Lausuntopyyntö ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyvästä hallituksen esityksestä 1. Yhteystiedot/Kontaktuppgifter Lausunnon antaja/givare av utlåtande Lisätietoja antaa/ytterligare information ger Sähköposti/E-post Metropolia Ammattikorkeakoulu Jorma Uusitalo jorma.uusitalo@metropolia.fi 2. Ammattikorkeakoululain 6 :n kriteerit toimiluvan myöntämiseen/kriterierna för beviljande av tillstånd enligt 6 i yrkeshögskolelagen - Ammattikorkeakoulu-uudistuksen tavoitteena on ammattikorkeakoulu, joka on kansainvälisesti arvostettu, itsenäinen ja vastuullinen osaajien kouluttaja, alueellisen kilpailukyvyn rakentaja, työelämän uudistaja ja innovaatioiden kehittäjä. Kun lakikokonaisuudessa on tarkoitus tässä vaiheessa muuttaa vain pykäliä 6 ja 7 ja yhdistää ammatillista opettajankoulutusta koskeva lainsäädäntö ammattikorkeakoululakiin, ollaan varsin kaukana siitä tavoitteesta, johon OKM tähtäsi uudistuksen linjauksissaan 6.9.2011. Lisäksi lainsäädännön muutokset, ml. uuden rahoitusmallin käyttöönotto, ajoittuvat tilanteeseen, jossa saman aikaisesti vähennetään amk-sektorilta v. 2016 mennessä yhteensä 126 milj.. Kun valtionosuusuudistukseen liittyvä perusrahoituksen siirtyminen valtiolle on auki, olisi syytä harkita uuden rahoitusmallin käyttöönoton siirtämistä valtionosuusuudistuksen ajankohtaan. Rahoitusmalliluonnoksen mukaan ammattikorkeakoulujen rahoitus perustuu jatkossa 100% tuloksiin. Tehtyjen koelaskelmien perusteella näyttää siltä, että uusi rahoitusmalli kohtelee erityisen rankasti niitä ammattikorkeakouluja, joissa on suuri tekniikan alan koulutus ja jotka sijaitsevat alueilla, joissa on korkea työllistymisaste ja korkeat elinkustannukset, kuten pääkaupunkiseudulla. Tähän vaikuttaa se, että rahoitusmallin merkittävimmät mittarit ovat tutkintojen määrä ja 55 opintopistettä suorittavien määrä. Monet Metropolian opiskelijoista työllistyvät jo opiskeluaikana koulutusalaansa vastaaviin tehtäviin. Palaute opintojen työelämävastaavuudesta ja koulutuksen tuottamasta osaamisesta on hyvä. Esim. Uuden Insinööriliiton teettämän sijoittumistutkimuksen (2012) mukaan lähes 70 % Metropoliasta valmistuneista insinööreistä oli saanut vakituisen, koulutustaan vastaavan työpaikan, kun valtakunnallisesti luku oli 45 %. Valmistumisen viivästymisen ykkössyyksi Metropoliasta valmistuneilla insinööreillä oli tutkimuksen mukaan työssäkäynti lukukausien aikana. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen teettämän sijoittumisseurantatutkimuksen mukaan vuonna 2010 Metropoliasta valmistuneet työllistyvät hyvin alan koulutusta vastaaviin tehtäviin. Tutkimustulokset vahvistavat käsitystä metropolialueen erityistilanteesta korkeakoulutuksen osalta. Metropolian osalta rakenteellinen kehittäminen on tuonut merkittäviä tuloksia. Sen talous on ollut vakaa ja maksuvalmius hyvä, vetovoima valtakunnan kärkeä, valmistuneiden työllistymisaste yli 90% ja opetuksen työelämävastaavuus hyvä. Näihin merkittäviin, opiskelijoiden ja työelämän kannalta tärkeisiin tuloksiin peilaten, on kohtuutonta, että esitetty uusi rahoitusmalli ja samanaikaisesti toteutettavat säätötoimet pienentäisivät laskelmien mukaan Metropolian rahoitusta merkittävästi. Kun yhdeksi merkittävimmistä rahoitusindikaattoriksi on esitetty tutkintomääriä ja 55 op mittaria, tulee ottaa huomioon, että valmistumisen viivästymiseen on syitä, joihin ammattikorkeakoulu