KULTTUURIN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAKERTOMUS KULTTUURIN VUOSI 2016

KULTTUURIN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAKERTOMUS KULTTUURIN VUOSI 2016

Yhteistyötä kotona ja maailmalla Vuonna 2016 kulttuurin tulosyksikkö otti tehtäväkseen viedä eteenpäin tavoitteita, joista valtuusto päätti hyväksyessään KulttuuriEspoo 2030 -linjaukset marraskuussa 2015. Käytännössä tämä on tarkoittanut esimerkiksi yhteistyöhankkeiden käynnistämistä ja kumppaneiden etsimistä, uusien palvelumuotojen kehittämistä ja asennoitumista uudenlaisiin toimintatapoihin. Kulttuuri on läsnä joka paikassa se ei ole irrallinen osa kaupungin toiminnassa tai kuntalaisten arjessa. Siksi onkin erityisen tärkeää, että kulttuuripalveluita suunnitellaan ja tuotetaan yhdessä kuntalaisten sekä muiden toimijoiden ja hallintokuntien kanssa. Näin voimme taata sen, että kulttuuripalvelut ovat mahdollisimman monen kuntalaisen saavutettavissa. Tavoitteeseen on vielä matkaa, mutta tahtoa alkaa jo löytyä. Espoo on vuonna 2016 tehdyn kansainvälisen vertailututkimuksen mukaan Euroopan kestävin kaupunki. Kulttuurityössä ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kaupungin kehittäminen on olennaista, mutta tärkeimmältä tuntuu vastuun kantaminen sosiaalisesti kestävän Espoon kehittämisestä. Uskon, että voimme lisätä hyvinvointia, ymmärrystä ja empatiaa sekä tuoda ihmisten arkeen iloa ja elämyksiä. Kulttuurin tulosyksikkö on sitoutunut edistämään sosiaalista kestävyyttä ja myötätuntoa ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Myös yhteistyökumppanit on haastettu miettimään toimintaansa yhteiskuntasitoumuksen kautta. Kansainvälinen yhteistyö on osa kulttuurin arkea. Koska Espoo ei ole yksinäinen saareke maailmassa, olemme halunneet vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä entisestään. Meillä on Espoon hyvistä oivalluksista paljon kerrottavaa maailmalla, mutta myös runsaasti opittavaa muilta. Espoo on pitkään ollut Eurocities-verkoston jäsen ja erityisen aktiivisesti olemme olleet mukana kulttuurifoorumissa. Vuonna 2016 Espoo valittiin kulttuurifoorumin varapuheenjohtajakaupungiksi. Tärkeä tehtävä antaa meille merkityksellisen aseman Euroopan kulttuuritoimijoiden kentällä. Kulttuurifoorumissa Espoo haluaa vahvistaa eurooppalaisia suhteita, saada aikaan konkreettista yhteistyötä ja edistää taiteen sekä kulttuurin asemaa eurooppalaisessa keskustelussa. HEIDI-HANNA KARHU SISÄLLYS 4 6 12 14 15 16 17 18 19 20 23 Me lyhyesti Vuoden varrelta Kohti tulevaisuuden kulttuurikaupunkia Sosiaalisesti kestävä kaupunki Kirjastossa kasvun vuosi Historia voimavaraksi nykypäivään Kulttuuripalvelut kaikkien ulottuville Kamarimusiikkia ja yleisötyötä Kansainväliset verkostot Kulttuurilautakunta ja avustukset Talous SUSANNA TOMMILA kulttuurijohtaja /kulttuuriespoo @kulttuuriespoo @kulttuuriespoo 2 Kulttuurin tulosyksikön TOIMINTAKERTOMUS 2016 kulttuuriespoo@espoo.fi Kulttuurin tulosyksikön TOIMINTAKERTOMUS 2016 3

ME LYHYESTI KULTTUURIN TULOSYKSIKKÖ VASTAA ESPOON KULTTUURITARJONNASTA JA KULTTUURI- PROFIILISTA. TULOSYKSIKKÖÖN KUULUU NELJÄ PALVELUALUETTA: KAUPUNGIN- KIRJASTO, KAUPUNGINMUSEO, KAUPUNGIN- ORKESTERI TAPIOLA SINFONIETTA SEKÄ TAPAHTUMA- JA KULTTUURIPALVELUT. TULOSYKSIKÖN ESIKUNTA VASTAA AVUSTUKSISTA, STRATEGIA- JA ARVIOINTITYÖSTÄ, KULTTUURIA KAIKILLE-PALVELUISTA JA TULOSYKSIKKÖTASOISESTA VIESTINNÄSTÄ. VUONNA 2030 ESPOO ON LUOVA JA ROHKEA KULTTUURIKAUPUNKI, JOKA TUKEE KESTÄVÄÄ ELÄMÄNTAPAA. ERI SEKTOREIDEN VÄLINEN YHTEISTYÖ TOIMII JA KAUPUNKI MENESTYY KOKEILEVALLA JA UTELIAALLA ASENTEELLA. KULTTUURI JA TAIDE OVAT LÄSNÄ KAUPUNGIN HENGESSÄ, ASUKKAIDEN ARJESSA, FYYSISESSÄ KAUPUNKIYMPÄRISTÖSSÄ JA ESPOOLAISESSA IDENTITEETISSÄ. KulttuuriEspoo 2030, valtuusto 9.11.2015 3,4 milj. 350 000 120 000 71 000 32 000 90 000 35 000 12 600 6 500 700 10,6 milj. kävijää kirjastoissa kävijää kävijää Espoon kävijää kävijää Tapiola Kulttuuria kaikille kävijää itsenäisyyspäivän tilaisuutta ja monikulttuurista euroa tukea 4,2 milj. fyysistä lainaa kirjastoista Näyttelykeskus WeeGeen museoissa ja tapahtumissa kulttuurikeskuksessa kaupunginmuseossa Sinfoniettan konserteissa ja tilaisuuksissa -palveluiden käyttäjää Espoo-päivän tapahtumissa juhlakonsertin kuulijaa paikan päällä ja verkossa tapahtumaa lapsille, nuorille sekä perheille, osallistujia 230 000 tilaisuutta taiteelle ja kulttuurille 4 Kulttuurin tulosyksikön TOIMINTAKERTOMUS 2016 Kulttuurin tulosyksikön TOIMINTAKERTOMUS 2016 5

VUODEN VARRELTA Kiirettä on pitänyt, mutta hymy ei ole hyytynyt. KIMMO BRANDT MARIA VÄHÄSARJA / EMMA ULI KONTU-KORHONEN VILSKETTÄ PALVELUTORILLA Vauhdikkaat terveiset Ison Omenan palvelutorilta! Juhlavissa avajaisissamme kävi viime elokuussa 15 000 asiakasta ja sama meno jatkui koko syksyn. Kymmenen toimijaa saman katon alla: muun muassa Ison Omenan kirjasto ja uusi kulttuuritila Kohtaamo. Monipuoliset palvelut ja tapahtumat houkuttelivat asiakkaita vuoden loppuun mennessä palvelutorilla oli käynyt ennätykselliset 590 000 asiakasta. Kiirettä on pitänyt, mutta hymy ei ole hyytynyt. Me toimijat teemme tätä yhdessä ja olemme kaikki palvelutorilaisia. Tervehdimme ja pidämme kiinni yhteisesti sovitusta palvelulupauksesta. Mottomme on: Elämäsi palvelut yhdessä. Yhteistyötä tehdään aktiivisesti myös Espoon kaupungin muiden yksiköiden, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. Asiakkaiden palaute uudesta konseptista ja tiloista on ollut huikeaa. Kunta10-tutkimuksen mukaan myös henkilökunta voi ja jaksaa hyvin. Näissä iloisissa merkeissä jatkamme uuteen vuoteen ja levitämme palvelutorin ilosanomaa niin espoolaisille kuin tuhansille vierailijoillekin. Pia Koskinen kirjaston vs. aluejohtaja Yö museoissa -luokkaretki on ollut yksi palkitsevimmista tuotannoista 30-vuotisen urani