Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014
Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene Kestävä rahoitus: elinaika on pidentynyt jatkuvasti, siksi eläkemeno nousee ja eläkemaksuja tulisi nostaa reippaasti. Työurien pidentyminen: eläkejärjestelmältä odotetaan tukea myös työllisyyden parantamiseen ja julkisen talouden ongelmien ratkaisemiseen. Eläketurvakeskus 3
Eläkeuudistukselle sovitut tavoitteet Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä nousee vähintään 62,4 vuoteen v. 2025 mennessä. (Vuonna 2013 luku oli 60,9 vuotta) Työurat pitenevät vuoden 2013 tasosta kahdella vuodella Eläkeuudistus pienentää työurien pidentämisen kautta julkisen talouden kestävyysvajetta neljänneksen eli noin prosenttiyksikön Eläketurvakeskus 4
Eläkeuudistus 2017 Mikä muuttuu?
Vanhuuseläkeikä Nyt: Joustava vanhuuseläkeikä on 63-68 vuotta. Vuonna 2017: Vanhuuseläkkeen alaikärajaa nostetaan Ikärajan nosto 3 kk/vuosi 1955 syntyneistä lähtien kunnes alaikäraja on 65 vuotta (1962-1964 syntyneet) Tämän jälkeen vanhuuseläkeikä nousee aikaisintaan vuodesta 2030 lähtien maks. 2kk vuodessa siten, että eläkkeellä oloajan ja työuran suhde pysyy vakaana Nykyennusteen mukaan esimerkiksi 1971 syntyneille ikäraja olisi 66 vuotta, 1994 syntyneille 68 vuotta Eläketurvakeskus 6
Eläkkeen karttumaprosentit työssä Nyt: 18-52-vuotiailla 1,5 % palkasta 53-62-vuotiailla 1,9% palkasta 63-68-vuotiailla 4,5% palkasta Vuonna 2017: Karttuma on kaikille sama eli 1,5 % palkasta Karttuma alkaa jo 17 vuoden iästä Siirtymäajalla vuoteen 2025 asti 53-62-vuotiailla karttuma on 1,7 % (1960-luvulla syntyneiden suojaksi) Eläketurvakeskus 7
Karttumat vanhuuseläkeiän alarajan jälkeen Nyt: Kannustinkarttuma on 4,5 % ikävälillä 63-68 vuotta Vuonna 2017: Eläkekarttuma 1,5 % palkasta Kannustinkarttuma korvataan lykkäyskorotuksella ---> 0,4 % kuukaudessa lisää koko karttuneeseen eläkkeeseen vanhuuseläkeiän alarajan jälkeen Eläketurvakeskus 8
Osittainen varhennettu vanhuuseläke Nyt: Osa-aikaeläke on mahdollinen 61 vuoden iästä lähtien Vuonna 2017: Osa-aikaeläke lakkautetaan Sen tilalle tulee osittainen vanhuuseläke, jonka voi ottaa osissa (25% ja 50%) ja riippumatta siitä tekeekö työtä vai ei. Työnteon vastaava vähentyminen on oletus. Ennen vanhuuseläkeiän alarajaa otettuun osittaiseen vanhuuseläkkeeseen tehdään varhennusvähennys (0,4 %/kk), joka jää pysyväksi Työnteon ja tulojen seurantaa ei enää tarvita, jolloin byrokratia vähenee ja kannustinloukut poistuvat Eläketurvakeskus 9
Työuraeläke ja työttömyysputki Nyt: Eläkkeelle ennen vanhuuseläkeikää voi päästä työkyvyttömyyden tai työttömyyden ( putki ) kautta. Vuonna 2017: Jo olemassa olevien varhaiseläkereittien lisäksi otetaan käyttöön uusi eläkelaji Työuraeläke, jonka edellytyksissä otetaan huomioon työuran pituus (38 v) ja työn raskaus. Työuraeläkkeen hakemisen alaikäraja on 63 vuotta (2030 asti). Työttömyysputki säilyy toistaiseksi ennallaan: ikäraja nyt 60 tai 61. Se noussee 62:een vuonna 2019 (vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneille) Eläketurvakeskus 10