ei voi vaikuttaa. Näitä ovat opiskelijoiden opintososiaalisten etujen loppuminen ja ulkomaisten opiskelijoiden oleskeluluvan kytkeytyminen opiskelijastatukseen. Pääkaupunkiseudulla tilanne on sama kaikissa korkeakouluissa, mutta yliopistojen rahoitusmallissa tutkintojen osuus on 24% ja 55 opintopistettä suorittaneiden osuus on 8%, kun vastaavat osuudet ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliehdotuksessa ovat 46% ja 26%. Ammattikorkeakoululain toimilupien hakeminen ajoittuu siis tilanteeseen, jossa kokonaiskuva puuttuu. Auki ovat
valtionosuusuudistuksen aikataulu ja sen myötä valtion rahoitukseen siirtyminen ja itsenäinen oikeushenkilöasema ammattikorkeakouluille. Suunnitelmien mukaan siirrytään yhden hallituksen malliin, jonka kokoonpano määriteltäisiin ammattikorkeakoululaissa. On ehdotettu, että hallituksessa olisi omistajien edustajien lisäksi opiskelijoiden, henkilöstön ja työelämän edustajia. Yhden hallituksen mallissa on turvattava korkeakoulun henkilöstön ja opiskelijoiden sekä sidosryhmien vaikutusmahdollisuudet, mutta selvitettävä on mikä on ratkaisun suhde osakeyhtiölakiin. Auki on myös se, mikä on jatkossa ammattikorkeakoulujen omistajien asema. Harkittavaksi tulisi ottaa myös toimilupien hakemisen ja uuteen rahoitusmalliin siirtymisen ajankohta. Onko perusteltua samanaikaisesti toteuttaa merkittävä ammattikorkeakoulujen säästövelvoite, uudistaa rahoitusmalli, johon sisältyy paljon epävarmuustekijöitä ja hakea toimilupia? Voisiko toimilupien hakemisen toteuttaa vasta, kun päätös valtionosuusjärjestelmän uudistuksesta on tehty ja siihen saakka toimittaisiin vanhoilla toimiluvilla? Ne ammattikorkeakoulut, jotka ovat muuttamassa ylläpitomuotoaan osakeyhtiömuotoiseksi aiemmin, voivat hakea toimilupia nykyisten säännösten mukaisesti. Toimilupien hakemisen toteutuessa amk-lakiehdotuksessa esitettyjen kriteerien perusteella, on kriteerejä tarkennettava valtioneuvoston asetuksella. Esim. mitä tarkoittaa se, että ammattikorkeakoulu on koulutustarpeen vaatima? Tässä tulisi ottaa huomioon alueiden väliset erot, kuten nuorisoikäluokan koko ja sen kehitys, vetovoima, työvoiman tarve ja työllistyminen. Lisäksi asetuksella tulisi tarkentaa, mitkä voivat olla ne ammattikorkeakoulun tehtäviin kohdistuvat kehittämis- ja muut velvoitteet, joita toimiluvassa voidaan ammattikorkeakoululle määrätä. Toimilupien arviointi (mikä taho arvioi ja tekee esityksen toimiluvan hyväksymiseksi tai hylkäämiseksi) tulee myös asetuksessa kertoa. 3. Ammattikorkeakoululain 7 :n koulutusvastuun määritelmä ja tutkintokohtaisen koulutusvastuun tarkentaminen ko. säännöksen perusteluteksteissä esitetyllä tavalla/preciseringarna av hur utbildningsansvaret bestäms samt av examensspecifikt utbildningsansvar enligt 7 i yrkeshögskolelagen på det sätt som anges i motiven till ifrågavarande bestämmelse - Koulutusvastuun määritelmä (ammattikorkeakoulututkinnot ja tutkintonimikkeisiin johtava koulutus) on selkeä. Tutkintokohtaisen koulutusvastuun tarkentaminen on perusteltua tekniikan koulutusalalla, joilla samaan tutkintonimikkeeseen (Insinööri AMK) sisältyy selkeästi erilaisia osaamistarpeita. Tutkintokohtaisen koulutusvastuun avulla voidaan myös tehdä työnjakoa ammattikorkeakoulujen välillä ja varmistaa, että tekniikan alla on tarjolla valtakunnallisesti tarkasteltuna kaikki tarvittava alan koulutus. Esitämme, että