KIRJALLINEN KYSYMYS 1161/2001 vp Julkinen oikeusapujärjestelmä laajenee perusoikeus valita avustaja kapenee Eduskunnan puhemiehelle Hallituksen esityksessä eduskunnalle ehdotetaan nykyinen oikeusapu ja maksuton oikeudenkäynti korvattavaksi uudella yhtenäisellä oikeusapujärjestelmällä, jonka puitteissa annettaisiin valtion varoin oikeusapupalveluja niitä tarvitseville kansalaisille. Ehdotetun oikeusapulain perusteella oikeusapua voitaisiin antaa sekä tuomioistuimessa käsiteltävissä että muissa oikeudellisissa asioissa sellaisille kansalaisille, joiden ei voida olettaa taloudellisen asemansa vuoksi kykenevän kokonaisuudessaan vastaamaan tarvitsemansa oikeusavun kustannuksista. Hallituksen esityksessä korostetaan erityisen onnistuneesti, että oikeusapuun omavastuuosuutta vastaan oikeutettujen piiriä laajennettaisiin selvästi nykyisestä, eli julkinen oikeusapu tulisi kattamaan 80 % kotitalouksista. Edellä mainittu julkisen oikeusapujärjestelmän laajentuminen on hallituksen esityksessä kannatettavaa. Kysymyksiä tosin herättää hallituksen esityksessä kohta, jossa esitetään, että ns. ulkoprosessuaalisissa asioissa julkista oikeusapua kansalaisille antavat ensi sijassa valtion virkamiehinä toimivat yleiset oikeusavustajat. Esityksen mukaan yhteiskunnan varoilla kustannettavat oikeudelliset palvelut siirrettäisiin enenevässä määrin valtion oikeusaputoimistojen yksinomaiseen hoitoon. Ainoastaan tuomioistuinasioissa avustajaksi voitaisiin määrätä yksityinen asianajaja. Kaikissa muissa oikeudellisissa asioissa kansalaisen olisi siis valittava avustaja valtion oikeusaputoimistosta; asianajotoimiston puoleen ei saisi kääntyä. Itse maksamaan kykenevällä asiakkaalla on oikeus valita avustajansa, yksityinen asianajaja tai yleinen oikeusavustaja. Vähävaraisemmalla tätä valintaoikeutta ei ole. Järjestelmä rajoittaisi vähävaraisten kansalaisten oikeutta valita itse avustajansa ja siten se saattaisi heidät oikeusavustaan itse maksavia kansalaisia huonompaan asemaan. Mainittavaa on myös se, että Euroopan neuvosto on syksyllä 2000 hyväksynyt suosituksen, jonka mukaan ihmisoikeuksien toteuttaminen edellyttää, että kaikilla täytyy olla oikeus kaikissa oikeudellisissa asioissa kääntyä valitsemansa oikeusavustajan puoleen. Esim. Norjassa hallituksen esitystä vastaava ajatus torjuttiin vetoamalla kansalaisen oikeuteen vapaasti valita avustajansa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko oikeusministeriö tietoinen hallituksen esityksessä oikeusapulaiksi vallitsevista heikennyksistä kansalaisen perusoikeuteen valita avustajansa ja onko Euroopan neuvoston suositus asiasta tarkoitus ottaa huomioon? Versio 2.0
Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2001 Antti Rantakangas /kesk 2
Ministerin vastaus KK 1161/2001 vp Antti Rantakangas /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antti Rantakankaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1161/2001 vp: Onko oikeusministeriö tietoinen hallituksen esityksessä oikeusapulaiksi vallitsevista heikennyksistä kansalaisen perusoikeuteen valita avustajansa ja onko Euroopan neuvoston suositus asiasta tarkoitus ottaa huomioon? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hallituksen esityksessä (HE 82/2001 vp) uudeksi oikeusapulaiksi ehdotetaan, että oikeusapuun omavastuuosuutta vastaan oikeutettujen piiriä laajennetaan selvästi nykyisestä. Julkisen oikeusapujärjestelmän piiriin kuuluisi kolme neljäsosaa kaikista kotitalouksista aiemman alle puolen sijasta. Kansalaisten oikeuksia ei siten esitetä kavennettavaksi nykyisestä, vaan oikeusavun saajien piiriä esitetään laajennettavaksi. Kansalaisilla ei ole ulkoprosessuaalisissa asioissa voimassa olevan lain mukaan oikeutta valita avustajaansa, mikäli he