyä syntyy pienehköjä määriä seosaineiden siirron ja sekoituksen yhteydessä sekä kompostimateriaalin liikuttelun yhteydessä. Suurin yksittäinen pölyn synnyttäjä prosessissa on lopputuotteen seulonta ja mahdollisen multatuotteen valmistaminen. Myös seosaineena käytetyt materiaalit pölyävät käytössä jonkun verran, turve eniten. Koska turpeen käyttö on suhteellisen vähäistä, ei kompostoinnin pölyhaittoja voi hakijan mukaan pitää ympäristön kannalta merkittävänä ongelmana. Kenttätyöntekijä ei joudu pölyn kanssa tekemisiin, koska työkoneiden hytit on varustettu pölysuodattimilla. Ilmaan pääsevät yhdisteet Kompostoinnissa syntyy prosessin eri vaiheissa merkittävä määrä ja valikoima erilaisia haihtuvia yhdisteitä. Niistä haitallisimmaksi koetut hajuaineet jakautuvat seuraavasti: 1) jätteen ominaishaju, joka riippuu kompostoitavasta materiaalista, 2) biogeeniset, kompostoitumisen yhteydessä syntyvät hajut ja 3) abiogeeniset, kemiallisesti hajua muodostavat yhdisteet. Mikään kompostoinnin synnyttämistä yhdisteistä ei ole elävälle organismille vaarallinen, kunhan kompostointi tapahtuu hapellisessa tilassa. Jos hiili-typpitasapaino prosessissa vaihtelee suuresti, on tuloksena rikkivety- ja ammoniakkipäästöjä, jotka ovat terveydelle haitallisia ja toimivat kasvihuonekaasuina. Mikrohuokoskalvoja ja painetuuletusta käytettäessä hajuyhdisteiden pääsy ilmaan estyy yli 90-prosenntisesti. Metaania ja ilokaasua ei painetuuletuksen optimoinnin ansiosta pääse muodostumaan. Ammoniakkipäästöt estyvät peitetekstiilin sisäpintaan muodostuvan höyryvaipan ansiosta. Prosessiohjauksella voidaan vaikuttaa merkittävästi ammoniumin ja ammoniakin keskinäiseen suhteeseen. Kun intensiivisin kompostointi on venytetty kolmen viikon mittaiseksi, on ammoniakin muodostuminen suhteellisen vähäistä.
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 23.9.2005 6 Melu ja tärinä Kompostointiin liittyy eri työvaiheissa työkoneiden aiheuttamaa melua. Biojätettä kuljetetaan arkipäivisin noin 10 autokuormaa viikossa. Materiaalin sekoituksessa ja siirroissa käytettävä pyöräkuormaaja käy työpäivinä useita tunteja tehtävistä riippuen. Suurin yksittäinen melun lähde kompostointialueella on seula. Sen käyttö ajoittuu siten, että seulontaa suoritetaan kolme neljä kerta vuodessa arviolta kolmen työpäivän aikana. Kompostikentän melutaso saattaa nousta sadan metrin etäisyydeltä mitattuna tilapäisesti 45 db:n tasolle, mutta saavuttaa vain harvoin 55 db:n tason. Kentän melu ja työkoneista aiheutuva tärinä aiheuttaa lähinnä paikallista, muutaman kymmenen metrin etäisyydessä vaikuttavaa haittaa. Jätteet ja niiden käsittely Kompostointitoiminnasta ei synny kentälle tai lähiympäristöön jätteitä. Koneitten huo l- lon aikana mahdollisesti syntyvät tyhjät pakkaukset, laatikot tms. kerätään jätesäkkiin ja jätelavalle sekä toimitetaan asianomaiseen keräyspisteeseen. Jos esimerkiksi koneen rikkoutumisen vuoksi haljenneesta letkusta pääsee kentälle valumaan öljyä, se imeytetään turpeeseen ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn jätekeskuksessa. Päästöt maaperään Kompostointikenttä on päällystetty. Päästöjä maaperään ei voi syntyä. Sateen ja sulamisvesien mukana kentällä olevat epäpuhtaudet johdetaan ojituksen ja viemäriverkon kautta jätevedenpuhdistamolle. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnot on sijoitettu jätekeskuksen alueelle. Vaikutus ympäristöön, yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen on erittäin vähäinen. Kenttätyöntekijät eivät ole alttiina terveyttä uhkaaville päästöille tai muille vaikutuksille. Melun ja tärinän vaikutukset ovat vähäisiä ja luonteeltaan paikallisia. