1 2009 n Messen im Zeichen der Energieeffizienz n Energiatehokkuus huomisen haasteena
Vorwort Esipuhe Nur offene Märkte helfen uns aus der Krise 200 m vom Kamppi-Zentrum High Speed Internet Zugang 400 qm Gesamtfläche Fertiger Telefonanschluss Noch 10 freie Büroräume Einzelflächen 10-25 qm Hell und freundlich Vollständig renoviert Auf Wunsch möbliert Konferenzraum Personen- und Lastaufzug Regelmäßige Büroreinigung Küche, sanitäre Einrichtungen Objektschutz Tiefgarageneingang 30 m Monatsmiete: 24 pro qm Den Mietern des AHK Business Centers Helsinki stehen darüber hinaus maßgeschneiderte Dienstleistungen der Deutsch-Finnischen Handelskammer, wie Kundenbuchhaltung, Fiskalvertretung, Personalverwaltung, zu Sonderkonditionen zur Verfügung. Weitere Informationen: mikael.helle@dfhk.fi, Tel. +358 9 61221217 BUSINESS CENTER HELSINKI Büroräume in Top-Lage zu vermieten Die Deutsch-Finnische Handelskammer richtet zum 1. April 2009 das AHK Business Center Helsinki ein, das deutschen Unternehmen bzw. ihren finnischen Tochtergesellschaften als idealer Standort zur Bearbeitung des finnischen Marktes dienen soll. Das AHK Business Center Helsinki, das sich im Eigentum der Kammer befindet, zeichnet sich durch folgende Vorteile aus. Annankatu 25 00100 Helsinki Es war mir für mich interessant und hat mir selbst viel gegeben, in den letzten beiden Jahren als Präsident an der Spitze der Deutsch-Finnischen Handelskammer stehen zu dürfen. Das Jahr 2007 brachte neue Rekorde im deutsch-finnischen Handel, der von der guten Konjunktur in beiden Ländern begünstigt wurde. Diese Entwicklung setzte sich auch zu Beginn des Jahres 2008 fort, in dem wir unser 30-jähriges Jubiläum begingen. Mit Stolz konnten wir auf unserer Jubiläumsfeier im April 2008 im Rathaus von Helsinki den damaligen Bundeswirtschaftsminister Michael Glos und wenige Wochen später auf unserer Jahrestagung in Hamburg die finnische Staatspräsidentin Tarja Halonen begrüßen. Dies unterstrich den hohen Stellenwert, den unsere Kammer in wie in Finnland hat. In der zweiten Hälfte unseres Jubiläumsjahres verschlechterte sich allerdings schlagartig die Konjunktur. Die wirtschaftliche Talfahrt hat sich auch zu Beginn des Jahres 2009 weiter fortgesetzt. In der Zeit der Krise erweist es sich jetzt als vorteilhaft, dass sich die Kammer weiter entwickelt und ihre Kompetenz erhöht hat. Und wir werden uns dafür einsetzen, dass unsere Mitgliedsunternehmen weiterhin Zugang zu offenen Märkten haben. Nur offene Märkte können uns aus der derzeitigen Krise wieder heraushelfen. Sowohl als auch Finnland sind auf Exporte angewiesen und haben daher ein ureigenes Interesse, dass die Märkte offen bleiben. Die Abschottung der Märkte oder auch nur die Bevorzugung der einheimischen Industrie ist der falsche Weg. Solchen Bestrebungen erteilen wir eine klare Absage, denn wir sitzen alle im gleichen Boot. Berndt Brunow Präsident der Deutsch-Finnischen Handelskammer Deutsch-Finnischer Handel 1 2009 Vain avoimet markkinat auttavat selviämään kriisistä Minusta on ollut mielenkiintoista ja antoisaa toimia kahden viime vuoden ajan Saksalais- Suomalaisen Kauppakamarin hallituksen puheenjohtajana. Vuoden 2007 hyvä suhdannetilanne nosti Saksan ja Suomen välisen kaupan ennätyslukemiin. Tämä kehitys jatkui vielä vuoden 2008 alkupuolella kauppakamarin juhliessa 30-vuotistaivaltaan. Meillä oli kunnia saada Helsingin kaupungintalolla pidettyyn 30-vuosijuhlaamme vieraaksi Saksan silloinen talousministeri Michael Glos ja muutamaa viikkoa myöhemmin Hampurin vuosikokoukseemme presidentti Tarja Halonen. Tämä osoitti, että kauppakamariamme arvostetaan sekä Saksassa että Suomessa. Juhlavuotemme toisella puoliskolla taloussuhdanteet huononivat sitten ripeästi. Talouden alamäki on jatkunut myös vuoden 2009 alkupuolella. Kauppakamari on kuitenkin kehittynyt ja tehostanut toimintaansa, mistä on nyt hyötyä laman aikana. Aiomme huolehtia siitä, että jäsenillämme on myös tulevaisuudessa pääsy avoimille markkinoille. Vain avoimet markkinat voivat auttaa meitä selviämään tämän hetken kriisistä. Niin Saksan kuin Suomen talous nojaa vientiin, ja perusetujemme mukaista on säilyttää avoimet markkinat. Eristäytyminen tai vain kotimaisen teollisuuden suosiminen on väärä tie. Sanomme tällaisille pyrkimyksille ei, sillä olemme kaikki samassa veneessä. 3
Sisältö Inhalt Saksankieliset sivut: Deutsche Seiten: 6 Kauppakamari 6 DFHK intern Mitteilungen der Deutsch- Finnischen Handelskammer Kauppakamarin jäsenlehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Se lähetetään jäsenistölle maksutta. Tekstiä lainattaessa lähde aina mainittava. Painos: 2000 Hallituksen puheenjohtaja: Berndt Brunow Toimitusjohtaja: Manfred Dransfeld Toimitus: Riitta Ahlqvist Bernd Fischer Anja Kontturi Mariaana Rainerla-Pulli Ilmestymispäivä: 17.3.2009 Ilmoitusmyynti: Maija-Liisa Saksa Sana-Saku Oy Puh. (09) 547 1391 maija-liisa@sana-saku.fi Layout: Adverbi Oy Painopaikka: Hannun Tasapaino Oy Painettu ympäristöystävälliselle paperille Novatech Easy Matt, Galerie Art Gloss ISSN 1236-360X Saksalais-Suomalainen Kauppakamari Mikonkatu 25 PL 83 00101 Helsinki DFHK-Tapahtumakalenteri 15. 17. huhtikuuta 2009 Rakentamisen energiatehokkuus - yritysvierailumatka Saksaan 4. toukokuuta 2009 Saksalainen Gourmet Parsaillallinen ravintola Pörssissä. 7. toukokuuta 2009 Esitelmätilaisuus How Can Germany Weather the Crisis?, Dr. Wilfried Prewo 9. toukokuuta 2009 Liikesaksan kirjallinen koe 25. toukokuuta 2009 Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin vuosikokous Hilton Helsinki Strandissa. Juhlaesitelmä Saksan keskuspankin pääjohtaja Axel Weber. 8 Suomen suhdannekatsaus 9 Saksan ja Suomen välinen kauppa hieman supistunut 10 Venäjä Suomen ulkomaankaupan kärjessä 11 Merikuljetukset jälleen yli 100 miljoona tonnia 12 Talousuutiset Suomesta 15 Nordean Jukka Perttula: Suomessa opittu pankkikriisistä 16 René Nyberg: Venäjällä avautuvat isot markkinat 18 Uudet jäsenet 20 Liikeyhteydet Suomenkieliset sivut: 24 Saksalainen Gourmet parsaillallinen kahden Michelin-tähden kokin Christian Lohsen maustamana 25 Saksa vuonna 2008 yhä viennin maailmanmestari 26 DIHK:n suhdannekysely: Saksan talous alamäessä 28 Talousuutiset Saksasta 31 Palkat Saksassa 32 Saksan satamien kehitys vuonna 2008 34 Kaikkea se saksalainen keksii 36 Oulun kauppakamarin toiminta-alueella panostetaan vientiin 36 Kaksoistutkinto valttikortti työelämässä 37 Energiatehokkuus huomisen haasteena teknologian kolmas vallankumous 38 Messu-uutisia 8 Finnische Wirtschaft wuchs 2008 nur um 0,9 % 9 Leichter Rückgang des deutsch-finnischen Handels 10 Russland übernimmt Spitzenposition im finnischen Außenhandel 11 Seetransporte erneut über 100 Mio. Tonnen 12 Wirtschaftsnachrichten aus Finnland 15 Jukka Perttula von Nordea: Aus der finnischen Bankenkrise gelernt 16 René Nyberg: Langfristig riesiges Potential auf russischem Markt 18 Neue Mitglieder 19 Geschäftsvermittlungen Finnische Seiten: 24 Deutsches Gourmet Spargelessen mit Michelin 2-Sterne-Koch Christian Lohse 25 auch 2008 wieder Exportweltmeister 26 DIHK-Konjunkturumfrage 28 Wirtschaftsnachrichten aus 31 Lohn- und Gehaltsniveau in 32 Transportentwicklung in den deutschen Häfen 34 Was der Deutsche so alles erfindet 36 Im Kammerbezirk Oulu setzt man auf den Export 36 Gute Karten mit finnisch-deutschem Abschluss 37 Energieeffizienz die Herausforderung für morgen 38 Messeneuigkeiten DFHK-Terminkalender 15. 17. April 2009 Erkundungsreise finnischer Einkäufer Energieeffizienz bei Gebäuden nach Hessen 4. Mai 2009 Deutsches Gourmet Spargelessen in Helsinki 7. Mai 2009 Vortrag von Dr. Wilfried Prewo How can Germany Weather the Crisis? in Helsinki 9. Mai 2007 Prüfung Wirtschaftsdeutsch (schriftlicher Teil) 25. Mai 2007 Jahrestagung der DFHK mit Bundesbankpräsident Prof. Dr. Axel A. Weber Mitteilungen der Deutsch-Finnischen Handelskammer Das Magazin erscheint vier mal jährlich. Die Abgabe erfolgt kostenlos an Mitglieder. Nach druck nur mit Quellen angabe. Auflage: 2000 Präsident: Berndt Brunow Geschäftsführer: Manfred Dransfeld Redaktion: Riitta Ahlqvist Bernd Fischer Anja Kontturi Mariaana Rainerla-Pulli Redaktionsschluss: 17.3.2009 Anzeigen Verwaltung: Maija-Liisa Saksa (FI) Sana-Saku Oy Tel. +358-9-547 1391 maija-liisa@sana-saku.fi Layout: Adverbi Oy Druck: Hannun Tasapaino Oy Gedruckt auf umwelt freund lichem Novatech Easy Matt, Galerie Art Gloss ISSN 1236-360X Deutsch-Finnische Handelskammer Mikonkatu 25 Postfach 83 FI-00101 Helsinki Puh. (09) 6122 120 Faksi (09) 642 859 info@dfhk.fi www.dfhk.fi Energiatehokkuus on aiheena monilla messuilla, mm. Hannover Messellä, josta kansikuvamme sekä ISH:ssa Frankfurtissa. Katso lisäksi artikkeli aiheesta s. 36 ja 42. Saksalais-Suomalainen Kauppakamari järjestää tänä Das Thema Energieeffizienz steht im Mittelpunkt verschiedener Messen, wie z.b. auf der Hannover Messe (unser Titelfoto) und auf der ISH in Frankfurt am Main. Siehe hierzu unsere Artikel im finnischen Teil auf den Seiten 36 und 42. Auch die Deutsch- Tel. +358-9-612 212-0 Fax +358-9-642859 E-Mail: info@dfhk.fi Internet: www.dfhk.fi vuonna myös energiatehokkuuteen liittyviä seminaareja Finnische Handelskammer wird in diesem Jahr Delegationsreisen ja tutustumismatkoja Saksaan. und Seminare über Kooperationsmöglichkeiten im Bereich der Energieeffizienz veranstalten. 4 Deutsch-Finnischer Handel 1 2009 Deutsch-Finnischer Handel 1 2009 5
DFHK intern Kauppakamari DFHK intern Kauppakamari DFHK-Jahrestagung am 25. Mai mit Bundesbankpräsident Axel Weber Die Jahrestagung der Deutsch-Finnischen Handelskammer findet am Montag, dem 25. Mai 2009, im Hotel Hilton Strand in Helsinki statt. Den Festvortrag wird der Präsident der Deutschen Bundesbank, Prof. Dr. Axel A. Weber, halten. Zu einem Grußwort erwarten wir Außenhandelsminister Paavo Väyrynen. Die satzungsmäßige Mitgliederversammlung beginnt um 10.30 Uhr, an die sich um 11.30 Uhr die Festvortragsveranstaltung anschließt. Nach dem Mittagessen ist eine Veranstaltung des Verkehrsausschusses am Flughafen Helsinki-Vantaa geplant. Die Einladungen mit dem genauen Programm werden den Mitgliedern rechtzeitig zugesandt. Nähere Informationen zum Ablauf der Jahrestagung erteilt in der DFHK mariaana.rainerla-pulli@dfhk.fi, Tel. +358 9 612212-21. Deutsche Weinkönigin beim Gourmet Spargelessen am 4. Mai Nach den Erfolgen in den beiden letzten Jahren wird die DFHK auch 2009 ein Deutsches Gourmet Spargelessen veranstalten, das deutschen und finnischen Mitgliedsunternehmen die Möglichkeit bietet, ihre Geschäftspartner zu diesem exklusiven Ereignis einzuladen. Am diesjährigen Spargelessen, das am 4. Mai im Restaurant Pörssi in Helsinki stattfindet, wird auch die amtierende deutsche Weinkönigin Marlies Dumbsky aus Volkach in Franken teilnehmen. Kredenzt werden die Weine vom Schlossgut Diel auf Burg Layen an der Nahe. Das Spargelessen wird zubereitet vom Michelin 2-Sterne-Koch Christian Lohse aus Berlin. Nähere Informationen zum Spargelessen erteilt mariaana. rainerla-pulli@dfhk.fi, Tel. +358 9 612212-21. Vortrag How can Germany Weather the Crisis? am 7. Mai in Helsinki Prof. Dr. Claus Hipp eröffnete Vorlesungsreihe des Goethe-Instituts Helsinki Prof. Dr. Claus Hipp eröffnete am 26. Januar 2009 mit seinem Vortrag Wirtschaft und Ethik dafür stehe ich mit meinem Namen die Vorlesungsreihe Macht, Markt und Moral des Goethe-Instituts Helsinki. Prof. Dr. Claus Hipp, Ehrenpräsident der Industrie- und Handelskammer für München und Oberbayern, erläuterte in seinem Vortrag u.a. das konsequente Umweltmanagement in seinem Unternehmen, das Marktführer von Babynahrung im deutschsprachigen Bereich sei. Sein Unternehmen habe sich bereits vor 50 Jahren entschieden, auf den biologischen Landbau zu setzen. Seitdem sei Umweltschutz als wesentliches Element in der Unternehmensphilosophie von Hipp verankert. Ein wichtiger Schritt auf dem Weg zu einem kontinuierlichen Umweltmanagement sei nicht zuletzt der Öko-Audit gewesen, den sein Unternehmen als erster Lebensmittelproduzent in Europa bestanden habe. Prof. Dr. Claus Hipp (rechts) wurde in Helsinki von Bettina Senff, Leiterin des Goethe-Instituts Helsinki, und DFHK-Präsident Berndt Brunow begrüßt. Bundesverdienstkreuz für Prof. Dr. Heino Rehder Professor Dr. Heino Rehder ist von Bundespräsident Horst Köhler mit dem Verdienstkreuz am Bande des Verdienstordens der Bundesrepublik ausgezeichnet worden. Diese Ehrung wurde Prof. Dr. Rehder, der auch der DFHK angehört, für seine Verdienste um die deutsch-finnischen Kultur-, Wirtschafts- und Wissenschaftsbeziehungen zuteil. Als Auslandsbeauftragter der Fachhochschule Kiel, der er seit 1977 angehört, engagiert er sich bis heute für die Zusammenarbeit von Hochschulen in Nordeuropa. So legte er die Grundlage für die Zusammenarbeit deutscher Fachhochschulen mit den entstehenden Fachhochschulen in Finnland. Deutschenliste und Krisenvorsorge durch die Deutsche Botschaft Alle Deutschen, die - auch nur vorübergehend in Finnland leben, können in eine Krisenvorsorgeliste gemäß 6 Abs. 3 des deutschen Konsulargesetzes aufgenommen werden. Es handelt sich hierbei um eine freiwillige Maßnahme. Die Botschaft rät, von dieser Möglichkeit Gebrauch zu machen, damit sie - falls erforderlich - in Krisen- und sonstigen Ausnahmesituationen mit Deutschen schnell Verbindung aufnehmen kann. Die Aufnahme in die Krisenvorsorgeliste erfolgt passwortgeschützt im online-verfahren unter https://service.diplo.de/ elefand/registration.do. Um Vollständigkeit und Aktualität der Registrierung sicherzustellen, wird in regelmäßigen Abständen darum gebeten, die Angaben zu bestätigen bzw. zu aktualisieren. Am 7. Mai 2009 wird der Hauptgeschäftsführer der Industrieund Handelskammer Hannover, Dr. Wilfried Prewo, in Helsinki einen Luncheon-Vortrag How can Germany Weather the Crisis? halten. Dr. Prewo hat sich als Experte für deutsche Wirtschaftsfragen international einen Namen gemacht durch seine Beiträge im Wall Street Journal und zahlreiche Vorträge in den USA. Einladungen zu dieser Veranstaltung werden wir in Kürze an unsere Mitglieder versenden. Erkundungsreise finnischer Einkäufer vom 15.-17. April 2009 nach Hessen Die deutschen Auslandshandelskammern aus Finnland, Schweden und Norwegen organisieren im Auftrag des Bundesministeriums für Wirtschaft und Technologie (BMWi) vom 15.-17. April 2009 eine Informations- und Kontaktreise zum Thema Energieeffizienz bei Gebäuden für nordeuropäische Entscheidungsträger nach Hessen. Im Rahmen dieser Erkundungsreise, auf der die finnischen Entscheidungsträger und Einkäufer von der DFHK betreut werden, haben deutsche Unternehmen die Möglichkeit, ihre Produkte und ihr Leistungsspektrum vorzustellen. Nähere Informationen hierzu erteilt in der DFHK martin.brandt@dfhk.fi, Tel. +358 9 612212-18 6 Deutsch-Finnischer Handel 1 2009 Deutsch-Finnischer Handel 1 2009 7
