PAMIN TASKUTILASTO 2014



Samankaltaiset tiedostot
Palvelualojen taskutilasto 2012

PALVELUALOJEN TASKUTILASTO 2013

Palvelualojen taskutilasto 2016

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto 2017

Palvelualojen taskutilasto

Vuosi 2018 toi merkittävää kasvua PAMin suurille toimialoille ja samalla parani entisestään näiden alojen jo kohentunut työllisyystilanne.

Kuopion työpaikat 2016

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

Työpaikat ja työlliset 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

Kuopion työpaikat 2017

Työpaikat ja työlliset 2015

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m

Työllisyys ja työttömyys lähes ennallaan vuonna 2012

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

KUOPION TYÖPAIKAT

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m

TILASTOKATSAUS 23:2016

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

TILASTOKATSAUS 19:2016

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys

Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,4 prosenttia. 2017, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

Yt-tilastot Tytti Naukkarinen

Työpaikat Vaasassa

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

TILASTOKATSAUS 7:2018

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Tilastokatsaus 11:2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesä-/heinäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen

TILASTOKATSAUS 1:2018

1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. huhtikuu Salon seutukunta / Salo

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

YT-TILASTOT Tytti Naukkarinen

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Yritykset, työpaikat, työttömyys

1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot

Henkilöstörakenteet Palkkatilasto

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017

Työpaikat Vaasan seudulla

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset helmikuu 2017

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. tammikuu Salon seutukunta / Salo

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi Risto Pietilä Raahe

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen

Pirkanmaan yritysbarometri I/2019

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot Jukka Tapio

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Yrittäjät ja palkansaajat Pohjois-Karjalassa

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,8 prosenttia. 2014, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. Elokuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella ja ennuste vuosille

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tilastokatsaus 9:2013

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. lokakuu Salo. Tommi Virtanen

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo

Transkriptio:

PALVELUALOJEN TASKUTILASTO 214

PAMIN TASKUTILASTO 214 1. Palkansaajat ja sukupuoli 1 2. Palkansaajien koulutusaste ja perhevapaiden käyttö 4 3. Erilaiset työsuhteet palvelualoilla 6 4. Työtunnit 11 5. Palkansaajat ikäryhmittäin ja alojen yritykset 15 6. Ansiot ja konkurssit 28

1. PALKANSAAJAT JA SUKUPUOLI Monilla PAMin toimialoista naisten osuus on suurempi kuin palkansaajakunnassa keskimäärin. Sekä majoitus- ja ravitsemisalalla, että vähittäiskaupassa palkansaajista yli 7 prosenttia on naisia. Pienin naisten osuus on turvallisuusalalla. Vuonna 213 näyttää kiinteistön- ja maisemanhoidon alalla miesten osuus vähentyneen selvimmin. Toimialan palkansaajien määrän väheneminen selittyykin täysin miesten määrän vähenemisellä, koska naispalkansaajien määrä on vuoden 213 aikana jopa hieman kasvanut. Myös vähittäiskaupassa miesten määrä on laskenut ja naispalkansaajien määrä noussut. Majoitus- ja ravitsemisalalla kehityssuunta on vuonna 213 ollut päinvastainen. Palkansaajat sukupuolittain 212 213 212 213 muutos% Toimialat Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Tukkukauppa 51,9 29,4 51,5 28,1 -,8 % -4,4 % Vähittäiskauppa 37,8 14,1 36,2 18,5-4,2 % 4,2 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 19,6 56,6 2,9 55,3 6,6 % -2,3 % Turvallisuusala 8,7 1,8 6,9 1,4-2,7 % -22,2 % Kiinteistön- ja maisemanhoito 25,6 27,5 22,8 27,8-1,9 % 1,1 % Toimialat yhteensä 147 199,1 136,4 19,2-1, % -,8 % PAMin Taskutilasto 214 1