aikana. VAUHTIA, VALVOMISTA JA VAHTI- MESTAREITA Kukaan ei oo poissa, yö museoissa. Hyvissä fiboissa, hah, yö museoissa. Tänne tultiin vasta, tuolta Ymmerstasta. Iso hullu jengi, mut sairaan hyvä svengi. Makuupussit messis, nukkumaan jos ehtis. Sitä ennen herkkui, äidille terkkui. Nyt ei mitään normijumppii, mimmit vetää stunttii. Notkeutta ja voimaa, anna musan soida. Aamuun asti koko satsi, yläkerran tatsi. Futuro ja EMMA, joo heitä yläfemma! Tällä Ymmerstan koulun 5B-luokan räväkällä räpillä avattiin uusi luokkaretkikonsepti WeeGeellä toukokuussa. Asiakkaan ideasta alkunsa saaneeseen kokeiluun osallistui satakunta lasta opettajineen ja huoltajineen. Luokkaretken ohjelmassa oli alkuesittäytyminen, iltapala, museokierrokset, Yö museossa -elokuva, yödisko, aamupala ja palautteenanto. Hiljaisuuden oli sovittu alkavan aamuyhdeltä, mutta sitä ei yön aikana taloon saatu. Elokuvan inspiroimina yökukkujat leikkivät museovahtimestareita ja hiippailivat myrskylyhtyjen kanssa etsimässä eloon heränneitä museoesineitä. Selviytymisdiplomeja jaettaessa sain kuulla luotettavilta tahoilta, että taskulampun valokeilaan oli yön aikana osunut myös kummitus. Kiittävä palaute ohjelmasta, järjestelyistä ja WeeGeen työntekijöiden innostuksesta tuntuivat hyviltä. Palautteista saimme erinomaisia kehittämisideoita niin oppilailta kuin opettajilta. Perjantaiaamuna saamani halaukset ja kiitokset autismin kirjon erityisluokan oppilailta koskettivat kyyneleisiin saakka. Kyllä, voin sanoa, että Yö museoissa -luokkaretki on ollut yksi palkitsevimmista tuotannoista 30-vuotisen urani aikana. P.S. Ylen uutislähetyksessä tulin luvanneeksi, että seuraava museoyö tehdään aikuisille. Lupaus lunastetaan lokakuussa 2017 ja luokkaretkikonseptia jatkettaneen myös vuonna 2018. Liisa Paatsalo WeeGeen tuotantopäällikkö Tunnen, että teen yhteiskunnan ja ihmisten hyväksi jotain hyödyllistä. SAIRAALAMUUSIKKO VIE MUSII- KIN ILON IHMISTEN LUO Joukko Tapiola Sinfoniettan muusikoita kouluttautui sairaalamuusikoiksi vuoden aikana. Sairaalamuusikot vievät musiikin ihmisten luokse sairaaloihin ja palvelutaloihin. Vierailut Espoon sairaalan pitkäaikaissairaiden luona ja teho-osastoilla ovat koskettaneet niin potilaita, heidän läheisiään kuin muusikoitakin. Omilla sairaalamuusikkokeikoillani toteutan myös tietokilpailuja muistisairaille sekä musiikkisatuja lapsille ja kehitysvammaisille. Asiakkaani saavat myös itse osallistua esityksiin erilaisilla rytmisoittimilla. Käyrätorveni lisäksi käytän esimerkiksi kannelta, minitrumpettia ja pasuunaa. Sairaalamuusikolta vaaditaan koulutusta, mikä takaa asianmukaisen käyttäytymisen erilaisissa laitoksissa ihmisten luona. Lisäksi sairaalamuusikon työ vaatii seurallista ja positiivista olemusta sekä erilaisuutta pelkäämätöntä asennetta. Sairaalamuusikon työ on äärimmäisen tärkeää. Palaute on välitöntä ja vuorovaikutus asiakkaiden kanssa parhaimmillaan todella palkitsevaa. On hienoa saada esimerkiksi vanhus, joka ei ole puhunut edellisellä viikolla mitään, vastaamaan kysymyksiini tai reagoimaan soittooni. Olen soittanut yhteensä 37 vuotta eri orkestereissa. Sekin on hienoa työtä, mutta sairaalamuusikkona tunnen, että soittamisestani on todella konkreettista iloa. Tunnen, että teen yhteiskunnan ja ihmisten hyväksi jotain hyödyllistä. Tämä on kehittämisen arvoinen asia! Pasi Pihlaja Tapiola Sinfoniettan käyrätorven soittaja ja sairaalamuusikko 6 Kulttuurin tulosyksikön TOIMINTAKERTOMUS 2016 Kulttuurin tulosyksikön TOIMINTAKERTOMUS 2016 7

VUODEN VARRELTA ARI KARTTUNEN / EMMA Näyttelyn tuottaminen oli emmalaisille todella mieluisa projekti. KERAMIIKKATAITEEN UUDISTAJA EMMASSA Rut Bryk / Taikalaatikko -näyttely nähtiin EMMAssa kesällä 2016. Näyttely koottiin pääasiassa EMMAan tallennetusta Tapio Wirkkala Rut Bryk säätiön kokoelmasta. Rut Bryk (1916 1999) on suomalainen modernisti ja keramiikkataiteen uudistaja. Hän aloitti uransa 1940-luvun alussa ja toimi aktiivisesti noin viiden vuosikymmenen ajan. Oma persoonallinen ilmaisutapa, jatkuva uudistuminen ja aikakauden ilmiöiden heijastaminen yhdistyvät Brykin tuotannon kaaressa. Bryk uudisti käsitystä keramiikasta taiteenlajina. Hän ei tuottanut esineitä teolliseen tuotantoon, vaan valmisti uniikkiteoksia. Näyttelyn tuottaminen oli emmalaisille todella mieluisa projekti. Samalla voitiin tehdä tärkeää kokoelmiin liittyvää perustyötä, konservoida ja valokuvata teoksia. Ripustusvaiheessa taisin kuulla hankkeesta vastaavan museomestarin sanovan, että näyttely on hienoin, jota hän tähän mennessä on ollut EMMAssa tekemässä. Hienoa, että tällainen kommentti liittyy omiin kokoelmiin! Näyttelyn yhteydessä alkoi kiinteä yhteistyö Tapio Wirkkala Rut Bryk säätiön kanssa. Yhteistyötä jatketaan, kun EMMA toteuttaa Brykin ja Wirkkalan talletuskokoelmalle uutta pysyvää näyttelytilaa. Näyttely oli valtavan suosittu ja palaute pääasiassa erittäin positiivista. Näyttelyn yhteydessä tehtiin hedelmällistä yhteistyötä näyttelyn kuraattorin, taidehistorian dosentti Harri Kalhan kanssa, joka kirjoitti myös tunnustusta saaneen kirjan Brykistä. Oli mahtavaa nähdä, miten yleisö reagoi teoksiin. Näyttely herätti niin paljon ihastusta ja positiivisia tunteita. Teoksissa on myös huumoria ja elämän kipupisteitä, joihin saattoi samaistua. Oli hienoa nähdä miten taiteen voima kantaa ja yhdistää ihmisiä. Pienistäkin osista voi luoda suuren koskettavan kokonaisuuden. Henna Paunu EMMA Espoon modernin taiteen museon intendentti Valtaosa nuorista nautti uuden oppimisesta. OSALLISUUTTA NUORTEN POP UP -PAJOISSA Loppuvuodesta 70 Omnian ja Keskuspuiston ammattiopiston opiskelijaa kokeili Helinä Rautavaaran museon koordinoimissa taidepajoissa graffitin ja animaatioiden tekemistä, sarjakuvan piirtämistä, tanssia, teatteria ja sirkusta koulupäivän aikana. Kulttuuritoimijoista mukana