Huono-osaisuus ja osallisuus Diakonia-symposium Oulu 28.9.2017 Reija Paananen, FT, tutkija, Diak
Sisältö Mitä huono-osaisuus on Huono-osaisuuden pysyvyys ja ylisukupolvisuus Osallisuus Seurakuntien mahdollisuudet osallisuuden lisäämisessä ja huonoosaisuuden vähentämisessä
Miksi huono-osaisuus pitää huomioida, kun puhutaan hyvinvoinnista Kohti kaikkien hyvinvointia https://youtu.be/iweajddessc
Osattomuus, köyhyys, huono-osaisuus Osattomuus, köyhyys, huono-osaisuus: Elämänhallinta (psyykkinen) Työ ja talous (fyysinen) Asunnottomuus, Päihdeongelmat, Mielenterveysongelmat, Pitkäaikainen tuloköyhyys, Pitkäaikainen työttömyys, Lastensuojeluongelmat, Oppimisongelmat, Saamattomuus, Rakenteellinen työttömyys, Sosiaaliturvan riittämättömys, Sosiaaliturvaan juuttuminen, Käyttäytymisongelmat, Yksinäisyys, Syrjässä asuminen Sosiaaliset suhteet
Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Osallisuus on kuulumista, kuulluksi tulemista ja vaikuttamista Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sote-palveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä (toim.) Sote sosiaalisen kestävyyden vahvistajana, Diak puheenvuoro 2/2016
Mitä köyhyys on? Ei ainoastaan rahan puutetta Vuorovaikutuksen puutetta Toimintamahdollisuuksien puutetta ja näkemättömyyttä Tiedonpuutetta tuesta ja palveluista Köyhyys on syvimmillään köyhän identiteetin omaksumista. Juho Saari, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Tampereen yliopisto Lähde: Juho Saari
Työikäisten huono-osaisuus ja osallisuus maakunnissa Inhimillinen Sosiaalinen/heijastevaikutukset Taloudellinen/palvelujärjestelmä Osallisuus Inhimillinen huono-osaisuus Alkoholikuolleisuus Asunnottomat yksinäiset Itsemurhakuolleisuus Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat Nuorisotyöttömät Pitkäaikaistyöttömät Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevat Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat Sosiaaliset seuraukset Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt Taloudelliset kustannukset Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset yhteensä Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit yhteensä Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat Osallisuus Aktiivisesti järjestötoimintaan osallistuvat Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevat Luottamus oman kunnan päätöksentekoon Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa
Kainuu Keski- Lappi Pohjois- Pohjanmaa Pohjanmaa Inhimillinen huono-osaisuus 99 74 97 86 Alkoholikuolleisuus 126 66 75 66 Asunnottomat yksinäiset 6 27 67 36 Itsemurhakuolleisuus 141 86 99 96 Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus 117 112 109 104 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat 98 82 101 95 Nuorisotyöttömät, 18-24-vuotiaat 116 76 115 114 Pitkäaikaistyöttömät 99 56 108 98 Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneet 100 98 91 101 Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevat 106 104 100 90 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat 100 47 101 73 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat 85 55 101 75 Sosiaaliset seuraukset 120 89 108 93 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat 114 59 100 78 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 134 117 113 100 Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt 112 91 110 100 Taloudelliset kustannukset 136 79 110 99 Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki 79 57 105 99 Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset 89 63 90 81 Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit yhteensä 269 77 178 137 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut 108 120 64 80 Osallisuus 96 103 101 100 Aktiivisesti järjestötoimintaan tms. osallistuvat 93 115 96 100 Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevat 95 95 104 103 Luottamus oman kunnan päätöksentekoon 101 98 100 101
Keitä ovat pitkäaikaisesti sosiaaliturvan varassa elävät? Toiminta- ja työkyvyttömät (74) Sinnittelijät (24) Osaansa tyytyneet (23) Opitusti avuttomat (18) Päihderiippuvaiset (14) Mari Suonio, Sakari Kainulainen, Titi Gävert, Raija Väisänen & Juho Saari: Kun vaikeudet kasautuvat Pitkäaikaisasiakkuudet sosiaalialan aikuistyössä. Teoksessa SOSIAALITURVARIIPPUVUUS - Sosiaalipummit oleskeluyhteiskunnassa?