Vuonna 213 kaikkien toimialojen yhteenlaskettu palkansaajien määrä laski edellisvuodesta vajaalla prosentilla. PAMin edustamilla aloilla vuodesta 212 palkansaajien määrä kasvoi sekä lukumäärällisesti että suhteellisesti eniten vähittäiskaupassa. Muilla suurilla pamilaisilla aloilla palkansaajien määrä kuitenkin laski vuonna 213. Palkansaajien määrät 29 213 4 35 3 25 2 15 1 5 29 21 211 212 213 Tukkukauppa Vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Turvallisuus,- vartiointi ja etsiväpalvelut Kiinteistön- ja maisemanhoito 2 PAMin Taskutilasto 214

Tukkukaupassa palkansaajien määrä jatkoi edelleen laskuaan. Alalta poistui viime vuonna 16 palkansaajaa. Vähittäiskaupan palkansaajien määrä kasvoi 213 lähes kolmella tuhannella. Tästä huolimatta vuonna 213 oltiin vuoden 211 vähittäiskaupan palkansaajien huippuvuoden määrästä vielä selvästi jäljessä. Kiinteistön- ja maisemanhoidon toimialan palkansaajien määrän laskeminen 25:lla johtuu miespalkansaajien määrän muutoksesta, kuten palkansaajien sukupuolittaisen tarkastelun yhteydessä todettiin. Palkansaajien määrien muutokset PAMin toimialoilla 29-213 sekä muutos% 212-213 Toimialat 29 21 211 212 213 %-muutos %-muutos 9 13 12 13 Tukkukauppa 8 2 81 8 81 7 81 3 79 7-1 % -2, % Vähittäiskauppa 143 3 143 7 147 1 141 8 144 7 1 % 2, % Majoitus- ja ravitsemis - toiminta 74 1 71 4 72 8 76 2 76 1 3 % -,1 % Turvallisuusala 8 8 8 4 9 1 1 4 8 3-6 % -2,2 % Kiinteistön- ja maisemanhoito 51 3 53 6 52 5 53 1 5 6-1 % -4,7 % Kaikki toimialat Suomessa 2 122 8 2 119 7 2143 2 146 1 2 126 6 % -,9 % PAMin Taskutilasto 214 3

2. PALKANSAAJIEN KOULUTUSASTE JA PERHEVAPAIDEN KÄYTTÖ Pamilaisista toimialoista korkeimmin koulutetut työntekijät ovat tukkukaupassa. Matalin koulutustaso näyttäisi olevan kiinteistön- ja maisemanhoidon toimialalla. Vähittäiskaupan sektorilla vuonna 212 keski- tai korkea-asteen koulutus oli 82 prosentilla palkansaajista. Kaikista palkansaajista keski- tai korkea-asteen koulutuksen oli hankkinut 87 prosenttia. Koulutusasteet ovat nousseet muutaman prosenttiyksikön edellisvuodesta. Palkansaajien koulutusasteet toimialoittain 212 (%) Kiinteistön- ja maisemanhoito Turvallisuusala Majoitus- ja ravitsemisala Vähittäiskauppa 6 11 29 71 9 21 66 14 2 59 23 18 Tukkukauppa 42 44 14 Kaikki palkansaajat 45 42 13 2 4 6 8 1 Keskiasteen koulutus Korkea-aste Ei perusasteen jälkeistä koulutusta 4 PAMin Taskutilasto 214

Vuonna 213 palkansaajista oli edellisvuotta pienempi joukko perhevapailla. Pamilaisilla aloilla trendi oli kuitenkin vastakkainen. Muiden pamilaisten alojen kuin turvallisuusalan osalta perhevapaiden käyttö lisääntyi vuoden 213 aikana. Vähittäiskaupassa, majoitus- ja ravitsemisalalla sekä kiinteistön- ja maisemanhoidon toimialalla perhevapaiden käyttö oli koko palkansaajakunnan keskimääräistä tasoa korkeampaa. Tämä selittynee alojen naisvaltaisuudella, koska perhevapaiden käyttäjät ovat useammin naisia. Perhevapaat 7 6 5 4 3 2 1 28 29 21 211 212 213 Tukkukauppa Vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Turvallisuus,- vartiointi ja etsiväpalvelut Kiinteistön- ja maisemanhoito PAMin Taskutilasto 214 5