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Toiminnanharjoittaja seuraa kompostointia laatimansa omavalvontaohjelman mukaisesti. Sen mukaan jokaiselle aumalle laaditaan oma seurantakorttinsa, joka sisältää tiedot auman perustamisajankohdasta sekä aumalle tehdyistä operaatioista loppukypsytykseen siirtämiseen saakka. Korttiin liitetään tiedot auman lämpötilan kehityksestä, happimittauksista ja ph-määrityksistä. Kortti tallennetaan Polynova Oy:n arkistoon ja sen avulla dokumentoidaan toiminnan sujuminen ympäristöluvan ja omavalvont aohjelman edellyttämällä tavalla. Ohjelmaan liitetään tarvittaessa muut tehtävät määritykset, mm. lannoitelain mukaiset kemialliset ja mikrobiologiset analyysit. Omavalvontaohjelmaan sisältyy myös kompostointiprosessin kirjallinen kuvaus, joka toimii kenttähenkilökunnan ohjeena ja koulutusmateriaalina ja mahdollisen aliurakointisopimuksen perustana. Omavalvontaohjelmaan on tarkoitus sisällyttää myös toiminnan vaikutusten tarkkailu ympäristöluvan lupamääräysten mukaisesti. Toiminnanharjoittaja pitää kirjaa saapuneista materiaaleista ja raaka-aineista sekä kentältä poisviedyn materiaalin määrästä ja laadusta. Viranomaisille ja toiminnan tilaajalle toimitetaan vuosittain raportit kompostoinnista ja tehdyistä analyyseistä.
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 23.9.2005 7 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskinarviointi Hakijan mielestä toimintaan ei liity ympäristörelevantteja riskitekijöitä. Hakemuksessa on mainittu seuraavia riskitekijöitä. Kemikaalit ja öljyt Työprosessin riskitekijät liittyvät lähinnä konetyöhön, josta voi aiheutua konerikon tai vaurion kautta polttoaine-, voiteluöljy- tai hydrauliikkaöljypäästöjä. Tähän varaudutaan varastoimalla kentälle turvetta, jota muutoinkin käytetään prosessissa. Polttoaine ja voiteluaineet säilytetään varastointiin tarkoitetuissa säiliöissään. Epäpuhtaudet Kentällä olevat epäpuhtaudet (biojäte, raakakomposti, prosessinesteet) voivat rankkasateen sattuessa huuhtoutua pois kentältä normaalista poikkeavalla tavalla. Kompostointialue on viemäröity ja se pidetään mahdollisimman siistinä. Aumasta tihkuva prosessineste imeytetään turpeeseen ja kierrätetään kompostin seosaineena. Tuhoeläimet Kompostiraaka-aineessa on käsittelyprosessin alussa ravinteita, jotka kiinnostavat jyrsijöitä ja muita imettäväisiä ja lintuja. Kun aumaus suoritetaan kahden päivän kuluessa, eikä biojätettä ole taivasalla öisin varastoituna, eläinten kiinnostus materiaalia kohtaan pysyy oletettavasti vähäisenä. Salmonella- ja kolibakteerianalyysien avulla seurataan materiaalin laatua. Korkea prosessilämpötila (> 70 C) tappaa taudinaiheuttajat ja karkottaa eläimet aumojen liepeiltä. Eläinten satunnainen poikkeaminen kentällä ei aiheuta riskiä. Kentällä ei säilytetä materiaalia, jonka nauttiminen tai kuljettaminen kenttäalueen ulkopuolelle voisi aiheuttaa ongelmia. Palovaara Riittämättömästi kypsynyt komposti saattaa suuressa varastoaumassa kuumentua ja syttyä palamaan. Tapaukset ovat harvinaisia ja niiden riski minimoidaan huolehtimalla kompostointiprosessin toteutumisesta prosessikaavion mukaisesti. Liikenteen ja työkoneiden aiheuttamat riskit Kompostikentällä ja sen lähiympäristössä liikkuu kenttähenkilökunnan lisäksi ajoittain jätekeskuksen asiakkaita jalkaisin tai ajoneuvoilla. Kentälle sijoitetaan sopiville paikoille toiminnasta kertova