Keitä ovat pitkäaikaisesti sosiaaliturvan varassa elävät? Toiminta-ja työkyvyttömät (74), Eniten yksin asuvia aikuisia (52%), Pääsyynä on keskimääräistä useammin kimmoisuuden puute (34%), psyykkiset ongelmat (32%) ja pitkäaikaissairaudet (24%), Elämäntilanteessa korostuu vetäytyminen ja eristäytyminen muiden seurasta. He sinnittelevät eteenpäin, eivätkä oikein osaa tarttua tilannetta parantaviin toimiin. He suhtautuvat myönteisesti palveluihin vaikkakin vahvaa palvelukriittisyyttä on myös. Tällä asiakkaalla on joko fyysinen tai psyykkinen sairaus, joka on joko johtanut työuran keskeytymiseen tai se ei ole päässyt alkamaankaan. Asiakkaiden perhetilanteet ovat vaihtelevia, mutta mielenterveysongelmaisilla ovat usein sinkkuja. Vapaa-ajalla ollaan kotona ja mieli on maassa sairauden laatuun katsomatta. Ei yleensä päihdeongelmia. Vahva ammattilaisuuden identiteetti, vaikka edellisestä työsuhteesta tai koulutuksesta voi olla parikymmentä vuotta. Ura on katkennut kesken ja siitä ei osata luopua. Mari Suonio, Sakari Kainulainen, Titi Gävert, Raija Väisänen & Juho Saari: Kun vaikeudet kasautuvat Pitkäaikaisasiakkuudet sosiaalialan aikuistyössä. Teoksessa SOSIAALITURVARIIPPUVUUS - Sosiaalipummit oleskeluyhteiskunnassa?
Keitä ovat pitkäaikaisesti sosiaaliturvan varassa elävät? Sinnittelijät(24), Yksin asuvia aikuisia (54%), keskimääräistä enemmän lapsiperheitä (21%) ja pariskuntia (17%), Selkeänä pääsyynä on ylivelkaantuminen (71%) ja elämänhallinnan ongelmat (29%). Elämäntilanne on syntynyt keskimääräistä useammin jonkin äkillisen kriisin seurauksena, mistä on seurannut ongelmia taloudessa ja toimintakyvyssä. He pyrkivät aktiivisesti hakemaan apua sekavaan tilanteeseensa. He suhtautuvat myönteisesti palveluihin ja ottavat palveluita hyvin vastaan. Nainen yli 50 v, lapset aikuistuneet. Ajankuluksi pelaaminen ja pikavipit saivat aikaan pahan velkaantumisen. Masennus. Asumusero. Huolta juuri aikuistuneiden lasten terveydestä. Hoitaa omaishoitajana äitiään. Ylipainoa, työtön. Toimeentulo on erittäin niukkaa ulosoton jälkeen, sillä lyhentää asuntolainaa, jotta takaajana oleva äiti ei joutuisi kärsimään. Tilanne on jatkunut lähes 10 vuotta. Ei ole päässyt velkasaneeraukseen. Mari Suonio, Sakari Kainulainen, Titi Gävert, Raija Väisänen & Juho Saari: Kun vaikeudet kasautuvat Pitkäaikaisasiakkuudet sosiaalialan aikuistyössä. Teoksessa SOSIAALITURVARIIPPUVUUS - Sosiaalipummit oleskeluyhteiskunnassa?
Keitä ovat pitkäaikaisesti sosiaaliturvan varassa elävät? Osaansa tyytyneet(23), Eniten yksin asuvia (54%), keskimääräistä enemmän pariskuntia (22%) ja yksinhuoltajia (13%), Pääsyynä on asioihin tarttumattomuus ja tekemättömyys (100%). Elämäntilanne rakentuu tukien varassa arjen pyörittämiseen ja osin motivaatio-ongelmiin. He ovat luovuttaneet elämässään eivätkä tee itse juuri mitään tilanteensa korjaamiseksi. He ovat selkeästi palveluihin kriittisimmin suhtautuvia, mutta myös palveluhalukkuutta on keskimäärin olemassa. Työtön, eronnut, velkakierteessä, päihteiden sekakäyttöä, sairauksia (reuma, masennusta), asuminen vaikeutunut niin, että asumiseen ja vuokranmaksuun tarvitsee tukea paljon. Mahdollisesti välitystiliasiakas. Lapset ovat välillä asumassa ja yhteys heihin on säilynyt jotenkin erosta huolimatta. Muuttanut paikkakunnalle töiden perässä, mutta kun työt ovat loppuneet ei ole työllistynyt uudelleen vaan menettänyt pikkuhiljaa elämänhallinnan. Mari Suonio, Sakari Kainulainen, Titi Gävert, Raija Väisänen & Juho Saari: Kun vaikeudet kasautuvat Pitkäaikaisasiakkuudet sosiaalialan aikuistyössä. Teoksessa SOSIAALITURVARIIPPUVUUS - Sosiaalipummit oleskeluyhteiskunnassa?