tekniikan alan prosessitekniikan koulutusvastuu muutetaan prosessi- ja materiaalitekniikan koulutusvastuuksi ja konetekniikan koulutusvastuun nimi kone- ja autotekniikan koulutusvastuuksi. Liiketalouden koulutusvastuun täsmennyksistä ei tarvita. Jos koulutusvastuita alettaisiin tarkentaa koulutuksen sisältöjen mukaisina painotuksina, riskinä on päätyä lukuisiin koulutusvastuisiin myös muilla koulutusaloilla. Esitetyn koulutusvastuumäärittelyn perusteella poistuu sellaisia tutkintonimikkeitä, joihin viitataan muualla lainsäädännössä kelpoisuusehtoihin liittyen. Tämän lakimuutoksen kanssa samanaikaisesti tulisi muuta lainsäädäntöä korjata uutta tilannetta vastaavaksi. Mikäli koulutusvastuun kautta määritellään useampia tutkintoja/tutkintonimikkeitä, tulisi hakujärjestelmän mahdollistaa hakijoiden asettamisen erillisiin jonoihin, mikä on erityisen tärkeää tutkinnoissa, joiden laajuudet ovat erilaisia (vrt. insinööri AMK/rakennusmestari AMK/laboratorioanalyytikko AMK).
4. Toimiluvassa määrättävän koulutustehtävän sisältö (koulutusvastuu, ylempi amk-tutkinto, ammatillinen opettajankoulutus, opetus- ja tutkintokielet)/innehållet i den utbildningsuppgift som bestäms i tillståndet (utbildningsansvar, högre yh-examen, yrkespedagogisk lärarutbildning, undervisnings- och examensspråk) - Kannatettavaa on, että ammattikorkeakouluilla on jatkossa mahdollista päättää, mitä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta se järjestää toimiluvassa määriteltyihin koulutusvastuisiin liittyen. Kuitenkin lakiehdotuksen perusteluissa todetaan, että ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestämisoikeus kattaisi ne tutkinnot ja tutkintonimikkeet, jotka opetus- ja kulttuuriministeriön koulutusohjelmapäätökset tällä hetkellä kattavat. Näin ollen ylempien amk-tutkintojen säätely näyttää epäselvältä ja tiukemmalta kuin alun perin on esitetty. Ammattikorkeakouluilla tulee olla mahdollisuus järjestää joustavasti työelämän ja alueen tarpeita vastaavien yamk-tutkintoon johtavia ohjelmia. Lisäksi tulisi tarkentaa, onko ammattikorkeakoululla edelleen mahdollisuus järjestää yamk-ohjelmia, jotka liittyvät useampaan koulutusvastuuseen. Tämä on tärkeää yamk-ohjelmien opiskelijoiden osaamista laajentavan (ei vain syventävän) tavoitteen takia. Ongelmana ylempien ammattikorkeakoulututkintojen osalta ovat myös tutkintonimikkeet, jotka eivät englanniksi vastaa kansainvälistä käytäntöä. Tämä vaikeuttaa mm. joint-degree-tutkintojen järjestämistä. Myös yamktutkintojen suomenkielisten nimikkeiden kirjoja tulee yhtenäistää siten, että otetaan käyttöön maisteri, amk - nimike. Kannatettavaa on, että toimiluvassa määritellään suomen ja ruotsin kielen osalta opetus- ja tutkintokieli, mutta muiden kielten osalta päätöksen voi tehdä ammattikorkeakoulu tai sen ylläpitäjä. 5. Koulutusohjelmapäätöksistä luopuminen/slopande av besluten om utbildningsprogram - Tämä on kannatettavaa, sillä se tukee ammattikorkeakoulun mahdollisuuksia toimia joustavasti työelämän ja muun yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti. 6. Ammatillista opettajankoulutusta koskevan lain kumoaminen ja siihen sisältyvien säännösten siirtäminen tarpeellisin osin ammattikorkeakoululakiin/upphävande av lagen om yrkespedagogisk lärarutbildning samt överförande av bestämmelserna i denna lag till den del det behövs till yrkeshögskolelagen - Ei kommentteja tähän.