kyltti ja opasteet sekä työkoneista varoittavat kyltit. Varsinaista läpikulkuliikennettä suljetulla alueella ei ole. Valvonta Kompostoinnista vastaa nimetty henkilö, joka on ympäri vuorokauden tavattavissa. Vastuuhenkilölle nimetään varamies/nainen, jotta tilanne kentällä olisi jatkuvasti hallinnassa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on 20.4.2005 täydennetty mm. esityksellä toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta (YSL 101 ) ja omavalvontaohjelmalla. Hakemusta on lisäksi täydennetty 9.9.2005 esityksellä käyttää tarvittaessa biojätteen lisänä jätevedenpuhdistamolietettä. Hakemusta on tarkennettu sähköpostilla 16.9.2005. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ja Anjalankosken kaupungin ilmoitustauluilla 8.4. - 9.5.2005 sekä ilmoitettu Anjalankosken Sanomat - nimisessä lehdessä. Lisäksi ympäristölupahakemuksen vireille tulosta on kirjallisesti ilmoitettu lähikiinteistöjen haltijoille.
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 23.9.2005 8 Tarkastukset ja neuvottelut Ympäristöluvasta on neuvoteltu 19.9.2005. Neuvottelusta on tehty muistio. Osittain ympäristölupaprosessiin liittyi Kymenlaakson Jäte Oy:n tiloissa 7.9.2005 järjestetty tilaisuus, jossa toiminnanharjoittaja esitteli hakemuksen mukaista toimintaa lähialueen asukkaille. Tilaisuuden tarkoituksena oli koota jätekeskuksen vaikutuspiiriin kuuluvista asukkaista hajuraati, jotka pitävät kirjaa kokemistaan hajuhaitoista. Tilaisuudesta on tehty muistio, joka on lähetetty kaikille osanottajille. Lausunnot Anjalankosken kaupungin ympäristösihteeri on esittänyt Anjalankosken kaupunginhallituksen kokouksessa 2.5.2005 kaupungin lupalautakunnassa seuraavana päivänä käsiteltävän toimintaa koskevan aineiston ja siitä ehdottamansa lausunnon. Lausuntonaan kaupunginhallitus toteaa ympäristösihteerin esittämät seikat. Anjalankosken kaupungin lupalautakunta on 3.5.2005 antamassaan lausunnossa todennut mm. seuraavan: Mikäli kompostointi toteutetaan hakemuksessa esitetyn ja lisäselvitysten mukaisesti, siihen ei sinänsä ole huomautettavaa. Muutamiin seikkoihin on erityisesti kuitenkin kiinnitettävä huomiota. Hajuseurannan järjestelmällinen järjestäminen on syytä selvittää ja mahdollisiin hajuhaittoihin on puututtava välittömästi. Erityisesti aumojen kääntämisen yhteydessä pitää kiinnittää huomiota mahdollisiin hajuhaittoihin ja pyrkiä estämään ne tehokkaasti. Hakijan ja Kymenlaakson Jäte Oy:n keskinäisessä sopimuksessa on huomioitava toiminnasta aiheutuvien viemäriin laskettavien vesien määrä ja laatu. Mikäli näiden vesien ominaisuudet muuttuvat, on asiasta erikseen neuvoteltava vesilaitoksen kanssa. Mikäli kompostointi kuvatulla tavalla koelaitoksessa kesän aikana Kymenlaakson Jäte Oy:n alueella ei onnistu, ympäristölupaa toiminnalle ei tule myöntää. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on 6.5.2005 jätetty yksi kolmen asukkaan allekirjoittama muistutus. Muistutuksen tekijöiden mielestä ympäristölupaa ei tulisi myöntää. Pääasiassa siksi, että he i- dän mielestään lupahakemuksen mukainen toiminta aiheuttaa merkittävän pohjavesien likaantumisen riskin hakemuksen toiminta-alueen ja Kymijoen väliselle alueelle, jossa sijaitsee asutusta, jonka vesihuolto perustuu omiin pohjavesikaivoihin. Heidän mukaansa pohjavesien virtaussuunta on toiminta-alueelta kohti Kymijokea, eikä jätekeskuksen nykyisen toiminnan aikana ole selvitetty toiminnan vaikutusta Kymijoen ja käsittelyalueen välisen alueen kaivovesiin. Toiminnan vaikutuksia tulisi