Keitä ovat pitkäaikaisesti sosiaaliturvan varassa elävät? Opitusti avuttomat(18), Keskimääräistä vähemmän yksin asuvia (38%) mutta keskimääräistä enemmän aikuistuvia nuoria (28%) ja lapsiperheitä (22%), Pääsyynä on ylisukupolvinen huonoosaisuus (61%) tai syrjäytymisen prosessi (39%). Elämäntilanteeseen vaikuttaa eniten se, että elämänhallintataidot ovat vajavaiset ja motivaatio tilanteen korjaamiseen on heikko. He ovat elämänsä sinnittelijöitä, pienellä eläjiä. He suhtautuvat palveluihin kriittisesti, mutta keskimääräistä useammin ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Nuori alle 30v, koulut kesken tai ei kouluja. Ei oikeutta työttömyysetuuksiin. Tulona asumistuki ja toimeentulotuki. Aikavarauksille tuleminen on satunnaista. Osalla on yksinäisyyttä ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa, osalla kaverit vie ja on kivaa pitää välivuotta. Päihteet on osalla kuvioissa mukana. Perheellisissä korostuvat hyvin nuorena lapsia saaneet ja lapsia on useampia. Vanhemmat ovat kotona ja osa käy tuista jatkuva taistoa, perheen rahoittamisen katsotaan olevan yhteiskunnan vastuulla. Nuorissa ajatus siitä, että tukiin on oikeus ja ne "kuuluu mulle" on yleisempää kuin vanhemmissa. Toimeentulotukiasiakkuusnäyttää periytyvän, toisenlaista mallia ei ehkä ole tarjolla. Mari Suonio, Sakari Kainulainen, Titi Gävert, Raija Väisänen & Juho Saari: Kun vaikeudet kasautuvat Pitkäaikaisasiakkuudet sosiaalialan aikuistyössä. Teoksessa SOSIAALITURVARIIPPUVUUS - Sosiaalipummit oleskeluyhteiskunnassa?
Keitä ovat pitkäaikaisesti sosiaaliturvan varassa elävät? Päihderiippuvaiset(14), kaikkein eniten yksin asuvia (64%) mutta keskimääräistä enemmän pariskuntia (21%), Pääsyynä on hallitsematon päihteiden käyttö (100%). Elämäntilanteeseen heijastuvat elämänhallinnan ongelmat ja työttömyysjaksot. He ovat paljolti luovuttaneet elämässään, mutta osa hakee myös apua ulkopuolelta. Heissä on kuitenkin myös keskimääräistä enemmän kohentautujia. He ovat kaikkein halukkaimpia saamaan palveluita, mutta suhtautuvat niihin myös keskimääräistä epäluuloisemmin. Vuokra-asunto, eronneet mutta toisessa avioliitossa. Lapset huostaan otettuina, merikittävin syy vanhempien päihdeongelma. Vanhemmat ovat kuntouttavassa työtoiminnassa. Eivät saa "tavallista" työtä eivätkä ole sillä tavalla työkykyisiä, että jaksaisivat normaalia työtä tehdä. Päihteet vievät merkittävän osan tuloista. Jollakin tavalla on toivottomuuden tunteita elämän suhteen. Mari Suonio, Sakari Kainulainen, Titi Gävert, Raija Väisänen & Juho Saari: Kun vaikeudet kasautuvat Pitkäaikaisasiakkuudet sosiaalialan aikuistyössä. Teoksessa SOSIAALITURVARIIPPUVUUS - Sosiaalipummit oleskeluyhteiskunnassa?
Mitä kauempana (omakohtaisesti koettuna) elämänkolhut ovat, sitä vahvemmin ihminen näkee köyhyyden yksilön omaksi syyksi: samaten kääntäen mitä lähempänä itseä kolhut ovat, sitä vahvemmin ihminen näkee köyhyyden taustalla yhteiskunnallisia syitä. Suomalaisten elämänkokemukset ovat eriytyneet siinä määrin, etteivät he enää kaikin osin tunnista toistensa elämän edellytyksiä. Etäisyys on kaksisuuntainen. (Saari, Kainulainen, Mutanen 2017).