7. Amk-lain siirtymäsäännöksessä määriteltävä määräaikaisen toimiluvan voimassaoloaika/yhlagens övergångsbestämmelse som föreskriver hur länge tillstånd på viss tid gäller - Kannatettava, jotta voidaan turvata myös vuonna 2013 sisään otettavien uusien opiskelijoiden mahdollisuudet suorittaa opintonsa loppuun. Lisäksi voimassaoloaikaan tulisi ottaa huomioon se, että ammattikorkeakouluilla voi olla useamman vuoden mittaisia tiloihin, investointeihin ja ulkopuolisiin palvelujen hankintoihin liittyviä sopimuksia. 8. Kysymykset koskien opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamista/frågor gällande en ändring av lagen om finansiering av undervisnings- och kulturverksamhet - Palveleeko esitetty malli ammattikorkeakoulu-uudistukselle asetettuja tavoitteita ja tulevatko ammattikorkeakoulun eri tehtävät mallissa riittävällä tavalla esille?/tjänar den föreslagna modellen målen för reformen av yrkeshögskolorna och framgår yrkeshögskolans olika uppgifter tillräckligt klart av modellen? - Lähtökohtaisesti tuloksiin perustuvat rahoituselementit ovat kannatettavia. Ne tukevat kustannustehokasta päätöksentekoa ja kirittävät toimeenpanoa eli ammattikorkeakoulujen suorituskyvyn parantumista. Kuitenkin ajankohta uuteen rahoitusmalliin siirtymiselle ammattikorkeakoulusektorilla on erityisen haastava tilanteessa, jossa samanaikaisesti järjestelmästä leikataan 126 miljoonaa euroa ja jossa kokonaiskuva ammattikorkeakoulu-uudistuksesta on epäselvä ja epävarma. Rahoitusmallin tulisi (ainakin siirtymävaiheessa vuosina) sisältää noin 50% tuloksellisuusosio, joka koostuisi muutamista keskeisistä opetuksen ja TKItoiminnan tehokkuutta, laatua ja vaikuttavuutta sekä valmistuneiden työllistymistä kuvaavista mittareista. Muu rahoitus laskettaisiin ammattikorkeakoulun kokoon perustuvilla indikaattoreilla (laskennallinen opiskelijamäärä). Rahoituskysymykseen liittyen on talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa tehty linjauksia (28.9.2012) veroelementtien käyttämisestä rakenteellisen kehittämisen tueksi. Niiden mukaan mahdollinen alvkompensaatio on kohdistettu pelkästään toimiluvan haltijalle (asialla ei ole tekemistä sinänsä alv-lainsäädännön kanssa). Ko. kompensaatio pitäisi voida kohdistaa ao. korkeakoulun tilojen uudistamiseen siten, että se otetaan huomioon ammattikorkeakoulujen tilakustannuksissa. Jos rahoitusmalli toteutuu ehdotetussa muodossa, erityisesti 55 op/v -kriteeri asettaa koulutusalat eriarvoiseen asemaan esim. niiden alueellisen sijainnin suhteen. Kaupunkiseuduilla sijaitsevissa ammattikorkeakouluissa opiskelijat joutuvat käymään kalliiden elinkustannusten takia työssä opiskeluaikana ja tämä hidastaa opintojen etenemistä. Lisäksi kriteeri on erityisen haasteellinen tekniikan koulutusalalle, jossa opiskelijat myös työllistyvät alan tehtäviin jo ennen kuin saavat tutkintonsa valmiiksi, samanlaisesta ilmiöstä on viitteitä myös sosiaali- ja terveysalalla, jossa alan sijaisuuksia on tarjottu opiskelijoille (esim. lähihoitajan sijaisuuksia sh-opiskelijoille). Kriteeri on esityksen eri kohdissa ilmaistu epätarkasti ollen lakiesityksen 26 :ssä maininnalla opintopisteet, mikä