Konjunktur Suhdanne Finnische Wirtschaft wuchs 2008 nur um 0,9 % Das reale Bruttoinlandsprodukt hat sich in Finnland im Jahr 2008 um lediglich 0,9 % erhöht. Das war die niedrigste Wachstumsrate seit 1993, dem letzten Jahr der damaligen schweren Rezession. Seitdem war auch das Wirtschaftswachstum in Finnland stets höher als in, dessen gesamtwirtschaftliche Produktion im Jahr 2008 um real 1,3 % zulegte. Das schwache Wachstum in Finnland ist vor allem auf die Entwicklung im vierten Quartal 2008 zurückzuführen, in dem sich das Bruttoinlandsprodukt um real 2,4 % gegenüber dem vergleichbaren Vorjahreszeitrum verminderte. Die ersten Zahlen über die Entwicklung zum Jahresbeginn 2009 deuten darauf hin, dass sich dieser Abwärtstrend zuletzt eher beschleunigt hat. Bei Redaktionsschluss lag zwar weder eine aktuelle Prognose des Finanzministeriums noch des Forschungsinstituts der Finnischen Wirtschaft (ETLA) vor, doch ist davon auszugehen, dass das Bruttoinlandsprodukt in Finnland in diesem Jahr spürbar sinken wird. Die finnische Regierung hat daher ein Konjunkturprogramm aufgelegt, das in Bezug auf das Bruttoinlandsprodukt zu den umfangreichsten in Europa gehört. Hierfür ist auch genügend finanzieller Spielraum vorhanden, denn die öffentlichen Haushalte in Finnland hatten in den letzten zehn Jahren regelmäßig einen Überschuss erwirtschaftet. So belief sich der öffentliche Finanzierungsüberschuss entsprechend den Kriterien des Maastrichter Vertrages in 2006 auf +4,0 %, in 2007 auf +5,2 % und in 2008 auf immerhin noch +4,0 %. Die öffentliche Verschuldungsquote gemessen am Bruttoinlandsprodukt sank im vergangenen Jahr um weitere 1,7 Prozentpunkte auf 33,4 %. Dem letztjährigen Überschuss der öffentlichen Haushalte von knapp 8 Mrd. steht allerdings ein Defizit bei den Privathaushalten in Höhe von 4 ½ Mrd. gegenüber. Deren Einkaufsfreude stützte auch im letzten Jahr die Konjunktur, denn der private Verbrauch erhöhte sich um real 1,9 %. Um immerhin noch 1,0 % nahmen die Investitionen zu. Dagegen verminderte sich der Export dem Volumen nach um 1,1 %, und auch der Import ging real um 1,3 % zurück. n 8 6 4 2 0 Entwicklung des Bruttoinlandsprodukts nach Wirtschaftszweigen 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 Industrie Industrie Bausektor 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 200 180 160 140 120 100 80 60 40 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 Wirtschaftswachstum in Finnland 1998 2008 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 +5,2 +3,9 +5,0 +2,6 +1,6 +1,8 +3,7 +2,8 +4,9 +4,2 +0,9 Quelle: Statistisches Zentralamt. Endgültige Werte bis 2007, vorläufige Angabe für 2008. Produktionsentwicklung nach Industriezweigen 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Industrieproduktion im internationalen Vergleich Finnland Eurozone Japan Quelle: EK BIP Dienstleistungen Metall+Elektro Holz+Papier USA Chemie 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Leichter Rückgang des deutsch-finnischen Handels Das Rekordergebnis des deutschfinnischen Handels aus dem Jahre 2007 konnte im vergangenen Jahr nicht wiederholt werden. Das Gesamtvolumen belief sich 2008 auf 18,0 Mrd, was um knapp 4 % niedriger war als 2007. Die deutschen Ausfuhren nach Finnland verfehlten mit 9,9 Mrd. die im Vorjahr erstmals überschrittene Marke von 10 Mrd. nur knapp. Die Abnahme um 4 % ist vor allem auf die Entwicklung im letzten Quartal 2008 zurückzuführen, in dem der Konjunktureinbruch auch im deutsch-finnischen Handel deutliche Spuren hinterließ. Am deutschen Export insgesamt ist Finnland mit genau 1,0 % beteiligt und liegt auf einem beachtlichen 19. Rang und damit nur einen Platz hinter Japan. Als Absatzmarkt für deutsche Produkte ist Finnland aber wichtiger als so große Wirtschaftsnationen wie Südkorea, Brasilien, Kanada oder Indien. Im Durchschnitt kauft jeder Finne auch mehr deutsche Produkte als jeder Franzose, und immerhin führt Frankreich die deutsche Exportstatistik an. In der Betrachtung nach Warengruppen fällt der unverminderte Anstieg der deutschen Maschinenbauexporte nach Finnland auf, der je nach Einzelposten 11 % bis 20 % betrug. Auch die Ausfuhren deutscher Lebensmittel nahmen mit +14 % kräftig zu. Leichte Zuwächse gab es bei Stahl- sowie Metalllieferungen. Dagegen exportierte die deutsche Automobilindustrie wertmäßig 11 % weniger Straßenfahrzeuge nach Finnland als im Vorjahr. Der Rückgang bei Kommunikationsgeräten um 60 % erklärt sich weitgehend durch die Schließung des Bochumer Nokia-Werkes, von dem aus auch der finnische Handymarkt beliefert wurde. Die deutschen Einfuhren aus Finnland verminderten sich um gut 3 % auf 8,1 Mrd. Immerhin gab es beim wichtigsten Einzelposten Papier und Pappe einen Anstieg um 6 %. Noch höhere Zuwächse wurden bei chemischen Erzeugnissen (+14 %) sowie Nicht-Eisen-Metallen (+20 %) verzeichnet. Dagegen sanken die Eisen- und Stahllieferungen um 13 %. Die rückläufige Produktion der Porsche-Sportwagen in Uusikaupunki spiegelte sich in einem Rückgang der Lieferungen von Straßenfahrzeugen um 25 % wider. n Außenhandel Ulkomaankauppa Deutsch-finnischer Handel nach Warengruppen 2008 Deutsche Ausfuhr nach Finnland Mio. Veränd. % Anteil % 0 Nahrungsmittel 381,2 +14 3,8 1 Getränke und Tabak 96,4-2 1,0 2 Rohstoffe 209,2-30 2,1 3 Brennstoffe 42,0-21 0,4 4 Fette und Öle 4,0 +46 0,0 5 Chemische Erzeugnisse 1.313,7 +14 13,3 6 Bearbeitete Waren 1.311,6 +4 13,2 darunter 64 Papier und Pappe 100,1-2 1,0 65 Garne und Gewebe 110,8-2 1,1 67 Eisen und Stahl 343,6 +4 3,5 68 Nicht-Eisen Metalle 158,9-4 1,6 69 Andere Metalle 362,1 +9 3,7 7 Maschinen, Elektronik, Fahrzeuge 4.904,4-7 49,5 darunter 71 Kraftmaschinen 261,9 +20 2,6 72 Arbeitsmaschinen 387,6 +12 3,9 73 Metallbearbeitungsmaschinen 98,5 +11 1,0 74 Sonstige Maschinen 881,6 +17 8,9 75 Büromaschinen, EDV-Geräte 302,6-11 3,1 76 Kommunikationsgeräte 226,7-60 2,3 77 Elektrische Apparate 750,4-3 7,6 78 Strassenfahrzeuge 1.868,0-11 18,8 8 Sonstige Fertigwaren 885,6-13 8,9 darunter 84 Bekleidung 154,3-9 1,6 87 Mess- und Prüfgeräte 221,3 +2 2,2 9 Andere sonst nicht erfasste Waren 769,3-4 7,7 Insgesamt 9.912,6-4 100,0 Deutsche Einfuhr aus Finnland Mio. Veränd. % Anteil % 0 Nahrungsmittel 101,3 +11 1,2 1 Getränke und Tabak 4,0 +33 0,0 2 Rohstoffe 579,7-9 7,1 darunter 24 Holz 89,0-10 1,1 25 Zellstoff 410,7-5 5,1 3 Brennstoffe 328,9 +1 4,0 4 Fette und Öle 0,2 +20 0,0 5 Chemische Erzeugnisse 596,6 +14 7,3 6 Bearbeitete Waren 3.312,3 +6 40,8 darunter 63 Holzwaren 181,0 +13 2,2 64 Papier und Pappe 1.733,3 +6 21,3 67 Eisen und Stahl 648,8-13 8,0 68 Nicht-Eisen Metalle 553,7 +20 6,8 7 Maschinen, Elektronik, Fahrzeuge 2.076,1-16 25,5 darunter 71 Kraftmaschinen 153,0 +15 1,9 72 Arbeitsmaschinen 199,3-70 2,5 73 Metallbearbeitungsmaschinen 22,5-20 0,3 74 Sonstige Maschinen 301,6 +10 3,7 76 Kommunikationsgeräte 741,5-4 9,1 77 Elektrische Apparate 194,0 +7 2,4 78 Strassenfahrzeuge 446,0-25 5,5 8 Sonstige Fertigwaren 188,6 +3 2,3 9 Andere sonst nicht erfasste Waren 940,6-9 11,5 Insgesamt 8.128,3-3 100,0 Quelle: Statistisches Bundesamt 8 Deutsch-Finnischer Handel 1 2009 Deutsch-Finnischer Handel 1 2009 9
Außenhandel Ulkomaankauppa Russland übernimmt Spitzenposition im finnischen Außenhandel Nicht unerwartet hat seine Spitzenposition in der finnischen Außenhandelsstatistik im letzten Jahr an Russland abgeben müssen. Russland nahm 2008 sowohl bei den Exporten als auch bei den Importen den ersten Rang ein. belegte mit einem Anteil von 14,0 % an den finnischen Gesamteinfuhren den zweiten Platz hinter Russland (Anteil 16,3 %). Klar dahinter lagen Schweden (9,9 %) und China (7,0 %), das seine Lieferungen nach Finnland im letzten Jahr nicht mehr steigern konnte. Insgesamt führte Finnland Waren im Wert von 62,1 Mrd. ein, was gegenüber dem Vorjahr einen Anstieg um 4 % bedeutete. Die finnischen Ausfuhren stagnierten dagegen und beliefen sich 2008 auf 65,5 Mrd.. Davon gingen 11,6 % nach Russland und jeweils 10,0 % nach Schweden und, das in der finnischen Exportstatistik jetzt den dritten Rang einnimmt. Auffallend war der starke Anstieg der finnischen Ausfuhren nach Polen um mehr als ein Drittel, so dass Polen erstmals zu den zehn wichtigsten Exportmärkten Finnlands gehörte. Aufgrund der Zunahme der Importe und der Stagnation der Exporte verminderte sich der Aktivsaldo in der finnischen Handelsbilanz um 2,6 Mrd. auf 3,4 Mrd.. Einen Überschuss in Höhe von jeweils gut 1 Mrd. wies Finnland 2008 im Handel mit Großbritannien, Polen und Spanien auf. Mit Russland, China und zeigte die bilaterale Handelsbilanz Finnlands dagegen ein Defizit von jeweils mehr als 2 Mrd.. Das Defizit, das die finnische Zolldirektion für den Handel mit ermittelte, hat sich in den letzten drei Jahren spürbar erhöht und beläuft sich mittlerweile auf 2.150 Mio., das Finnische Außenhandelsstatistik 2007 EXPORT IMPORT SALDO Mio. Anteil % Veränd. % Mio. Anteil % Veränd. % Mio. Insgesamt 65.513 100,0 0 62.084 100,0 +4 +3.429 EU 36.647 55,9-2 34.005 54,8 +2 +2.642 Darunter 6.557 10,0-8 8.707 14,0 +3-2.150 Schweden 6.578 10,0-7 6.168 9,9 +5 +410 Großbritannien 3.595 5,5-6 2.570 4,1-11 +1.025 Niederlande 3.368 5,1-8 2.604 4,2-4 +764 Frankreich 2.288 3,5-2 2.109 3,4-1 +179 Italien 2.161 3,3 +17 1.866 3,0-10 +295 Estland 1.438 2,2-18 1.377 2,2 +10 +61 Spanien 1.888 2,9 +5 805 1,3-19 +1.083 Belgien 1.636 2,5 +2 1.411 2,3 +10 +225 Dänemark 1.381 2,1 +7 1.455 2,3-4 -74 Polen 2.105 3,2 +36 1.099 1,8 +38 +1.005 Österreich 419 0,6-10 556 0,9 +2-136 Nicht EU-Länder 28.886 44,1 +2 28.079 45,2 +7 +787 Darunter Russland 7.612 11,6 +13 10.140 16,3 +21-2.529 USA 4.146 6,3-1 1.853 3,0-8 +2.293 China 2.059 3,1-5 4.365 7,0-2 -2.306 Norwegen 1.969 3,0-4 1.677 2,7 +29 +292 Japan 1.179 1,8 0 1.253 2,0-22 -74 Schweiz 549 0,8-11 552 0,9 +13-3 Quelle: Finnische Zollverwaltung sich aus finnischen Ausfuhren nach von 6.557 Mio. und finnischen Einfuhren aus von 8.707 Mio. errechnet. Wie in den Vorjahren decken sich allerdings diese Zahlen der Finnischen Zolldirektion nicht mit den Angaben des Statistischen Bundesamtes zum deutsch-finnischen Handel. Besonders krass ist der Unterschied bei den Lieferungen von Finnland nach. Während die Finnische Zolldirektion einen Wert von 6.557 Mio. bekannt gab, errechnete das Statistische Bundesamt 8.128 Mio. und damit einen um 24 % höheren Wert. Bei den Lieferungen von nach Finnland liegen die Zahlen des Statistischen Bundesamtes mit 9.913 Mio. um 14 % über dem finnischen Wert von 8.707 Mio.. Angesichts dieser Abweichungen ist es nicht verwunderlich, dass auch der Trend von den beiden für die Erfassung des deutsch-finnischen Handels zuständigen Behörden unterschiedlich dargestellt wird. Während für die Lieferungen von nach Finnland das Statistische Bundesamt einen Rückgang um 4 % feststellte, wiesen die Zahlen der Finnischen Zolldirektion einen Anstieg um 3 % auf. In die umgekehrte Richtung zeigten immerhin beide Behörden eine Abschwächung der Lieferungen von Finnland nach, die von der Finnischen Zolldirektion mit 8 % und vom Statistischen Bundesamt mit 4 % beziffert wurde. n Seetransporte erneut über 100 Mio. Tonnen Die Seetransporte zwischen Finnland und dem Ausland verfehlten 2008 das Rekordergebnis des Vorjahres nur ganz knapp um 0,2 %. Das Transportvolumen belief sich auf insgesamt 102,4 Mio. Tonnen. Davon entfielen 58,1 Mio. Tonnen auf den Import und 44,3 Mio. Tonnen auf den Export. Während der Import um 0,4 % zunahm, sank der Export um 0,8 %, wobei der Trend im ersten Halbjahr noch positiv war und erst ab Juli nach unten zeigte. Während im Jahr 2008 seinen Spitzenplatz in der finnischen Außenhandelsstatistik an Russland abgeben musste, lag in der Länderstatistik der finnischen Seetransporte wie in den Vorjahren weiterhin auf dem ersten Rang. Insgesamt ermittelte das Finnische Seefahrtsamt ein Transportvolumen zwischen finnischen und deutschen Häfen in Höhe von 18,2 Mio. Tonnen, die sich aus Importen von 8,0 Mio. Tonnen und Exporten von 10,2 Mio. Tonnen zusammensetzten. Mit einem Anteil von 17,8 % am gesamten Seetransportvolumen lag damit vor Schweden (16,9 %) und Russland (14,3 %). Zu beachten ist, dass diese Angaben nicht das Ursprungs- bzw. Zielland der transportierten Waren widerspiegeln, sondern sich auf die Ausgangs- bzw. Zielhäfen der jeweiligen Länder beziehen. Gemessen am Umschlagsvolumen war der 40 km östlich von Helsinki gelegene Ölhafen Sköldvik der wichtigste Hafen Finnlands, und zwar sowohl beim Import als auch beim Export. Zweitgrößter Importhafen war Helsinki vor Naantali, das wie Sköldvik seine wichtige Stellung den Öllieferungen verdankt. Beim Export lag Kotka auf dem zweiten Platz vor Helsinki. Im Passagierverkehr mit dem Ausland konnte 2008 mit 16,6 Mio. Fahrgästen der Rekord aus dem Jahr 2005 eingestellt werden. Allein 9,4 Mio. Die größten Exporthäfen Finnlands 2008 1.000 t 1. Sköldvik 6.654 2. Kotka 6.181 3. Helsinki 5.368 4. Rauma 4.356 5. Kokkola 3.498 6. Hamina 2.199 7. Hanko 1.879 8. Naantali 1.772 9. Oulu 1.337 10. Turku 1.326 11. Pori 1.309 12. Kemi 1.054 13. Raahe 895 14. Kaskinen 763 15. Loviisa 675 Transitlieferungen leicht auf 30,9 Mrd gestiegen Abfahrten und Ankünfte wurden im Fähr- und Kreuzfahrtverkehr mit Schweden gezählt, der im Vergleich zum Vorjahr allerdings stagnierte. Dagegen erhöhte sich der Passagierverkehr mit Estland um 7,7 % auf 6,3 Mio. Fahrgäste. Gegenüber diesen Zahlen nahm sich der - Verkehr Liikenne Die größten Importhäfen Finnlands 2008 1.000 t 1. Sköldvik 11.064 2. Helsinki 6.307 3. Naantali 5.237 4. Kotka 5.011 5. Raahe 4.760 6. Pori 3.178 7. Rauma 2.795 8. Turku 1.792 9. Hanko 1.767 10. Haminga 1.642 11. Kokkola 1.561 12. Oulu 1.510 13. Inkoo 1.165 14. Pietarsaaru 1.102 15. Koverhar 1.056 Quelle: Finnisches Seefahrtsamt Die über die finnisch-russische Landgrenze gehenden Transitlieferungen haben sich 2008 gegenüber 2007 noch einmal geringfügig um 0,7 % auf 30,9 Mrd. erhöht. Vom Volumen her nahm der Transitverkehr um 2,8 % auf 3,8 Mio. Tonnen zu. Der Anstieg ist allerdings ausschließlich auf die Entwicklung in den ersten drei Quartalen des vergangenen Jahres zurückzuführen, denn in den letzten drei Monaten 2008 sanken die Transitlieferungen wertmäßig um 16,8 % und volumenmäßig um 14,4 % gegenüber dem entsprechenden Vorjahreszeitraum. Verkehr mit 264.000 Passagieren relativ bescheiden aus. Erneut einen kräftigen Sprung nach vorn machte der internationale Kreuzfahrtverkehr mit Finnland. Ausländische Kreuzschiffe brachten im vergangenen Jahr 688.000 Touristen zu einer Stippvisite nach Finnland und damit knapp ein Drittel mehr als 2007. n 10 Deutsch-Finnischer Handel 1 2009 Deutsch-Finnischer Handel 1 2009 11
Wirtschaftsnachrichten Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten Talousuutiset Internationalisierungspreis für Honorarkonsul Risto Käkelä Auch in diesem Jahr wurden drei finnische Unternehmen von Staatspräsidentin Tarja Halonen mit dem begehrten Internationalisierungspreis ausgezeichnet. Prämiert wurden die beiden Software-Unternehmen Sunit Oy aus Kajaani und die Napa-Gruppe aus Helsinki sowie die Avant Tecno Oy, ein Hersteller von Radladern. Die Avant Tecno Oy mit Sitz in Ylöjärvi bei Tampere ist seit ihrer Gründung im Jahr 1991 im Besitz von Risto Käkelä, dem deutschen Honorarkonsul für die Regionen Pirkanmaa und Häme. Mit technologischen Innovationen, modernsten Produktionsmethoden sowie besonderem Qualitätsmanagement haben die Produkte bereits in mehr als 40 Ländern ihren Markt gefunden. Wie in anderen Ländern auch, so erfolgt der Vertrieb in durch ein Tochterunternehmen. Staatspräsidentin Tarja Halonen gratuliert Honorarkonsul Risto Käkelä zum Internationalisierungspreis. Wärtsilä unter den 100 nachhaltigsten Unternehmen der Welt Der finnische Konzern Wärtsilä ist erstmalig unter den 100 nachhaltigsten Unternehmen der Welt gelistet. Die so genannte Global 100 List wurde Anfang Februar 2009 auf dem World Economic Forum in Davos veröffentlicht. Sie vereint Firmen unterschiedlicher Länder und Branchen und gibt Auskunft darüber, wie effektiv die Unternehmensführung Nachhaltigkeitsgrundsätze in das Alltagsgeschäft einbindet. Wärtsilä gehört mit 160 Standorten in 70 Ländern zu den weltweit führenden Unternehmen in der Schiffs- und Antriebstechnik sowie stationärer Energieversorgungssysteme. Das Jahr 2008 schloss Wärtsilä mit einem Rekordumsatz von 4,6 Mrd. ab, der sich gegenüber dem Vorjahr um 23 % erhöhte. Das operative Ergebnis verbesserte sich sogar um 38 % auf 525 Mio., so dass die Rentabilität einen Höchststand von 11,4 % erreichte. Finnair sicherste Airlinie in Europa Finnair, Quantas, Cathay Pacific und All Nippon Airways gehen aus der jährlich erstellten Übersicht des deutschen Unfalluntersuchungsbüros JACDEC (Jet Airliner Crash Data Evaluation) als sicherste Fluggesellschaften der Welt hervor. Sie fliegen seit mindestens 36 Jahren unfallfrei. Auch die beiden größten deutschen Fluggesellschaften schneiden bei diesem Sicherheits-Ranking, das die weltweit 60 wichtigsten Fluggesellschaften beurteilt, sehr gut ab. Die Deutsche Lufthansa fliegt seit 15 Jahren unfallfrei, und Air Berlin hatte seit ihrer Gründung im Jahr 1979 noch keinen Unfall zu verzeichnen. Senkung des Renteneintrittsalters soll von Arbeitsgruppe geklärt werden Nachdem die Ankündigung der finnischen Regierung, das Renteneintrittsalter von 63 Jahren auf 65 Jahre zu erhöhen, auf scharfen Widerstand der finnischen Gewerkschaften gestoßen ist, soll über diese Frage jetzt in einer eigens dafür eingesetzten Arbeitsgruppe beraten werden. Diese Vereinbarung ist zentraler Inhalt eines gemeinsamen