olivat Espoon esittävän taiteen koulu ESKO, Tanssiteatteri Glims & Gloms, Sarjakuvakeskus ja Kino Tapiola. Taidepajat olivat osa Espoon kaupungin poikkihallinnollista Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelmaa. Nuoret vierailivat muun muassa Kino Tapiolassa, kaupungin graffitiseinällä, Ison Omenan palvelutorin Kohtaamossa ja Helinä Rautavaraan museon uusissa tiloissa. Valtaosa nuorista nautti uuden oppimisesta. Mukana olleet tutut opettajat lisäsivät oppilaiden turvallisuuden tunnetta, mutta erilaisten oppilaiden sekoittaminen samoihin pajoihin ja mielekkään tekemisen tarjoaminen kaikille oli välillä haasteellista. Mukana olleilta taideopettajilta vaadittiin oman alan osaamisen lisäksi läsnäolo- ja vuorovaikutustaitoja. Näitä asioita tarvitaan missä tahansa ryhmässä. Kyse ei ole aina megamusikaalin kokoisista asioista, vaan aisteista ja kuuntelusta. Kun oppilaat ovat motivoituneita, ryhmä on sopivan pieni ja aikaa on tarpeeksi, kaikki sujuu kevyesti mutta tarjoaa syvällisiä elämyksiä, summasi mukana ollut teatteriopettaja Janne Jokelainen. Oli hienoa nähdä, miten rohkeasti oppilaat lähtivät mukaan, miten innostuneita koulujen opettajat olivat ja miten taitavasti taideopettajat kannattelivat ryhmiä. On selvää, että tällaista toimintaa tarvitaan myös tulevaisuudessa. Ilona Niinikangas Helinä Rautavaaran museon museolehtori VALTTERI POKELA Klubi kannustaa ja aktivoi nuoria muusikoita, antaa esiintymistilaisuuksia sekä auttaa heitä verkostoitumaan. JAZZIN MESTARIT JA KISÄLLIT Vuonna 2016 käynnistyi Espoo Big Band ry:n jazzklubitoiminta Tapiola Gardenissa yhteistyössä EMOn pop/jazzlinja Ebelin kanssa. April Jazz Club on korkeatasoinen mutta matalan kynnyksen esiintymispaikka, jonne kaikki ovat tervetulleita. Ohjelmisto esittelee jazzia monipuolisesti ja laveasti, taiteellisesta tasosta kuitenkaan tinkimättä. Klubin tavoitteena on lisätä jazz- ja rytmimusiikin tarjontaa Espoossa sekä tuoda April Jazz -festivaalille laajempaa näkyvyyttä. Klubeilla saamme helpommin kontaktia yleisöön sekä artisteihin ja yhtyeisiin ympäri vuoden. Säännöllinen klubitoiminta mahdollistaa myös pitempiaikaisen yritysyhteistyön luomisen. Alusta asti tärkeä osa klubitoimintaa on ollut yhteistyö Ebelin kanssa. Klubi kannustaa ja aktivoi nuoria muusikoita, antaa esiintymistilaisuuksia sekä auttaa heitä verkostoitumaan. Klubi-illat alkavat Ebelin pop/jazzlinjan yhtyeen esityksellä. Vuoden aikana klubilla suoritettiin myös peräti kymmenen Ebelin tasokoetta elävän yleisön edessä. Ebelin oppilaille on klubille vapaa pääsy. Ebelin esiintyjät tuovat klubille nuorempaa yleisöä. April Jazz Club vastaa ammattimaisen elävän jazzmusiikin kysyntään ja elävöittää Tapiolan aluetta. Kokemukset pilottivuodesta ovat olleet rohkaisevia. Matti Lappalainen Espoo Big Band ry:n toiminnanjohtaja 8 Kulttuurin tulosyksikön TOIMINTAKERTOMUS 2016 Kulttuurin tulosyksikön TOIMINTAKERTOMUS 2016 9

VUODEN VARRELTA MILLA MARTIKAINEN RAUNO TRÄSKELIN / EKM KOKEELLISTA NYKYTEATTERIA ALAKOULULAISILLE TOTEM-teatterin alakouluikäisille suunnattu Sattumia ja sivupolkuja sai ensi-iltansa tammikuussa 2016. Sen kirjoitti ja ohjasi esitystaiteen dramaturgi, runoilija ja ohjaaja Tuomas Timonen (TeM), joka on myös Teatterikorkeakoulun dramaturgian lehtori. Yhteistyö Timosen kanssa oli TOTEM-teatterille askel eteenpäin oman lajinsa, nykylastenteatterin kehittämisessä. MUISTOT ELÄVÄT LASITEHTAAN TUOTANNOSSA Me kolme lapsuuden ystävää katselimme rauhassa syventyen ja muistellen mennyttä aikaa. Puitteet ovat hävinneet, mutta muistot elävät. Totesimme, että olemme onnellisia, kun saimme elää yhteisössä. Välillä söimme lounaan ja taas jatkoimme. Kävimme kahvilla ja taas jatkoimme. Näyttely nosti uusia muistoja ja virkisti! Tuoksut vain puuttuivat. Kiitos museoväelle, että olette näin laaja-alaisesti tuoneet esille Kauklahtea. YEHIA EWEIS JÄRKYTTÄVÄÄ AJANKOHTAI- SUUTTA TEATTERISSA Tadeusz Slobodzianekin maailmalla menestynyt ja palkittu näytelmä Meidän luokka sai Suomen kantaesityksensä Espoon Kaupunginteatterissa syyskuussa. Yhteensä 26 esityksessä kävi 8 073 katsojaa. Tositapahtumiin perustuva tarina sijoittuu Puolaan ja kulkee vuodesta 1925 näihin päiviin. Yhteiset lapsuuden leikit päättyvät, kun sota alkaa. Puolet luokan oppilaista on juutalaisia ja toinen puoli on vastuussa juutalaisten luokkatovereidensa kohtalosta. Meidän luokka sai hyvin huomiota mediassa, ammattilaisten parissa sekä tärkeimmän, eli yleisön keskuudessa. Katsojapalautetta tuli todella paljon. Katsomossamme ei ehkä koskaan ole itketty niin paljon kuin tämän esityksen aikana. Palautetta tuli poikkeuksellisen paljon myös niiltä tuhannelta ysiluokkalaiselta, lukiolaiselta ja heidän opettajiltaan, jotka näkivät näytelmän. Esitys oli pitkä, mutta pitkästyin vain kerran väliajalla. Tarina itsessään oli järkyttävä, surullinen ja jopa herättävä. Meille teatterissa näytelmän taiteellista merkitystä vahvisti esityksen järkyttävä ajankohtaisuus. Myös Suomessa oli syksyllä 2016 havaittavissa ääriajattelun ja ääriryhmien äänenpainon nousua. Siksi tuntui tärkeältä saada puhua ja herättää keskustelua toinen toisemme hyväksymisestä, ihmisoikeuksista, vihan ja väkivallan katkaisemisesta. Eräs esityksestä vaikuttunut opettaja totesi, että Sattumia ja sivupolkuja muutti koko hänen taidekäsityksensä. Sattumia ja sivupolkuja koostuu pienoisnäytelmistä, joissa pelataan, assosioidaan ja tarinoidaan päättymättömällä tavalla. Tärkeän lisän esitykseen tuo kaksi kummallista konsolia, joiden nappien tuottamat, sattumanvaraiset äänet luovat esityksen musiikin. Esitys on alitajunnan ja mielikuvituksen ylistys, joka ottaa vakavasti kaiken sen, mitä matemaattinen järki pitää haihatteluna. Esitys sai hyvän vastaanoton katsojien keskuudessa ja mediassa. Eräs esityksestä vaikuttunut