haluavat käyttää niiden hoitamisessa julkisia oikeusapupalveluita. Ehdotus uudeksi oikeusapulaiksi tuo suuremmalle joukolle kansalaisia mahdollisuuden valita, käyttääkö ulkoprosessuaalisessa asiassaan yksityistä avustajaa, jonka kansalainen maksaa itse, vai omavastuuosuutta vastaan valtion oikeusaputoimistossa tarjottavaa palvelua. Vastaava valintatilanne kansalaisella on terveyspalveluiden osalta; osa käyttää terveyskeskuksia ja osa valitsee yksityislääkärin, vaikka palvelusta joutuukin maksamaan. Voimassa olevan julkisen oikeusapujärjestelmän mukaan edun saajalla on vapaa mahdollisuus kelpoisuusvaatimusten puitteissa valita avustajansa tuomioistuinasioissa eräitä erityistuomioistuimia lukuun ottamatta. Näissä erityistuomioistuimissa käsiteltävissä asioissa samoin kuin ulkoprosessuaalisissa asioissa oikeusapua voivat antaa yleiset oikeusavustajat. Viimeisimmän oikeusapu-uudistuksen yhteydessä mainittu valinnanvapaus ulotettiin koskemaan entistä laajemmin myös lainkäyttöä hallintotuomioistuimissa. Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet määräävät oikeudesta vapaasti valita avustaja tuomioistuinasioissa. Määräysten tavoitteena on oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin (fair trial) varmistaminen. Nykyinen julkinen oikeusapujärjestelmämme täyttää sekä ihmisoikeussopimuksen että oman perustuslakimmekin takaaman oikeuden vapaasti valita avustaja. Myös ulkoprosessuaalisissa asioissa voi vapaasti valita avustajansa. Valtion varoin kustannettu oikeusapu on kuitenkin tältä osin rajoitettu oikeusaputoimistossa annettaviin palveluihin. Tästä asiasta ei ole Suomea sitovia kansainvälisiä velvoitteita. Ehdotus uudeksi oikeusapulaiksi ei myöskään ole ristiriidassa Euroopan neuvoston suosituksen kanssa (rec 2000/21). Yleiset oikeusavustajat ovat työssään taloudellisesti riippumattomia sekä asiakkaiden määrästä että menettelytavoista heidän asiassaan. Yleisen oikeusavustajan tulee kuten asianajajankin rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajotapaa. Yleinen oikeusavustaja on asianajajayhdistyksen valvonnan alainen niin kuin asianajajista on säädetty. Uuden oikeusapulain kannalta jako tuomioistuinasioihin ja oikeudenkäynnin ulkopuolella 3
Ministerin vastaus hoidettaviin eli ulkoprosessuaalisiin asioihin on tärkeä. Luontevana on pidetty sitä, että julkisin varoin kustannettavaa, vireillä olevaan tai vireille tulevaan oikeudenkäyntiin liittymätöntä oikeudellista neuvontaa ja avustamista eli oikeusapua ulkoprosessuaalisissa asioissa, joka on luonnehdittavissa yhteiskunnan tarjoamaksi oikeudelliseksi peruspalveluksi, antaisivat ensi sijassa juuri valtion oikeusaputoimistot, kun yhteiskunta on nimenomaan tätä tarkoitusta varten perustanut kattavan ja toimivan valtion oikeusaputoimistojen verkon. Tämän oikeusavun jättämistä ensi sijassa yhteiskunnan tuottamana palveluna järjestettäväksi tukevat myös taloudelliset syyt. Tällaisen toiminnan laajentaminen yksityisen sektorin hoidettavaksi julkisin varoin rahoitettavana ostopalveluna merkitsisi väistämättä toiminnan kokonaiskustannusten nousemista. Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2001 Oikeusministeri Johannes Koskinen 4