seurata kiinteästi ja tiedottaa tuloksista riittävän usein myös alueen asukkaille ja maanomistajille. Muistutuksessa todetaan myös, että lupahakemuksen mukainen toiminta saattaa aiheuttaa hajuhaitan, joka heikentää asuinviihtyvyyttä lupahakemusta koskevan alueen ympäristössä. Muistutuksen tekijät esittävät seuraavan: Mikäli toiminnalle myönnetään ympäristölupa, tulee alueen kaivovesien tilaa seurata viranomaisen toimesta ja kustannuksella. Kaivovesien tilan seuranta tulee toteuttaa siten, että kaivovedet tutkitaan ennen koekompostoinnin aloittamista sekä koekompostoinnin aikana. Kaivovedet on tutkittava myös ennen varsinaisen kompostoinnin aloittamista ja riittävällä taajuudella kompostitoiminnan aikana ja toiminnan päätyttyä. Alueen asukkaisiin tulee olla yhteydessä vesitutkimusten tuloksista. Lupaa myönnettäessä tulee toiminnanharjoittajalta edellyttää varautumista pohjavesien pilaantumisesta johtuviin korvauksiin.
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 23.9.2005 9 Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on toimittanut Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen 26.5.2005 vastineen, jossa käsitellään lähinnä muistutuksessa ilmitulleita asioita. Anjalankosken kaupungin lausunnoista ei mainita erikseen mitään, joskin vastineessa käsitellään myös kaupungin lausunnoissa esitettyjä seikkoja. Vastineessa todetaan mm. seuraavaa: Pohjavesien pilaantumisen riski on minimoitu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän vesientarkkailuohjelman velvoittaman, säännöllisen vesien laadun- ja määrän seurannan avulla. Tarkkailun kustannuksista vastaavat alueen yritykset (ja Anjala n- kosken kaupunki) näytteenottopisteiden ja tiheyden mukaisesti. Ohjelman mukaisesti Polynova Oy:n biojätteenkäsittelyalueen sekä koko Kymenlaakson Jäte Oy:n jätekeskuksen alueen sekä Anjalankosken vanhan kaatopaikan, Kouvolan seudun kuntayhtymän pienjäteaseman, Ekokem-Palvelu Oy:n toiminnan ja ISS-Teollisuuspalvelut Oy:n sadanta- ja suotovesiä tarkkaillaan lähimpien kiinteistöjen talouskaivoista, pintaojista, pohjavesipisteistä sekä jätekeskuksen tasausaltaasta säännöllisesti otettavien vesinäytteiden analyysien avulla. Näytteiden analysoija toimittaa analyysiraportit säännöllisesti ympäristökeskukselle, Anjalankosken kaupungille, mukana oleville yrityksille ja tarkkailun piiriin kuuluvien talouskaivojen omistajille. Analyysituloksissa ei ole havaittu pohjavesien pilaantumiseen viittaavia muutoksia. Alue, jossa Polynova Oy tulee toimimaan, päällystetään ympäristölupaviranomaisen vaatimusten mukaisesti kahdella tiivisasfalttikerroksella sekä yhdellä kulutusasfalttikerroksella, jolloin kompostiaumoista kentälle johtuvan veden pääsy pohjavesiin estyy tehokkaasti. Kenttäalue on viemäröity asianmukaisesti. Sadanta- ja suotovedet kootaan jätekeskuksen tasausaltaisiin, joista ne johdetaan asianmukaiseen käsittelyyn Anjalankosken kaupungin Halkoniemen jätevedenpuhdistamoon. Lupahakemuksen mukainen biojätteenkäsittely membraaniteknologian avulla ei aiheuta hajuhaittoja ympäristöön laitoksen toimiessa normaalisti. Polynova Oy on velvoitettu laatimaan erityisen toimintaohjelman häiriötilanteiden varalle. Mahdollisista häiriötilanteista myös ilmoitetaan välittömästi Anjalankosken kaupungin ympäristöviranomaiselle. Membraaniteknologiaan perustuva biojätteen kompostointi ehkäisee tehokkaasti hajuyhdisteiden pääsyn erityisvalmisteisen goretex-kankaan läpi. Polynova Oy:n toiminta ei tule toiminnanharjoittajan mukaan lisäämään nykyistä hajukuormaa Kymenlaakson jätekeskuksen alueella. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on tarkastanut Kauppahuone Polynova Oy:n ympäristölupahakemuksen ja päättänyt myöntää hakijalle erilliskerätyn biojätteen ja jätevedenpuhdistamolietteen kompostointia koskevan ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Luvan edellytyksenä on, että toiminta tapahtuu ympäristölupahakemuksen ja seuraavien ympäristökeskuksen antamien lupamääräyksien mukaisesti. Lupamääräykset 1. Kompostointia varten voidaan alueelle vastaanottaa erilliskerättyä biojätettä 6 500 t/a. Lisäksi kompostoinnissa voidaan tarvittaessa käyttää Kymenlaakson Jäte Oy:ltä saatavaa jätevedenpuhdistamolietettä. 2. Kompostointi ja jälkikypsytys tulee suorittaa tiiviillä asfaltilla peitetyllä kentällä hakemuksen mukaisesti. Toiminnanharjoittajan tulee haju- ja muiden ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja lopputuotteen laadun varmistamiseksi huolehtia siitä, että kompostoitumisprosessi tapahtuu kompostoitumisen onnistumisen kannalta optimaalisissa olosuhteissa, samoin kuin tarvittavat aumojen käännöt.
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 23.9.2005 10 3. Kompostointilaitokselle tuleva jäteaines tulee vastaanottaa rakennettuun vastaanottobunkkeriin, josta se on tukiainesekoituksen jälkeen siirrettävä aumaan. Jätettä ei saa normaalitilanteessa varastoida alueella, vaan se on aumattava samana päivänä. Jos biojätettä ei aumata saapumispäivänä, tulee siitä perusteluineen ilmoittaa välittömästi Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle, Anjalankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kymenlaakson Jäte Oy:lle. Ilmoitus voidaan tehdä myös sähköpostilla. 4. Laitoksella syntyvää lopputuotetta saa käyttää vain kaatopaikkojen peitemaana niiden maisemointiin. 5. Kompostointilaitoksen aluekenttä tulee pitää siistinä. Jätteiden vastaanotto ja käsittely tulee toteuttaa siten, että toiminnasta aiheutuu mahdollisimman vähän haju- tai meluhaittaa ja ympäristön roskaantumista tai haittaeläinten esiintymistä. Jos osoittautuu, että biojätteen vastaanotto aiheuttaa kohtuuttomia hajuhaittoja, on toiminnanharjoittajan ryhdyttävä toimenpiteisiin niiden vähentämiseksi. 6. Laitokselle tuotavasta jätteestä on erotettava kompostointiin kelpaamaton aines ja toimitettava se joko hyötykäyttöön tai kaatopaikalle. Toiminnassa mahdollisesti syntyvä jäte on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. 7. Toiminnanharjoittajan on sovittava toiminnasta mahdollisesti syntyvien jätevesien käsittelystä Kymenlaakson Jäte Oy:n kanssa, jolla on sopimus Anjalankosken kaupungin kanssa jätevesien johtamisesta kaupungin jätevedenpuhdistamolle. 8. Käsittelytoiminnoista aiheutuva melu ei saa ylittää päiväaikaan (klo 7.00-22.00) ekvivalenttimelutasoa 55 db(a) eikä yöaikaan (klo 22.00-7.00) tasoa 50 db(a) lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. 9. Toiminnanharjoittajan tulee varautua suunnitelmallisesti mahdollisiin poikkeus- ja häiriötilanteisiin. Tätä varten toiminnanharjoittajalla tulee olla ajan tasalla pidettävä suunnitelma, joka tarkistetaan määräajoin. Suunnitelmaan on lisäksi sisällytettävä esitys, miten toimitaan sellaisessa tilanteessa, jossa kompostointia ei voida ollenkaan suorittaa luvan mukaisesti. Suunnitelma on esitettävä 31.10.2005 mennessä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava henkilökunnan asianmukaisesta koulutuksesta ja sen ajan tasalla pitämisestä. 