opettaja totesi, että Sattumia ja sivupolkuja muutti koko hänen taidekäsityksensä. Esitys tarjosi myös virikkeitä kouluopetukseen. Työpajoissa koululaiset saivat pureksia näkemäänsä ja kokemaansa sekä antautua sattuman vapauttaville uusille ajatuspoluille draamaleikkien kautta. Päivi Rissanen TOTEM-teatteri taiteellinen johtaja Kauklahden lasitehtaan historiaa ja tuotantoa on tutkittu Espoon kaupunginmuseossa 1970-luvulta lähtien. Lasin aika Kauklahden lasitehdas 1923 1952 aukesi Espoon kaupunginmuseon KAMU-näyttelytilassa kesäkuussa. Kauklahden lasitehdas oli Suomen suurin valaistuslasin tuottaja 1930 40-luvulla. Kukkakuvioin maalatut maljakot ja muut esineet olivat tunnettuja jo omana aikanaan ja nykyään ne ovat keräilykohde. Etenkin keräilijät olivat toivoneet Kauklahti-näyttelyä ja -kirjaa pitkään. Kauklahden lasitehtaan historiaa ja tuotantoa on tutkittu Espoon kaupunginmuseossa 1970-luvulta lähtien, museon taholta haastateltiin useita lasitehtaan työntekijöitä. Talomuseo Glimsissä on pidetty aiheesta kaksi pienimuotoista näyttelyä vuonna 1981 ja 1994. Näyttelyn suunnittelu alkoi omalta osaltani jo vuoden 2014 lopulla, kun tein museon kokoelmissa olevista esineistä yhteenvedon näyttelyryhmälle. Näyttelyn suunnittelussa olin mukana esineistön asiantuntijana. Näyttelyyn saimme esille suurimman osan museon Kauklahti-kokoelmasta. Aiheesta ilmestyy myös kirja keväällä 2017. Onnistunut näyttely on saanut vain kiitoksia. Etenkin lasitehtaan ympäristössä eläneet lasisukujen jälkeläiset ovat olleet innoissaan näyttelystä. Katsomossamme ei ehkä koskaan ole itketty niin paljon kuin tämän esityksen aikana. Marika Agarth Espoon Kaupunginteatterin markkinointi- ja tiedotuspäällikkö Pirkko Sillanpää Espoon kaupunginmuseon kokoelmapäällikkö 10 Kulttuurin tulosyksikön TOIMINTAKERTOMUS 2016 Kulttuurin tulosyksikön TOIMINTAKERTOMUS 2016 11

KOHTI TULEVAISUUDEN KULTTUURIKAUPUNKIA KULTTUURIESPOO 2030 -LINJAUKSET määrittelevät kestävän ja innovatiivisen kulttuurikaupungin tavoitteet. Vuonna 2016 tavoitteet konkretisoituivat kulttuurin tulosyksikön toiminnassa. OLLI HÄKÄMIES KULTTUURI EDISTÄÄ SAAVUTETTAVUUTTA JA TURVALLISUUTTA Kulttuuri tuo taiteen kaikkien ulottuville, osaksi arkea. Marraskuussa avattiin uusi kulttuuriespoo.fi-sivusto, joka kokoaa saman katon alle runsaasti tietoa Espoon kulttuuritapahtumista ja -toimijoista. Kaikukortilla taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevat espoolaiset saavat lippuja kulttuuritapahtumiin. Vuonna 2016 24 espoolaista kulttuuriorganisaatiota tarjosi palvelujaan Kaikukortti-asiakkaille. Toiminnassa mukana olevat sosiaali- ja terveysalan toimijat jakoivat asiakkailleen 1 320 Kaikukorttia. Kortin saaneista 42 prosenttia oli työttömiä tai lomautettuja ja 37 prosenttia eläkkeellä pitkäaikaissairauden, iän, työvuosien tai työttömyyden perusteella. Noin 17 prosenttia oli muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä. Vapaaehtoisen kulttuurikaverin kanssa tehtiin vuoden aikana kulttuurivierailuja yhteensä 390, mukaan lukien ryhmäkäynnit ja yksittäiset asiakkaat. Kulttuurikaveritoimintaan osallistuivat samat kulttuuriorganisaatiot, jotka olivat mukana myös Kaikukortti-toiminnassa. Kulttuurineuvolatoimintaa laajennettiin kahteen uuteen neuvolaan. Kulttuuritoimijoiden verkostoon liittyi Aalto-yliopiston kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma. Neuvoloissa järjestettiin kulttuuriohjelmaa 54 kertaa, ja kävijöitä oli yhteensä 979. KULTTUURI AUTTAA OSAAMISEN UUSIUTUMISESSA Kulttuuri tarjoaa uusia oppimisympäristöjä ja mahdollisuuksia uuden oppimiseen. Vuonna 2016 KULPS! kulttuuri- ja liikuntapolku mukautui uuteen opetussuunnitelmaan. Koulujen sitouttamiseksi kulttuurikasvatukseen perustettiin KULPS!- ja kulttuuriopettajien verkosto, jossa on jäsen jokaisesta Espoon peruskoulusta. Vuoden aikana koululuokat kävivät kulttuuri-, kirjasto- ja liikuntapolun kohteissa yhteensä 82 233 kertaa. Espoon kirjastot ovat jo pitkään tarjonneet maksuttomia tiloja oppimiseen ja harrastamiseen. Esimerkiksi kirjaston Pajoissa on tarjolla välineitä, tilaa ja opastusta omien ideoiden toteuttamiseen. KULTTUURI ON OSA ASUKAS- LÄHTÖISTÄ KAUPUNKIKEHITYSTÄ Kulttuuritiloilla ja -tapahtumilla on tärkeä rooli uusien urbaanimpien kaupunkiympäristöjen kehityksessä. Elokuussa aukesi Ison Omenan palvelutorilla Matinkylässä uusi kuntalaisten ja kulttuurin kohtaamispaikka, Kohtaamo. Espoossa aktiiviset kaupunginosatoimijat ovat merkittävä voimavara asukaslähtöiselle kaupunkikehitykselle. Leppävaara-seuran järjestämät 25. Raittikarnevaalit tarjosivat syyskuun alussa raitin täydeltä elämyksiä 15 000 kävijälle. KULTTUURI TURVAA YHTEIS- KUNTARAUHAA JA RAKENTAA YHTEISÖLLISYYTTÄ Kulttuuri luo kohtaamisia. Kaupunkitapahtumat tuovat ihmiset yhteen. Elokuussa ympäri kaupunkia vietettiin yhteistä Espoo-päivää ja helmikuussa järjestettiin ensimmäinen Ystäväluistelu-tapahtuma kulttuurin ja liikunnan yhteistyönä. Karakallion katutaideprojektissa ostoskeskuksen seinään suunniteltiin ja maalattiin muraali. Asukkaat saivat osallistua projektiin avoimissa työpajoissa. Joulun välipäivinä Kannusalissa pidettiin matalan kynnyksen Urban Project -tapahtuma lapsille ja nuorille. Kirjaston kielikahviloissa turvapaikanhakijat ja muut maahanmuuttajat voivat harjoitella suomea yhdessä muiden kanssa. OLLI HÄKÄMIES KULTTUURI ROHKAISEE YLLÄTYKSELLISYYTEEN JA RISKINOTTOON Kulttuuri vaikuttaa kaupungin vetovoimaisuuteen ja menestymiseen. Espoon kaupunki, EMMA Espoon modernin taiteen museo ja Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiö solmivat sopimuksen säätiön kokoelman sijoittamisesta Näyttelykeskus Wee- Geen tiloihin. Uusi designille varattu näyttelytila ja kokoelman esillepano vahvistavat EMMAn design-profiilia ja koko WeeGeen vetovoimaa. Kulttuuriavustuksilla