Konsenspapiers, auf das sich die finnische Regierung, der Hauptverband der Finnischen Industrie (EK) sowie die drei zentralen Gewerschaftsorganisationen SAK, STTK und Akava nach intensiven Verhandlungen geeinigt haben. Die Arbeitsgruppe steht unter Leitung von Jukka Rantala, dem Geschäftsführer der Zentralanstalt für Rentenschutz (ETK), und soll bis Ende dieses Jahres ihre Vorstellungen darlegen. Fennovoima stellt Grundsatzantrag für Kernkraftwerk Das Energieunternehmen Fennovoima hat am 14. Januar 2009 beim finnischen Arbeits- und Wirtschaftsministerium den Antrag über eine Grundsatzentscheidung zum Bau eines sechsten Kernkraftwerkes in Finnland eingereicht. An der Fennovoima Oy sind diverse finnische Unternehmen beteiligt sowie der deutsche Energiekonzern E.ON, der über seine Tochtergesellschaft E.ON Nordic einen Anteil von 34 % an Fennovoima hält. In seinem Antrag nennt Fennovoima drei alternative Standorte für den Bau des Kernkraftwerkes, und zwar Pyhäjoki, Ruotsinpyhtää und Simo. Neben Fennovoima haben auch die finnischen Energiekonzerne TVO mit dem Standortvorschlag Olkiluoto sowie Fortum mit dem Standortvorschlag Loviisa ihr Interesse am Bau eines sechsten Kernkraftwerkes bekundet und entsprechende Anträge gestellt. ABB übernimmt sämtliche Anteile der Ensto Busch-Jaeger Oy Die finnische Ensto Gruppe und ABB haben eine Vereinbarung getroffen, wonach ABB alle Anteile an dem deutschfinnischen Gemeinschaftsunternehmen Ensto Busch-Jaeger Oy übernehmen wird. ABB ist bereits mit 21 % an dem Joint Venture beteiligt. Die Akquisition soll im ersten Quartal 2009 abgeschlossen werden. Ensto Busch-Jaeger wurde vor 28 Jahren von der deutschen ABB-Tochter Busch-Jaeger Elektro und der finnischen Ensto Gruppe gegründet und produziert hochwertige Elektroinstallationsprodukte und Installationsmaterialien wie Lichtschalter und Steckdosen. AL-KO Dämpfungstechnik kauft Kovil Die im bayerischen Kötz bei Günzburg ansässige AL-KO Dämpfungstechnik GmbH hat sämtliche Anteile der finnischen Kovil Oy übernommen. Die AL-KO Dämpfungstechnik ist Teil der weltweit operierenden AL-KO Kober AG, die 1931 von Alfred Kober gegründet wurde und sich weiterhin im Familienbesitz befindet. Die Kovil Oy hat ihren Sitz in Savonlinna und ist der größte Hersteller von Anhängerkupplungen in Finnland. Während AL-KO sowohl europäische als auch japanische und koreanische PKW-Hersteller direkt beliefert, hat sich die Kovil Oy vor allem auf den Folgemarkt für Anhängerkupplungen spezialisiert. Finnisches Handelsblatt Kauppalehti steigert Leserzahl um 12 % Einer vor kurzem veröffentlichten Medienuntersuchung zufolge bleibt Helsingin Sanomat trotz eines leichten Leserschwunds im letzten Jahr die größte Tageszeitung Finnlands. Mit 958.000 Lesern liegt Helsingin Sanomat vor den beiden Boulevardblättern Ilta-Sanomat (734.000 Leser) und Iltalehti (659.000 Leser). Es folgen das in Tampere erscheinende Aamulehti (316.000 Leser) und die Turkuer Zeitung Turun Sanomat (254.000 Leser). Außerordentlich gut platziert ist im internationalen Vergleich das finnische Handelsblatt Kauppalehti, das die Zahl seiner Leser im letzten Jahr um 12 % auf 216.000 steigern konnte. Kirsi Paakkanen zieht sich von Marimekko zurück Die ehemalige Geschäftsführerin der Marimekko Oy, Kirsi Paakkanen, hat Anfang 2009 ihre Marimekko- Aktien verkauft. Paakkanen, die als große alte Dame der finnischen Wirtschaft gilt, hatte 1991 die Leitung des führenden finnischen Design-Unternehmens übernommen und es aus großen Schwierigkeiten zu neuem Erfolg geführt. Im Herbst 2007 hatte sie die Geschäftsführung abgegeben und war zuletzt noch mit 10 % an Marimekko beteiligt. 12 Deutsch-Finnischer Handel 1 2009 Deutsch-Finnischer Handel 1 2009 13
Wirtschaftsnachrichten Talousuutiset Kfz-Neuzulassungen in 2008 um 11,2 % gestiegen Im Gegensatz zu den meisten anderen Ländern in Europa hat sich in Finnland die Zahl der Kfz-Neuzulassungen im vergangenen Jahr deutlich erhöht. Wie die Informationszentrale der Autobranche mitteilte, wurden 2008 insgesamt 139.647 PKW neu zugelassen. Das waren 11,2 % mehr als im Jahr zuvor. Ausschlaggebend für diesen Anstieg ist das neue Autosteuersystem, das zum Jahresbeginn 2008 in Kraft trat, wodurch sich für etwa 80 % der PKW niedrigere Steuersätze ergaben. Das neue Autosteuersystem bevorzugt PKWs mit niedrigem Kohlendioxid-Ausstoß und damit auch Dieselwagen, auf die 2008 nahezu die Hälfte aller Neuzulassungen entfiel. Unter den einzelnen Marken rangierte Toyota (Anteil 13,8 %) erneut vor VW (10,3 %) und Ford (6,4 %). Autobahn Turku-Helsinki fertiggestellt Am 28. Januar 2009 wurde nach mehrwöchiger Verspätung der letzte Streckenabschnitt auf der Autobahn Turku-Helsinki für den Verkehr freigegeben. Ursprünglich sollte der 51 km lange Abschnitt zwischen Muurla und Lohja bereits im November 2008 fertiggestellt sein, doch mussten mehrere Tunnelabschnitte zusätzlichen Sicherheitsüberprüfungen unterzogen werden. Die Autobahn zwischen Turku und Helsinki ist Teil der Europastraße 18, die bis nach St. Petersburg führt. Auf finnischer Seite soll die E 18 bis 2015 vollständig als Autobahn ausgebaut werden. Jukka Perttula von Nordea: Wirtschaftsnachrichten Talousuutiset Aus der finnischen Bankenkrise gelernt Nordea, die führende Bank in Finnland und in Nordeuropa, konnte für 2008 erneut ein gutes Ergebnis präsentieren und sieht auch dem weiteren Verlauf des Jahres 2009 durchaus mit Zuversicht entgegen. Über die Gründe hierfür sprachen wir mit DFHK-Vorstandsmitglied Jukka Perttula, der gerade zum neuen Leiter des Privat Bankings von Nordea in Finnland ernannt worden ist. Google baut finnische Papierfabrik in Rechenzentrum um Google plant die Errichtung eines Rechenzentrums in Finnland. Zu diesem Zweck hat Google vom Forstkonzern Stora Enso für rund 40 Mio. die stillgelegte Papierfabrik Summa gekauft, deren Produktion vor gut einem Jahr eingestellt worden war. Mit dem Umbau der Papierfabrik, die 150 km östlich von Helsinki nahe Hamina liegt, soll begonnen werden, sobald die Umweltund Infrastrukturfragen geklärt sind. Vorgesehen sind Investitionen in Höhe von 200 Mio.. Etwa 50 Mitarbeiter, vorwiegend Ingenieure, sollen in dem Rechenzentrum Beschäftigung finden. Die vierspurige Autobahn von Turku nach Helsinki ersetzt jetzt in voller Länge die alte schmale Fernstraße. 185 neue ausländische Unternehmen in Finnland Wie die Wirtschaftsförderungsgesellschaft Invest in Finland mitteilte, wurden in Finnland im Jahr 2008 insgesamt 185 neue ausländische Unternehmen registriert. Das waren 40 % weniger als im Jahr 2007, in dem eine Rekordzahl von 303 erreicht worden war. Von den 185 neuen ausländischen Firmen entfielen 60 % auf Unternehmensübernahmen und 40 % auf Neugründungen. Schweden war mit einem zahlenmäßigen Anteil von einem Drittel erneut wichtigstes Ursprungsland der Direktinvestitionen vor Großbritannien, und den USA. Allein 58 % der neuen ausländischen Unternehmen haben ihren Sitz im Großraum Helsinki. Neuerscheinung Leben und Arbeiten in Finnland Mit Leben und Arbeiten in Finnland hat der Berliner GD-Verlag seine erfolgreiche Buchreihe Leben und Arbeiten in jetzt auch um Finnland erweitert. Finnland- Experte Siegfried Breiter liefert in diesem Ratgeber die erforderlichen Fakten, Tipps und Anlaufstellen für alle Bereiche des täglichen Lebens, wobei er auch auf die Erfahrungen deutscher Einwanderer zurückgreift. Das 176-seitige Buch (ISBN 978-3-941045-07-1) kann im Buchhandel oder im Internet unter www.auswanderninfos.com für 28,95 bestellt werden und zwar auch als E-Book zum Download. Herr Perttula, welche Stellung hat Nordea in den nordischen Ländern? Nordea ist die führende Bank in Finnland. In Schweden, Dänemark und Norwegen gehören wir jeweils zu den drei wichtigsten Banken. In Island haben wir im Übrigen keine nennenswerten Aktivitäten. Mit insgesamt 10 Mio. Kunden, darunter 1 Mio. Firmenkunden, sowie 34.000 Mitarbeitern sind wir Marktführer in den nordischen Ländern. Auch im europaweiten Vergleich können wir uns durchaus sehen lassen und gehören zu den zehn größten Banken Europas. Wie ist das Geschäftsjahr 2008 verlaufen? Nordea konnte für 2008 trotz der Tumulte an den Finanzmärkten und der weltweiten Rezession wieder ein starkes Ergebnis präsentieren. Unser Ergebnis nach Risikobewertung war mit 2,459 Mrd. um 2 % besser als im Vorjahr. Auch unsere Eigenkapitalrendite ist mit 15,3 % weiterhin beachtlich. Was erwarten Sie für 2009? Insgesamt erwartet Nordea für 2009 ein ähnliches Ergebnis wie in 2008. Dennoch bereiten wir uns auf ein weiteres herausforderndes Jahr vor, wobei wir die Themen Kosten sowie Risiko- und Kapitalmanagement in höchstem Maße priorisieren. Durch die Neuemission von 2,5 Mrd. werden wir auch unsere Kapitalposition stärken und so unsere Position als eine der stabilsten europäischen Banken behaupten. Warum steht Nordea im internationalen Vergleich so gut da? Dafür gibt es eine Reihe von Faktoren, aber eine wichtige Rolle spielen sicher die Erfahrungen aus der schweren Bankenkrise, von der Anfang der 90er Jahre Finnland und auch die anderen nordischen Länder betroffen waren. Neben Fehlspekulationen haben damals sicher auch eine zu lockere Kreditvergabe und ein unzureichendes Risikomanagement die damalige Bankenkrise zum Ausbruch gebracht. Daraus haben wir Lehren gezogen und unsere gesamte Risikostrategie vollständig neu ausgerichtet. Ich glaube daher sagen zu können, dass wir die Risiken heutzutage dank eines starken Risikomanagements gut im Griff haben. Daher finden sich in unserer Bilanz auch keine Subprime-Kredite. In wird derzeit über die Vor- und Nachteile einer so genannten Bad Bank diskutiert. Was halten Sie davon? Wir haben in Finnland ja Erfahrungen mit der Gründung einer Institution, in der die faulen Kredite gesammelt wurden. Diese stammten damals im Übrigen zum überwiegenden Teil aus dem zusammengebrochenen finnischen Sparkassenwesen und nicht aus dem Geschäftsbankensektor. Im Finnischen wurde seinerzeit dafür der Begriff roskapankki also Müllbank geprägt. Es ist natürlich schwer zu sagen, wie die Entwicklung ohne die Gründung einer derartigen Müllbank verlaufen wäre, doch Schaden angerichtet hat sie jedenfalls nicht. Inwieweit ist Nordea von den Problemen in den baltischen Ländern betroffen? Natürlich machen wir auch Geschäfte mit und in den baltischen Ländern, doch im Gegensatz zu anderen nordeuropäischen Banken haben wir uns in den baltischen Ländern nicht kapitalmäßig engagiert. Auch bei unseren Finanzierungen sind wir vorsichtig zu Werke gegangen und haben unsere Kunden sehr sorgfältig ausgewählt, so dass wir uns in Bezug auf die baltischen Länder nur wenig Sorgen zu machen brauchen. Auch quantitativ sind unsere Risiken überschaubar, denn lediglich 3 % unserer Kreditsumme entfallen auf die baltischen Länder. Wie schätzen Sie die Entwicklung der Kreditverluste ein? Üblicherweise nehmen die Kreditverluste einer Bank in einer Wirtschaftskrise zu. Dies ist auch jetzt nicht anders, wie der Anstieg der Wertberichtigungen im letzten Quartal 2008 gezeigt hat. Wir gehen davon aus, dass die Wertberichtigungen 2009 auf einem Niveau wie im letzten Quartal 2008 bleiben werden. In und anderen Ländern klagen so manche Unternehmen über die restriktive Kreditvergabe der Banken. Welche Linie verfolgt diesbezüglich Nordea? Grundsätzlich überprüfen wir natürlich bei jeder Kreditvergabe die möglichen Risiken in guten wie in schlechten Zeiten. Es ist klar, dass in einer Wirtschaftskrise die Risiken für die Unternehmen und damit auch für die Kredit vergebende Bank steigen, was auch zur Ablehnung eines Kredites führen kann. Aber guten Kunden mit überschaubarem Risiko gewähren wir genauso Kredite wie vorher auch. Grundsätzlich hat sich daher an unserer Kreditvergabepolitik nichts geändert. n 14 Deutsch-Finnischer Handel 1 2009 Deutsch-Finnischer Handel 1 2009 15
Wirtschaftsnachrichten Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten Talousuutiset 09422_AZ_HANDERMAGAZIN_87X260 09.02.2009 12:08 Uhr Sei René Nyberg vom East Office of Finnish Industries: Langfristig riesiges Potential auf russischem Markt Der ehemalige Botschafter von Finnland in, René Nyberg, leitet seit Frühjahr letzten Jahres das East Office of Finnish Industries Ltd in Helsinki. Wir sprachen mit Botschafter a.d. René Nyberg über die Aufgaben des Büros. Herr Nyberg, von wem wurde das East Office of Finnish Industries gegründet? Es gab einen objektiven Bedarf finnischer Großunternehmen für die Wahrnehmung ihrer Interessen auf dem russischen Markt. Daher gründeten 19 führende finnische Unternehmen im Frühjahr 2008 das East Office, zu dessen Geschäftsführer ich gewählt wurde. Das East Office ist also kein Verein, sondern eine Gesellschaft, an dem 19 finnische Großunternehmen beteiligt sind. Vertreter dieser Großunternehmen, darunter Fazer, Wärtsilä, Kone, Fortum, UPM-Kymmene usw., bilden den Aufsichtsrat, mit dessen Vorsitzenden Jaakko Rauramo vom Sanoma-Konzern ich mich regelmäßig über die Strategie des East Offices abstimme. Dem Aufsichtsrat gehört im Übrigen auch ein Vertreter des Finnischen Außenministeriums an. Wieviele Mitarbeiter hat das East Office? In unserem Büro in Helsinki sind fünf qualifizierte Mitarbeiter beschäftigt. Wir sind also ein relativ kleines Büro, was aber durchaus beabsichtigt ist, denn wir wollen eher eine Boutique als ein Großist sein. Voraussichtlich noch in diesem Frühjahr werden wir in Moskau ein zweites Büro eröffnen. Dann werde ich mir auch eine Wohnung in Moskau nehmen, da ich dann wohl ständig zwischen Helsinki und Moskau hin und her pendeln werde. Was sind die Aufgaben des East Offices? Die 19 am East Office beteiligten finnischen Großunternehmen sind mit einer Investitionssumme von knapp 4 ½ Mrd. für etwa 80 % der finnischen Investitionen in Russland verantwortlich. Daher sind unsere Aufgaben vornehmlich darauf ausgerichtet, die Tätigkeit unserer Anteilseigner bei ihrem Engagement in Russland zu unterstützen. Im Einzelnen geschieht dies durch die Information über die politsche und wirtschaftliche Lage in Russland die Kontaktpflege zu russischen Führungskräften in Wirtschaft und Politik sowohl auf föderaler als auch auf regionaler Ebene die Förderung von Beziehungen zu Behörden, Politikern und Medien in Russland, Finnland sowie auch anderen Ländern in Europa den Informationsaustausch zwischen den Anteilseignern untereinander die Durchführung von Seminaren und anderen Veranstaltungen, die unseren Anteilseignern u.a. die Knüpfung neuer Kontakte ermöglichen und bei Bedarf auch die Einzelberatung unserer Anteilseigner Lässt sich das East Office of Finnish Industries mit dem Ost-Ausschuss der Deutschen Wirtschaft vergleichen? Das ist richtig, wir sind durchaus vergleichbar mit dem Ost-Ausschuss der Deutschen Wirtschaft, mit dem wir auch Kontakte pflegen. Erst letzte Woche habe ich mich mit Prof. Dr. Klaus Mangold, dem Vorsitzenden des Ost-Ausschusses, in getroffen. Allerdings beschäftigen sich unsere Aktivitäten nur mit Russland, während der Ost-Ausschuss die Interessen deutscher Unternehmen nicht nur in Russland, sondern auch in anderen osteuropäischen Ländern wahrnimmt. Mit welchen Institutionen arbeiten Sie zusammen? Lassen Sie mich zunächst feststellen, dass wir ganz eigenständig arbeiten und an keine andere Organisation angebunden sind. Selbstverständlich stimmen wir uns in unserer Tätigkeit mit dem Hauptverband der Finnischen Wirtschaft (EK) ab und pflegen auch persönliche Kontakte zur Finnisch-Russischen Handelskammer sowie anderen Einrichtungen. Wie schätzen Sie die wirtschaftliche Entwicklung in Russland ein? Natürlich ist auch Russland von der derzeitigen weltweiten Wirtschaftskrise nicht verschont geblieben. Langfristig gibt es jedoch ein riesiges Potential auf dem russischen Markt, sowohl was Konsumgüter als auch Investitionsgüter betrifft. Die Europäische Union ist ja sozusagen der Modernisierungspartner der russischen Wirtschaft. Als unmittelbarer Nachbar und mit einer langen Tradition intensiver Handelsbeziehungen verfügt Finnland dabei über einen natürlichen Vorteil und ist daher ein durchaus ernstzunehmender Akteur auf dem russischen Markt. Immerhin hatte der finnisch-russische Handel im letzten Jahr ein Volumen von knapp 18 Mrd., was auch verglichen mit den 68 Mrd. des deutsch-russischen Handels doch recht beachtlich ist. Finnland sollte auch seine führende Rolle im Transithandel mit Russland in den nächsten Jahren behaupten können. Gerade beim Transport von hochwertigen und leicht verderblichen Waren wird Finnland weiterhin einen Wettbewerbsvorteil haben dank eines qualitativen Vorsprungs in Bezug auf Sicherheit und Schnelligkeit. n East Office of Finnish Industries Aleksanterinkatu 15 B FI-00100 Helsinki Finnland www.eastoffice.fi E-mail: office@eastoffice.fi Telefon: +358 10 841 4100 Myllykoski, die Mühle am Fluss Kymi, war der Ursprung des finnischen Papierherstellers MYLLYKOSKI. Seit 1892 ist aus der Mühle am Fluss die Myllykoski Gruppe, ein international führender Hersteller für grafische Druckpapiere, in Verantwortung für Natur und Umwelt geworden. Heute verfügt MYLLYKOSKI über 9 Papierwerke in Europa und den USA. Über 3 Mio. Tonnen Papier werden jährlich über das eigene Vertriebsnetz MYLLYKOSKI SALES in mehr als 50 Länder weltweit vertrieben. www.myllykoski.com 16 Deutsch-Finnischer Handel 1 2009 Deutsch-Finnischer Handel 1 2009 17
