TULE -asiakkaan arviointiprosessi työterveyshuollossa Katja Ryynänen LT, työterveyshuollon ja fysiatrian el Attendo Medone 9.6.2011
Esityksen sisältö Taustaa Varhainen puuttuminen tule-oireissa Vajaakuntoisen tule-oireisen työssä selviytymisen arviointi
Myönnetyt sairauspäivärahat
Työhönpaluun todennäköisyys sairauspoissaolon jälkeen selkävaivoissa
Lambeek et al BMJ 2010 Pitkittynyt (yli 12 vkoa sva) selkäkipu Kipu VAS lähtötilanteessa 5.7-6.3 Noin puolet sairauslomalla ja puolet osasairausvapaalla Yhdistetty hoito (n=66) Asteittainen harjoittelu (graded activity) yhdistettynä osallistavaan työpaikkainterventioon, jossa esimies mukana
Tulos Sairausloma 88 päivää interventio- ja 208 päivää kontrolliryhmässä Ei eroa kivussa, mutta kylläkin toimintakyvyssä
Varhainen puuttuminen tule-oireissa PPSHP strategia ->VARTU malli sovellettuna tuleoireisiin Yhteistyö työterveyshuolto-työsuojeluesimiehet
Työnjako työterveyshuollossa Ennaltaehkäisevissä toimissa painopiste työfysioterapeutin osaamisella, vajaakuntoisten osalta painopiste työterveyslääkärin osaamisella Varhainen puuttuminen tarvittavat resurssit, jatkotutkimukset harkiten Vajaakuntoisen työssä jaksamisen tukeminen laaja terveystarkastusprosessi ja erityistutkimusten mahdollisuus
Tuleoireiden arviointi Erikoislääkäreiden konsultaatiot työkykyarvioihin liittyen, hoitovastuu säilyy työterveyshuollossa Erityistutkimukset sujuvasti -> tutkimusten odottelun vuoksi kirjoitetut sairauspoissaolot vähenevät
Varhainen puuttuminen - aloite tth toimenpiteitä varten Työntekijä hakeutuu sairausvastaanotolle Sairauspoissaoloa vaativa / uusiutunut tule-oire - > ohjaus tft käynnille Sairausvastaanotolla sva jatkotarve kontrollikäynnillä / yli 10 pvän sva tule oireen vuoksi -> ohjaus omalle työterveyshoitajalle Esimiehen yhteydenotto työterveyshoitajaan Terveystarkastuksen yhteydessä tai seurannassa huomataan toistuvat sairauspoissaolot tai työkyvyn alenema
Varhainen puuttuminen moniammatillinen arviointi Työterveyshoitaja: terveystarkastus prosessin koordinointi, yhteydenotto esimieheen esimiehen näkemys työntekijän työkyvystä Työfysioterapeutti: harjoiteohjaus, yksilölliset työergonomiakäynnit tarvittaessa, apuvälineet Työpsykologi: kivunhallinta, työssä jaksaminen Työterveyslääkäri: jatkotutkimusten tarpeellisuus, työkyvyn (sva/osv) ja kuntoutustarpeen arviointi, yhteydenotto esimieheen työjärjestelyjen suhteen (puhelin- tai työterveysneuvottelu)
Työn tilapäisen keventämisen vaihtoehtoja Sopivat työtehtävät valitaan liikuntaelinoireiden mukaan Selkäkipuinen työssä ei taakan nostelua eikä kiertyneitä työasentoja Käsikipuiselle (kyynärpää, ranne, sormet) työ ei edellytä toistuvia liikkeitä eikä puristelua Olkapääkivut työskentely mahdollista hartiatason alapuolelle Alaraajaongelmat mahdollista työskennellä valinnaisesti istuen/seisten Työn jatkamisen mahdollisuudet kevennetyssä omassa työssä (jonkun työvaiheen välttäminen tilapäisesti), toisessa työpisteessä, oman ammattitaidon kehittämisessä, perehdyttämisessä
Varhainen puuttuminen - työterveysneuvottelu Palaveriin osallistuvat työntekijä, lähiesimies, tarvittaessa ylempi esimies sekä työterveyshuollon edustajat tarpeen mukaan Työntekijä voi kutsua halutessaan mukaan tukihenkilön esimerkiksi työsuojelusta Sovitaan työkuormituksen rajaamisesta esimerkiksi työtehtäviä muuttamalla, työpistettä vaihtamalla tai työaikaa rajaamalla