kulttuuria ja taidetta voidaan tuoda lähemmäs ihmisten arkea sinne, missä kulttuuria ei muuten ole niin paljon tarjolla. Kesällä Espoon keskuksen alueella järjestettiin kolmatta kertaa nykykuvanveisto-, installaatio- ja ympäristötaiteen näyttely Objekti. MIINA ÄKKIJYRKKÄ JA VALKOINEN VASIKKA (2010). KUVA OBJEKTI 2016 / ESPOO KUNSTHALLE. Kulttuuriketju vie kulttuuria ja taidetta ikäihmisten arkeen hoivalaitoksissa. Vuonna 2016 kulttuurielämyksiä ja -esityksiä esimerkiksi musiikkia ja kirjailijavieraita järjestettiin hoivalaitoksissa 212 kertaa. Yleisöä oli yhteensä 5 244 ihmistä. Myös suorana verkossa näytetty itsenäisyyspäivän juhlakonsertti tarjosi esimerkiksi palvelutalojen asukkaille mahdollisuuden osallistua konserttikokemukseen. OLLI HÄKÄMIES KAISA KOSKELA 12 Kulttuurin tulosyksikön TOIMINTAKERTOMUS 2016 Kulttuurin tulosyksikön TOIMINTAKERTOMUS 2016 13

KIRJASTOSSA KASVUN VUOSI Erityisesti myötätunnon edistäminen on keskeinen ja arvokas kulttuurin työtehtävä. ESPOOSSA ON 18 KIRJASTOA, joista yhdeksässä voi käydä myös omatoimisesti. Kaksi kirjastoautoa, Helmi ja Välkky, kiertää kouluilla, päiväkodeissa ja alueilla, joilla ei ole omaa lähikirjastoa. Vuonna 2016 sekä kaupunginkirjaston lainaus- että kävijämäärät kasvoivat. Kasvuun on kaksi syytä: Ison Omenan kirjaston muutto Ison Omenan palvelutorille elokuussa ja lähes kaikkien pienten kirjastojen aukioloaikojen lisääminen omatoimiajalla. Espoon kaupunginkirjasto edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskuntavastuuta kantava sekä rohkeasti ja ketterästi toimiva kirjasto on yhteisönsä voimavara. Ison Omenan kirjastossa meni vuoden lopussa rikki huikea miljoonan kävijän raja, mihin on yltänyt aikaisemmin vain Sellon kirjasto. Laatua ei ole kuitenkaan korvattu määrällä: henkilöstö on saanut palautetta ystävällisyydestään ja asiantuntemuksestaan. Myös kirjaston sijoittaminen kaupungin muiden palvelujen yhteyteen on saanut kiitosta asiakkailta. Omatoimijärjestelmä otettiin käyttöön Aktiivisen oppimisen keskus AKUssa Suurpellossa sekä Haukilahden, Kalajärven, Karhusuon, Kauklahden, Laajalahden, Laaksolahden, Nöykkiön ja Viherlaakson kirjastossa. Omatoimikirjastot ovat avoinna joka päivä kello 7 22, mistä osa on palveluaikaa. Omatoimiaika on lisännyt selvästi pienten kirjastojen lainaus- ja kävijämäärää. Esimerkiksi Nöykkiön ja Kauklahden kirjastoissa kasvoi lainaus runsaat 30 prosenttia ja Haukilahdessa 40 prosenttia. PALVELUITA MAAHANMUUTTAJILLE TIINA NURMENNIEMI Omatoimijärjestelmä otettiin käyttöön yhdeksässä kirjastossa. Entressen, Sellon ja Tapiolan kirjastossa neuvotaan turvapaikanhakijoita ja muita maahanmuuttajia viranomaisten kanssa asioimisessa. Apu suomenkielisten lomakkeiden kanssa on tarpeen vielä huonon kielitaidon takia. Kirjaston kotipalvelua saa suomen ja ruotsin lisäksi nyt myös venäjäksi. Kotipalvelu on tarkoitettu espoolaisille, jotka eivät iän, sairauden, liikuntaesteen tai vamman takia voi itse asioida kirjastossa. SOSIAALISESTI KESTÄVÄ KAUPUNKI KANSAINVÄLISEN VERTAILUTUTKIMUKSEN mukaan Espoo on Euroopan kestävin kaupunki. Keväällä 2016 tehty tutkimus osoitti, että voimakkaasti kasvava Espoo on onnistunut pitämään kaupunkikehityksen kestävänä taloudellisilla, sosiaalisilla ja ekologisilla kestävän kehityksen mittareilla. Kulttuurin tulosyksikkö on tehnyt oman kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksensa osana kansallista Sitoumus 2050 -haastetta. Tulosyksikkö on sitoutunut Kestävä kehityksellä tarkoitetaan yhteiskunnallista muutosta, jonka tavoitteena on taata nykyisille ja tuleville sukupolville yhtä hyvät elämisen edellytykset. edistämään KulttuuriEspoo2030 -linjausten kestävän kehityksen tavoitteita. Erityisesti sosiaalinen kestävyys ja myötätunnon edistäminen ihmisten välisessä kanssakäymisessä on keskeinen ja arvokas kulttuurin työtehtävä. Kulttuurin palveluilla halutaan edistää yhteisöllisyyttä ja tukea kaupunkilaisten omaa aktiivisuutta. Palveluissa huomioidaan alueellinen tasa-arvo, eri kulttuuritaustat ja eri ikäryhmät. SELLON KIRJASTO 14 Kulttuurin tulosyksikön TOIMINTAKERTOMUS 2016 Kulttuurin tulosyksikön TOIMINTAKERTOMUS 2016 15

ESPOON KAUPUNGINMUSEO HISTORIA VOIMAVARAKSI NYKYPÄIVÄÄN Espoon kaupunginmuseo on kulttuuriperinnön oppimis- ja osaamiskeskus, joka luo Espooidentiteettiä siirtämällä espoolaisen kulttuuriperinnön sukupolvelta toiselle. Kaupunginmuseo tuo monipuolisilla palveluillaan historian voimavaraksi nykypäivään. ESPOON KAUPUNGINMUSEOLLA on neljä toimipistettä: KAMU Näyttelykeskus WeeGeellä, Talomuseo Glims, Koulumuseo Lagstad ja Huvilamuseo Villa Rulludd. Lisäksi museo on Espoon kulttuuriympäristöviranomainen. Museon kävijämäärä kasvoi 12 prosenttia vuonna 2016. Uuden opetussuunnitelman myötä esimerkiksi oppilaitokset käyttivät enemmän museon palveluja. Vuoden suurin näyttelyponnistus oli museon omista kokoelmista koottu Lasin aika. Kauklahden lasitehdas 1923 1952 -näyttely. Espoon kaupunginmuseoon kuuluva Huvilamuseo Villa Rulludd avautui vuosien tauon jälkeen. Pentalan saaristomuseohan- ketta esiteltiin museoiden maailmanjärjestön yleiskokouksessa Milanossa. Espoon kaupunginmuseon Kauko-kokoelmahallintajärjestelmää uudistettiin ja siihen lisättiin muinaisjäännösosio. Museo jatkoi kokoelmatietojen siirtoa valtakunnalliseen Finna-hakupalveluun. Museon kävijämäärä kasvoi 12 prosenttia. Kulttuuriympäristöön liittyvä viranomaistoiminta lisääntyi entisestään. Syksyllä museo osallistui modernin arkkitehtuurin suojelu- ja tutkimuskysymyksiin paneutuvaan kansainväliseen Adaptive Reuse. The Modern Movement Towards the Future -konferenssiin Lissabonissa. KULTTUURIPALVELUT KAIKKIEN ULOTTUVILLE TAPAHTUMA- JA KULTTUURIPALVELUIHIN KUU- LUVAT Karatalo, Kannusali, Pikku-Aurora, Espoon kulttuurikeskus, Näyttelykeskus WeeGee, Sellosali