Mitglieder Jäsenet Neue Mitglieder Wir heißen folgende Unternehmen und Institutionen als neue Mitglieder in der Deutsch-Finnischen Handelskammer willkommen. Allmark Oy Lauttasaarentie 52 A D-00200 HELSINKI Tel.: +358-9-6211234 Fax: +358-9-674456 www.allmark.fi ari.pohjanlehto@jeansibeliusmarketing.com ASP Sporthorses Heinäsintie 85 FI-08700 LOHJA Tel.: +358-40 4174170 Fax: +358-9-8849706 www.aspsporthorses.com anna.palmgren@pp.inet.fi Berolina Mannerheimintie 130 a 16 FI-00270 HELSINKI Tel.: +358-50-4908609 mikko@saunamessut.fi Bijou Brigitte Oy c/o Asianajotoimisto Kari Lunnas Mikonkatu 18 B 8 FI-00100 HELSINKI Tel.: +49-40-606090 Fax: +49-40-60609150 www.bijou-brigitte.com Porr@bijou-brigitte.com Bruker AXS Microanalysis GmbH Schwarzschildstrasse 10-12 D-12489 BERLIN Tel.: +49 30 67099015 Fax: +49 30 67099030 www.bruker-axs.de gabriele.seifert@bruker-axs.de Cupori Group Oy Vaisalantie 2 FI-02130 ESPOO Tel.: +358-9-4213321 Fax: +358-9-4123022 www.cupori.com lauri.rautala@outokumpu.com DelosAurum Oy Lentokatu 2 FI-90460 OULUNSALO Tel.: +358-50-5052082 Fax: +358-8-5270090 www.delosaurum.net ari.puhakka@delosaurum.net E.ON Suomi Oy Itämerenkatu 1 FI-00180 HELSINKI Tel.: +358-10-2265000 Fax: +358-10-2265001 www.eon.fi info@eon.fi FinDe-Services Kulmatie 7-9 b10 FI-21290 RUSKO Tel.: +358-2-2301198 www.fin-de.net birgit.griese@fin-de.net Finpremium Oy Sinikalliontie 9 FI-02630 ESPOO Tel.: +358-20-7416690 Fax: +358-20-7416699 www.finpremium.fi kimmo.rautanen@finpremium.fi FRANZEN Ingenieur- und Montagebau GmbH Hausener Straße 47-49 D-56736 KOTTENHEIM Tel.: +49-2651-40080 Fax: +49-2651-400897 www.franzengroup.net hartmut.bressler@franzengroup.net Harald Voß Ingenieurbüro für Anlagensicherheit Feldstrasse 10 D-21522 HITTBERGEN Tel.: +49-171-4063500 vossharald@aol.com Interbau Oy Pohjoinen Rautatiekatu 15 B FI-00100 HELSINKI Tel.: +358-50 5002577 Fax: +358-9-47745222 www.peakgroup.fi raimo.jokinen@peakgroup.fi Lieksan Kelometsä Oy Kerantie 26 FI-81720 LIEKSA Tel.: +358-50 5584991 www.subtimer.fi peter.ekholm@kelometsa.fi Oy Eliron Logistics Ltd Vanha Porvoontie 231/E1 FI-01380 VANTAA Tel.: +358-207-931600 Fax: +358-207-931619 www.eliron.fi kaj.lannenpaa@eliron.fi ProLicht Werbung GmbH Schinkelstrasse 4 D-31137 HILDESHEIM Tel.: +49-5121-75020 Fax: +49-5121-52853 www.prolicht.com b.lasotta@prolicht.com Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 A FI-00580 HELSINKI Tel.: +358-9-148861 Fax: +358-9-735338 www.asiakastieto.fi jaana.uponen@asiakastieto.fi Trans-Hansa International Oy Pansiontie 45 FI-20210 TURKU Tel.: +358-2-2303900 Fax: +358-2-2306676 www.trans-hansa.com sirpa.jarvinen@trans-hansa.com Webropol Oy Huovitie 3 FI-00400 HELSINKI Tel.: +358-207-413240 Fax: +358-9-56178279 www.webropol.fi erik.romar@webropol.com Geschäftsvermittlungen Liikeyhteyksiä Finnische Unternehmen suchen deutsche Produkte Suomalaiset yritykset etsivät saksalaisia tuotteita 41216 Südostfinnisches Unternehmen sucht Kontakt zu Metzgereien und Fleischveredelungsfirmen, die frisches Rind- und Schweinefleisch in Vakuumverpackungen liefern können. Die Menge wäre ca. 10.000 kg/woche. Die Firma hat gute Kontakte sowohl zu großen als auch zu kleinen Fleischveredelungsfirmen. Fi Pluslogistic Oy Haapalantie 9 45200 KOUVOLA Finnland Tel. +358 50 3222065 E-Mail: jyri.suominen@pluslogistic.fi Ansprechpartner: Herr Jyri Suominen 41217 Finnischer Großhändler von historischen und nostalgischen Bauprodukten sucht Kontakt zu Herstellern von Schmiedenageln und Maschinenschmiedenageln sowie Scharnierfabriken, die nostalgische Produkte herstellen. Auch gebrauchte Maschinen zur Herstellung von Maschinenschmiedenageln sind von Interesse. Oy Rakennusapteekki Ruukintie 8 10330 PINJAINEN Finnland Tel. +358 19 233975 Fax +358 19 233935 www.rakennusapteekki.fi E-Mail: office@rakennusapteekki.fi Ansprechpartner: Herr Rolf Ringbom Finnische Unternehmen suchen Vertriebspartner/Abnehmer in Suomalaiset yritykset etsivät edustajaa/ostajaa Saksasta 41172 Done Logistics plant und liefert automatische Materialbehandlungs- und Spezialladesysteme und sucht nun einen Agenten in. Wir bieten umfassende Lösungen an, die nach Bedarf Automation, Steuerungs- und Ladesysteme beinhalten. Beispiele unserer Lieferungen sind Nachbehandlungssysteme für Rollen der Papier-, Papierweiterverarbeitungs- und Kunststoffindustrie sowie Pack-, Lade-, Lagerungs- und Sammelsysteme für die Lebensmittel- und Getränkeindustrie. Done Logistics Oy PL 521 61800 KAUHAJOKI Finnland Tel. +358 20 5253009 Fax +358 20 5253090 www.donelogistics.fi E-Mail: pirjo-leena.ketola@donesolutions.com Ansprechpartner: Frau Pirjo-Leena Ketola 41215 Südostfinnisches auf die Naturprodukte spezialisiertes Unternehmen sucht Importeur/ Vertriebspartner/Abnehmer und bietet verschiedene Dienstleistungen an. Zu den Produkten gehören Gesundheits- und Hautpflegeprodukte aus Harz und Teer, Saunaprodukte und nordfinnische Naturprodukte. Zu den Dienstleistungen gehört Dolmetscherservice Finnisch-Deutsch-Finnisch u.a. in den Bereichen Tourismus, Catering, Industrie und Bau. Siinu Pekankuja 1 Ä 45160 KOUVOLA Finnland Tel. +358 41 4558777 www.siinu.com E-Mail: helena.seppanen@axelrose.fi Ansprechpartner: Frau Helena Seppänen 41218 Finnischer Hersteller von Filzhüten, Schals und Schlips aus Wolle sucht Abnehmer und Kontakt zu hochwertigen Kaufhäusern. Selki Fabrik Oy Hiilikatu 3 00180 HELSINKI Finnland Tel. +358 40 5368621 www.selkifabrik.fi E-Mail: hanna@selkifabrik.fi Ansprechpartner: Frau Hanna Kurkela Kooperation, Dienstleistungen Yhteistyökumppaneita, palveluita 41211 Ich biete zuverlässige, günstige und praxisnahe Übersetzungen Finnisch-Deutsch-Finnisch an. T.K. Hutzfeld Käännöspalvelu-Übersetzungsservice Isokaari 15 D 7 00750 HELSINKI Finland Tel. +358 45 6399139 www.elisanet.fi/tkhutzfeld/ E-Mail: tkhutzfeld@gmail.com Ansprechpartner: Frau Tiina Hutzfeld Saksalaiset yritykset etsivät suomalaisia tuotteita Deutsche Unternehmen suchen finnische Produkte 41184 Eteläsaksalainen luomuravintolan ja verkkokaupan omistaja etsii yhteyttä xylitol-tuotteiden tukkukauppiaisiin. Yritys on kiinnostunut ostamaan pienempiä määriä Fennobon Oy:n ja Leaf Oy:n tuotteita Zur Schloss-Eule Wiedmar 18 87629 FÜSSEN Sähköposti: hartmut.noeller@googlemail.com Yhteyshenkilö: Herr Hartmut Noeller Geschäftsvermittlungen Liikeyhteydet 41189 Itäsaksalainen yritys etsii spektroliitiia. Mineex Dorfstraße 70 a 08340 SCHWARZENBERG Puh. +49 3774 206466 Faksi +49 3774 761673 www.mineex.de Sähköposti: info@mineex.de Yhteyshenkilö: Frau Angelika Morgenstern 41197 Eteläsaksalainen yritys etsii yhteyttä stanssausosien valmistajiin. Messe- und Teileservice Rothaustr. 42 94572 SCHÖFWEG Puh. +49 9908 602 Faksi +49 9908 871134 Sähköposti: giebelerteile@gmx.net Yhteyshenkilö: Herr Oskar Giebeler 41198 Keskisaksalainen yritys etsii yhteyttä kemianteollisuuteen saadakseen uusia edustuksia. GB-Chemie GmbH Zeilharder Straße 25 64409 MESSEL Puh. +49 6159 91610 Faksi +49 6159 916144 www.gb-chemie.com Sähköposti: horst.ludwig@gb-chemie.com Yhteyshenkilö: Herr Horst Ludwig 41207 Hampurilainen koristeiden, mainostuotteiden ja asiakkaiden toiveiden mukaisten myyntituotteiden maahantuoja ja valmistaja etsii yhteyttä lasten puupelien (esim. Domino-peli) valmistajiin. refresh Decoration Items Overseas Trade GmbH Gotenstraße 19 21 20097 HAMBURG Puh. +49 40 23788230 Faksi +49 40 23788231 Yhteyshenkilö: Herr Deniz Guletinmaz 41212 Eteläsaksalainen hedelmä- ja viiniviljelmillä käytettävien puupylväiden valmistaja etsii uusia edustuksia. Ennen kaikkea haetaan yhteyttä sisärakentamiseen käytettävän sahatavaran ja sisustustuotteiden valmistajiin, jotka haluavat myydä tuotteitaan Etelä- Saksaan, Itävaltaan ja Sveitsiin. Holzprofi Lacher Ltd. Hauptstraße 34-36 88486 KIRCHBERG / ILLER Puh. +49 7354 2362 Faksi +49 7354 8997 Yhteyshenkilö: Herr Josef Lacher 18 Deutsch-Finnischer Handel 1 2009 Deutsch-Finnischer Handel 1 2009 19
Geschäftsvermittlungen Liikeyhteydet Geschäftsvermittlungen Liikeyhteydet 41219 Toimistotarvikkeiden valmistaja etsii yhteyttä korkealaatuisen paperin, kartongin, pahvin ja harmaapahvin valmistajiin. ELBA Buerosysteme GmbH & Co.KG Maybachstr. 2 45891 GELSENKIRCHEN Puh. +49 209 97604338 Faksi +49 209 97604308 www.elba.de Sähköposti: wendler@elba.de Yhteyshenkilö: Frau Alexandra Wendler 41222 Eteläsaksalainen saha etsii kuusipuuta ja Siperian lehtikuusta. W. Harryson Ltd. Postfach 1130 73747 OSTFILDERN Puh. +49 711 3656600 Sähköposti: widlewski-w.harryson@web.de Yhteyshenkilö: Herr Wolfgang Widlewski 41223 Keskisaksalainen yritys etsii yhteyttä muovilusikoiden, -tölkkien, -säiliöiden ja -pullojen sekä muiden muovisten elintarvikepakkausten valmistajiin. Nestlé Unternehmungen GmbH Lyoner Str. 23 60523 FRANKFURT AM MAIN Puh. +49 69 66712997 Faksi +49 69 66714785 www.nestle.de Sähköposti: Alexander.Isaak@DE.nestle.com Yhteyshenkilö: Herr Alexander Isaak 41225 Eteläsaksalainen yritys etsii yhteyttä saunojen, kotien ja puutuotteiden valmistajiin. 1.2.3. Massivbau GmbH Molkereiweg 1a 91608 GESLAU BEI ROTHENBURG O.D.T. Puh. +49 9867 978080 Faksi +49 9867 978096 www.123massivbau.de Sähköposti: wolfgang.stelzer@123massivbau.de Yhteyshenkilö: Herr Wolfgang Stelzer Saksalaiset yritykset etsivät edustajaa/ostajaa Suomesta Deutsche Unternehmen suchen Vertriebspartner/Abnehmer in Finnland 40953 Aurinkoenergia-, lämmitys-, lämpöpumppu- ja säätötekniikan valmistaja etsii maahantuojaa/ edustajaa/lämmitystekniikan tukkukauppiaita. Nehs Produktions und Vetriebs GmbH Keltenring 7 85658 EGMATING Puh. +49 8095 87970 Faksi +49 8095 879750 www.nehs.de Sähköposti: b.nehs@v-d-nehs.org Yhteyshenkilö: Herr Benjamin von der Nehs 41143 Teollisuusrobottien valmistaja etsii maahantuojaa/edustajaa/robottien myyjää, joka vastaa tuotteiden myynnistä ja teknisestä neuvonnasta. DENSO Automotive GmbH Waldeckerstr. 9 64546 MOERFELDEN-WALLDORF Puh. +49 6105 2735170 Faksi +49 6105 2735180 www.densorobot.com Sähköposti: m.hanetseder@denso-auto.de Yhteyshenkilö: Herr Markus Hanetseder 41179 Pohjoissaksalainen helmien maahantuoja etsii ostajia. Di-Perle GmbH Ulzburger Str. 489 22846 NORDERSTEDT Puh. +49 40 5255100 Faksi +49 40 5254512 www.di-perle.de Sähköposti: hans.busse@di-perle.de Yhteyshenkilö: Herr Hans Busse 41180 Pohjoissaksalainen yrttiliköörin valmistaja etsii maahantuojaa. Progress Trading Eichhornweg 2 21244 BUCHHOLZ I.D. NORDHEIDE Puh. +49 4181 1374290 Faksi +49 4181 1374291 www.augustinertropfen.com Sähköposti: Haydnvonhohnstein@Progress-Trading.de Yhteyshenkilö: Herr Haydn von Hohnstein 41181 Länsisaksalainen käytettyjen painevalukoneiden myyjä etsii yhteyttä kevytmetallipainevalutuotteiden valmistajiin. KRIMACO GmbH Lindemannstr. 31 40237 DÜSSELDORF Puh. +49 211 671001 Faksi +49 211 671005 www.krimaco.de Sähköposti: info@krimaco.de Yhteyshenkilö: Herr Heinz W. Kriescher 41182 Eteläsaksalainen kirjoitusvälineiden valmistaja etsii yhteyttä toimistotarvikkeiden ja lahjatavaroiden kauppiaisiin. ONLINE Schreibgeräte GmbH Moosweg 8 92318 NEUMARKT Puh. +49 9181 259647 Faksi +49 9181 259699 www.online-pen.com Sähköposti: ronny.koettler@online-pen.com Yhteyshenkilö: Herr Ronny Köttler 41183 Alle vuoden käytössä olleiden kunnostettujen korkealaatuisten elektronisten laitteiden myyjä etsii maahantuojaa/edustajaa/tukkukauppiaita/ jälleenmyyjiä. CCR Logistics Systems AG Karl-Hammerschmidt-Str. 36 85609 DORNACH Puh. +49 89 49049470 Faksi +49 89 4904933470 www.ccr.de Sähköposti: sascha.bruss@ccr.de Yhteyshenkilö: Herr Sascha Bruss 41185 Polkupyörätelineiden ja suojien, katosten, tupakointitilojen, näyttötaulujen ja liikuteltavien toimitilojen valmistaja etsii maahantuojia, tukkukauppiaita, edustajia ja ostajia. Walter Solbach Metallbau GmbH Industriestr. 20 51545 WALDBRÖL Puh. +49 2291 86235 Faksi +49 2291 86235 www.wsm.eu Sähköposti: annelise.dahl@wsm.eu Yhteyshenkilö: Herr Daniel Mikhalev 41186 Pohjoissaksalainen hyötyajoneuvojen varaosien myyntiin erikoistunut yritys etsii maahantuojaa/ ajoneuvojen varaosien tukkukauppiaita. International Trade Agency Strandallee 113 23669 TIMMENDORFER STRAND Puh. +49 4503 898877 Faksi +49 4503 898878 Sähköposti: dvz@ita-online.de Yhteyshenkilö: Herr Detlef von Zastrow 41187 Itäsaksalainen seinien ja pintojen päällysteiden valmistaja etsii maahantuojaa/ edustajaa/rakennustuotteiden tukkukauppiasta, jolla on hyvä jakeluverkosto. Sandstein Concept GmbH & Co.KG Gartenstraße 50 01445 RADEBEUL Puh. +49 351 79567670 Faksi +49 351 79567679 www.sandstein-concept.de Sähköposti: j.kretzschmar@sandstein-concept.de Yhteyshenkilö: Herr Jörg Kretzschmar 41188 Pohjoissaksalainen tuulivoimaloiden valmistaja etsii maahantuojaa. Re-CO2Tec Distribution AG Karlumer Str. 6 25917 ACHTRUP Puh. +49 4662 775903 Faksi +49 4662 775867 www.ganwind.de Sähköposti: distribution@reco2tec.de Yhteyshenkilö: Herr Jan-Friedrich Frenzel 41190 Tequilan myyjä etsii maahantuojaa/ alkoholijuomien tukkukauppiaita. Rool Europe AG Alsterberg 18 b 22335 HAMBURG Puh. +49 40 55440890 Faksi +49 40 55440891 Sähköposti: mail@rool-europe.com Yhteyshenkilö: Herr Rashaa Ehlers 41191 Eteläsaksalainen sähkötekniikan valmistaja etsii maahantuojaa/edustajaa/sähkötekniikan tukkukauppiaita. Richard Bergner Elektroarmaturen GmbH & Co. KG Bahnhofstr. 8-16 91126 SCHWABACH Puh. +49 9122 871321 Faksi +49 9122 871506 www.ribe.de Sähköposti: thomas.sandner@ribe.de Yhteyshenkilö: Herr Thomas Sandner 41192 Itäsaksalainen rakennuskoneiden myyjä etsii yhteyttä rata- ja raiderakennusurakoitsijoihin. ATLAS LEIPZIG Baupartner GmbH Am Bahndamm 1 04316 LEIPZIG Puh. +49 341 6591523 Faksi +49 341 6591524 www.atlas-leipzig.de Sähköposti: info@atlas-leipzig.de Yhteyshenkilö: Frau Birgit Eichler 41193 Eteläsaksalainen naisten kenkien vienti- ja tuontiyritys etsii yhteyttä postimyyntiyrityksiin, tavarataloihin, kenkien maahantuojiin ja tukkukauppiaisiin, kenkäkauppoihin ja kenkäkauppaketjuihin. ESGANO-Schuhe Sepp-Weidinger-Weg 32 84140 GANGKOFEN Puh. +49 8722 94960 Faksi +49 8722 949626 Sähköposti: Andreas.Steckermeier@esgano.de Yhteyshenkilö: Herr Andreas Steckermeier 41195 Metallintyöstökoneiden (taontakoneet) valmistaja etsii ostajia. Presstec Oststrasse 16 77694 KEHL Puh. +49 7851 936834 www.presstec.com Sähköposti: c.olas@presstec.com Yhteyshenkilö: Frau Christiane Olas 41196 Eteläsaksalainen luonnontekstiilituotteiden valmistaja etsii yhteyttä tekstiilien valmistajiin ja tukkukauppiaisiin. SchauWecker NaturTextil GmbH Killertalstraße 9 72739 HECHINGEN Puh. +49 7477 1076 Faksi +49 7477 1368 Sähköposti: schauwecker.naturtextil@t-online.de Yhteyshenkilö: Herr Rico Schauwecker 41199 Termoplastisten korkeapaineletkujen valmistaja etsii edustajaa. Tuotteet annetaan edustettaviksi yksinsoikeudella. SPIR STAR Druckschläuche AG Auf der Rut 3 64668 RIMBACH Puh. +49 6253 988938 Faksi +49 6253 988933 www.spirstar.de Sähköposti: stefanie.malik@spirstar.de Yhteyshenkilö: Frau Stefanie Malik 41200 Ravintolisien valmistaja etsii maahantuojaa/ edustajaa/luontaistuotteiden ja ravintolisien tukkukauppiaita. Il Gaudium GmbH Koelner Weg 38-40 50858 KÖLN Puh. +49 221 8000121 Faksi +49 221 2824576 www.ilgaudium.com Sähköposti: as@ilgaudium.de Yhteyshenkilö: Herr Anja Saremi 41201 Rakennuskoneiden myyjä etsii yhteyttä rakennuskoneiden kauppiaisiin ja rakennusliikkeisiin. Josef Fleck GmbH & Co. Bauunternehmungs KG Postfach 1223 83045 BRUCKMÜHL Puh. +49 8062 1071 Faksi +49 8062 3186 Yhteyshenkilö: Herr Josef Fleck 41204 Moottoripyörävaatteiden valmistaja etsii yhteyttä moottoripyöräasujen ja varusteiden tukkukauppiaisiin tai myymäläketjuihin. Tuotteiden edustus annetaan yksinmyyntioikeudella. Roleff Motorrad-Mode GmbH Raiffeisenstr. 2 57462 OLPE/ BIGGESEE Puh. +49 2761 929307 Faksi +49 2761 2528 www.roleff.de Sähköposti: wolfgang@roleff.de Yhteyshenkilö: Herr Wolfgang Roleff 41205 Berliiniläinen kaapeliverkko-, telekommunikaatio- ja energianhuoltoalan käyttöön tarkoitettujen tietokoneohjelmistojen valmistaja etsii ostajia. CreaTa Software GmbH Geschwister-Scholl-Str. 45 14471 POTSDAM Puh. +49 2661 949786 Faksi +49 2661 949787 www.creata-software.de Sähköposti: Juergen.R.Dietrich@t-online.de Yhteyshenkilö: Herr Jürgen R. Dietrich 41206 Betonituotetehtaiden käytettyjen koneiden ja betonituotteiden valmistuslaitteiden myyjä etsii yhteyttä kevytbetonituotteiden (esim. seinien) valmistajiin, betonitehtaisiin, betonin valmistajiin, betonista valmistettujen valmisosien ja rakennusosien valmistajiin sekä yli 80 henkeä työllistäviin rakennusliikkeisiin. Fuchs TransConTec GmbH & Co.KG Amselweg 8 92360 MÜHLHAUSEN Puh. +49 9103 794758 Faksi +49 9103 794769 www.transcontec.com Sähköposti: neomi.cresse-steinlein@transcontec.com Yhteyshenkilö: Frau Neomi Cresse-Steinlein 41208 Lieriö- ja kartiosokkien valmistaja etsii ostajia. Yrityksellä on jo vientiä Suomeen. Gregory & Maackens GmbH & Co. KG Industriestr. 10 57368 LENNESTADT Puh. +49 2721 132155 Faksi +49 2721 132138 www.gremako.de Sähköposti: a.vollmert@gremako.de Yhteyshenkilö: Herr Andreas Vollmert 20 Deutsch-Finnischer Handel 1 2009 Deutsch-Finnischer Handel 1 2009 21