Huono-osaisuuden pysyvyys ja ylisukupolvisuus
Reija Paananen
Nuorten huono-osaisuus ja osallisuus maakunnissa Inhimillinen huono-osaisuus Sosiaaliset seuraukset Taloudelliset kustannukset Osallisuus 1. Itsemurhakuolleisuus 20-34-vuotiailla 2. Ei yhtään läheistä ystävää, 8. ja 9. lk 3. Koettu terveys keskinkertainen tai huono, 8. ja 9. lk 4. Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, 8. ja 9. lk 5. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, 8. ja 9. lk 6. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat 7. Nuorisotyöttömät, 18-24-vuotiaasta työvoimasta 8. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat 9. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, 8. ja 9. lk 1. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, 8. ja 9. lk 2. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat 3. Rikoksista syyllisiksi epäillyt 0-14-vuotiaat 4. Rikoksista syyllisiksi epäillyt 15-17-vuotiaat 5. Rikoksista syyllisiksi epäillyt 18-20-vuotiaat 1. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria 13-17v 2. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana alle 18-v 3. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat 4. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 18-24-vuotiaat 5. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24- vuotiaat 6. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet 15-24-vuotiaat 1. Koulun työilmapiirissä ongelmia, 8. ja 9. lk 2. Opettajat eivät ole kiinnostuneita oppilaan kuulumisista, 8. ja 9. lk 3. Opettajat eivät rohkaise mielipiteen ilmaisuun oppitunnilla, 8. ja 9. lk 4. Oppilaiden mielipiteitä ei huomioida koulutyön kehittämisessä, 8. ja 9. lk 5. Ei tiedä miten voi vaikuttaa koulun asioihin, 8. ja 9. lk 6. Vanhemmuuden puutetta, 8. ja 9.lk (vanhemmat eivät tunne oppilaan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan, oppilas ei saa kotoa apua kouluvaikeuksiin.
Huono-osaisuus on pysyvää 1991_1995 1996_2000 2001_2005 2006_2010 2011_2015 2015 Ahvenanmaa 9,6 9,7 7,9 8,3 7,8 7,1 Etelä-Karjala 16,9 14,5 10,7 9,8 10,2 10,8 Etelä-Pohjanmaa 14,3 11,2 7,9 7,0 7,8 8,4 Etelä-Savo 16,6 13,9 10,5 8,9 9,7 10,6 Kainuu 17,1 15,1 12,4 10,6 10,9 11,7 Kanta-Häme 15,0 12,9 9,6 9,1 9,1 9,5 Keski-Pohjanmaa 15,3 12,5 8,1 6,5 7,4 7,9 Keski-Suomi 17,6 15,0 10,8 9,6 10,6 11,2 Kymenlaakso 16,2 14,7 11,2 10,4 13,0 13,5 Lappi 18,5 16,3 12,2 10,6 10,8 10,6 Pirkanmaa 15,6 12,4 9,1 8,3 9,6 10,5 Pohjanmaa 12,8 10,2 6,9 6,1 6,3 6,6 Pohjois-Karjala 17,3 15,8 11,3 9,9 10,4 11,2 Pohjois-Pohjanmaa 16,2 13,3 10,0 9,1 10,3 11,1 Pohjois-Savo 16,5 15,0 11,2 9,3 9,4 10,0 Päijät-Häme 18,3 15,3 11,4 10,4 11,3 12,1 Satakunta 16,0 13,5 11,0 8,9 9,2 9,8 Uusimaa 14,0 10,7 7,8 7,6 8,2 8,8 Varsinais-Suomi 13,9 11,8 8,8 7,4 8,5 8,9 Kainulainen S, Paananen R, Surakka A, Saari J. Nuorten huono-osaisuus pysyvää vai ehkäistävissä? Kirjassa Osallisuus yhteiskunnallisena haasteena (toim. Gothóni, Hyväri, Kolkka, Vuokila-Oikkonen) Diakonia-ammattikorkeakoulu. Diak työelämä 7. Tampere 2016. Nuorisotyöttömyys, pitkäaikainen toimeentulotuki, koulutuksen ulkopuolelle jääneet, (%, keskiarvo)