Vajaakuntoisen työssä jaksamisen/työhön paluun tukeminen Aloite: tva itse, esimies, työterveyshuolto, kela/keva Paljon sairauspoissaoloja 60 pvää vuosittain, osatyökyvyttömyyseläkkeellä & työssä jaksamisen ongelmaa, työkyvyttömyyseläke hylätty Laaja terveystarkastus (tth, tft, tps, ttl) Yhteysesimiehiin työ- ja työaikajärjestelyt, uudelleen sijoitusmahdollisuudet Erityistutkimukset, erikoislääkärin konsultaatiot Lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus
Tuleoireisen arviointiprosessiin liittyviä näkökohtia Tuleoireisesta työntekijästä aktiivinen toimija, yhteistoiminta työntekijä, työnantaja, työterveyshuollon toimijat Työssä kuntoutuminen mahdollisuutena Työpaikan mahdollisuudet joustaa osatyökykyisyyden tukemiseksi Jos vaiva ei ole hoidettavissa, edistetään sen kanssa toimeen tulemista -> tavoitteena toimintakyvyn ylläpitäminen ja työhön paluu sairaudesta huolimatta Kipu vs toimintakyky
Sairauspoissaolotarpeen arviointi Vain osittain lääketieteellinen, suurelta osin psyykkinen, sosiaalinen ja järjestelmistä johtuva. Työhön paluun/työssä jatkamisen esteiden tunnistaminen -> sairauspoissaolojen vähentäminen Sairauspoissaoloihin on mahdollista vaikuttaa työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon yhteistyöllä
Sairauslomatarvetta määrittävät tekijät Kendall ym. 2009, Back letter 2010 Työntekijään liittyvät Kivun katastrofisointi Suhteettomat pelot ja uskomukset Liikkumisen tai vamman uusiutumisen pelko Päähänpinttymä vakavasta vammasta tai sairaudesta Ylenpalttinen huoli tai ahdistus Masennus Heikot pystyvyysajatukset Heikko usko paranemiseen Epätietoisuus tulevasta Työkyvyttömyysajatukset Passiiviset selviytymisstrategiat Tehottomien hoitojen kierre
Sairauslomatarvetta määrittävät tekijät Työpaikkaan liittyvät tekijät Kokemus työn stressaavuudesta Alhainen työtyytyväisyys Huono työorganisaatio Korkeat fyysiset vaatimukset työssä (koetut, todelliset tai molemmat) Heikot vaikutusmahdollisuudet Heikko sosiaalinen tuki tai toimimattomat suhteet työpaikalla Työjoustojen ja/tai korvaavan työn puute (toipumisen aikana) Työnantajan vähäinen yhteydenpito työntekijöihin
Sairauslomatarvetta määrittävät tekijät Hallinnolliset tekijät Taloudelliset ja kompensaatio-ongelmat Valitukset Keskeisten toimijoiden keskinäiset väärinkäsitykset ja erimielisyydet Prosessin viivästykset (esim. hallinnolliset virheet, hoitojonot, viivästykset tai kiistat hakemuksista) Ylireagointi sensaatiohakuisiin uutisiin Hyödyttömät työhönpaluun tukitoimenpiteet tai toimintatavat Läheisten kielteinen asenne Sosiaalinen eristyneisyys ja/tai toimimattomuus
Interventioiden vaikuttavuus pitkittyneissä selkävaivoissa Varhainen ja säännöllinen seuranta Yksinkertaiset koulutusohjelmat Kognitiivis-behavioristinen terapia Fysioterapia liikkumisen ja aktiivisuuden pelon vähentämiseksi Asteittainen harjoittelu Altistusterapia työkokeilu? Moniammatillinen kuntoutus
Työhönpaluuinterventioiden vaikuttavuus Vahva näyttö vaikuttavuudesta ja kohtuullinen näyttö kustannushyödystä Yhteydenpito terveydenhuollon ja työpaikan välillä Mahdollisuus muokattuun työhön Kohtuullinen näyttö vaikuttavuudesta ja kustannushyödystä Työhön paluuta koordinoivan henkilön olemassaolo Varhainen yhteydenpito työpaikalta työntekijään Ergonominen työpaikkakäynti