Geschäftsvermittlungen Liikeyhteydet Kauppakamari DFHK Intern 41209 Miesten muotivaatteiden valmistaja etsii maahantuojaa/edustajaa/miesten vaatteiden tukkukauppiaita. Patrice Ramim GmbH Muehlstraße 13 72555 METZINGEN Puh. +49 7123 1399 Faksi +49 7123 42170 www.ramim.com Sähköposti: info@ramim.com Yhteyshenkilö: Frau Cathrin Streble 41214 Jäteastioiden valmistaja etsii ostajia/ jäteastioiden tukkukauppiaita. E.K.H. Plauen GmbH Fürstenwalder Allee 292 12589 BERLIN Puh. +49 30 64840662 Faksi +49 30 6489927 www.ekh-plauen.com Sähköposti: daniela.wendenburg@eberhard-paul.com Yhteyshenkilö: Frau Daniela Wendenburg 41220 Puu-, metalli- ja muovituotteiden valmistaja etsii yhteyttä puutarhakoristeiden ja maatalouskoneiden tukkukauppiaisiin. ACI-Direkt Mersch 16f 59174 KAMEN Puh. +49 2307 924642 Faksi +49 2307 924642 www.aci-direkt.de Sähköposti: info@aci-direkt.de Yhteyshenkilö: Herr Adrian Czyrko 41221 Ratsastusurheilutuotteiden valmistaja etsii maahantuojaa/edustajaa. BUSSE Sportartikel GmbH & Co.KG Industriering 2 49393 LOHNE Puh. +49 4442 936916 Faksi +49 4442 936937 www.busse-reitsport.de Sähköposti: hoppe@busse-reitsport.de Yhteyshenkilö: Herr Dierk Hoppe 41224 Uusien, käytettyjen ja uudelleenpinnoitettujen renkaiden vienti- ja tuontiyritys etsii yhteyttä rengasliikkeisen ja rengaspinnoitusyrityksiin. Kurz Karkassenhandel GmbH Heinrich-Otto-Str. 19 73240 WENDLINGEN Puh. +49 7024 941814 Faksi +49 7024 941820 www.kurz-karkassenhandel.de Sähköposti: hanna.schoeberl@reifen-kurz.com Yhteyshenkilö: Frau Hanna Schöberl 41226 Liimanauhojen, työkalujen ja kalvojen valmistaja etsii maahantuojaa/edustajaa/ tukkukauppiaita. B.E.T.A. Tape Selbstklebeprodukte GmbH Luisental 51 41199 MÖNCHENGLADBACH Puh. +49 2166 188584 Faksi +49 2166 188588 www.betatape.de Sähköposti: d.schiffer@betatape.de Yhteyshenkilö: Herr David Schiffer 41227 Kosmetiikan valmistaja etsii yhteyttä kosmetiikan maahantuojiin ja jakelijoihin. NEOVITA COSMETICS - SINGER-Kosmetik GmbH Ziegeleistr. 2-6 69256 MAUER Puh. +49 6226 92160 Faksi +49 6226 921666 Sähköposti: kzi@neovita.de Yhteyshenkilö: Frau Katrin Zilles Yhteistyökumppaneita, palveluita Kooperation, Dienstleistungen 41178 Etsimme työntekijöitä puhelimitse tapahtuvaan asiakaspalveluun Mannheimiin. Hakijoilta edellytämme sujuvaa suomen ja englannin kielen taitoa sekä sopivaa koulutusta. Roche Diagnostics GmbH Sandhofer Straße 68305 MANNHEIM Puh. +49 621 75919222 Faksi +49 621 7591621 www.roche.de/jobs Sähköposti: angela.clauss@roche.com Yhteyshenkilö: Frau Angela Clauss 41194 UMFORMTECHNIK (muovaustekniikka) -lehden julkaisija etsii yhteyttä teräsputkien valmistajiin, metallin takomis-, meistämis- ja puristamisyrityksiin, metallin pintakäsittelyja karkaisulaitoksiin, kiinnittimien, ruuvien, ketjujen, jousien, laakerien, hammaspyörien ja muiden voimansiirto-osien valmistajiin sekä metallintyöstö- ja -jalostuskoneiden valmistajiin. Meisenbach GmbH Franz-Ludwig-Straße 96047 BAMBERG Puh. +49 951 861184 Faksi +49 951 861158 www.meisenbach.de Sähköposti: c.werner.koenig@meisenbach.de Yhteyshenkilö: Frau Christina Werner-König 41202 Heinäkuussa 2009 pidettävien Cablewakeboardingin EM-kisojen markkinoija etsii yhteyttä urheilualan markkinointitoimistoihin ja tapahtumanjärjestäjiin. ID+MA GmbH & Co. KG Im Blankenfeld 2 (Torhaus Bottrop) 46238 BOTTROP Puh. +49 2041 7825777 Faksi +49 2041 7825771 www.id-ma.com Sähköposti. c.stoehr@id-ma.com Yhteyshenkilö: Frau Charlotte Stöhr 41211 Tarjoan luotettavia, edullisia ja käytännönläheisiä käännöspalveluja suomi-saksa-suomi. T.K. Hutzfeld Käännöspalvelu- Übersetzungsservice Isokaari 15 D 7 00750 HELSINKI Finland Puh. 045 6399139 www.elisanet.fi/tkhutzfeld/ Sähköposti: tkhutzfeld@gmail.com Yhteyshenkilö: Tiina Hutzfeld Suomeen vierailulle tulevat saksalaiset yritykset tarjoavat tuotteitaan Seuraavat saksalaiset yritykset etsivät Suomesta maahantuojia, edustajia, yhteistyökumppaneita, tukkukauppiaita, jälleenmyyjiä tai ostajia. Yritysten edustajat vierailevat Suomessa maalis-toukokuussa 2009. Tapaamisjärjestelyistä vastaa Maija Nuutinen, puh. (09) 6122 1229 tai maija.nuutinen@dfhk.fi. Tekniset tuotteet: ACSYS Lasertechnik GmbH, www.acsys.de Yritys valmistaa lasertekniikkaa materiaalin työstöön. Tuotevalikoimaan kuuluu lasermerkintä-, -kaiverrus-, -leikkaus ja -hitsauslaitteet. Asiakkaina ovat mm. autoteollisuus, elektroniikka- ja sähkötekniikkateollisuus, kellojen, korujen ja kolikoiden valmistajat, lääkintätekniikan valmistajat, muoviteollisuus, painoteollisuus, työkalujen ja muottien valmistajat ja laserpalveluyritykset. Bi-Ber GmbH & Co. Engineering KG, www.bilderkennung.de Konenäköalan yritys valmistaa kuvantunnistamislaitteita makeisteollisuudelle. Laitteilla tarkastetaan muottien puhtaus ennen uutta käyttöä. Brandenburger Kabelwerk GmbH, www.bkw-kabel.de Yritys valmistaa erilaisia erikoiskaapeleita. Päätuotteena on eristetyt riippukierrekaapelit, jotka soveltuvat käytettäviksi myös äärimmäisissä sääolosuhteissa. DMB Metallverarbeitung GmbH Co. KG, www.dmb-metall.de Yritys valmistaa metalliosia asiakkaan toiveiden mukaan. Asiakkaina ovat autoteollisuus, koneiden ja sähkötekniikan valmistajat, huonekalujen (erityisesti keittiö- ja kylpyhuonekalusteiden) sekä helojen valmistajat. IMM Holding GmbH, www.twall.de Yritys valmistaa reaktioseiniä, joita käytetään mm. kuntosaleilla, kuntoutuslaitoksissa ja erilaisissa yleisötapahtumissa reaktiokyvyn harjoittamiseen. Elintarvikkeet: Classic Conditorei GmbH, www.classic-conditorei.com Yritys valmistaa pakastettuja kakkuja, torttuja ja muita makeita leivonnaisia. Erste Salzwedeler Baumkuchenfabrik Hennig, www.baumkuchen-salzwedel.de Yritys valmistaa suklaalla päällystettyjä kerroksittain leivottuja kuivakakkuja. Saksassa tuotetta kutsutaan nimellä Baumkuchen. Leivonnaiset säilyvät tuoreina 10 päivää ja pakastettuna 2 vuotta. Fahner Frucht Handels- und Verarbeitungs GmbH, www.fahner-frucht.de Yritys valmistaa mm. omenamehua, appelsiinitäysmehua ja nektareita. Yritys etsii yhteyttä yrityksiin, jotka pullottaisivat mehut Suomessa. Mehuja voidaan toimittaa myös lasipulloissa tai kartonkipakkauksissa ja mahdollisesti muovipulloissa. Geflügelhof Oehlert, www.gefluegelhof-oehlert.de Yritys tuottaa korkealaatuista paistovalmista ja pakastettua ankan- ja hanhenlihaa. Linnut kasvatetaan ulkona. Hainich Konserven GmbH, www.hainichkonserven.de Yritys valmistaa hedelmä- ja vihannessäilykkeitä sekä hilloja ja marmeladeja. KEKILA E.K., www.kekila.de Yritys valmistaa hedelmä- ja marjamehuja, nektareita sekä siideriä. Tuotevalikoimaan kuuluu 22 erilaista tuotetta. Thüringer Weinkellereien GmbH, www.gotano.de Yritys valmistaa erilaisia viinipohjaisia juomia, aperitiiveja, vermouthia, glögiä ja punssia. VEOS Vertriebsgesellschaft für Obst mbh, www.veos.de Yritys toimittaa tuoreita omenoita, päärynöitä ja kirsikoita. VORWERK PODEMUS Biofleisch- und Wurstwaren GbR, www.vorwerkpodemus.de Yritys valmistaa luomulihatuotteita ja luomumakkaroita. Tuotevalikoimaan kuuluu mm. veri-, maksa- ja sylttymakkarat sekä jauheliha. Tuoreet makkarat säilyvät jopa neljä viikkoa. Wikana Keks und Nahrungsmittel GmbH, www.wikana.de Yritys valmistaa keksejä. Tuotevalikoimaa kuuluu 40 erilaista tuotetta ja myös luomukeksejä. 22 Deutsch-Finnischer Handel 1 2009 Deutsch-Finnischer Handel 1 2009 23
Kauppakamari DFHK Intern Ulkomaankauppa Aussenhandel Michelin-opas ja sen tähdet Michelinin matkaopas on ilmestynyt vuodesta 1900 ja vuodesta 1926 lähtien se on jakanut tähtiä hyville ravintoloille. Kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1936 luotiin nykyäänkin voimassa oleva luokittelu. Ravintola saa yhden tähden, jos se on arvostelijoiden mielestä poikkeuksellinen omassa luokassaan kaksi tähteä, jos ravintolan ruuanvalmistustaidot ovat erinomaiset. Ravintolan takia kannattaa poiketa reitiltä. kolme tähteä, jos henkilökunnan ruuanlaittotaito ja ravintolan ruokakulttuuri ovat kokonaisuudessaan ainutlaatuisia. Ravintola on oman matkan arvoinen. Tarkastajat kiinnittävät huomiota ruokaan, viinilistoihin, palvelualttiuteen, ravintolan ulko- ja sisäkuoreen sekä esimerkiksi keittiön ja wc-tilojen siisteyteen, mutta tarkemmin arviointijärjestelmää ei kerrota. Tähden saa nimenomaan keittiömestari. Opasta arvostetaan suuresti ammattipiireissä, Ranskassa se on jopa kansallinen instituutio. Oppaan palveluksessa on Euroopassa 85 tarkkailijaa, jotka testaavat ravintoloita ympäri maailmaa tavallisina vieraina, mutta saattavat joskus jättää esimerkiksi käyntikortin merkiksi käynnistään. Listoilla olevissa 3800 ravintolassa ja 5000 hotellissa käydään keskimäärin puolentoista vuoden välein, tähdellä palkituissa useammin. Saksassa on yhdeksän kolmen tähden ravintolaa, 18 kahden tähden ja 189 yhden tähden ravintolaa. Kaupungeista eniten tähtiä on saanut Berliini, jossa on yksi kahden tähden ja 10 yhden tähden ravintolaa. Se ainoa kahden tähden ravintola on Fischers Fritz, jonka keittiömestari Christian Lohse vastaa tämän kevään Saksalaisesta Gourmet Parsaillallisesta toukokuun alussa Helsingissä. Christian Lohse on Berliinin ainoa kahden Michelin-tähden kokki. Kahden Michelin-tähden kokin maustama parsaillallinen Saksalais-Suomalainen Kauppakamari järjestää jo kolmatta kertaa Saksalaisen Gourmet Parsaillallisen maanantaina 4. toukokuuta. Kokiksi olemme onnistuneet saamaan kahden Michelin-tähden huippukokin Christian Lohsen. Hän työskentelee Berliinissä ravintola Fischers Fritzissä, joka sijaitsee erinomaisella paikalla Gendarmenmarktilla. Sen ympärillä on muutama viiden tähden hotelli. Tapasimme hänet jo ennakkoon. Mitä erikoisuuksia ravintolanne tarjoaa? Olemme erikoistuneet kala- ja äyriäisruokiin ja käytämme vain ensiluokkaisia raaka-aineita eri puolilta Eurooppaa. Listallamme on vain vähän liharuokia. Itse syön mielelläni aina meneillään olevan sesongin tuotteita. Mikä on mielestänne tärkeintä parsassa? Olennaisinta ovat viljelijä, maaperä, tuoreus sekä parsan valmistuksen ajankohta. Parsan pitää olla tuoretta! Käytämme sekä valkoista että vihreää parsaa. Parsalajikkeitahan on yli 100, joten valinnanvaraa on runsaasti. Parhaiten parsalle sopii kevyt hiekkamaa aurinkoisella paikalla, joka lämpiää nopeasti keväällä. Kevyt, hyvin ilmastoitu hiekkamaa helpottaa myös parsan istutusta. Ette ehkä vielä tunne suomalaista keittiötä, mutta mihin haluaisitte siinä tutustua? Olen hieman tutustunut tanskalaiseen keittiöön, mutten vielä tunne suomalaista keittotaitoa. Minua kuitenkin kiinnostaa aina kunkin maan kansallisen keittotaidon ominaispiirteet. Näkyykö yleinen taloudellinen tilanne ravintolassanne? Ravintola Fischers Fritz on avoinna joka päivä ja on lähes joka päivä myös täynnä. Meillä ei ainakaan vielä ole havaittavissa jälkeäkään talouskriisistä. n Saksa vuonna 2008 yhä viennin maailmanmestari Saksan tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan saksalaisia tuotteita vietiin vuonna 2008 maailmalle 992,7 miljardin euron arvosta ja tavaraa tuotiin 814,5 miljardilla eurolla. Vienti kasvoi näin 2,8 ja tuonti 5,8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2008 kauppataseen ylijäämäksi tuli 178,3 miljardia euroa. Sitä edellisenä vuonna ylijäämä oli 195,3 miljardia euroa. Maailmankauppajärjestön WTO:n mukaan Saksa oli myös viime vuonna maailman suurin vientimaa ennen Kiinaa ja USA:ta. Suomi oli Saksan ulkomaankaupassa osallisena tasan 1,0 prosentilla sekä tuonnissa että viennissä. Saksan vientitilastossa Suomi sijoittui 19. sijalle heti Japanin jälkeen. Saksan tärkein vientimaa on edelleen Ranska ennen USA:ta, Isoa-Britanniaa ja Alankomaita. Tuontitilastojen kärjessä tapahtui muutos, kun Alankomaat ohitti Ranskan ja on nyt ensimmäisellä sijalla. Kiina säilytti paikkansa kolmanneksi tärkeimpänä tuontimaana ennen USA:ta. Suomi menetti yhden sijan ja on nyt sijalla 24. Suomen ulkomaankauppatilastossa vuodelta 2008, josta tarkemmin saksankielisillä sivuilla, Venäjä nousi Suomen tärkeimmäksi kauppakumppaniksi ohittaen Saksan ja on kärjessä sekä tuonnissa että viennissä. Saksa on Suomen toiseksi tärkein tuontimaa ennen Ruotsia ja Kiinaa. Saksa sijoittuu Suomen vientitilastossa niukasti Ruotsin jälkeen kolmannella sijalla ennen USA:ta. n Saksan vienti 2008 Saksan tuonti 2008 mrd. % mrd. % 1. Ranska 96,9 9,7 1. Alankomaat 72,1 8,8 2. Yhdysvallat 71,5 7,2 2. Ranska 66,7 8,2 3. Iso-Britannia 66,8 6,7 3. Kiina 59,4 7,3 4. Alankomaat 65,6 6,6 4. Yhdysvallat 46,1 5,6 5. Italia 64,0 6,4 5. Italia 46,0 5,6 6. Itävalta 53,8 5,4 6. Iso-Britannia 44,3 5,4 7. Belgia 51,6 5,2 7. Belgia 39,8 4,9 8. Espanja 43,7 4,4 8. Venäjä 35,9 4,4 9. Puola 40,1 4,0 9. Itävalta 33,1 4,0 10. Sveitsi 39,0 3,9 10. Sveitsi 31,2 3,8 11. Kiina 34,1 3,4 11. Tšekki 28,3 3,5 12. Venäjä 32,3 3,3 12. Puola 26,2 3,2 13. Tšekki 27,8 2,8 13. Japani 23,1 2,8 14. Ruotsi 20,6 2,1 14. Norja 22,3 2,7 15. Unkari 17,6 1,8 15. Espanja 21,6 2,6 16. Tanska 16,1 1,6 16. Unkari 17,8 2,2 17. Turkki 15,1 1,5 17. Irlanti 16,6 2,0 18. Japani 12,8 1,3 18. Ruotsi 14,2 1,7 19. Suomi 9,9 1,0 19. Tanska 11,9 1,4 20. Slovakia 8,9 0,9 20. Turkki 9,6 1,2 21. Etelä-Korea 8,8 0,9 21. Brasilia 9,4 1,1 22. Romania 8,8 0,9 22. Etelä-Korea 9,0 1,1 23. Brasilia 8,7 0,9 23. Slovakia 8,9 1,1 24. Kreikka 8,3 0,8 24. Suomi 8,1 1,0 25. Portugali 8,2 0,8 25. Taiwan 5,6 0,7 Koko vienti 992,7 100,0 Koko tuonti 814,5 100,0 24 Deutsch-Finnischer Handel 1 2009 Deutsch-Finnischer Handel 1 2009 25