sekä alueellinen kulttuurityö ja tapahtumat. Vuonna 2016 järjestettiin entistä enemmän matalan kynnyksen tapahtumia. Asiakaslähtöinen palvelujen ja markkinoinnin kehittäminen näkyivät kasvavissa asiakasmäärissä. Helmikuussa kulttuuri- ja liikuntapalvelut järjestivät yhteisvoimin ensimmäisen Ystäväluistelu-tapahtuman Espoon kulttuurikeskuksen kupeessa, Tapiolan Jääpuutarhassa. Espoon kulttuurikeskuksen vuoden muita kohokohtia olivat 11 000 kävijää kerännyt lasten Kutitus-festivaali sekä April Jazz, VocalEspoo ja Espoo Ciné. Matalan kynnyksen tapahtumia olivat muun muassa lapsiperheiden Jazz For Kids -tapahtumat ja syksyllä käynnistyneet iltapäivätanssit senioreille. Näyttelykeskus WeeGeellä juhlittiin talon 10-vuotistaivalta läpi vuoden. Juhlavuoden ohjelmaan kuului näyttelyitä, perinteisiä ja kokeellisia yleisötapahtumia sekä kouluille suunnattua ohjelmaa. Lokakuun juhlaviikon avajaisia juhlittiin 10-vuotiaiden espoolaisten kanssa. Syksyllä WeeGeellä otettiin käyttöön espoolaisten koulujen ja päiväkotien käyttöön tarkoitettu opetus- ja työpajatila Studio ilmiö. Talon museoissa vieraili vuoden aikana noin 350 000 kävijää. Aluekulttuuritaloissa työstettiin muun toiminnan ohella palvelukonseptin uudistusta. Pikku-Aurora teki taidekasvatusprojektin viidessä päiväkodissa. Vuoteen mahtui myös Karakallion Valotapahtuma, Koulukinoviikot ja valtakunnallinen Koulujen elokuvaviikko sekä pääkaupunkiseudullisena yhteistyönä järjestetyt lasten ja nuorten Loiste-festivaali ja Bravo!-teatterifestivaali. Sellosalissa järjestettiin vuoden aikana 301 yleisötapahtumaa, joissa kävijöitä oli yhteensä 57 118. Ohjelmistossa oli konsertteja, teatteri- ja stand up -esityksiä, elokuvia, lapsille ja perheille suunnattuja tapahtumia sekä ikäihmisille tarkoitettuja maksuttomia iltapäivätapahtumia. Lisäksi Sellosalissa pidettiin yleisöluentoja ja seminaareja sekä tehtiin levytyksiä ja taltiointeja. Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut vastaa kulttuuritalojen ja -tilojen toiminnasta, varustelusta ja tekniikasta. Lisäksi palvelualue tekee alueellista kulttuurityötä ja tuottaa suur- ja kaupunkikulttuuritapahtumia Espoossa. Kohderyhmistä keskiössä ovat lapset, lapsiperheet ja seniorit. Vuonna 2016 järjestettiin entistä enemmän matalan kynnyksen tapahtumia. Syksyllä käynnistyi Suomen Kulttuurirahaston valtakunnallisen, kolmivuotisen Taidetestaajat-hankkeen koordinointi. Syksystä 2017 alkaen kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset pääsevät kahdelle kulttuurivierailulle kouluvuoden aikana. TAPAHTUMAT JA KUNTALAIS- TEN OSALLISTUMINEN Espoo-päivä keräsi jälleen kaupunkilaiset yhteisen kaupunkipäivän viettoon elokuun lopulla. Suomi 100 -juhlavuotta valmisteltiin vuoden mittaan kohtaamisissa kaupunkilaisten kanssa, missä kerrottiin juhlavuoden valmisteluista ja kannustettiin yhdessä tekemiseen. Joulukuussa valaistiin Tapiolan Keskustornin valotähti yhdessä Tapiolan Killan ja Tapiolan Lämmön kanssa. Samalla käynnistyi Espoon Valovuosi-tapahtumasarja. Itsenäisyyspäivän konsertti täytti Metro Areenan 6.12. Konsertissa esiintyivät muun muassa Tapiolan Nuoret Sinfonikot, Suvi Teräsniska ja Waltteri Torikka. Konserttia seurasi netissä 7 600 katsojaa areenan 5 000 hengen yleisön lisäksi. Tapahtumapalveluiden tiimi sai kunniamaininnan kaupunginjohtajan innovaatiokilpailussa potentiaaliset innovaatiot -sarjassa Liikkuva kulttuuritalo -konseptillaan. Liikkuva kulttuuritalo tuo kulttuuripalvelut kontissa alueille, joilla ei ole aktiivista kulttuuritoimintaa. Omavaraisessa tilassa voidaan toteuttaa musiikki-, teatteri- ja elokuvanäytöksiä sekä antaa kaupunkilaisille tilaa omaehtoiseen tekemiseen. Keväällä tapahtuma- ja kulttuuripalvelut koordinoi katutaideprojektia, jossa suunniteltiin ja maalattiin muraali Karakallion ostoskeskuksen seinään. Projektiin sai kuka tahansa osallistua avoimissa työpajoissa. Kesän ja syksyn aikana espoolainen katusirkusryhmä Clunker Circus esiintyi puistoissa, kaduilla ja toreilla eri puolilla kaupunkia. Joulun välipäivinä pidettiin Kannusalissa matalan kynnyksen Urban Project -tapahtuma lapsille ja nuorille. 16 Kulttuurin tulosyksikön TOIMINTAKERTOMUS 2016 Kulttuurin tulosyksikön TOIMINTAKERTOMUS 2016 17

KAMARIMUSIIKKIA JA YLEISÖTYÖTÄ Kaupunginorkesteri Tapiola Sinfonietta vahvistaa konsertti-, tallenne- ja taidekasvatustoiminnalla kaupungin kulttuuriprofiilia. Palvelujen ydin on korkea laatu ja brändiarvon tuottaminen Espoon kaupungille. KANSAINVÄLISET VERKOSTOT ESPOO EDISTÄÄ KANSAINVÄLISYYTTÄ ja vahvistaa kaupungin houkuttelevuutta ja kilpailukykyä. Kulttuurin tulosyksikön laajat kansainväliset verkostot avaavat näkökulmia erityisesti eurooppalaisen kulttuuri- ja taide-elämän ajankohtaisiin teemoihin. SIIRI TAIMLA MIINA SIVULA TAPIOLA SINFONIETTAN PALVELUT jakautuvat korkeatasoiseen ja säännölliseen orkesteri- ja kamarimusiikkitoimintaan, lapsille, nuorille, ikäihmisille ja erityisryhmille suunnattuun monipuoliseen yleisötyö- ja vierailutoimintaan, levytystoimintaan suomalaisille ja ulkomaalaisille levy-yhtiölle sekä koti- ja ulkomaan kiertueisiin. Vuonna 2016 orkesteri järjesti 115 yleisötapahtumaa. Konserteissa ja yleisötilaisuuksissa kuulijoita oli yhteensä 32 916. Kasvua edelliskauteen oli viisi prosenttia. Masaaki Suzukin kanssa tehtiin levytys Igor Stravinskyn musiikista. Levytys sai erinomaisen vastaanoton koti- ja ulkomaisessa lehdistössä. Orkesteri järjesti 115 yleisötapahtumaa. Marraskuussa orkesteri esiintyi viidessä konsertissa Hongkongin Musicus Fest -festivaalilla. Solisteina olivat viulisti Pekka Kuusisto sekä pianisti Paavali Jumppanen ja kapellimestarina Sinfoniettan konserttimestari Janne Nisonen. Orkesterityön ohella muusikot vierailivat espoolaisissa päiväkodeissa, neuvoloissa ja kouluissa sekä toteuttivat projektin