Elinaikakerroin Nyt: Elinaikakerroin lasketaan kullekin ikäluokalle 62 vuoden iässä. Elinajan pidentyessä elinaikakerroin vähentää alkavaa kuukausieläkettä. Vuonna 2017: Nykyisellä elinaikakertoimella jatketaan kunnes vanhuuseläkeikä on 65 vuotta Elinaikakertoimen laskemisessa otetaan huomioon eläkeikärajojen muutokset, jolloin kerroin muuttuu nykyistä lievemmäksi. Eläketurvakeskus 11
Eläkemaksun vähentäminen eläkepalkasta Nyt: Työntekijän maksama palkansaajan eläkevakuutusmaksu vähennetään eläkkeen perusteena olevasta palkasta. Vuonna 2017: Palkansaajamaksun vähentäminen ei enää vähennä eläkepalkkaa 2017 lähtien. Tällöin eläkepalkka (ja eläke) on suurempi Eläketurvakeskus 12
Perhe-eläke Nyt: lesken- ja lapseneläke, leskeneläkkeessä eläkkeen vähennys Vuonna 2017: Perhe-eläkkeille ei tehdä mitään eläkeuudistuksen yhteydessä. Perhe-eläkkeistä toteutetaan kolmikantaisesti vuoden 2016 loppuun mennessä selvitystyö Mahdollisista muutoksista päätetään erikseen selvitystyön jälkeen.
Työeläkemaksut nousevat hieman Vuonna 2015 TyEL-maksu on 24% Vuonna 2016 TyEL-maksu on 24,4%. Tilapäinen maksunalennus tasoitusmäärän mitoittamiseksi, jolloin maksu on 24%. 2017-2019 maksu on 24,4%, mutta sopimukseen kuuluu mahdollisuus EMU-puskurien käyttöön, jos se nähdään yhteisesti tarpeelliseksi. Vuodesta 2020 eteenpäin 24,4% maksutaso on tämänhetkisten laskelmien perusteella riittävä pitkäksi aikaa. Maksutasoa arvioidaan uudestaan vuonna 2020 Eläketurvakeskus 14
Uudistuksen seurauksia: nykylain ja uudistuksen vertailua
Vaikutus työssä- ja eläkkeelläoloon Eläkkeelle siirtyminen myöhentyy Työllisten määrä kasvaa, samalla myös työttömien määrä kohonnee Varhaiseläkkeillä olevien määrä nousee Eläkkeensaajien määrä kasvaa hitaammin Eläkkeellä oloaika pitenee hitaammin Elinkaarella tehdyn työn määrä lisääntyy Työn ja eläkeajan välinen suhde säilyy lähellä nykyistä Eläketurvaan tulee siirtymäaikoja ja ikäluokkakohtaisia ikärajoja Eläketurvakeskus 16
Vaikutus eläkejärjestelmään Eläkemeno kasvaa hitaammin Eläkemaksun nousupaine pienenee Eläkejärjestelmän ennustettavuus paranee Julkisen talouden kestävyysvaje pienenee 1%-yksiköllä Keskimääräinen eläketaso paranee Työkyvyttömyyseläkkeen taso nousee Sukupuoli- ja sukupolvivaikutukset ovat pienehköjä: 1980-luvulla ja myöhemmin syntyneet hyötyvät uudistuksista, naiset miehiä enemmän. Työeläkevarojen sijoittamiselle sallitaan suurempaa riskinottoa (TyEL-yhtiöt) Eläketurvakeskus 17
Seuraukset ja niiden hinta Eläkeuudistuksella on tavoiteltuja myönteisiä vaikutuksia Eläkkeelle siirtyminen myöhentyy Julkisen talouden kestävyys paranee Eläkemeno kasvaa hitaammin ja maksua ei tarvitse nostaa Eläketasokin paranee Niiden hintana on se, että työurat pitenevät ja eläkkeellä oloaika on lyhyempi kuin ilman uudistusta Silti eläkkeellä oloaikakin todennäköisetsi pitenee eliniän nousun myötä Eläketurvakeskus 18
Lisätietoja: Eläkeuudistus.fi