Suhdanne Konjunktur Suhdanne Konjunktur DIHK:n suhdannekysely: Saksan talous alamäessä Saksan keskuskauppakamarin helmikuun lopussa julkaistu suhdannekysely antoi viitteitä edelleen jatkuviin vaikeisiin kuukausiin Saksan taloudessa. Olemme tiivistäneet suhdannekyselyn tulokset seuraavaan: huono tyydyttävä hyvä Taloudellinen tilanne yritysten arvioinnit (%) Syksy Alkuvuosi Kesä Syksy Alkuvuosi 2007 2008 2008 2008 2009 vähemmän sama enemmän Investoinnit yritysten arvioinnit (%) Syksy Alkuvuosi Kesä Syksy Alkuvuosi 2007 2008 2008 2008 2009 vähemmän sama enemmän Työllisyys yritysten arvioinnit (%) Syksy Alkuvuosi Kesä Syksy Alkuvuosi 2007 2008 2008 2008 2009 Taloudellinen tilanne Talous kokonaisuudessaan on tällä hetkellä paremmassa kunnossa kuin monesti on esitetty. Useimpien vientiin suuntautuneiden teollisuusyritysten odotukset ovat tosin kääntyneet viime kuukausina myönteisistä kielteisiksi. Kaikkiaan neljännes kaikista yrityksistä kertoo alkuvuoden sujuneen huonosti. Silti 75 prosenttia yrityksistä pitää omaa tilannettaan vähintään tyydyttävänä. Kriisi ei ole vielä ulottunut kaikille aloille. Lääketeollisuutta, vakuutusalaa sekä kuluttajia lähellä olevat aloja kuten elintarviketeollisuutta, majoitusta, vähittäiskauppaa ja henkilökohtaiset palveluja kriisi ei ole vielä pahemmin puraissut. Odotukset Odotukset ovat alhaiset. Huomattavaa on kuitenkin, että yritysten investointi- ja työllistämissuunnitelmia ei ole vedetty alas yhtä paljon kuin odotuksia. Tämä kertoo siitä, että yleiset huonot odotukset eivät kuvasta vain pelkkien taloudellisten laskelmien tuloksia vaan yleistä vahvaa epävarmuutta. Näyttää myöskin siltä, että yritysten odotuksissa eivät vielä näy laskeneet raaka-aineiden ja energian hinnat, suhdannepaketit tai alentuneet korot. Tulevina kuukausina suhdanteet osoittavat kuitenkin edelleen alaspäin. Vienti Lyhyessä ajassa viennin näkymät ovat huonontuneet enemmän kuin milloinkaan aiemmin. Kuluneina kuukausina tilauksia on peruttu ja jätetty tekemättä ennennäkemätön määrä. Erityisesti Pohjois-Amerikan ja vanhojen EU-maiden suhdanteet tuntuvat kärsineen rahoitusmarkkinoiden kriisistä. Samalla on haihtunut toive siitä, että etenkin Keski- ja Itä-Euroopan sekä Aasian kasvumarkkinat vetäisivät jatkuvasti. Juuri Saksassa vahva investointihyödykkeiden valmistus on kauan hyötynyt suotuisista suhdanteista maailmalla. Kysynnän lasku onkin osunut siihen erityisen pahasti. huonommin sama paremmin vähemmän sama enemmän Odotukset yritysten arvioinnit (%) Syksy Alkuvuosi Kesä Syksy Alkuvuosi 2007 2008 2008 2008 2009 Vienti yritysten arvioinnit (%) Syksy Alkuvuosi Kesä Syksy Alkuvuosi 2007 2008 2008 2008 2009 Investoinnit Yritysten täytyy selvästi leikata investointisuunnitelmiaan tulevina kuukausina. Investointien suhdannenäkymiä mittaava saldoluku on pudonnut rajummin kuin koskaan ennen. Tämänhetkinen -25 pistettä on kuitenkin taantumavuoden 2003 syvintä lukemaa -30 pistettä korkeampi. Paikka paikoin on näkyvissä jo valoa: Sekä lääketeollisuuden että palveluiden, kuten tiedotuksen, vakuutusten tai vapaa-ajan palveluiden tulos on jopa positiivinen. Investoivat saksalaiset yritykset varustautuvat kriisin jälkeiseen aikaan. Vaikka odotukset ovat viime aikoina olleet selvästi alamaissa, aikovat yritykset investoida myös tänä vuonna. Yrityksistä 47 prosenttia harkitsee investointiensa lisäämistä, tosin viisi prosenttia suunnittelee niiden vähentämistä. Siten viime vuoden dynamiikka laimenee vain vähän tänä vuonna. Innovoivat yritykset hyödyntävät tämän hetken talouskriisiä vahvistaakseen pitkän ajan kilpailukykyään. Tähän tulokseen tuli Saksan keskuskauppakamarin DIHK:n innovaatioraportti 2008/2009, joka Työllisyys Yritykset tarkistavat lähikuukausina työllistämissuunnitelmiaan selvästi alaspäin. Silti tilausten väheneminen ei heijastu työllisyyteen samassa mitassa. Yritysten työllistämisnäkymiä mittaava saldoluku (-22 pistettä) on siten huomattavasti parempi kuin taantumavuosien 1993 (-32 pistettä) tai 2003 (-31 pistettä). Yritykset pitävät myös kriisiaikoina henkilöstöstään kiinni, ei vähinten siksi, että osaavasta henkilökunnasta on edelleen pula. n Saksalaisyritykset investoivat finanssikriisistä huolimatta perustuu kyselyyn yli 500 investoivaan saksalaisyritykseen. Nähtävissä olevaan investointien lisäämiseen kuuluu myös tuotekehitys- ja tutkimusmäärärahojen kasvattaminen. Investointeja tekevistä yrityksistä 42 prosenttia suunnittelee rahoituksensa kasvattamista, vain kuusi prosenttia sen vähentämistä. Siten Saksa pystynee myös edessä olevina kriisin vuosina saavuttamaan asetetun kolmen prosentin tavoitteen tuotekehitys- ja tutkimusmäärärahojen osuudesta bruttokansantuotteesta. Uusimman kyselyn tulos viittaa yksityisen tuotekehitys- ja tutkimusrahoituksen lievään kasvuun, vaikka kokonaistalous ja siten bruttokansantuote odotusten mukaan kutistuisikin. Saksan innovatiiviset yritykset lisäävät myös tutkimus- ja tuotekehityshenkilökuntaansa, huolimatta yleisesti huonontuneista näkymistä Saksan työmarkkinoilla. Kolmannes innovaatioyrityksistä aikoo lisätä henkilöstönsä määrää tutkimuksessa ja tuotekehityksessä, vain neljän prosentin täytyy vähentää väkeä. Tällä hetkellä tutkimus ja tuotekehitys työllistää Saksassa 315 000 tutkijaa, määrä todennäköisesti hieman kasvaa myös edessä olevina kriisivuosina. n 26 Deutsch-Finnischer Handel 1 2009 Deutsch-Finnischer Handel 1 2009 27
Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten Saksan talous kasvoi viime vuonna 1,3 % Saksan talous kasvoi vuonna 2008 selvästi heikommin kuin kahtena edeltäneenä vuonna. Saksan tilastokeskuksen ensimmäisten laskelmien mukaan bruttokansantuote oli 1,3 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2007, jolloin se oli noussut vielä 2,5 prosenttia ja sitä edeltävänä vuonna 3,0 prosenttia. Kasvua piti viime vuonna yllä vain kotimaan kysyntä. Suurimpana tekijänä talouskehityksessä olivat investoinnit. Kone- ja laiteinvestoinnit lisääntyivät 5,3 prosenttia ja rakennusinvestoinnit 2,7 prosenttia. Valtion julkinen kulutus kasvoi 2,2 prosenttia, kun taas yksityinen kulutus taantui. Hampurista Euroopan ympäristöpääkaupunki vuonna 2011 Euroopan komissio on valinnut Hampurin ja Tukholman Euroopan vihreiksi pääkaupungeiksi. Ensiksi tällä tittelillä voi ylpeillä Ruotsin pääkaupunki vuonna 2010 ja sitten Hampuri vuonna 2011. Yhteensä 35 eurooppalaista kaupunkia kilpaili tästä nimestä. Palkinnolla EU haluaa rohkaista kaupunkeja parantamaan asukkaidensa elämänlaatua ja liittämään ympäristönsuojelu järjestelmällisesti kaupunkisuunnitteluun. EU perustelee Hampurin nimittämistä Euroopan ympäristöpääkaupungiksi sillä, että kaupunki ohjaa rahavaroja järkevällä ja kestävällä tavalla ympäristön hyväksi. Lisäksi kaupunkia ympäröivät laajat viheralueet, ja sen ilmanlaatu on erittäin hyvä. Myös Hampurin julkinen lähiliikenne sai EU:lta kiitosta, sillä yhdenkään hampurilaisen ei tarvitse enää kulkea yli 300 metriä päästäkseen lähimmälle pysäkille. Invest in Germany ja Bundesagentur für Außenwirtschaft yhdistyivät Invest in Germany ja Bundesagentur für Außenwirtschaft yhdistyivät 1. tammikuuta 2009. Germany Trade and Investiksi. Sen tehtävä on tukea saksalaisia ulkomaisille markkinoiville pyrkiviä yrityksiä mutta myös ulkomaisia yrityksiä, jotka haluavat laajentaa toimintaansa Saksaan. Germany Trade and Invest tekee yhteistyötä Saksan ulkomaankauppakamariverkoston kanssa. Saksalais-Suomalainen Kauppakamari on ensimmäinen kontakti suomalaisille yrityksille, kun ne ovat aikeissa investoida Saksaan. Laajat viheralueet ovat Hampurille tyypillisiä. AL-KO Dämpfungstechnik ostaa Kovilin Suomen suurin vetokoukkujen valmistaja Kovil sai uudet omistajat. Saksalainen perheyhtiö AL-KO Dämpfungstechnik GmbH osti yhtiön koko osakekannan. Kovil ja AL-KO ovat tehneet yhteistyötä jo muutaman vuoden ajan. AL-KO on toimittanut vetokoukkuja eurooppalaisille autonvalmistajille ja japanilaisten sekä korealaisten autojen Euroopan keskusvarastoille. Jälkimarkkinamallistoa ei ole ollut, joten Kovil Oy täydentää tätä puolta. AL-KO Dämpfungstechnik on osa maailmanlaajuista AL-KO Kober AG. AL-KO Kober -konsernilla on toimintaa 24 maassa ja työntekijöitä yli 4000. Yhtiön perusti seppä Alois Kober vuonna 1931. Konsernin hallituksessa on seitsemän jäsentä, jotka kaikki kuuluvat Koberin perheeseen. Karl-Theodor zu Guttenberg Saksan uusi talousministeri Michael Glosin eron jälkeen Karl-Theodor zu Guttenberg (37) nimitettiin Saksan uudeksi talousministeriksi. Hän kuuluu edeltäjänsä tavoin baijerilaiseen CSU-puolueeseen. Oikeustieteen tohtoriksi väitellyttä ja kielitaitoista Guttenbergiä on pidetty puolueensa suurimpana tulevaisuudentoivona. Ennen siirtymistä politiikkaan hän johti perheyritystä. Guttenberg GmbH on rakennusalan eristetekniikkaan erikoistunut tukkuliike. Guttenberg on liittotasavallan historian nuorin talousministeri. Siemens irtautuu Arevasta Siemens AG irtautuu ranskalais-saksalaisesta yhteisyrityksestä Areva NP:stä. Se myy osakkeenomistajien sopimuksen mukaisesti vähemmistöosuutensa suurimmalle omistajalle, Arevalle. Syyksi irtautumiseen yhtiö kertoi vähäisen vaikutusmahdollisuuden Areva NP:n liiketoimintaan. Irtautuminen tapahtuu viimeistään 30. tammikuuta 2012. Osakkeiden hinta määräytyy 2001 tehdyn osakassopimuksen mukaisesti. Kaupalle odotetaan viranomaisten hyväksyntää. Siemensin ydinvoimaliiketoiminta ja ranskalainen Framatome muodostivat yhteisyrityksen Areva NP:n vuonna 2001. Siemens oli yhtiön vähemmistöosakas 34 prosentin omistusosuudellaan. Siemensin hallitus päätti irtautua Areva NP:stä heti, kun osakassopimus sen mahdollisti. Siemens korosti, että yhteistyö Arevan kanssa on toiminut aina hyvin, mutta vähemmistöosakkaana sen liiketoiminnallinen liikkumatila oli yhteisyrityksessä rajallinen. Arevalla on nyt kolme vuotta aikaa ostaa Siemensin osakkeet. Siemens toimittaa Areva NP:n ydinvoimaloiden turbiinisaarekkeet. Tämän lisäksi Siemens toivoo jatkavansa Arevan kanssa yhteistyötä toimittamalla jatkossakin voimaloiden valvonta- ja hallintajärjestelmiä. Siemens jatkaa näiden ratkaisujen tarjoamista ydinvoimarakentajille. Siemens tutkii kaikki mahdolliset vaihtoehdot olla jatkossakin mukana ydinvoiman rakentamisessa. Porschella osake-enemmistö Volkswagenista Euroopan suurimman autotehtaan Volkswagenin osakeenemmistö kuuluu tammikuun alusta lähtien pienelle stuttgartilaiselle Porschen autoverstaalle. Oman ilmoituksensa mukaan Porsche on kasvattanut Volkswagenin osuuttaan nostamalla osakemääräänsä 42,6 prosentista 50,8 prosenttiin. Porsche aikoo nostaa osuuttaan vielä lisää kuluvana vuonna kurssikehityksestä riippuen aina 75 prosenttiin saakka. Yritys ryhtyi yllättäen noin kolme vuotta sitten Volkswagenin osakeostoihin. Kierrätyspalkkio ja ajoneuvovero myönteisiä signaaleja autoteollisuudelle Romukauppiaat ja autotalot elävät tällä hetkellä pientä nousukautta. Kierrätyspalkkiolla ja Saksan liittohallituksen nk. autoverouudistuksella on ollut välitön myönteinen vaikutus alan kehitykseen. Niinpä Saksan autoteollisuusliitto on korjannut aluksi melko pessimististä kuluvan vuoden ennustettaan ylöspäin. Aluksi liitto ennusti uusien henkilöautojen rekisteröintien määräksi 2,9 miljoonaa autoa. Nyt VDA-liiton puheenjohtaja Mathias Wissmann on luottavaisempi ja uskoo tänä vuonna ylitettävän jälleen kolmen miljoonan auton raja. Uusien ajoneuvojen verotus on tarkoitus muuttaa 1. heinäkuuta 2009 lähtien ympäristöperusteiseksi veroksi. Uusia autoja ei veroteta tulevaisuudessa vain kuutiotilavuuden vaan ennen kaikkea vahingollisten hiilidioksidipäästöjen mukaan. Uusi mittausperuste halventaa ennen kaikkea pienten ja keskisuurten henkilöautojen hintaa. Nopeiden ja isomoottoristen autojen maksut puolestaan nousevat. Nk. kierrätyspalkkion virallisesti ympäristöpalkkioksi kutsuttu liittohallitus on liittänyt osaksi toista suhdannepakettia. Jos romuttaa yli yhdeksän vuotta vanhan autonsa ja ostaa tilalle uuden, saa palkkioksi 2500 euroa. Kierrrätyspalkkio täyttää romuttamot vanhoista autoista Saksassa. Kiinteistöjen hinnat vakaat Saksassa Kiinteistöjen hinnat USA:ssa, Isossa-Britanniassa ja Espanjassa ovat romahtaneet, mutta Saksan kiinteistömarkkinat ovat pysyneet vakaina. Erikoisesti asuntomarkkinoiden oletetaan kiinnostavan taas kansainvälisiä sijoittajia. Markkina-analyysejä tekevä BulwienGesa AG kertoi, että viime vuonna omistusasuntojen hinnat nousivat noin prosentilla, rivitalot kallistuivat jopa kaksi prosenttia. Myös kaupunkien keskustoissa sijaitsevien toimistojen vuokrat nousivat keskimäärin kaksi prosenttia. Saksan markkinoiden kehitys on ollut yleisen suuntauksen vastaista, sillä kansainvälisesti hinnat ovat laskeneet finanssikriisin vuoksi. Saksan etuna on nyt se, etteivät hinnat menneinä vuosina nousseet korkealle. Hintojen laskuvara on siten pieni. Lisäksi saksalaiset kiinteistöt rahoitetaan yleensä pitkäaikaisella luototuksella, jolloin koron ja pääomamarkkinoiden muutosten vaikutukset ovat vähäisempiä. Saksassa kiinteistöhintojen heilahtelut ovat vain puoleksi niin voimakkaita kuin esimerkiksi Isossa-Britanniassa, Espanjassa ja Hollannissa. 28 Deutsch-Finnischer Handel 1 2009 Deutsch-Finnischer Handel 1 2009 29
Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten Oluen kulutus Saksassa jatkaa vähenemistään Palkat Saksassa Viime vuonna saksalaiset joivat edelleen vähemmän olutta kuin edellisvuonna. Kulutus oli 102,9 miljoonaa hehtolitraa, 104,0 miljoonaa vuonna 2007. Suurimman osuuden valtasi Radeberger, jonka juomaa saksalaisten kurkuista virtasi alas yhteensä 13,2 miljoonaa hehtolitraa, mm. Schöfferhoveria, Jeveriä, Clausthaleria, Stuttgarter Hofbräuta ja Henningeriä. Yli puolet Saksassa juodusta oluesta on vaaleaa olutta, loppuosa jakautuu vienti-, vehnä- ja alkoholittoman oluen kesken. Ensto myy osuutensa Ensto Busch-Jaegeristä ABB:lle Ensto Oy ja ABB Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka mukaan Ensto myy 79 prosentin osuutensa Ensto Busch-Jaeger Oy:stä ABB:lle. ABB omistaa tällä hetkellä 21 prosenttia Ensto Busch-Jaeger Oy:stä. Ensto Busch-Jaeger Oy on vuonna 1980 ABB:n saksalaisen tytäryhtiön Busch-Jaeger Elektro GmbH:n ja Ensto Oy:n perustama yhteisyritys. Yritysjärjestelyn on tarkoitus toteutua vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen aikana. Toteutuminen edellyttää tavanomaista viranomaishyväksyntää. Ensto Busch-Jaeger valmistaa ja myy sähköasennuskalusteita kuten pistorasioita ja kytkimiä sekä niihin liittyviä asennustarvikkeita. Yhtiöllä on toimintaa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa ja sen liikevaihto vuonna 2007 oli lähes 40 miljoonaa euroa. Yhtiön palveluksessa on noin 120 henkilöä. Järjestelyn jälkeen Ensto Busch-Jaegeristä tulee osa ABB:n Automation Products -divisioonaa, ja Ensto Busch- Jaegerin Suomen, Ruotsin ja Norjan henkilöstö siirtyy ABB:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Säkylän sokeritehdas Nordzuckerille Säkylän sokeritehdas on vaihtanut tanskalaisomistuksesta saksalaiseen. Danisco myi sokeriliiketoimintansa saksalaiselle Nordzuckerille ja mukana siirtyi pääomistus Suomen ainoasta jäljellä olevasta sokeritehtaasta. Yrityksen uusi nimi on Nordic Sugar. Kauppa vahvistui 2. maaliskuuta, kun Nordzucker oli myynyt Anklamin sokeritehtaan hollantilaiselle kilpailijalle, joka sitoutuu jatkamaan sokerin ja bioetanolin tuotantoa siellä. Puuntyöstökonekauppa yskii Maailman puuntyöstökonemarkkinoiden arvo on noin 13 miljardia euroa, josta Euroopan osuus on 55 prosenttia. Viennin osuus markkinoista on 7,6 miljardia euroa. Vielä vuonna 2007 markkinat kasvoivat 9,4 prosenttia. Suurimpia tuottajamaita ovat Saksa, Italia, Kiina, USA, Taiwan, Japani ja Itävalta. Saksa oli suurin viejä vajaan 30 prosentin osuudella, Suomen osuus maailman puuntyöstökoneiden markkinoista on kaksi prosenttia. Luvut perustuvat Saksan puuntyöstökonevalmistajien liiton VDMA:n vuoden 2007 lukuihin. Viime vuonna koneiden tuotanto kasvoi Saksassa vielä kahdeksan prosenttia 3,4 miljardiin euroon ja vienti hiukan enemmän, 10 prosenttia 2,4 miljardiin euroon. Viennin osuus tuotannosta oli 70 prosenttia. Ala työllisti lähes 22 000 työntekijä parissasadassa yrityksessä. Tämän vuoden tuotannon Dominik Wolfschütz VDMA:sta arvioi laskevan parikymmentä prosenttia. Saksassa erityisesti isot investoinnit ovat nyt jäissä. Wolfschützin mukaan pk-yritykset pitävät konevalmistajat hengissä. Ne investoivat yhä ja niillä on mahdollisuus saada rahoitusta pieniltä paikallispankeilta, jotka eivät spekuloineet markkinoilla isojen pankkien tapaan ja ovat pysyneet vakavaraisina. Vienti vetää edelleen Saksan vienti Venäjälle kasvoi viime vuonna tammi-marraskuussa peräti 80 prosenttia 280 miljoonaan euroon ja Venäjä nousikin kirkkaasti tärkeimmäksi koneiden vientimaaksi. USA on pitänyt ykköspaikkaa kymmenen vuotta, mutta nyt se putosi neljänneksi. Saksan konevienti USA:han laski viime vuonna lähes 200 miljoonasta noin 110 miljoonaan euroon. Erittäin voimakkaasti lisääntyi saksalaisten koneiden vienti myös Brasiliaan, 44 