AKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN - TYÖKYVYN TUKEMINEN

AKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN - TYÖKYVYN TUKEMINEN

Sisältö 3. Aktiivisen välittämisen tavoitteet 4. Hyvän työyhteisön perusteet 5. Aktiivisen välittämisen vaiheet 6. Varhaisen tuen ennakoivat ja edistävät toimet 7. Varhaisen tuen vastuut 8. Varhaisen tuen reagoivat toimet 9. Varhainen tuki- hälytysmerkit 10. Työhyvinvointikeskustelu varhaisen tuen keinona 11. Sairauspoissaolojen hälytysrajat 12. Sairauspoissaolokäytännöt 13. Sairauspoissaolot työkyvyn tarkastelupisteet 14. Tehostettu tuki 15. Tehostettu tuki työterveysneuvottelu 16. Tehostetun tuen vastuut 17. Paluun tuki 18. Työssä jatkamisen mahdollistaminen

TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN TUKEMINEN - AKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN Aktiivisen välittämisen toimintaohjeen tavoitteena on aktivoida jokaista Haminan kaupungin toimijaa huolehtimaan itsestään, työtoveristaan ja työyhteisönsä toimivuudesta sekä puuttumaan työhyvinvoinnin riskitekijöihin mahdollisimman varhain. Työhyvinvointi- ja työkykyjohtaminen on koko henkilöstön asia, jokainen on vastuussa omasta työhyvinvoinnistaan Aktiivinen välittäminen on huolehtimista, tukemista, ennaltaehkäisyä ja välittämistä, ei holhoamista Aktiivisen välittämisen toimintatapa on osa normaalia esimiehen työhyvinvointi- ja työkykyjohtamista. Siihen sisältyy varhaisen tuen, paluun tuen ja tehostetun tuen vaiheet 3

TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN TUKEMINEN - AKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN Työhyvinvointi on tulosta hyvästä henkilöstöjohtamisesta ja työntekijän itsensä johtamisesta Koko työyksikön yhteinen vastuu työhyvinvoinnista Työn suunnittelu tavoitteiden mukaisesti yhdessä työntekijöiden kanssa Hyvinvoiva työntekijä, esimies, työyhteisö Toiminnan arviointi säännöllisesti tunnuslukujen avulla Säännölliset kehityskeskustelut Luotettava, arvostava ja keskusteleva ilmapiiri 4

VARHAINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI TYÖHÖN PALUUN TUKI TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN TUKEMINEN - AKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN AKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN HAMINAN KAUPUNGISSA Varhainen tuki Tehostettu tuki Työhön paluun tuki Ennakoidaan ja edistetään työntekijän ja työyhteisön hyvinvointia. Reagoidaan, kun huoli herää Haetaan ratkaisuja työssä jatkamiseen yhteistyössä työntekijä, esimies, HR, työterveyshuolto Tavoitteena on onnistunut työhön paluu pitkän poissaolon jälkeen Aktiivisen välittämisen toimien onnistuminen edellyttää työntekijän ja esimiehen sekä muiden toimijoiden välistä luottamusta. Työyhteisössä onnistumista edesauttaa avoin vuorovaikutus työntekijöiden ja esimiehen välillä sekä arvostava ja luottava ilmapiiri 5

REKRYTOINTI PÄIVITTÄISJOHTAMINEN SUUNNITTELU TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN TUKEMINEN - AKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN VARHAISEN TUEN ENNAKOIVAT JA EDISTÄVÄT TOIMET Rekrytointi Päivittäisjohtaminen Toiminnan suunnittelu Varhainen tuki lähtee jo rekrytoinnista. Tehtäväkuvan huolellisesta määrittämisestä ja perehdyttämisestä. Päivittäisjohtaminen on osa tukea. Tärkeää on toiminnan ohjaus, säännölliset kokoukset ja esimiehen läsnäolo työntekijöilleen Työyksikön toimintasuunnitelma, toiminnan seuranta ja arviointi ovat merkityksellisiä työn sujuvuudessa Työntekijöiden henkilökohtaisiin tavoitteisiin, osaamisen kehittämiseen ja työsuorituksen arviointiin on myös kiinnitettävä huomiota. 6

TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN TUKEMINEN - AKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN Esimiehen ja työntekijä vastuut varhaisessa tuessa Esimies seuraa työntekijöiden työkykyä ota työkykyongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa puheeksi huolehdi sovittujen toimenpiteiden ja seurannan toteutumisesta työpaikalla ohjaa tarvittaessa työntekijä työterveyshuoltoon Työntekijä huolehdi omasta työ- ja toimintakyvyn säilymisestä terveellisten elämäntapojen avulla tuo kokemat ongelmat esimiehen tietoon sitoudu sovittuihin toimenpiteisiin 7

TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN TUKEMINEN - AKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN VARHAINEN TUKI REAGOIVAT TOIMET Työhyvinvointikeskustelu (lomake) Ennakoi ja tunnista Esimiehen tehtävänä on seurata työntekijöiden työkykyä Työpaikalla läsnä oleminen ja kiinnostus työntekijöiden asioista auttaa havaitsemaan työkyvyn ongelmia ennakoivia merkkejä Puutu ja jäsennä Ota huoli puheeksi työntekijän kanssa heti, kun se herää Jäsentäkää yhdessä, mistä asiasta on kyse ja millaisilla toimilla tilanteeseen saadaan apua. Onko ongelma työperäinen vai työntekijän yksityiselämään liittyvä Keskustelun tavoitteet Keskustelussa käsitellään työkykyongelman jäsentäminen, toivotun työkyvyn määrittäminen, tarpeellisten muutosten määrittely ja kirjaaminen sekä sovitaan seurannasta Sovi jatkotoimista Tee työhyvinvointikeskustelusta muistio Huolehdi, että sovitut toimenpiteet toteutuvat työpaikalla ja että työntekijä toteuttaa sovittuja asioita Seuraa tilannetta Sovi työntekijän kanssa, miten ja milloin tilannetta seurataan Arvioikaa yhdessä, onko sovituista toimenpiteistä ollut apua Käynnistä tarvittaessa tehostettu tuki työterveyshuollon kanssa 8

TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN TUKEMINEN - AKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN VARHAINEN TUKI työn laadun heikentyminen toistuvat ylityöt myöhästelyt muutokset käyttäytymisessä asiakaspalaute työhön uupuminen Viestejä siitä, ettei kaikki ehkä ole kunnossa ristiriidat työyhteisössä lisääntyneet sekä lyhyet että pitkät poissaolot Puheeksi ottaminen - esimies, työntekijä itse, työkaveri, työyhteisö 9

TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN TUKEMINEN - AKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN VARHAINEN TUKI Työhyvinvointikeskustelu esimiehen näkökulmasta Ennen työhyvinvointikeskustelua Tee tosiasioihin perustuvia havaintoja ja ota huoli puheeksi varhaisessa vaiheessa Mieti, onko ongelma koko työyhteisöä vai yksittäistä työntekijää koskeva Toimi suhteessa oletetun ongelman suuruuteen Valmistaudu keskusteluun Valmistaudu keskusteluun etukäteen ja kirjaa ylös asiat, jotka tulet nostamaan keskustelussa esiin Sovi keskusteluaika henkilökohtaisesti (ei sähköpostilla) ja kerro etukäteen keskustelun aihe Varaa riittävästi aikaa ja muilta töiltä rauhoitettu tila Keskustelun aikana Aloita asioista, jotka ovat hyvin Puhu suoraan, ystävällisesti ja arvostavasti Kerro, mitä olet havainnut ja mistä olet huolissasi Kuuntele, mitä toinen kertoo, älä keskeytyä Älä moralisoi, määrittele tai päivittele Pidä painopiste siinä, kuinka jatketaan eteenpäin Keskustelun jälkeen Arvioi, miten keskustelu sujui Mitä itse opit Toimi sovittujen toimenpiteiden mukaisesti ja huolehdi seurannasta 10

TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN TUKEMINEN - AKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN SAIRAUSPOISSAOLOJEN HÄLYTYSRAJAT Esimies seuraa työntekijöiden sairauspoissaolojen määrää ja reagoi hälytysrajojen täyttymiseen käymällä työhyvinvointikeskustelun 10 pv Useita lyhyitä sairauspoissaoloja 10 pv viimeisen 12 kuukauden aikana 5 poissaoloa Sairauden johdosta viisi poissaoloa viimeisen 12 kuukauden aikana 30 pv Sairauspoissaoloja yhteensä 30 pv viimeisen 12 kuukauden aikana Keskeytyspäätösten ilmoitukset muistuttavat sekä työntekijää että esimiestä hälytysrajoista 11

TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN TUKEMINEN - AKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN SAIRAUSPOISSAOLOT Oma ilmoitus Esimiehen luvalla voi olla sairauden takia olla pois töistä yhteensä 7 kalenteripäivää, 3 päivää + 2 päivää + 2 päivää Kun sairastut, soita heti esimiehelle (tekstiviesti tai sähköposti eivät riitä). Myös näiden jaksojen välillä, ole yhteydessä esimieheen, jolloin sairausloman jatkotarve arvioidaan Lääkärintodistus Yli seitsemän päivää kestävistä poissaoloista on esitettävä lääkärintodistus, joka on toimitettava viikon kuluessa esimiehelle lääkärintodistus on asiantuntijan lausunto, sairausloman myöntää työnantajan edustaja Korvaava työ Kun työtekijä kykenee terveyttään tai toipumistaan vaarantamatta tekemään väliaikaisesti jotakin muuta työtä tai soveltaen omaa työtä korvaavasta työstä voidaan sopia työpaikalla työntekijän ja esimiehen kesken tai työterveyslääkäri määrittelee, mitä työtä työntekijä ei voi tehdä Yhteydenpito sairauslomalla olevaan Esimiehen tehtäviin kuuluu yhteydenpito sairauslomalla olevaan Työntekijä ja esimies sopivat mahdollisuuksien mukaan jo ennen pitkän sairausloman alkamista yhteydenpidosta koko poissaolon ajalle Toimintatapa koskee koko henkilöstöä Yhteydenpidolla viestitään välittämistä ja kiinnostusta 12

TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN TUKEMINEN - AKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN SAIRAUSPOISSAOLOT Työkyvyn tarkastelupisteet 30 pv Ilmoitus työterveyshuoltoon Esimies ilmoittaa oman alueensa työterveyshoitajalle, kun työntekijälle on kertynyt sairauspoissaoloja 30 kpv Työterveyshoitaja soittaa työntekijälle ja selvittelee sairauspoissaolojen syitä Esimies käy työhyvinvointineuvottelun työntekijän kanssa 60 pv Työnantaja hakee sairauspäivärahaa Kelalta kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta Työntekijän on toimitettava Kelaan työterveyshuollon lausunto työkyvyttömyydestä Työntekijä varaa ajan työterveyshuoltoon 90 päivän lausunnon tekemiseen 90 pv Työterveyshuolto arvioi lausuntoa varten työntekijän jäljellä olevan työkyvyn työterveysneuvottelussa yhdessä työntekijän ja esimiehen kanssa (mukana myös työsuojelu ja HR) Lausuntoon ratkaisut, haetaanko ammattilista kuntoutusta vai pystyykö palamaan esim. osasairaspäivärahan turvin työhön 90 pv Ammatillinen kuntoutus Työterveyshuolto lähettää 90 päivän B-lausunnon Kevaan ammatillisen kuntouksen selvittelyä varten 13