neljässä espoolaisessa vastaanottokeskuksessa. Espoon kulttuurikeskuksen Kutitus-viikoilla esitetty lasten musiikkisatu Aave pyykkinarulla keräsi yli 2 000 espoolaista lasta Tapiolasaliin. Espoo-päivänä esiinnyttiin Tapiolan Heikintorilla, EMMAssa sekä Espoon keskuksen Kannusalissa. Lisäksi orkesteri osallistui Ison Omenan palvelutorin avajaisiin elokuussa 2016. Kausikonserteista suureksi menestykseksi nousivat Paulon säätiön kanssa järjestetyt Paulon sellokilpailun voittajien konsertit. Kahdessa loppuunmyydyssä konsertissa kuultiin maailman menestyneimpiä sellistejä. EUROOPPALAISET ASIANTUNTIJAT OPINTO- KÄYNNILLÄ ESPOOSSA Eurocities-verkoston kolmivuotinen Culture for Cities and Regions -hanke esittelee 70 onnistunutta esimerkkiä eurooppalaisten kaupunkien kulttuuripalveluista vuosina Vierailuun 2015 2017. osallistui 23 Hankkeen 15 teemallisesta opintokäyn- kulttuurin nistä yksi järjestettiin Espooseen ja asiantuntijaa Helsinkiin maaliskuussa 2016. Espoo ja päättäjää ja Helsinki valittiin kymmenestä eri opintokäyntikohteeksi 181 hakijan joukosta. Opintokäynnin kaupungista. teema oli lasten ja nuorten kulttuurikasvatus. Vierailuun osallistui 23 kulttuurin asiantuntijaa ja päättäjää kymmenestä eri kaupungista. Espoossa osallistujat tutustuivat KULPS! kulttuuri- ja liikuntapolkuun. Toimintamallia tutkittiin hallinnon, koulujen ja kulttuurilaitosten näkökulmasta. Kansainväliset vieraat kiinnittivät huomiota erityisesti kulttuuritoimijoiden ja koulujen yhteistyöhön sekä keskinäiseen luottamukseen, johon KULPS!-toimintamalli perustuu. MIINA SIVULA KONSERTTIMATKA HONGKONGIIN Tapiola Sinfonietta esiintyi viidessä konsertissa Hongkongin Musicus Fest -festivaalilla marraskuussa. Solisteina olivat viulisti Pekka Kuusisto ja pianisti Paavali Jumppanen sekä kapellimestarina Tapiola Sinfoniettan konserttimestari Janne Nisonen. Konsertti- sekä radio- ja televisioesiintymisten lisäksi muusikot opettivat Hong Kong Academy of Performing Artsin ja Hong Kong Baptist Universityn musiikin ammattiopiskelijoita sekä Wah Yan College Kowloonin yläaste- ja lukioikäisiä opiskelijoita. Matkan tarkoituksena oli myös ylläpitää Espoon ja Hongkongin kontakteja ja lisätä Suomien näkyvyyttä satavuotisjuhlavuoden kynnyksellä. Suomen Hongkongin pääkonsulaatti hyödynsi orkesterin vierailua vahvasti Suomi-kuvan luomisessa: Suomi 100 -vuoden juhlallisuudet rakennettiin vierailun yhteyteen. 18 Kulttuurin tulosyksikön TOIMINTAKERTOMUS 2016 Kulttuurin tulosyksikön TOIMINTAKERTOMUS 2016 19

KULTTUURILAUTAKUNTA JA AVUSTUKSET KULTTUURILAUTAKUNTA KOKOONTUI vuoden aikana kahdeksan kertaa. Lautakuntaan kuului 13 jäsentä ja kaupunginhallituksen edustaja. Leena Hoppanian (Kok.) tilalle kulttuurilautakunnan jäseneksi valittiin 22.8.2016 alkaen Riitta Mård (Kok.). Mårdin henkilökohtaiseksi varajäseneksi valittiin 17.10.2016 Heidi Hanhela (Kok.). Abdifitah Ali Abdin (SDP) luottamustoimi kulttuurilautakunnan jäsenenä päättyi 31.12.2016. Tilalle kulttuurilautakunnan jäseneksi valittiin Hannu Suntio (SDP) ja henkilökohtaiseksi varajäseneksi Ari Paukku (SDP). PUHEENJOHTAJAN SILMIN Toimintakautensa aikana kulttuurilautakunta on mielestäni ennen kaikkea onnistunut lautakuntana. Työskentely on ollut aktiivista, keskustelevaa ja toisia kunnioittavaa. Värikkäiden ja pitkienkin keskusteluiden jälkeen päätökset on tehty lähes aina yksimielisesti. Espoon kulttuurista viestiminen on noussut aivan uudelle tasolle kuluneen kauden aikana. Lautakunnalle kiitos asian esillä pitämisestä, tekijöille toteuttamisesta. Tärkeitä päätöksiä Toivoisin voivani sanoa, että merkittävimmät kulttuurilautakunnan päätökset ovat olleet Espoon teatterin uudet tilat sekä Espoonlahden kirjasto- ja kulttuuritila. Tätä kirjoittaessani meillä on vielä hitusen aikaa, enkä ole täysin luopunut toivosta. HEIDI-HANNA KARHU VARSINAISET JÄSENET HENKILÖKOHTAISET VARAJÄSENET Jaana Jalonen, Kok. (puheenjohtaja) Aila Lehtinen, Kok. Teresia Volotinen, Vihr. (varapuheenjohtaja) Ali Pitkänen, Vihr. Janne Jokinen, Kok. Mahamed Mahamud Nur, Kok. Kimmo Metsä, Kok. Pentti Walkama, Kok. Riitta Mård, Kok. Heidi Hanhela, Kok. Minna Laakso, Kok. Melissa Priha, Kok. Aki Saariaho, Vihr. Kirsi Ranne, Vihr. Abdifitah Ali Abdin SDP Hannu Suntio, SDP Jasminiitta Lumme, SDP Helena Sistonen, SDP Jani Tiainen, PS Henri Kuro, PS Seija Töyrylä, PS Anna-Liisa Kuisma, PS Monika Marschan, RKP Benita Bärlund, RKP Antti Saarinen, Vas. Sebastian Kotonen, Vas. Kaupunginhallituksen edustaja Katarina Hellsten-Palomäki, RKP Kaupunginhallituksen edustajan varajäsen Christina Gestrin, RKP Nuorisovaltuuston edustaja Alen Nsambu, 20.9.2016 alkaen Meija Saarinen Nuorisovaltuuston varaedustaja Áron Siket-Szász Toimintakauteen mahtuu myös paljon pieniä asioita, joiden merkitys yksittäiselle ihmiselle voi olla suuri. Kulttuuripalkinnon muuttaminen ammattitaitelijan työskentelyapurahaksi toi meille ensimmäisen Espoon oman taitelijan. KULPS! kulttuuri- ja liikuntapolkuun olemme saaneet uusia toimijoita sekä lisää määrärahaa. Kulttuurikaverin saa Espoossa mukaan kulttuurivierailulle tueksi tai muuten vaan seuraksi. Myös Saaristomuseo Pentalan valmiiksi saattamista olemme pitäneet tärkeysjärjestyksessä korkealla. Tulevana vuonna Espoossa aloittaa ensimmäinen IceHearts-tyttöjoukkue, jonka toimintaan kuuluu liikunnan lisäksi kulttuuri ja kädentaidot. Espoossa kulttuuri on hyvissä käsissä! Pienet kirjastot ovat olleet tärkeä asia lautakunnalle. Kirjastokävijöiden arkea on helpotettu luopumalla varaus- ja kopiointimaksuista. Olemme peräänkuuluttaneet myös hiljaisia lukutiloja kirjastoihin. Pikkukirjastojen omatoimiaikaa on laajennettu ja Ison Omenan palvelutorille varattua määrärahaa saatu nostettua. Tuntosarvet koholla tulevaisuuteen Viimeisen neljän vuoden aikana Kulttuuri- Espoo on ottanut aimo