miljoonasta eurosta yli 130 miljoonaan euroon. Vienti kohdistui erityisesti lastu- ja kuitulevyvalmistuksen koneisiin. Suomeen tuotiin viime vuonna peräti 38 prosenttia enemmän saksalaisia puuntyöstökoneita kuin edellisenä vuonna. Tuonnin arvo oli lähes 25 miljoonaa euroa ja osuus Suomen kokonaismarkkinoista 22 prosenttia. Kiinalaisten ja italialaisten koneiden markkinaosuus Suomessa on kummankin 15 prosenttia, ruotsalaisten 15 prosenttia ja taiwanilaisten 10 prosenttia. Saksalaisten lehtien usein siteeraama internetsivusto jobturbo on julkaissut yli 300 ammatin palkat ja palkkakehityksen Saksassa. Valitsimme niistä 34 ammattia, jotka näyttävät mikä on keskimääräinen alkupalkka ja mikä taas keskipalkka viiden vuoden työuran jälkeen kussakin ammatissa. Kyseessä on koko Saksan keskimääräinen bruttopalkka. On hyvä kuitenkin ottaa huomioon, että Saksassa maksetaan yleensä myös 13. kuukauden palkka (esim. ennen joulua tai vuosilomaa). Palkkojen suhteen on hyvä myös tietää, että keskipalkat eteläisessä ja lounaisessa Saksassa ovat jopa noin neljänneksen korkeampia kuin koko Saksan keskipalkka. Pohjoisessa palkat vastaavat suurin piirtein koko maan keskipalkkaa. Itäisessä Saksassa taas palkat ovat jopa neljänneksen keskipalkkaa alhaisempia. Hampurissa, Münchenissä, Frankfurt am Mainissa ja Düsseldorfissa palkat ovat 15 20 prosenttia korkeammat kuin muualla maassa. Bruttopalkasta vähennetään tulovero, joka on Saksassa pienempi kuin Suomessa, sekä sosiaaliturvamaksut, jotka taas Saksassa ovat noin 20 prosenttia bruttopalkasta eli huomattavasti korkeammat kuin Suomessa. Nyrkkisääntönä voi kuitenkin pitää, että verojen ja veronluontoisten maksujen summa on suurin piirtein sama vastaavankorkuisissa palkoissa Saksassa ja Suomessa. Saksassa verotus on erikoisen alhainen tasaus- eli splittingperiaatteen vuoksi esimerkiksi perheissä, joissa on vain yksi palkansaaja. Kuvan esimerkki näyttää, että 2317 euron bruttopalkasta nettopalkka on 1495 euroa. Työnantaja osallistuu sosiaaliturvamaksuihin ja työnantajalle palkkakustannukset ovat esimerkissä 2851 euroa. n alkupalkka palkka 5 v. jälkeen rakennusinsinööri 3.485 3.950 kirjanpitäjä 3.010 3.367 merkonomi 1.807 2.001 kemisti 3.677 4.210 laborantti 2.077 2.410 kirurgi 7.908 9.710 tulkki 2.187 2.710 sähköinsinööri 3.340 4.210 autoteknikko 2.659 3.345 kampaaja 1.245 1.358 puutarhuri 1.651 1.898 kultaseppä 1.579 1.655 putkimies 2.017 2.499 restronomi 1.806 2.213 IT-konsultti 4.370 5.180 juristi 3.405 3.733 huolitsija 1.902 2.253 kokki 1.610 1.998 sairaanhoitaja 1.759 2.236 maalari 1.953 2.370 muurari 1.972 2.398 fyysikko 3.681 4.010 SAP-konsultti 3.344 4.563 puuseppä 2.001 2.122 prosessi-insinööri 3.356 3.902 web-designer 2.225 2.650 tilintarkastaja 5.320 6.879 hammaslääkäri 6.100 9.650 tekninen piirtäjä 1.876 2.267 fysioterapeutti 1.910 2.285 sisustusarkkitehti 2.530 3.044 ulkomaan kirjeenvaihtaja 1.690 2.009 markkinointipäällikkö 3.459 4.222 rakennuspiirtäjä 1.850 2.370 Muiden ammattien palkat löydät sivuilta www.fobturbo.de. 30 Deutsch-Finnischer Handel 1 2009 Deutsch-Finnischer Handel 1 2009 31
Liikenne Verkehr Liikenne Verkehr Hampurin sataman Skandinavian-konttiliikenteen kokonaismäärä oli viime vuonna 1,2 miljoonaa TEU:ta, mikä oli 8,1 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Konttiliikenne Suomen kanssa väheni 15,4, prosenttia 430 000 TEU:hun. Ruotsin kanssa liikenne väheni 7,0 prosenttia 374 000 TEU:hun, Tanskan 3,2 prosenttia 215 000 TEU:hun ja Norjan 2,8 prosenttia 201 000 TEU:hun. Kuluvan vuoden alkupuoliskona Hampurin satama odottaa satamatoiminnan jatkuvan hiljaisempana. Maailmankaupan vilkastuessa voisi kokonaisliikennemäärä nousta loppuvuoden aikana takaisin 140 miljoonan tonnin tasolle. 12,6 prosenttia 5,5 miljoonaan TEU:hun, mikä on selvästi Bremenin satamien historian paras tulos (2008: 4,9 miljoonaa TEU:a). Myös perinteisen kappaletavaran liikenne kehittyi myönteisesti. Bremenin ja Bremerhavenin kautta laivattiin 9,7 miljoonaa tonnia, missä on kasvua 5,8 prosenttia. Näillä luvuilla satamat vahvistivat edelleen asemaansa tämän tuoteryhmän Saksan tärkeimpänä satamana. Vaikka kokonaistavaranvaihto (kontti- ja perinteinen kappaletavaraliikenne) kohosikin 64,9 miljoonaan tonniin (+11,9 %), väheni bulkkitavaran määrä 12,9 prosentilla 9,8 miljoonaan tonniin. Lyypekin satamien vilkkain terminaali oli edelleen Skandinavienkai Travemündessä. Lama iski Saksan satamiin vuoden lopussa Lyypekin satamassa jäätiin hieman edellisvuodesta Lyypekin satamassa käsiteltiin viime vuonna 31,74 miljoonaa tonnia eli noin 2,7 prosenttia (900 000 tonnia) vähemmän tavaraa kuin vuonna 2007 (32,6 miljoonaa tonnia). Vuonna 2006 liikennemäärä oli 30,5 miljoonaa tonnia. Syynä ensimmäiseen lievästi laskevaan vuoteen sitten vuoden 2001 oli yleinen suhdannekriisi, joka näkyi etenkin vuoden loppupuolella. Lyypekki on kuitenkin säilyttänyt asemansa Saksan selvästi suurimpana Itämeren-satamana. Viiden terminaalin vähentynyt liikenne näkyi erityisesti irtoperävaunujen, paperin sekä uusien autojen tuonnissa ja viennissä. Sitä vastoin kasvoivat saatettujen perävaunujen ja konttien määrä sekä matkustajaliikenne. Vilkkain terminaali oli kuten aina Skandinavienkai Lübeck-Travemündessä (21,5 miljoonaa tonnia), seuraavana oli Nordlandkai Lyypekin kaupungissa (3,2 miljoonaa tonnia). Ilman kuljettajaa liikkuvien irtoperävaunujen määrä aleni kuudella prosentilla 434 000 yksikköön. Näissä kulkee esimerkiksi tuotannossa tarvittavia osia kriisissä olevaan autoteollisuuteen. Kuljettajan ajamien vaunujen määrä kasvoi prosentin 422 000:een. Lyypekissä laivattiin noin 157 000 ajoneuvoa tuonnissa ja viennissä, mikä on 22 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2007. Syynä on pääosin vähentynyt into ostaa uusia autoja. Konttien määrä nousi nelisen prosenttia 96 000 yksikköön (n. 150 000 TEU). Paperin määrä laski viitisen prosenttia 3,57 miljoonaan tonniin. Lauttamatkustajia on kolmisen prosenttia edellisvuotta enemmän, noin 360 000. Hampurin satama lähes edellisvuoden ennätystulokseen Päättyneenä vuonna Hampurin satamassa käsiteltiin 140,4 miljoonaa tonnia tavaraa, mikä on lähes edellisen vuoden ennätystasoa. Maailmanlaajuinen suhdannetaantuma vähensi kappaletavaraa 0,8 prosenttia, 97,9 miljoonaan tonniin. Bulkkitavaran laivaus kasvoi samana aikana 1,8 prosenttia 42,5 miljoonaan tonniin. Satamassa käsiteltiin 9,7 miljoonaa TEU:ta (20 jalan standardikontteja), mikä jäi vain hieman (1,5 %) vuoden 2007 ennätystuloksesta. Tulokseen vaikutti etenkin viimeisen vuosineljänneksen tulos, joka jäi selvästi alle vuoden 2008 edeltävien vuosineljännesten. Tuloksessa heijastuu ulkomaankaupan maailmanlaajuinen väheneminen ja laskenut kysyntä ja tuotanto teollisuusmaissa. Nämä ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat hyvin nopeasti meriliikenteen kehitykseen. Merkillepantavaa on se, että syynä vaimeampaan konttiliikenteeseen on suurelta osin tyhjien konttien liikenteen väheneminen. Hampurin sataman konttiliikenteen kymmenen tärkeimmän kauppakumppanin joukosta kärkitilalla viime vuonna oli Kiina (mukaan lukien Hongkong) 3,1 miljoonalla TEU:lla, jossa vähennystä on 1,8 prosenttia. Alueen merkitystä vahvistaa vielä se, että suuri osa Kiinanlaivauksista Hampurin kautta Itämeren alueelle tapahtuu uudelleenlaivauksina syöttöliikenteeseen. Venäjä on kolmanneksi tärkein kauppakumppani konttiliikenteessä 720 000 TEU:lla, jossa vähennystä1,7 prosenttia. Rostockin sataman tulos ilahdutti Rostockin sataman laitureilla lastattiin yhteensä 28,6 miljoonaa tonnia rahtia, mikä on 400 000 tonnia enemmän kuin edellisvuonna. Kokonaisrahtimäärästä 27,2 miljoonaa tonnia käsiteltiin merisatamassa ja 1,4 miljoonaa tonnia muissa Rostockin satamalaitoksissa, kuten kemian-, rahtija kalasatamissa. Saavutettu tulos on merisatamalle erityisen ilahduttavaa, koska satamayritykset pystyivät selviytymään vuoden loppua kohden vaikeutuneesta taloudellisesta tilanteesta. Viime vuonna roro-, nesteiden ja irtolastin kuljetukset lisääntyivät, kun taas lautta- ja kappaletavarakuljetukset vähenivät. Roro-liikenteen, nestekuljetusten ja irtolastin voimakas nousu sai Rostockin merisataman tuloksen voiton puolelle, sanoi Ulrich Bauermeister, joka on Rostockin sataman kehitysyhtiön toimitusjohtaja ja Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin johtokunnan jäsen. Viime vuonna Rostockin merisataman kautta kulki 470 000 tonnia paperia, vuonna 2007 luku oli 511 000 tonnia. UPM Kymmenen Rostockin-tehtaan osuus tästä määrästä oli 463 000 tonnia. Se toi Suomesta 371 000 tonnia ja vei 92 000 tonnia paperia USA:han ja Isoon-Britanniaan. Lauttalinjoilla Tanskan Gedseriin, Ruotsin Trelleborgiin, Helsinkiin ja Tallinnaan sekä Latvian Ventspilsiin kulki 2,4 miljoonaa matkustajaa, mikä on saman verran kuin edellisenäkin vuonna. Scandlines-, TT-Line-, Tallink-, Finnlines-, Norlines-, UPM- ja Spliethoff-varustamoiden lautta-, roroja rahtilinjat tarjoavat Rostockin merisatamalle laajan valikoiman meriyhteyksiä. Satama kirjasi uuden ennätyksen risteilyliikenteessä: 213 000 matkustajaa. Warnemündessä aloitti ja lopetti lomamatkansa 41 500 lomailijaa kaikkiaan 22 käynnillä. Kaikilla laivoilla oli yhteensä 171 500 kansainvälistä matkustajaa. Warnowjoen suulle kurssin otti 31 laivaa 116 kertaa. Bremenin satamien liikevaihto nousi 8 % Bremenin satamat saavuttivat viime vuonna hyvän tuloksen huolimatta kasvavasta finanssi- ja talouskriisistä. Kokonaisliikenne kasvoi viime vuonna 7,9 prosenttia 74,6 miljoonaan tonniin. Tavaroiden tuonti lisääntyi 7,1 prosenttia 38,8 miljoonaan tonniin, vienti 8,7 prosenttia 35,8 miljoonaan tonniin. Konttiliikenne pysyi edelleen Bremenin sataman tärkeimpänä liiketoiminta-alueena, se kasvoi päättyneenä vuonna Wismarin merisatama kärsii puuteollisuuden heikkoudesta Pitkään jatkunut Wismarin sataman liikevaihdon ja käsitellyn tavaran kasvu katkesi päättyneenä vuonna kansainvälisten, etenkin puuteollisuuden markkinoiden yleiseen suhdanteiden heikkouteen. Satamassa käsiteltiin reilu 1300 alusta ja yli 3,4 miljoonaa tonnia tavaraa, mikä on noin 0,6 tonnia vähemmän kuin edellisvuonna. Vähenemisen taustalla on etenkin kansainvälisen sahateollisuuden vaikea taloudellinen suhdannetilanne. Siitä huolimatta Wismarin satama teki päättyneenä vuonnakin voitollisen tuloksen. Sataman laajennushankkeet saatettiin aloittaa suunnitelman mukaan ja niiden odotetaan valmistuvan tämän vuoden syksyllä. Maksa vähemmän laskuja Nordea Business MasterCard helpottaa yrityksesi arkea. Koroton maksuaika parantaa yrityksesi maksuvalmiutta ja saat hankinnoista yhden laskuerittelyn, joka on helppo viedä kirjanpitoon. Yritykseesi tulevien laskujen määrä vähenee ja voit luopua käteiskassasta, erillisistä bensakorteista sekä henkilökohtaisten korttien käytöstä yritysostoihin. Kysy lisää Nordea Yrityspalvelusta 0200 2121 (pvm/mpm) ma pe 8 18 tai Nordean konttorista. nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi Nordea Pankki Suomi Oyj 32 Deutsch-Finnischer Handel 1 2009 Deutsch-Finnischer Handel 1 2009 33
Innovaatiot Innovationen Innovaatiot Innovationen Kaikkea se saksalainen keksii... Leluja nestemäisestä puusta Lelun täytyy kestää kulutusta: pienet lapset imevät sitä, maitohampaat uppoavat siihen, leikkiautot raahaavat sitä mukanaan, ja silloin tällöin se joutuu olemaan ulkona yön yli myös sateessa. Lisäksi materiaalista ei saa irrota muoviosia tai raskasmetalleja, jotka saattavat olla lapselle vaaraksi. Tulevaisuudessa osataan valmistaa leluja myös nestemäisestä puusta. Tästä on etua: ARBOFORM-biomuovi on sataprosenttista uusiutuvaa raaka-ainetta, eikä sen valmistukseen tarvita raakaöljyä. Fraunhofer-instituutin kemian teknologiaosasto Pfinztalissa yhdessä Tecnaro GmbH:n kanssa ovat kehitelleet uuden raaka-aineen. Mitä sitten on nestemäinen puu? Selluloosateollisuus jakaa puun kolmeen pääaineeseen ligniiniin, selluloosaan ja hemiselluloosaan, selvittää Emilia Regina Inone-Kauffmann Fraunhofer -instituutista. Ligniiniä ei kuitenkaan tarvita paperinvalmistukseen. Kollegamme sekoittavat ligniiniä vahan kanssa puusta, hampusta ja pellavasta peräisin oleviin hienoihin luonnonkuituihin. Tästä sekoituksesta he valmistavat muovigranulaattia, jota voi sulattaa ja Myös jouluseimihahmoja on valmistettu nestemäisestä puusta. ruiskuvalaa. Tästä biomuovista on valmistettu jo esimerkiksi auton osia ja uurnia. Toistaiseksi se ei ole soveltunut vielä lelumateriaaliksi. Ligniinin erottamiseksi selluloosakuiduista teollisuudessa siihen lisätään rikkipitoisia aineita. Lasten leluissa ei kuitenkaan saa olla rikkiä, koska se saattaa haista hyvinkin pahalle. Olemme kyenneet nyt poistamaan ARBOFORM-biomuovista rikin 90-prosenttisesti ja valmistaneet yhdessä Schleich GmbH:n kanssa jouluseimihahmoja. Lisää on suunnitteilla, kertoo Tecnaro GmbH:n toimitusjohtaja Helmut Nägele. Hankaluutena tässä on se, että rikittömät ligniinit ovat tavallisesti vesiliukoisia, eivätkä sovellu leluiksi. Ne eivät saa jäädä sateeseen eikä lapsi saa niitä panna suuhunsa. Tutkijat lisäsivät biomuoviin sopivia ainesosia niin, että se kestää vettä ja sylkeä. Mutta voiko tätä materiaalia kierrättää? Tämän testaamiseksi valmistimme erilaisia esineitä, jauhoimme ne pieniksi osasiksi ja työstimme osat uudelleen yhteensä kymmenen kertaa. Emme havainneet tässä vain vähän rikkiä sisältävässä biomuovissa muutoksia materiaalin ominaisuuksissa. Siis se sopii kierrätykseen, toteaa Nägele. n Ruostumatonta myös ilman kromia Kun jäätelöauto ajoi ennen kellot soiden asuinalueilla houkutellen asukkaita kadulle, nykyään sitä tekevät metalliromun kerääjät. Olipa kyse jääkaapeista, pesukoneista tai auton osista, voi yhä niukemmiksi käyvistä raaka-aineista johtuen tehdä nyt metalliromulla rahaa. Jottei vanhojen autojen hyödyntäminen kierrätyksessä aiheuta riskiä ympäristölle ja terveydelle, Euroopan parlamentti on säätänyt direktiivin, jonka mukaan vuodesta 2007 lähtien kielletään autoteollisuudelta toksiinipitoisten ja syöpää aiheuttavien kromiyhdisteiden käyttö. Sitä ennen kromikerros automaalin alla suojasi autonkoria ruosteelta. Nyttemmin on teollisuus ottanut käyttöön kromittomia suojausmenetelmiä, mutta ne eivät kuitenkaan anna samaa suojaa kuin kromi, eikä niitä voi käyttää kaikkien metallipintojen suojaukseen. Würzburgin, Cheminitzin ja Dresdenin Fraunhofer-instituutin silikaattiteknologian ja korroosiosuojauksen tutkijat ovat kehittäneet vaihtoehdon, joka perustuu nanokomposiitteihin. Uudet nk. sooli-geeli-menetelmällä valmistetut nanomateriaalit kiinnittyvät hyvin useimpiin sinkkipitoisiin materiaaleihin. Suojausmateriaalin valmistamiseksi tutkijat upottivat sinkityn teräslevyn liuokseen ja pinnoittivat sen tämän jälkeen suojajauheella. Pinnoitetut teräslevyt pantiin viikkokausiksi erilaisiin naarmutus-, suola- ja kosteustesteihin. Useimmat sinkityt materiaalit suojataan hyvin nyt esimerkiksi keltakromatointimenetelmällä. Verrattuna markkinoilla jo olevaan kromittomaan menetelmään uudet pinnoitteet ovat tutkijoiden mukaan vielä tehokkaampia. Hyvä korroosiosuoja on tärkeää, mutta uudella menetelmällä käsiteltyjä teräslevyjä voi myös venyttää ja taivuttaa pinnoitteen vahingoittumatta. Fraunhhofer-instituutin tutkija Johanna Kron kertoo, että vaikka pinnoite on paksuudeltaan alle tuhannesosamillimetriä, voi kromittomasti pinnoitettua levyä muovata yhtä hyvin kuin keltakromatoitua levyäkin. Korroosiosuojaa voidaan jo valmistaa laboratoriossa, mutta markkinoille tutkijoiden mukaan menetelmä tulee vasta arviolta viiden vuoden kuluttua. n Uudenaikaiset katuvalot säästävät energiaa Kriisi voi avata uusia mahdollisuuksia. Panasonic-kuvaputkitehtaan sulkeminen Baden-Württenbergin osavaltiossa Esslingenissä ohjasi yritysjohdon uudelle uralle. Entisen Panasonic-tehtaan johtaja Eberhard Büttner perusti tyhjiksi jääneihin teollisuushalleihin high-tech-yrityksen nimeltään Lumenova. Yritys on erikoistunut LED-katuvalojen valmistukseen. Ensimmäinen valaisinversio Silver Ellipse on jo markkinoilla. Siinä käytetään patentoitua valodiodijärjestelmää. Perinteisiin valaisimiin verrattuna uusi tekniikka kuluttaa puolta vähemmän energiaa ja aiheuttaa vähemmän hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi LED-valaistusta on helppo huoltaa. Se kestää viisi kertaa kauemmin kuin tavalliset valaisimet. Tällä tavoin se säästää kuntien ja veronmaksajien varoja. LED-katuvalot tarjoavat myös lisää turvallisuutta kaduille. Pimeällä voin tunnistaa vastaantulijan entistä helpommin. Lisäksi valoa voi helpommin ohjailla sinne, missä sitä eniten tarvitaan: esimerkiksi suoraan kadulle eikä viereisen talon makuuhuoneen ikkunaan. Lisäetuna on myös valon portaaton säätö. Kunnille ja kaupungeille, jotka on nyt vakuutettava tästä mullistavasta uudesta keksinnöstä, avautuvat aivan uudet näkymät. Kun nyt perinteisiin katuvalaisimiin on vaihdettava suunnilleen joka neljäs vuosi uudet lamput ja huollettava niitä jatkuvasti, ei uusia LED-valoja tarvitse huoltaa seuraavien 30 vuoden aikana. Pääargumentti valinnalle kuitenkin on, että Esslingenin valaisimet käyttävät energiaa 60 prosenttia vähemmän kuin perinteiset. n 34 Deutsch-Finnischer Handel 1 2009 Deutsch-Finnischer Handel 1 2009 35
Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten Oulun kauppakamarin toiminta-alueella panostetaan vientiin Vientiagentuuri Karppasen toimitusjohtaja Lauri Karppanen aloitti pari vuotta sitten jäsenenä Oulun Kauppakamarin laajennetussa vientijaoksessa. Siihen kuuluivat Pohjois-Pohjanmaan Liitto, Ouluseutu Yrityspalvelut, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus, Finpro sekä muutama vientiyrittäjä. Alueen pk-yritysten vientihalukkuus oli melko vähäistä, minkä hän oli omassa yritystoiminnassaan huomannut jo aikaisemminkin. Vientiyritysten määrä on Pohjois- Pohjanmaalla pysynyt viimeiset kymmenen vuotta 115 paikkeilla. Alueen yritysten vientihalukkuuden lisäämiseksi päätettiin kesäkokouksessa 2008 perustaa vientiä harkitseville tai sitä jo harjoittaville yrityksille verkkopalvelu (www.vientinyrkki.fi), josta löytyy tietoa mm. viennin asiantuntijoista sekä vientiprojekteista. Vientinyrkkikotisivut julkaistaan maaliskuussa 2009. Myöhemmässä vaiheessa on Energiatehokkuus huomisen haasteena Teknologian kolmas vallankumous Ympäristönsuojelu, vesihuolto, puhdas energia ja ilmasto ovat seuraavan vuosikymmenen teemoja. Monet messutkin keskittyvät näihin aiheisiin. Tämän vuosituhannen haasteissa jätehuolto, kierrätys ja vesitalous ovat ensiarvoisen tärkeitä. Asiantuntijat puhuvatkin teknologian kolmannesta vallankumouksesta. Muutoksen huomaa monilla messuilla maailman suurimmassa messumaassa Saksassa. Hannoverin teollisuusmessujen pääteema huhtikuussa on energiatehokkuus, joka on tuttu asia koneen- ja suunnitteilla myös vientitoimiston perustaminen Ouluun, jossa toteutuisi ns. yhden luukun periaate vientipalveluita tarvitseville yrityksille. Lauri Karppasen vuonna 2004 perustama Vientiagentuuri Karppasen (www.vieag.com) toiminta-ajatuksena on erityisesti pk-yritysten avustaminen viennin käynnistämisessä sekä kehittämisessä etenkin Pohjois-Suomessa. Meidän asiakkaitamme ovat yritykset, joilla ei ole omaa vientihenkilökuntaa ja yritykset jotka haluavat panostaa uusille vientimarkkinoille, sanoo toimitusjohtaja Lauri Karppanen. Avustamme erityisesti Saksaan ja saksankielisiin maihin vieviä yrityksiä, mutta tulevaisuudessa avustamme myös Venäjän markkinoille pyrkiviä yrityksiä, lisää Karppanen. Toimitusjohtaja Karppasella on yli 20 vuoden kokemus Keski- Euroopan myynnistä. Hänen mielestään kohtuullisen pienellä panostuksella laiterakennuksessa jo monien vuosien ajalta. Maailman suurimmilla teollisuusmessuilla noin 6000 näytteilleasettajaa - yhtenä messujen erikoisnäytöksenä on energiatehokkuus teollisissa prosesseissa. Esillä on ratkaisuja säästää energiaa ja toisaalta pidentää koneiden käyttöikää. Yhdellä teollisuusmessujen erikoismessuilla Energyllä esitellään sekä perinteisiä että uusiutuvia energiamuotoja, uutuutena tuulivoimaan keskittyvät Wind-messut. Yritysten tavoitteena on alentaa käyttökustannuksia, vahvistaa kilpailukykyä ja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Hampurissa juhlii tänä vuonna aurinko. Syyskuussa järjestettävään pk-yritys voi avata uusia markkinoita EU-alueelta. EU:ta ei tulisi enää nähdä ulkomaana vaan kotimaan markkinaalueeseen verrattavana alueena. Nykytilanteessa Saksan valtava markkinapotentiaali on hyödynnettävä entistä tarkemmin. Uusia vientimahdollisuuksia syntyy myös taantuman aikana, jolloin uusille toimijoille saattaa löytyä aivan yllättäviä mahdollisuuksia, painottaa Lauri Karppanen. n aurinkoenergiaan keskittyvään konferenssiin odotetaan yli 5000 osanottajaa. Samaan aikaan järjestettäviin messuihin Photovoltaik odotetaan 30 000 kävijää. Messut keskittyvät keinoihin auringon säteiden tuottamiseksi suoraan sähköksi. Vuoteen 2020 mennessä noin 12 prosenttia Euroopan sähköntarpeesta ennustetaan katettavan aurinkoenergialla. Jo tammikuussa järjestettiin Leipzigissä energia- ja ympäristöalan messut enertec ja TerraTec. Messut on siirretty keväämmältä vuoden alkuun ja ne painottuvat erityisesti keskiseen ja itäiseen Eurooppaan. Tänä vuonna päähuomio oli Romaniassa. Messut kokosivat 550 näytteilleasettajaa 15 maasta. n Kaksoistutkinto valttikortti työelämässä Seinäjoen ammattikorkeakoulun Liiketoiminnan Yrittäjyyden toimipisteessä Kauhavalla aloittaa maaliskuussa kuusi saksalaista korkeakouluopiskelijaa suomalaisen tradenomitutkinnon suorittamisen. Yrittäjyyden toimipiste ja saksalainen Fachhochschule Hannover solmivat vuonna 2006 sopimuksen, joka mahdollistaa oppilaitosten opiskelijoille kahden tutkinnon, suomalaisen tradenomitutkinnon sekä vastaavan saksalaisen BBA-tutkinnon, suorittamisen samalla kerralla. Ensimmäinen kaksoistutkinnon suorittanut opiskelija, Antti Rinta-Loppi, valmistui joulukuussa 2006. Valmistuessaan hän sai niin suomalaisen kuin saksalaisenkin todistuksen. Nyt keväällä opiskelunsa aloittavat saksalaiset tutkinto-opiskelijat ovat puolestaan ensimmäiset FH Hannoverin opiskelijat, jotka mahdollisuutta hyödyntävät. Ehdotus kaksoistutkintokoulutukseen tuli alkujaan Hannoverin suunnalta. Meillä oli jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien ollut heidän kanssaan tiivistä yhteistyötä, ja he olivat tyytyväisiä meidän koulutusohjelmamme sisältöön ja opetuksemme tasoon, kertoo Yrittäjyyden toimipisteen kansainvälisten asioiden koordinaattori Marjo Arola. Yrittäjyyden toimipisteen kaksoistutkinto-opiskelijat suorittavat ensin Seinäjoen ammattikorkeakoulussa kaksi ensimmäistä vuotta eli noin 120 opintopisteen verran opintoja. Kolmantena vuotena opiskelijat suorittavat opintoja Fachhochschule Hannoverissa, jossa suomalaista tutkintoa täydennetään saksalaisen tutkinnon vaatimusten mukaisesti. Myös tutkintoon kuuluva työharjoittelu suoritetaan ulkomailla. Vaihtoehto tavalliselle vaihto-opiskelulle Yrittäjyyden toimipisteestä valmistunut kaksoistutkinto-opiskelija Antti Rinta- Loppi kertoo alkujaan aikoneensa lähteä vaihto-opiskelijaksi saksankieliseen maahan. Kaksoistutkinto kuulosti hienolta ja haastavalta, aluksi jopa vähän pelottavaltakin vaihtoehdolta tavalliselle vaihto-opiskelulle. Nimenomaan kielen oppimisen takia Rinta-Loppi sanookin kahta tutkintoa lähteneensä suorittamaan. Matkalla oli haasteita ja välillä saksan kielen kanssa tuli ongelmia, mutta vaikeistakin asioista Rinta- Loppi tunnustaa selviytyneensä. Opintoihinsa kuuluvan työharjoittelun hän suoritti Saksassa TUI Ag:n pääkonttorissa. Kaksoistutkintoa suorittavan on lisäksi tehtävä opinnäytetyönsä englannin kielellä. Ohjaajia työssä on kaksi, joista toinen FH Hannoverista ja toinen Yrittäjyyden toimipisteestä. Rinta-Loppi sai opinnäytetyöstään ammattikorkeakoulujen valtakunnallisessa opinnäytetyökilpailussa Thesis palkinnon viime keväänä. Kaksoistutkintokoulutusta lisätään tulevaisuudessa Tällä hetkellä Antti Rinta-Loppi työskentelee UPM Kymmenen kansainvälisen taloushallinnon keskuksessa Tampereella vastuualueenaan Itävallan ja Etelä- Saksan myyntireskontra. Energiatehokkuus ajankohtaista myös Kauppakamarissa Myös Saksalais-Suomalainen Kauppakamari osallistuu ajankohtaisen aiheen käsittelyyn. Kauppakamari järjesti yhdessä Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa tiistaina 24.3.2009 aloitusseminaariin Uusiutuva energia ja Saksan markkinat, jonka tavoitteena on edistää uusiutuvaan energiaan perustuvan suomalaisen teknologian ja osaamisen vientiä. Koulutus Ausbildung Antti Rinta-Loppi lähti suorittamaan kaksoistutkintoa nimenomaan kielen oppimisen takia. Kaksoistutkinnosta on ollut hyötyä nykyisessä työssäni, sillä olen pystynyt hyödyntämään saksankielisen kulttuurialueen tuntemustani. Haaveissa on lähteä jossain vaiheessa vielä vuodeksi kieltä opiskelemaan. Yrittäjyyden toimipisteen kaksoistutkintoyhteistyöstä on saatu paljon hyviä kokemuksia. Tulevaisuudessakin kansainvälistä kaksoistutkintoyhteistyötä halutaan kehittää ja laajentaa edelleen. Myös verkostojen laajentamista suunnitellaan koskemaan jopa kolmea neljää eri korkeakoulua. Liikkuvuus työmarkkinoilla lisääntyy koko ajan, joten haluamme olla mukana antamassa opiskelijoille mahdollisuuksia laajentaa osaamistaan ja tutkintojaan, Marjo Arola toteaa. Olemme saaneet paljon positiivista palautetta ja huomanneet, että kaksoistutkinnon suorittaneille on työelämässä suuri kysyntä. Saksa on meille tärkeä kauppakumppani, ja kahden maan tutkinnon suorittaneilla on etulyöntiasema työmarkkinoilla, hän kertoo. n Energiatehokkuus on aiheena myös rakennusalan yritysvierailumatkalla Saksaan 15. 17.4.2009. Saksalaiset ulkomaankauppakamarit Norjasta, Ruotsista ja Suomesta järjestävät Saksan talous- ja teknologiaministeriön toimeksiannosta ainutlaatuisen yritysvierailumatkan pohjoismaisille rakennus- ja energia-alan avainhenkilöille. n 36 Deutsch-Finnischer Handel 1 2009 Deutsch-Finnischer Handel 1 2009 37
Messut Messen Messut Messen Hannover CeBIT 3.-8.3.2009 Tämän kevään CeBIT toi luottamusta ICT-alalle Hannover Hannover Messe 20.-24.4.2009 13 teollisuuden ammattimessut yhdellä käynnillä Hannoverin messut kokoavat saman katon alle 13 kansainväliset johtavat ammattimessut: Teollisuusautomaatio: INTERKAMA+ Factory Automation Industrial Building Automation Motion, Drive & Automation MDA Digital Factory Subcontracting Energy Uutuutena Wind-tuulivoimamessut Power Plant Technology Pipeline Technology ComVac MicroTechnology Research & Technology Messuteemojen lisäksi tarjolla on lukuisia erikoisnäytöksiä, esim: TectoYou: tekniikan ammatit houkutteleviksi nuorille Mobile Robots RoboCup Promotion World: liikelahjat Global Business Forum Messutapahtumien keskellä hallissa 27 järjestetään 21. 22.4.2009 jo neljännen kerran korkean tason energiakongressi WORLD ENERGY DIALOGUE, joka tällä kertaa keskittyy energian saantivarmuuteen. Messuille odotetaan parittomien vuosien tapaan noin 5000 näytteilleasettajaa, joukossa runsaasti myös suomalaisyrityksiä. Näytteilleasettajaluettelo ilmaantuu messujen kotisivuille www.hannovermesse.de hyvissä ajoin ennen messuja. Messuluettelon korvaa taskukokoinen näytteilleasettajaluettelo, jonka voi ostaa 3 eurolla messujen kassoilta ja EBi-infokioskeista. Tämänkertainen partnerimaa on mielenkiintoinen Etelä-Korea, josta osallistuu noin 200 yritystä. n Lisätietoja: www.hannovermesse.de Robottikäsi auttoi liittokansleri Angela Merkeliä ja kuvernööri Arnold Schwarzeneggeriä leikkaamaan nauhan merkiksi CeBITin alkamisesta. Juuri päättyneet CeBIT-messut alkoivat vahvasti ja valoivat kuuden messupäivän aikana luottamusta kansainvälisillä ICTalan markkinoille. Suurin osa 4300 näytteilleasettajasta 69 maasta sai CeBITissä uutta uskoa alaan, sanoi messuyhtiö Deutsche Messen CeBITjohtaja Ernst Raue messujen päätöslehdistötilaisuudessa Hannoverissa. Monet näytteilleasettajat ja kävijät lähtivät Hannoverista täysin tilauskirjoin, täynnä odotuksia saatuaan vakaan pohjan tulevalle toiminnalle. Messut sujuivat ennakko-odotusten mukaisesti. Keskeisenä aiheena oli energiatehokkuus ja kustannusten alentaminen. Yli 400 000 kävijää, vajaa 20 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna, hyödynsi CeBITiä vauhdittamaan uusia kauppoja. Koska ammattikävijöiden osuus kokonaiskävijämäärästä kasvoi huomattavasti, ylittyivät monen yrityksen odotukset. Hyvin valmistautuneet yritykset kertoivat laadukkaiden kontaktien määrän kasvaneen yli 20 prosenttia, sanoi johtaja Raue. Kun tarkastelemme tärkeimpiä mittareita, saavutti tämän vuoden CeBIT edellisvuoden korkean tason. Olemme erittäin tyytyväisiä. Tämä CeBIT kannatti sekä näytteilleasettajille että kävijöille. Messut olivat erittäin onnistuneet. Ulkomaisten kävijöiden osuus pysyi viidenneksessä. Aasialaisten kävijöiden Biotechnica 6.-8.10.2009 Euroopan johtavat bioteknologian messut esittelevät alan uusimmat tutkimustulokset ja kehittyneimmät sovellukset nyt joka vuosi. Edellisillä messuilla viime vuonna näytteilleasettajia oli 535, ammattikävijöitä messut houkuttelivat 11 000. Tänä vuonna lukujen odotetaan tästä nousevan. Messukonsepti perustuu neljään vahvaan alueeseen: itse näyttely partnerointiohjelma Lisätietoja www.biotechnica.de väheneminen korvautui lisääntyneillä kävijöillä Amerikasta ja Lähi-idästä. Kumppanimaan Kalifornian kuvernööri, suurta innostusta ja huomiota kaikkialla saanut Arnold Schwarzenegger nostatti tunnelmaa jo messujen avajaistilaisuudessa: Tarvitaan optimismia ja tahtoa päättäväisesti hyödyntää kaikki mahdollisuudet. Intelin hallituksen puheenjohtaja Graig Barrett nosti innostavassa puheenvuorossaan esille Suomen ennen Israelia ja Etelä-Koreaa esimerkkinä pienestä innovatiivisesta maasta. Messuihin liittyvän kokouksen puhujalista oli kuin ICT-alan Kuka kukin on kirja. Kokoukseen osallistui lisäksi yli 100 delegaatiota ympäri maailmaa. n yli 500 korkeatasoisen puhujan konferenssit European Biotechnica Award -palkinto n Ligna 18.-22.5.2009 more out of wood Teknologioita resurssien Making tehokäyttöön näin kuuluu LIGNA HANNOVER 2009 messujen motto. Messut ovat toukokuun 18. 22. päivä kansainvälisen puualan keskeinen tapaamispaikka. Siellä esitellään uusimmat teknologiat ja puu raaka-aineena koko laajuudessaan. Messujärjestäjä Deutsche Messe ja alan saksalainen keskusjärjestö VDMA puuntyöstökoneet odottavat messuille 1800 näytteilleasettajaa (2007: 1832) täyttämään 148 000 neliön näyttelypintaalan (2007: 148 800). Juuri taloudellisesti vaikeina aikoina LIGNA HANNOVER osoittaa vahvuutensa metsä- ja puualan johtavana tapahtumana ja tuo markkinoille uusia vaikutteita teemallaan resurssien tehokäyttö, sanoo messuyhtiön johtokunnan jäsen Stephan Kühne. LIGNA on paljon enemmän kuin vain suhdannebarometri. Se heijastaa innovaatiosyklejä ja siten koko alaa. Juuri taloudellisesti vaikeina aikoina messut ovat entistä tärkeämmät. Ne näyttävät alalle suuntaa ja näkemyksiä teknologisista uudistuksista. LIGNA on markkinoiden investointivalmiuden veturi, joten messujen pääteema resurssien tehokas käyttö on sekä liiketaloudellisesti että ympäristön kannalta entistä ajankohtaisempi, jatkaa Kühne. LIGNA on muita alan messuja maailmassa kansainvälisempi tapahtuma. Yli puolet näytteilleasettajista tulee Saksan ulkopuolelta. Kymmenen suurimman näytteilleasettajamaan lista pinta-alan mukaan suuruusjärjestyksessä näyttää tältä: Saksa, Italia, Itävalta, Espanja, Sveitsi, Taiwan, Tanska, Hollanti, Suomi ja Ruotsi. Myös ulkomaisten kävijöiden korkea osuus vahvistaa messujen kansainvälistä luonnetta. Edellisillä messuilla vuonna 2007 vieraili yli 100 000 kävijää 92 maasta, reilu 45 000 heistä tuli Saksan ulkopuolelta. LIGNA HAN- NOVER on tehokas paikka solmia ja hoitaa kansainvälisiä suhteita. Huomionarvoista on myös ammattikävijöiden korkea osuus (92 prosenttia) ja siitä johtuva hankinnoista päättävien suuri osuus. Perinteisen metsätalouden rinnalla energialla on yhä suurempi osa näillä messuilla. Jo neljättä kertaa käsitellään puupolttoaineen moninaisia mahdollisuuksia erikoisnäytöksessä Energy from Wood. Yritykset ja laitokset esittelevät tuotteitaan ja palvelujaan uusiutuvan energianlähteen ympärillä. Polttopuunjalostus, lämmitys tai energiametsien kasvatus, esillä on uusimmat trendit, kehitystyön tulokset ja ratkaisut. n Lisätietoja www.ligna.de Lisätietoja näistä ja muistakin Hannoverin messuista: Riitta Ahlqvist, p. (09) 649 054, 040 545 3788, info@hf-finland.com 38 Deutsch-Finnischer Handel 1 2009 Deutsch-Finnischer Handel 1 2009 39