TEHOSTETTU TUKI Tehostettua tukea tarvitaan silloin, kun varhaisen tuen toimet eivät riitä ratkaisemaan työssä selviytymisen ongelmia. Tehostetussa tuessa ratkaisuja haetaan yhteistyössä työterveyshuollon, työsuojelun ja HR:n kanssa Yhteisenä tavoitteena on löytää keinot, jotta työntekijä voisi jatkaa työelämässä Varhaisen tuen seurantatapaaminen Jos varhaisen tuen toimet eivät riitä, esimiehen tehtävä on keskustella asiasta työntekijän kanssa Kartoitetaan yhdessä tilanne ja sovitaan etenemistapa Järjestetään viivyttelemättä työterveysneuvottelu Työterveysneuvottelu Työterveysneuvottelun voi kutsua koolle työntekijä, esimies, työterveyshuolto, työhyvinvointiasiantuntija Työterveysneuvottelun tavoitteena on löytää paras mahdollinen ratkaisu sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta Neuvottelussa tehdään tilannearvio, pohditaan keinoja työkyvyn palauttamiseksi ja työssä jatkamiseksi sekä sovitaan etenemisestä 14

TEHOSTETTU TUKI Työterveysneuvottelu: työntekijä, esimies, työterveyshuollon asiantuntijat, työhyvinvointiasiantuntija, työsuojeluvaltuutettu Tilanteen arvioinnissa on olennaista selvittää, miltä osin työkykyongelmien taustalla ovat terveydelliset syyt ja miltä osin muut syyt Terveydelliset syyt Muut syyt työterveyshuolto tekee työkyvyn sekä kuntoutus- ja hoitotarpeen arvion osaaminen motivaatio työyhteisön toimivuus perhetilanne Ratkaisujen etsiminen yhteistyössä työntekijän, esimiehen, työterveyshuollon ja HR:n kanssa työtehtävien sisältö, työtavat, työkierto, työnohjaus, koulutus, työaika, ergonomia 15

Esimiehen ja työntekijä vastuut tehostetussa tuessa Esimies pohtii yhdessä työterveyshuollon ja HR:n kanssa, millaista tukea työntekijä tarvitsee työkykynsä turvaamiseksi sitoutuu toimenpiteiden toteuttamiseen edesauttaa työntekijän uudelleensijoitusta omalla toimialallaan Työntekijä on aktiivinen oman asiansa hoidossa tekee valintoja omasta tulevaisuudestaan selvittää eri vaihtoehtoja 16

PALUUN TUKI Mitä pidempään sairauspoissaolo jatkuu, sitä vaikeampaa on palata töihin. Paluun tuen prosessi ennaltaehkäisee sairauspoissaolojen uusiutumista, lyhentää poissaolon kestoa ja tukee kuntoutumista Poissaolon alkaessa Esimies ja työntekijä sopivat yhteydenpidosta yhteistyöstä työterveyshuollon kanssa Poissaolon aikana esimies ja työntekijät vaihtavat kuulumisia Työterveyshuollon tuki ja seuranta sovitusti Paluun valmistelu paluusuunnitelman tekeminen yhdessä työterveyshuollon kanssa työterveysneuvottelussa paluukeskustelu työhön paluun tukemisen kartoittaminen Paluu töihin työyhteisön ja palaajan valmistautuminen paluun tukitoimet Seuranta ja arviointi miten työhön paluu sujuu? tarvitaanko tehostettua tukea? 17

Työssä jatkamisen mahdollistaminen Varhaisen tuen toimet työhyvinvointikeskustelu, korvaava työ, työaikajärjestelyt, työnkierto, työnkuvan muutokset Paluun tuki ja tehostettu tuki Osasairauspäiväraha Kevan ammatillinen kuntoutus Työkokeilu - paluu omaan työhön - uusiin tehtäviin siirryttäessä -alan soveltuvuuden selvittämiseksi Työhön valmennus Työhön tai ammattiin johtava koulutus Kuntoutus Sairausryhmäkohtaiset kuntoukset Kiilakuntoutus Avokuntoutus Uudelleen sijoitus Osittainen varhennettu vanhuuseläke Osatyökyvyttömyysratkaisut Seuranta, arviointi ja mahdolliset toimenpiteet Työssä jatkaminen onnistuu Työssä jatkaminen ei onnistu Lisätietoja: työhyvinvointiasiantuntija Päivi Muurman puh. 040 832 8327 Palvelusuhteen päättyminen 18