loikan kohti yhteisöllisyyttä, monimuotoista ja osallistavaa kaupunkikulttuuria, joka ei ole sidoksissa seiniin tai aikaan. Kulttuuri on löytänyt ihmiset sieltä, missä he viettävät aikaansa. Hyvä esimerkki tästä on Ison Omenan palvelutori, jossa kulttuuri, oppiminen ja palvelut kohtaavat sulassa sovussa. Käsite kulttuuri tulee muuttamaan muotoaan varmasti myös tulevaisuudessa. Kulttuuri- Espoolla on tuntosarvet jatkuvasti koholla ja uskon, että se on jatkossakin edelläkävijä kokeilevissa ja innovatiivisissa kulttuurihankkeissa. Espoossa kulttuuri on hyvissä käsissä! Haluan tässä yhteydessä vielä käyttää tilaisuutta hyväkseni ja kiittää kulttuurin loistavia viranhaltijoita, lautakuntaa ja lautakunnan työskentelyyn osallistuneita henkilöitä. On ollut suuri ilo tehdä kanssanne töitä! Jaana Jalonen kulttuurilautakunnan puheenjohtaja 20 Kulttuurin tulosyksikön TOIMINTAKERTOMUS 2016 Kulttuurin tulosyksikön TOIMINTAKERTOMUS 2016 21

AVUSTUKSET ESPOOSSA KULTTUURIPALVELUISTA suuri osa tuotetaan tukemalla paikallisia taide- ja kulttuuriyhteisöjä. Kulttuurilautakunnan myöntämillä avustuksilla luodaan edellytyksiä kulttuuripalvelujen tarjonnalle, kotiseututyölle ja taiteen harjoittamiselle sekä tuetaan kaupungin strategisia linjauksia. Avustusten tehtävä on edistää ja tukea kulttuuritoimintaa alueellisesti tasapuolisesti ja eri väestöryhmät huomioon ottaen sekä lisätä toimijoiden välistä yhteistyötä. TOIMINTA-AVUSTUSTA SAAVAT AMMATTIMAISET ESPOOLAISET TAIDE- JA KULTTUURIYHTEISÖT EMMA ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEO GALLEN-KALLELAN MUSEO Vuonna 2016 avustuksia ja muita tukimuotoja jaettiin yhteensä 10,6 miljoonaa euroa. Toiminta-avustukset jaettiin taide- ja kulttuuriyhteisöille sekä kotiseututyölle. Kohdeavustukset olivat haettavissa jatkuvassa haussa tammikuun lopusta elokuun loppuun. Suurin osa kohdeavustushakemuksista kohdistui lähikulttuuritapahtumien järjestämiseen. Avustuksia ja muita tukimuotoja jaettiin 10,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 kohdeavustuksia suunnattiin erityisesti kulttuurisen monimuotoisuuden edistämiseen. Hyvä esimerkki uudenlaisesta toiminnasta oli syyskuussa järjestetty Suvelan basaari -tapahtuma, joka kokosi paikallisia toimijoita yhteen ensimmäistä kertaa. Syksyllä lautakunta päätti uudesta avustusmuodosta, ammattitaiteilijan työskentelyapurahasta, joka myönnetään yhdelle espoolaistaiteilijalle vuodeksi kerrallaan. Ensimmäinen työskentelyapuraha myönnettiin 35 hakijan joukosta kirjailija llkka Auerille. Espoon ensimmäinen oma taiteilija on aloittanut työskentelykautensa tammikuussa 2017. LÄHIKULTTUURI- JA KEHITTÄMISHANKKEILLE MYÖNNETTYJEN KOHDEAVUSTUSTEN JAKAUTUMINEN ALUEITTAIN 2016 HELINÄ RAUTAVAARAN MUSEO SUOMEN KELLOMUSEO SUOMEN LELUMUSEO HEVOSENKENKÄ ESPOON KAUPUNGINTEATTERI TEATTERI HEVOSENKENKÄ UNGA TEATERN TOTEM-TEATTERI TANSSITEATTERI GLIMS & GLOMS ESPOO BIG BAND RY APRIL JAZZ ESPOO CINÉ JA KINO TAPIOLA ESPOON MUSIIKKIFESTIVAALIT YHDISTYS RY (ESIM. PIANOESPOO, VOCALESPOO) URKUYÖ & AARIA JUURIJUHLA ROTFEST TAPIOLAN KUORO TALOUS VUONNA 2016 KULTTUURIN tulosyksikön toimintatulot olivat 2,7 miljoonaa euroa. Toimintatulot ylittyivät 0,9 miljoonaa euroa. Toimintamenot olivat 49,6 miljoonaa euroa. Kulttuurin tulosyksikön nettobudjetoituun kokonaisuuteen kuuluu kolme palvelualuetta: kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri Tapiola Sinfonietta sekä tapahtuma- ja kulttuuripalvelut. Nettobudjetoidut palvelualueet KULTTUURILAUTAKUNNAN MENOT (1 000 EUR) 0,25 % 3,58 % 41,00 % 7,43 % 7,83 % Kaupunginkirjasto 20 345 Avustukset 10 690 Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut 9 108 ylittivät toimintamenonsa 0,8 miljoonalla eurolla, ja toimintatulonsa 0,9 miljoonalla eurolla. Kulttuurin nettobudjetoidun tulosyksikön sitova toimintakate alittui noin 0,1 miljoonaa euroa. Kulttuurin bruttobudjetoidun tulosyksikön toimintamenot toteutuivat muutetun talousarvion mukaisesti. 22 % MENOJEN JAKAUTUMINEN TOIMINNOITTAIN (1 000 EUR) 9 % 5 % 1 % 35 % KIMMO BRANDT Henkilöstökulut 17 165 (sis. työvoiman vuokraus) Sisäiset vuokrat ja ostot 13 998 Avustukset 10 690 Myönnetyt avustussummat, euroa 18,36 % Tapiola Sinfonietta 3 885 Kaupunginmuseo 3 686 Palvelut 4 840 Aineet ja tarvikkeet 2 435 42 795 2 100 2 200 1 000 3 250 2 19 38 600 Avustuksia saaneiden yhteisöjen määrä, kpl 5 2 3 13 17 12 36 870 29 850 Vanha Espoo Leppävaara Tapiola Matinkylä Olari Kauklahti Espoonlahti Pohjois-Espoo Useita alueita / muu 12,93 % 30,61 % 4,71 % 21,55 % 3,92 % 47,83 % Kulttuuria kaikille -palvelut, viestintä ja esikunta 1 774 Kirjasto (valmistus omaan käyttöön) 126 Yhteensä 49 614 KULTTUURILAUTAKUNNAN TULOT (1 000 EUR) Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut 1 280 Kaupunginkirjasto 819 Tapiola Sinfonietta 346 Kirjasto 126 (valmistus omaan käyttöön) Kaupunginmuseo 105 Yhteensä 2 676 28 % Leasing ja muut kulut 486 KULTTUURILAUTAKUNNAN OSUUS SIVISTYSTOIMEN BUDJETISTA 7 % 4 % Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 7 % 9 % Svenska rum -lautakunta Kulttuurilautakunta Liikunta- ja nuorisolautakunta 73 % Muu sivistystoimi 22 Kulttuurin tulosyksikön TOIMINTAKERTOMUS 2016 Kulttuurin tulosyksikön TOIMINTAKERTOMUS 2016 23

ESPOON KAUPUNGINKIRJASTO ESPOON KAUPUNGIN MUSEO TAPIOLA SINFONIETTA VINDÄNGEN ESPOON KULTTUURIKESKUS SELLOSALI NÄYTTELY- KESKUS WEEGEE KARATALO KANNUSALI PIKKU-AURORA EMMA SUOMEN LELUMUSEO HEVOSENKENKÄ SUOMEN KELLOMUSEO UNGA TEATERN HELINÄ RAUTAVAARAN MUSEO GALLEN-KALLELAN MUSEO TEATTERI HEVOSENKENKÄ ESPOON KAUPUNGINTEATTERI ESPOO CINÉ KINO TAPIOLA APRIL JAZZ URKUYÖ JA AARIA JUURI- JUHLA PIANOESPOO VOCALESPOO KULTTUURIN TULOSYKSIKKÖ RESULTATENHETEN FÖR KULTUR CULTURAL UNIT PL PB P.O.Box 30 02070 ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD CITY OF ESPOO, FINLAND