1 ks1i 32 TUTKIMUS "VAMMAS"-LtJMI SIiVEN HEI TTO-OMI NAT SUU KS 1 STA Vammas-lumisiipi kiinnitetään TH:n emäterän jatkeeksi. Sitä käytetään pääasiassa aurausvallien madaltamistyössä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin lumisiiven heitto-ominaisuuksia polanteen höyläyksessä. Lumisiipi heittää höyläyskarheen n. 75 %:sesti pois ajoradalta, kun aurausvallin korkeus on alle 60 cm. Heittoetäisyys aurausvallin yläkulmasta mitattuna on n. 130 cm. 17.9.1981 JLs
81 $73
1. JONDANTO Suoritettaessa polanteen höyläystä tiehöyläliä, jää karhe useimmiten tielle, sillä höylän emäterän pään muoto on sellainen, että heittoa ei juuri tapandu. Mikäli tielle jäänyttä karhetta ei aurata pois, kasvattaa se vaikeasti poistettavaa reunajäätä hyvin nopeasti. Edellä mainitun haitan poistamiseksi on VAMMAS kehittänyt emäterän jatkeeksi kiinnitettävän lumisiiven, jonka heittoominaisuudet tutkittiin kevättalvella 1981 TVL:n Hämeen piirissi. Tutkimuksen suoritti rkm. Matti Lähteenmäki. 2. TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN 2.1 Iiedot Vifnh1las-lumi.si ivestä Vammas-lumisiipi sopii kiinnitettäväksi Vammas RG-14 tiehöylän emäterän oikeanpuoleiseen päähän pulttaamalla 16:lla pultilla. Kiinnitettynä lumisiiven kärki ulkonee emäterän päästä n. 157 cm. Lumisiiven suurin korkeus on 110 cm ja paino 250 kg. Työleveyttä lumisiipi lisää 60 höyläyskulmalla n. 140 cm ja siirto-aioasennossa leveyden lisäys on n. 100 cm. Ii / f, / j /, Kuva 2.1/1. Vammas-lurnisiipi takaapäin katsottuna.
2.2 Tutkimusjärjestelyt heitto-ominaisuuksia tutkittaessa käytettiin muuttujina ajonopeutta ja aurausvallin korkeutta. Koeosuuksilla aurausvaili leikattiin etukäteen 10...70 cm:n korkuiseksi 10 cm:n porrastuksin. Ajovaihteina käytettiin 113 ja N2 vaihteita ja ajaminen tapahtui muunnin lukittuna. Moottorin kierroslukuina käytettiin 30 lis ja 37 lis, joten teoreettisiksi ajonopeuksiksi muodostui 11, h3, 18 ja 23 km/h. hleittoetäisyydcksi mitattiin aurausvailin yllikulman ja kauimmas vallin päälle lentäneen karheen välinen etäisyys. A -inraclalle jääneen tai takaisin valuneen karheen määrä arvioi- ".J ---------- -,---------- tim seuraavasti: - ei ollenkaan, - vähän, - melko paljon, - paljon, - kaikki, 0...10 karheesta jää tielle 10...25 q 0 25...50 q '' 1 0 50...75 ō yli 75 0 3. TUTKIMUKSEN TULOKSET 3.1 Vammas-lumisiiven heitto-ominaisuudet Lumisiiven heittoetäisyys vaihteli erittäin paljon, 100...240 cm:iin, keskiarvon ollessa 10...50 cm:n vallinkorkeudella 130 cm. Aurausvallin korkeuden ollessa 70 cm ei siipi enää heitä karhetta sen yli. Pienen aineiston takia ei ajonopeuden vaikutusta heittoetäisyyteen voitu luotettavasti selvittää. Ajoradalle jääneen tai takaisin valuneen karheen määrä oli aurausvallin korkeuksilla 10...60 cm suuruusluokkaa 10...25 karheen määrästä. 70 cm:n korkuisen vallin kohdalla yli puolet irroitetusta karheesta valui takaisin tielle eli näin korkeiden vallien kohdalla siipi ei enää heitä karhetta tieltä pois.
.5 Kokonaisuutena voidaan todeta, että lumisiipi poistaa karheen suurimmaksi osaksi tieltä, silloin kun aurausvallin korkeus on alle 70 cm. Heittokyky on kuitenkin niin pieni, että aurausvallit pyrkivät kasvamaan lumisiipeä käytettäessä. Tulos on kuitenkin selvästi parempi kuin höyllittäessä pelkällä cmiiterällii. 3.2 lumi s i ivon muut vaikutukset Jumis 1 ipi ii sää höyl Lin työleveyttä emiitorän jatkoon tavoin ja tämä vähentää leveillä teillä tarvittavien ajokertaa/poikkileikkaus määrää. EmLiteriin pidennyksestii on haittana kokonaisleveyden kasvaminen työasennossa n. 140 cm ja siirto-ajoasennossa n. 100 cm. Kapeilla teillä ei yhdistelinäilä ole helppoa liikkua ja työskennellä. Kone ei myöskään mandu ovista talliin lumisiipi paikallaan. Aurausvallin madallusta ei tutkittu, mutta haastattelulen perusteella laite soveltuu hyvin tähän työhön, johon sitä pääasiassa käytetäänkin. Kuopiossa l.9.1981 Jorma Lähetkangas