10. Poikkeustilanteissa, jolloin erilliskerättyä biojätettä ei voida kompostoida luvan mukaisissa aumoissa, on se toimitettava laitokseen, jolla on asianmukaiset luvat jätteen käsittelemiseen. Tiedot laitoksesta ja sinne toimitettavasta jätemäärästä on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. 11. Toiminnanharjoittajan tulee pitää ympäristön- ja terveydensuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä käyttöpäiväkirjaa. Käyttöpäiväkirjasta tulee ilmetä mm. seuraavat seikat: - vastaanotetun jätteen laji, laatu, määrä, alkuperä, vastaanottopäivä, jätteen tuottaja ja jätteen tuoja, - käytetyn seosmateriaalin määrä ja laatu, - kompostoitujen materiaalien laadunseurantatiedot, - laitokselta hyötykäyttöön toimitettujen kompostoitujen materiaalien määrät, toimituspaikat ja tuotteiden suunniteltu käyttö kohteessa, - laitokselle kelpaamattomien jäte-erien määrä, laatu, tuottaja, päivämäärä, tuoja ja toimituspaikka, - laitoksen toiminnassa syntyneiden jätteiden laji, laatu, määrä ja toimituspaikka, - laitoksella tapahtuneiden häiriötilanteiden tai poikkeuksellisten tilanteiden syy, kestoaika ja aiheutuneet päästöt sekä niiden vaikutus terveydensuojelun ja ympäristönsuojelun kannalta.
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 23.9.2005 11 Käyttöpäiväkirjan tietojen on oltava ympäristönsuojeluviranomaisten käytettävissä tarvittaessa ja niistä tehty yhteenvetoraportti on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Anjalankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle helmikuun loppuun mennessä. Raportointi tulee suorittaa ensisijaisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmän edellyttämällä TYVI-palvelulla. 12. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksella sekä Anjalankosken kaupungin ympäristöviranomaisella on ajan tasalla olevat yhteystiedot laitoksen ympäristönsuojelusta vastaavista henkilöistä. 13. Mikäli laitoksen toiminnassa, sen laajuudessa tai toimintatavoissa tapahtuu olennaisia muutoksia, on niistä hyvissä ajoin ennen niiden toteuttamista ilmoitettava Kaakkois- Suomen ympäristökeskukselle ja Anjalankosken kaupungin ympäristöviranomaiselle. 14. Toiminta-alueella havaituista merkityksellisistä terveys- ja ympäristöhaitoista on ilmoitettava viivytyksittä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Anjalankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 15. Biojätteen vastaanotto kompostointialueelle kompostoitavaksi tulee nykyisessä muodossaan lopettaa viimeistään 31.12.2007. Ennen em. aikarajaa kompostoitavaksi tuotu jäte voidaan kompostoida ja jälkikypsyttää alueella. RATKAISUN PERUSTELUT Kaakkois-Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksen mukaisesta toiminnasta, päätöksen lupamääräykset ja laitoksen sijoituspaikka huomioon ottaen, ei aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle eikä myöskään naapureille kohtuutonta haittaa. Ympäristöluvan lähtökohtana on, että Kauppahuone Polynova Oy on jätteenkäsittelijä ja varsinainen jätteen haltijavastuu säilyy Kymenlaakson Jäte Oy:llä, joka on myös yritysten keskinäisen sopimuksen mukaan velvollinen vastaanottamaan syntyvän kompostiaineksen. Polynova Oy:ltä ei ole siten edellytetty ympäristönsuojelulain 42 :n mukaista vakuutta. Yritys on lisäksi asettanut riittävän vakuuden jätteen haltijalle Kymenlaakson Jäte Oy:lle. Lupamääräysten perustelut Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan lupa voidaan rajoittaa vain tietynlaisten jätteiden hyödyntämiseen ja käsittelyyn. Hakemuksen mukainen laitos on lähinnä tarkoitettu