Vähiten NEET-nuoria (alle 14,8%) Tilanne vuosina 1991-1995 Keskim NEET Eniten NEETnuoria (yli 27.8 %) Yhteensä Ja 20 vuotta myöhemmin 31 255 33 Inhimillinen näkökulma (yksilö) NEET-nuoria 2011-13 9,24 12,07 15,42 12,13 Alkoholijuomien myynti, 100 % alkoholia, litraa / 18 vuotta täyttäneet 2011-14 4,56 8,53 12,21 8,51 Työttömät, % työvoimasta 2011-13 4,69 10,02 13,63 9,88 Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta 2011-13 0,88 2,24 2,97 2,20 Väestön arvioitu koettu hyvinvointi WEBE 2012 8,04 7,71 7,72 7,73 Väestön arvioitu koettu huono-osaisuus 2012 4,55 4,23 4,16 4,24 Toimeentulotukimenot asukasta kohden 2013 46,48 79,42 125,24 82,45 Sosiaalinen näkökulma (yhteisö) Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt / 1 000 asukasta 2009-13 9,37 14,39 19,26 14,39 Lastensuojelumenot asukasta kohden 2013 73,88 96,51 111,88 96,84 Väestömuutos % 1991-2014 1,15-10,78-7,02-9,22 Tyopaikkojen henkilöstömäärän muutos % 1993-2007 65,24 48,73 24,85 47,91 Taloudellinen näkökulma (palvelut) Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 18-64-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä 2011-13 73,87 88,17 88,86 86,86 Päihde- ja mielenterveyskäyntien osuus (%) kaikista avohuollon käyneistä 2013 0,63 2,01 2,24 1,90 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas 2011-13 3027,08 3606,99 3550,03 3543,12 Muut sosiaalimenot asukasta kohden 2013 246,71 271,72 278,67 270,99 Perusterveydenhuollon menot asukasta kohden 2013 579,39 716,44 735,51 710,38
Työttömyys ja kouluttamattomuus kertoo huonoosaisuuden kasautumisesta Ei psykiatrista diagnoosia, 49 % TALOUDELLINEN Tytöt Muu psykiatrinen diagnoosi, 35 % INHIMILLINEN Pojat Päihdediagnoosi, 16 % Ei psykiatrista diagnoosia, 52 % Tytöt Ei Ei Pitkäaikaisesti (väh toimeentulotukea, toimeentulotukea, 20kk) 12 % 8 % toimeentulotukea 24-25-vuotiaana, 30 % Toimeentulotukea alle 25-vuotiaana 92 % Päihdediagnoosi, 20 % Muu psykiatrinen diagnoosi, 27 % Tytöt Pojat Toimeentulotukea alle 25-vuotiaana 88 % Rikostuomio alle 25-v, 29 % Ei rikostuomiota alle 25-v, 71 % Pitkäaikaisesti (väh 20kk) toimeentulotukea 24-25- vuotiaana, 28 % SOSIAALINEN Pojat Ei rikostuomiota alle 25-v, 38 % Rikostuomio alle 25-v, 62 % 1987 syntyneet, 300pv työttömyyttä 25-28-vuotiaana, ei jatkotutkintoa (3,7% ikäluokasta, 2186 hlöä, 1371 miestä, 815 naista) Kansallinen syntymäkohortti 1987, N=59476, Paananen ym. 2017, tulossa
Pitkittyneen työttömyyden ja kouluttamattomuuden taustalta löytyy usein perheen ongelmia lapsuudessa ja nuoruudessa 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kansallinen syntymäkohortti 1987, N=59476, Paananen ym. 2017, tulossa muut 1987 syntyneet 300 pv työttömyyttä, ei jatkotutkintoa vanhemmilla vain perusasteen koulutus vanhemmilla toimeentulotukea vanhemmilla psykiatrinen sairaus
Vanhempien köyhyys altistaa pahoinvoinnille Lapsella Ei ttt 1 kk 2-6 kk 6 12 kk 1 2 v 2-5 v yli 5 v Paananen ym. Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 - tutkimusaineiston valossa. THL raportti 52/2012. Vanhempien saama toimeentulotuki 23
Muutama huomio huono-osaisuuden pysyvyydestä ja ylisukupolvisuudesta Toimeentulotuen ylisukupolvinen asiakkuus kertoo vanhempien kasautuneesta huono-osaisuudesta, ei pelkästä tuloköyhyydestä. Vanhempien kasautuneella huono-osaisuudella on voimakkaimmat ylisukupolviset vaikutukset, eikä kyse ole ainoastaan materiaalisesta siirtymisestä vanhemmilta lapsille, vaan myös kulttuurisista ja muista kuin taloudellisista tekijöistä (Vauhkonen ym 2017.). Vain joka neljäs pitkäaikaisesti ja pääasiallisesti viimesijaisen turvan piirissä olevista palaa työelämään tai ensisijaisten etuuksien piiriin ja jo 43-vuotiailla eläke muodostaa työllistymistä todennäköisemmän reitin pois viimesijaisen turvan piiristä (Surakka ym. 2017).