Ministerns svar KK 1161/2001 vp Antti Rantakangas /kesk Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Antti Rantakangas /cent undertecknade skriftliga spörsmål SS 1161/2001 rd: Är justitieministeriet medvetet om att regeringens proposition med förslag till rättshjälpslag innebär att medborgarnas grundläggande rättighet att välja sitt eget biträde försvagas och har regeringen för avsikt att beakta Europarådets rekommendation i frågan? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: I regeringens proposition med förslag till ny rättshjälpslag (RP 82/2001 rd) föreslås att kretsen av personer som beviljas rättshjälp mot en självriskandel skall utvidgas avsevärt. Tre fjärdedelar av alla hushåll skall enligt förslaget omfattas av det allmänna rättshjälpssystemet i stället för hälften såsom tidigare varit fallet. Regeringen föreslår sålunda inte att medborgarnas rättigheter skärs ned utan att kretsen av personer som kan få rättshjälp vidgas. Enligt gällande lag har medborgarna inte rätt att välja sitt biträde i utomprocessuella ärenden om de önskar utnyttja allmänna rättshjälpstjänster för dem. Förslaget till ny rättshjälpslag ger flera människor möjlighet att välja om de vill använda ett privat biträde i ett utomprocessuellt ärende och betala för det själva eller om de vill utnyttja en statlig rättshjälpsbyrås tjänster mot en självriskandel. Samma valsituation uppstår i fråga om hälso- och sjukvårdstjänster, en del människor vänder sig till hälsocentralerna, medan en del vänder sig till privata läkare, trots att de måste betala för deras tjänster. Möjligheten att utnyttja den allmänna hälso- och sjukvården torde inte ha kränkt människornas valfrihet. Enligt gällande system för allmän rättshjälp har förmånstagarna fri möjlighet att inom ramen för behörighetsvillkoren välja sitt biträde i domstolsärenden. Vissa specialdomstolar utgör dock ett undantag. I ärenden som behandlas i dessa domstolar kan rättshjälp ges av allmänna rättsbiträden på samma sätt som i utomprocessuella ärenden. I samband med den senaste rättshjälpsreformen utsträcktes valfriheten till att i större omfattning än tidigare gälla även rättskipningen i förvaltningsdomstolarna. Rätten att fritt välja biträde ingår i internationella förpliktelser som är bindande för Finland. Syftet med detta är att trygga en rättvis rättegång (fair trial). Vårt nuvarande allmänna rättshjälpssystem tillgodoser rätten att fritt välja biträde garanterad både i konventionen om de mänskliga rättigheterna och i vår egen grundlag. Också i utomprocessuella ärenden får biträdet väljas fritt. Den rättshjälp som finansieras med statliga medel är dock i detta avseende begränsad till de tjänster som rättshjälpbyråerna tillhandahåller. Inga internationella förpliktelser binder Finland i denna fråga. Förslaget till ny rättshjälpslag står inte heller i strid med Europarådets rekommendation (rec 2000/21). De allmänna rättsbiträdena är i sitt arbete ekonomiskt oberoende både av antalet klienter och förfarandena i deras ärenden. Allmänna rättsbiträden liksom advokater skall ärligt och samvetsgrant utföra de uppgifter de anförtros och iaktta god advokatsed i all sin verksamhet. Advokatföreningen utövar tillsyn över allmänna rättsbiträden i enlighet med vad som bestäms om advokater. 5
Ministerns svar Ur den nya rättshjälpslagens synpunkt är indelningen i domstolsärenden och ärenden som handläggs utanför domstolen, utomprocessuella ärenden, viktig. Det har ansetts naturligt att just statens rättshjälpsbyråer skall tillhandahålla med offentliga medel finansierad juridisk rådgivning och hjälp i frågor som inte hänför sig till en anhängig rättegång eller en rättegång som kommer att anhängiggöras, dvs. rättshjälp i utomprocessuella ärenden, eftersom samhället har inrättat ett övergripande och fungerande nät av rättshjälpsbyråer just för detta ändamål, juridisk basservice tillhandahållen av samhället. Också ekonomiska skäl talar för att denna rättshjälp i första hand skall vara en service tillhandahållen av samhället. Att utvidga verksamheten och göra den till en köptjänst som sköts av den privata sektorn och finansieras med offentliga medel skulle oundvikligen leda till att de sammantagna kostnaderna ökar. Helsingfors den 9 november 2001 Justitieminister Johannes Koskinen 6