kotitalouksien erilliskerättyä biojätettä varten. Jos kuitenkin biojätteen määrä jää odotettua pienemmäksi ja aumaan tarvittava kriittinen massa saavuttamatta, voidaan puuttuva määrä korvata Kymenlaakson Jäte Oy:ltä saatavalla puhdistamolietteellä. Tarkoitus ei ole, että lietettä tuotaisiin alueelle muualta. (Lupamääräys 1) Kompostoitumisen onnistuminen vaikuttaa oleellisesti tuotteen hajupäästöihin. Vaikka kompostointituotetta käytettäisiin pelkästään kaatopaikan maisemointiin, on sen hajuttomuudesta pidettävä huoli. Kompostoinnista oli tarkoitus saada käytännön kokemukseen perustuvaa tietoa ennen varsinaisen biojätteen keräyksen alkua. Koetoiminta kuitenkin myöhästyi niin paljon, ettei yhtään kuuden viikon jaksoa ehditty käydä läpi. Ensimmäiset käännöt suoritettiin sekä Espoossa että Anjalankoskella 15.9.2005, kun kompostointi oli kestänyt noin kaksi viikkoa. Espoossa Ämmässuolla komposti ei enää oikeastaan haissut käännön aikana, tosin siellä kompostointi aloitettiin biojäteseoksella, joka oli jo kaksi viikkoa seissyt tunnelikompostointilaitoksessa. Aumojen ensimmäisen auman kääntö Anjalankoskella osoitti, että haitallinen ammoniakki oli kaiketi lähes hävinnyt, koska komposti ei haissut pistävästi, mutta hajua kuitenkin oli. Toinen auma onkin tarkoitus kääntää myöhemmin, jotta saadaan selville alentaako kompostointiajan pidennys merkittävästi hajuja. Koska yhtään koetulosta ei ole käytettävissä, on kompostointiprosessia valvottava erityisen tarkkaan, samoin aumojen kääntövälit tulevat vasta käytännössä määritellyiksi. (Lupamääräys 2)
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 23.9.2005 12 Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle tehtävä perusteltu ilmoitus aumauksen siirtymisestä seuraavaan päivään, tulee lähettää sähköpostilla mahdollisimman nopeasti sekä ympäristökeskuksen kirjaamoon että laitoksen vastuuvalvojalle. Ilmoituksen tekeminen Kymenlaakson Jäte Oy:lle perustuu heidän keskinäiseen sopimukseensa biojätteen käsittelystä. (Lupamääräys 3) Kotitalouksista kompostoitavaksi kerättyä biojätettä ei luokitella luokkaan 3 kuuluvaksi eläinperäiseksi jätteeksi, jos siitä saatavaa kompostia ei käytetä lannoitevalmisteena. Jos syntyvää lopputuotetta käytetään muuhun kuin kaatopaikan maisemointiin, tulee noudattaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1774/2002, jolloin kompostointilaitos vaatii kasvintuotannon tarkastuskeskuksen (KTTK) hyväksynnän. Samalla myös kotitalouksista kompostointia varten kerättävä biojäte muuttuu sivutuoteasetuksen luokkaan 3 kuuluvaksi sivutuotteeksi. (Lupamääräys 4) Jätehuolto on mahdollisuuksien mukaan hoidettava niin, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän, että ne voidaan kierrättää tai hyödyntää, ja etteivät ne aiheuta haittaa ympäristölle. Jätteitä koskevat määräykset on annettu jätelain yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. (Lupamääräykset 5, 6, 7 ja 8) Toiminnanharjoittajan tulee suunnitelmallisesti estää vaaratilanteet ja varautua mm. siihen, että vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle tulee olla riittävästi mm. suunnitelmallisesti sijoitettua alkusammutuskalustoa. Toiminta tulee suunnitella siten, että ehkäistään jo ennakolta terveys- ja ympäristövahinkojen syntyminen. Jätelain 4 :n ja 6 :n mukaan jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnanharjoittajalla on ympäristönsuojelulain mukaisesti oltava käytettävissä riittävä asiantuntemus. (Lupamääräykset 9 10) Valvonta- ja raportointimääräykset on