viittaa suoritettujen opintopisteiden summaan. Perustelutekstissä (s.18) taas puhutaan 55 op/v suorittaneiden määrästä. Selkeämpi malli olisi, jos laskettaisiin lukuvuosittain suoritettujen opintopisteiden keskiarvo. Myös verrattuna yliopistojen rahoitusmalliin, on ammattikorkeakouluille esitetty painoarvo liian suuri. Kannustimet opintopistekertymän osalta ovat erilaiset korkeakoulujen ja toisaalta opiskelijoiden kannalta. Nämä kriteerit tulisivat olla samanlaiset, ja niissä tulisi huomioida opiskelijan oikeus suorittaa tutkintonsa n + 1 vuodessa. Esimerkiksi 4-vuotisen tutkinnon osalta tämä tarkoittaa 48 op/v. Kelakorvauksen edellytyksenä on vastaavasti 45 op/v. Ehdotetussa mallissa on varattu 2% opettajankoulutuksen tuloksiin. Tämä tulee kysymykseen vain viiden ammattikorkeakoulun kohdalla nykyisten toimilupien perusteella. Perustellumpi ratkaisu olisi ottaa huomioon opettajankoulutuksen tuloksiin perustuva rahoitus joko osana muita mittareita tai erillisenä ratkaisuna.
- - - Rahoitusmallissa pitäisi ottaa huomioon strateginen kehittäminen ja profiloituminen. Strateginen rahoitus pitäisi ottaa rahoitusmallin pysyväksi osaksi vähintään 10 %:n osuudella. Tähän tulisi sisältyä (mikäli uusi rahoitusmalli toteutuu ehdotuksen mukaisesti) ammattikorkeakoulujen profiilin mukainen rahoitus. Esim. valtakunnalliset koulutusvastuut (esim. osteopatia, apuvälinetekniikka, konservointi, musiikki), suuri tekniikan alan koulutus, 4,5-vuotiset koulutukset. - Ovatko esitetyt koulutuksen ja tk-toiminnan suhteelliset osuudet tarkoituksenmukaiset?/är den föreslagna andelen utbildning respektive forskning och utveckling ändamålsenliga? Jos malli toteutuu ehdotetussa muodossa, niin suhteelliset osuudet ovat tässä vaiheessa tarkoituksenmukaisia, mutta jatkossa pitäisi olla pysyvänä elementtinä strateginen rahoitus, esim. 10%:n osuudella. - Mittaavatko koulutusta koskevat indikaattorit riittävällä tavalla ammattikorkeakoulujen koulutusta koskevaa toimintaa ja ovatko niiden keskinäiset painotukset tarkoituksenmukaisia?/mäter utbildningsindikatorerna tillräckligt väl den verksamhet som bedrivs vid yrkeshögskolorna och är den relativa tyngd de tillmäts i förhållande till varandra ändamålsenlig? 55 opintopisteen suorittaneisiin tulisi laskea 20.9 kirjoilla olleista kaikki ne, jotka ovat edellisenä lukuvuonna suorittaneet 55 op. Koelaskelmien perusteella oli havaittavissa, että niiden opiskelijoiden 55 op suorituksia ei oltu laskettu mukaan, jotka ilmoittautuivat poissaoleviksi seuraavaksi lukuvuodeksi. Periaatteena tulisi olla se, että kaikki koko tarkastelulukuvuoden läsnä olleet ovat laskennassa mukana riippumatta siitä, ilmoittautuvatko he poissaoleviksi seuraavan lukukauden/lukuvuoden osalta. Pyydämme myös tarkistamaan lakitekstissä ja sen perusteluissa esiintyvän käsiteristiriidan. Teksteissä esiintyy sekä kalenterivuosi- että lukuvuosi-käsitteet 55 opintopiste-indikaattorin osalta. Kalenterivuosi-käsite tulisi korjata lukuvuodeksi. - Mittaavatko tutkimus- ja kehitystyötä koskevat indikaattorit riittävällä tavalla ammattikorkeakoulujen tk-toimintaa ja ovatko niiden keskinäiset painotukset tarkoituksenmukaisia?