Osallisuus
Osallinen ihminen Ihminen on osallinen, kun hän kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään ja vaikuttaa elämänsä kulkuun ja yhteisiin asioihin. Osallisuuden kriteerit (Sokra) Autonomia ja toimijuus Asiakasosallisuus Vaikuttaminen Paikallinen hyvä Osallisuus edellyttää yhteyttä omiin ja yhteisiin voimavaroihin, joita ovat luottamus ja keskinäinen kunnioitus, toimeentulo, palvelut, tieto, taito, toiminta ja yhteiset merkitykset. Sokra-koordinaation määritelmä osallisuudesta, 2016
Seurakuntien mahdollisuudet osallisuuden lisäämisessä ja huono-osaisuuden vähentämisessä
Ihmissuhteet ja vuorovaikutus - Yhteiskunnan perusta Without friends, no one would want to live, even if he had all other goods. Aristotle, The Nicomachean Ethics Turhuuden tunne on tuhoisaa - Yksinäisyys ja toivottomuus voi muuttua käyttäytymiseksi Kauhajoki ja Jokela Uusi Suomi STT 21.10.2008 Kuva: EPA / All Over Press
Hyvinvointia lisätään parhaiten huono-osaisuutta torjumalla Kun valtio ja maakunta ovat etäisiä ja kasvottomia, mutta kunta läheinen, niin voisiko kunnan - myös seurakunnan -rooli olla jatkossa kuntalaisten koetun hyvinvoinnin keskeisin tuottaja? Osallisuuden edistäminen kannattaa Osallisuus vähentää paitsi inhimillistä huonoosaisuutta, myös huono-osaisuuden sosiaalisia seurauksia ja taloudellisia kustannuksia.
Osallisuutta lisäävät Matala kynnys / kynnyksettömyys / etsivä ja löytävä työ Arvostava kohtaaminen Luottamus Rinnalla kulkeminen Kannustaminen Onnistumisen kokemukset Yhdessä tekeminen Vertaistoiminnan vahvistaminen Sosiaalisten verkostojen mukaan ottaminen Mies- (Nais-)sensitiivistä työtä Tukihenkilöt, palveluohjaus Vuorovaikutus Yhdessä toimien hanke: Utsjoki, Inari, Sodankylä, Enontekiö https://yhdessatoimien.diak.fi/about Reija Paananen
Kuinka seurakunta voi kohdata yksinäiset? (pätee huono-osaisiin ylipäänsä) - Mikkelin hiippakunnan diakoniatyöntekijät hahmottelivat asiaa: Yleisissä työmuodoissa (joissa ei eritellä yksinäisiä muista) Erityisissä tapahtumissa (jouluateria yksinäisille) (Yksinäisiä) osallisuuteen aktivoimalla Kohtaamalla ihmisiä (kokonaisvaltaisesti, syvällisesti, läsnäolo) Etsivän työn avulla (emme tiedä kuka on yksinäinen) Menemällä ihmisten luonnollisiin ympyröihin ja kutsumalla keskusteluun (kaupat ja kuppilat) Tekemällä verkostoyhteistyötä kumppaneiden kanssa Toimimalla kansalaisyhteiskunnan käynnistäjänä, moottorina Kainulainen Sakari: Diakonia ja Sote-uudistus. Kenet köyhä kohtaa? Hiippakunnallinen diakoniapäivä 26.4.2016
Naksu-hanke Kajaani http://www.kajaaninseurakunta.fi/documents/166926 3/3219115/Hankkeen+tiivistelma%CC%88.pdf/428a e0d7-f06e-4779-8923-30964554fa68
Huono-osaisuudesta osallisuuteen Vahvistamalla ihmisten autonomiaa ja toimijuutta Liittämällä yksilöitä ryhmiin ja yhteisöihin Saattamalla palveluiden ääreen Tarjoamalla vaikuttamisen mahdollisuuksia ja merkityksellisyyden kokemuksia
Kuva: Kimmo Paananen Kiitos! Reija Paananen FT, tutkija, Diak p. 040 5084294 reija.paananen@diak.fi Sokra - Sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta koordinaatiohanke www/thl.fi/sokra