annettu, koska toiminnanharjoittajan on oltava selvillä päästöistään ja toimintansa ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Riittävän tehokkaalla seurannalla ja valvonnalla voidaan turvata laitoksen mahdollisimman häiriötön toiminta sekä pystytään havaitsemaan häiriötilanteet riittävän ajoissa haitallisten ympäristöpäästöjen minimoimiseksi. (Lupamääräykset 11 13) Jos jätteistä aiheutuu välitöntä ja ilmeistä terveydellistä tai ympäristöllistä vaaraa tai haittaa, on siitä jätelain 55 :n mukaisesti ilmoitettava viivytyksettä kunnan terveys- ja ympäristönsuojeluviranomaisille. (Lupamääräys 14) Toiminnalle on haettu lupaa 31.12.2007 asti. Biojätteen keräily Kymenlaaksossa on sovittu 31.12.2007 asti, joten voidaan katsoa, että jätteen vastaanotto loppuu tällöin ja itse kompostointi ja jälkikypsytys jatkuvat vielä. (Lupamääräys 15) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnon ja muistutuksen antajien esittämät näkökohdat on pääsääntöisesti otettu lupamääräyksissä huomioon. Toiminnan tarkkailuun sekä pinta- että pohjavesiin kohdistuvien vaikutusten osalta viitataan vastineeseen, jonka Polynova Oy on antanut tehdyn muistutuksen ja sen vaatimusten johdosta. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa 30.6.2008 asti. Mikäli laitoksen toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia, tulee laitoksen hakea uutta ympäristölupaa. (YSL 55 ) Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 )
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 23.9.2005 13 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Kaakkois-Suomen ympäristökeskus määrää, että toiminta voidaan aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta 5 000 euron vakuutta vastaan. Valitus korvauksesta ei estä toiminnan aloittamista. (YSL 101 ) Perustelu Kauppahuone Polynova Oy on jo aloittanut kompostoinnin hakemuksessa esitetyllä tavalla Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän koeluvan mukaisesti. Vaikka lopullisia tuloksia koekäytöstä ei vielä olekaan, katsoo ympäristökeskus, ettei toiminnasta ole aiheutunut sellaisia ympäristöhaittoja, ettei varsinaista toimintaa voida aloittaa muutoksenhausta huolimatta noudattamalla tämän päätöksen lupamääräyksiä. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään suoritemaksua ympäristöministeriön päätöksen (1237/2003) mukaisesti. Sen mukaan kompostointilaitoksesta, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 5 000 tonnia vuodessa, perittävä suoritemaksu on 3 920. Maksu suoritetaan erillisellä laskulla. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös saantitodistuksella Kauppahuone Polynova Oy Kalevankatu 12 B 00100 HELSINKI Jäljennös päätöksestä Anjalankosken kaupunki Anjalankosken kaupungin lupalautakunta Kymenlaakson Jäte Oy Suomen ympäristökeskus Muistutuksen tekijä Ilmoitus päätöksestä Rajanaapurit Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Kaakkois-Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä Anjalankosken kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti sekä ilmoittaa siitä laitoksen vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä.
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 23.9.2005 14 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Valitusoikeus on: sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä Lupa- ja valvontayksikön päällikön sijainen, yli-insinööri Harri Majander Tarkastaja Tuula Räsänen LIITTEET 1. Karttakuva laitoksen sijainnista Kymenlaakson Jäte Oy:n alueella 2. Valitusosoitus
LIITE 1