/mäter forsknings- och utvecklingsindikatorerna tillräckligt väl den forskning och utveckling som bedrivs vid yrkeshögskolorna och är den relativa tyngd de tillmäts i förhållande till varandra ändamålsenlig? Ehdotetussa mallissa ammattikorkeakoulun TK-rahoitus jakautuisi kahden otsikon alle: Ulkopuolinen rahoitus ja maksullinen palvelutoiminta. Osa sisältyisi ulkopuolisen TK-toiminnan (4 %) rahoitukseen ja loput sisältyvät, yhtenä osana, maksulliseen palvelutoimintaan (4 %). Se osuus rahoituksesta, esim. EU-hankkeiden kansallinen osuus, mikä ei ole tuon 4 %:n sisällä, tulisi otetuksi huomioon maksulliseen palvelutoimintaan. Rahoituspäätöksissä ei nykyään erotella EU-hankkeiden kansallista osuutta ja siksi se jää jokaisen ammattikorkeakoulun oman arvion varaan. Tästä syystä olisi luotettavampaa, jos se käsiteltäisiin pelkästään ulkopuolisen TK-toiminnan rahoituksessa kokonaisuudessaan. Katteellisen ulkopuolisen rahoituksen ei tulisi olla rahoitusmallissa indikaattorina(kilpailulainsäädäntö, verotukselliset ongelmat). Esitämme, että yamk- tutkinnot sijoitetaan koulutusosioon, koska ne ovat tutkintoja ja vastaava ratkaisu on tehty yliopistojen rahoitusmallissa. YAMK-tutkintojen profiili työelämää kehittävinä ammatillisesti painottuneita tutkintoina varmistetaan muilla keinoin, kuten opetussuunnitelmilla ja pedagogisilla ratkaisuilla.
9. Täydennykset ja korjaukset yleisperusteluihin/kompletteringar och korrigeringar som hänför sig till den allmänna motiveringen - Uuden rahoitusmallin vaikutukset tulee arvioida esim. 5 vuoden kuluttua mallin käyttöönotosta ja tehdä arvioinnin perusteella tarvittavat muutokset. Lain vaikutukset muuhun lainsäädäntöön tulee myös selvittää (esim. osakeyhtiölainsäädäntö, tutkintonimikkeiden muutosten vaikutus muuhun lainsäädäntöön). Lisäksi tulee esittää, miten on tarkoitus jatkossa tarvittaessa muuttaa koulutusvastuiden nimikkeitä tai määrää. 10. Täydennykset ja korjaukset yksityiskohtaisiin perusteluihin/kompletteringar och korrigeringar som hänför sig till detaljmotiveringen - Viittaamme tässä kohdassa neljä esitettyyn kommenttiin YAMK-koulutusohjelmien säätelyn selkiyttämisestä. 11. Muut mahdolliset kommentit/övriga kommentarer - ARENE ry on aiemmin esittänyt, että ylempien ammattikorkeakoulututkintojen 3 vuoden työkokemusvaatimuksesta voitaisiin luopua ainakin kansainvälisten yhteistutkintojen osalta. Nykyisessä lainsäädännössä oleva kolmen vuoden työkokemusehto johtaa siihen, että molemmissa edellä kuvatuissa yhteistyömuodoissa yhtenäinen hakukelpoisuusmäärittely on ongelmallista. Suomalaisen lainsäädännön mukaan kaikilta kaksoistutkinnon saajilta edellytetään kolmen vuoden työkokemus ennen opintojen alkua. Kumppanikorkeakoulujen osalta tällaista vaatimusta ei ole, eivätkä he halua rajoittaa potentiaalisia hakijoita vaatimalla em. työkokemusta. Kahdenlaisia hakukelpoisuuskriteerejä ei voida käyttää, sillä kaikki yhteistutkinnon suorittaneet saavat saman (joint degree) tai samat (double degree) tutkintotodistukset. Esitämme, että tätä koskeva muutosesitys 20 :ään liitettäisiin lakimuutosesitykseen ARENE ry:n aiemman esityksen mukaisesti.