3. ERILAISET TYÖSUHTEET PALVELUALOILLA PAMin edustamilla aloilla on osa-aikaisen työn osuus korkeampi kuin kaikilla toimialoilla keskimäärin. Vuonna 213 vähittäiskaupan työntekijöistä jo 39 prosenttia teki osa-aikatyötä. Erityisesti myyjillä osa-aikatyö on hyvin yleistä. Majoitus- ja ravitsemisalalla osa-aikatyöntekijöiden osuus on 31 prosenttia. Myös kiinteistön- ja maisemanhoidon toimialalla osa-aikaisten palkansaajien osuus on kasvanut edellisvuodesta kaksi prosenttiyksikköä 21 prosenttiin. Osa-aikatyön osuus 213 (%) Kaikki palkansaajat Kiinteistön- ja maisemanhoito Turvallisuus-, vartiointija etsiväpalvelut Majoitus- ja ravitsemustoiminta Vähittäiskauppa Tukkukauppa 14 21 16 31 39 7 5 1 15 2 25 3 35 4 6 PAMin Taskutilasto 214

Vuokratyö on epätyypillisten työsuhteiden joukossa kohtuullisen harvinaista. Majoitus- ja ravitsemisalalla vuokratyö on PAMin toimialoista yleisintä. Vuokratyötä teetettiin pamilaisilla aloilla kiinteistön- ja maisemanhoidon toimialaa lukuun ottamatta enemmän vuonna 213 kuin vuonna 212. Vuokratyötä tehneiden osuus palkansaajista (%) Toimialat yhteensä Kiinteistön- ja maisemanhoito Majoitus- ja ravitsemistoiminta Vähittäiskauppa Kaikki toimialat 213 212 1,3 1,2,6,9 5,3 4,9 2,6 2, 2,3 1,8 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % PAMin Taskutilasto 214 7

Epätyyppilisiä työsuhteita käytetään erilaisten joustojen toteuttamiseen. Vuokratyön määrä näytti vielä lisääntyvän vuonna 21, mutta jo vuonna 211 monilla toimialoilla vuokratyöläisten käyttöä vähennettiin ja suuntaus jatkui vuonna 212. Vuonna 213 kaikilla toimialoilla vuokratyön osuus on kuitenkin hieman taas kasvanut. Vuokratyön osuus palkansaajista 29-213 Toimialat 29 21 211 212 213 Tukkukauppa 1,7 % 2,3 % 2,1 % 1,8 % 2,3 % Vähittäiskauppa 2,3 % 2,2 % 2,7 % 2, % 2,6 % Majoitus- ja ravitsemis toiminta 5,1 % 5,5 % 5,2 % 4,9 % 5,3 % Kiinteistön- ja maisemanhoito,8 % 1,3 % 1,3 %,9 %,6 % Kaikki toimialat Suomessa 1,1 % 1,4 % 1,3 % 1,2 % 1,3 % Taantuman yhteydessä epätyypillisessä työssä olevaa työvoimaa vähennettiin yrityksissä. Näkymien parantuminen vuonna 211 lisäsi jälleen osa-aikaisen työn ja vuokratyön käyttöä erityisesti vähittäiskaupassa. 8 PAMin Taskutilasto 214

Kuluvan vuosituhannen aikana osa-aikatyön osuus eri toimialoilla on pysynyt jokseenkin ennallaan. Suurimpia muutoksia on tapahtunut turvallisuusalalla, joka kuitenkin on toimialana niin pieni, että muutoksiin voidaan suhtautua varauksella. Vuosituhannen alusta lähtien tarkasteltuna osa-aikatyön osuus on kuitenkin turvallisuusalalla epäilemättä kasvanut. Osa-aikatyön osuus toimialoilla 2 213 (%) 45 4 35 3 25 2 15 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Tukkukauppa Vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Turvallisuusala PAMin Taskutilasto 214 9

Muihin palkansaajiin verrattuna pamilainen palkansaaja tekee keskimääräistä useammin osa-aikatyötä. Osa-aikatyön tekemisen syy on hyvin usein kokoaikatyön puuttuminen. Pitää kuitenkin huomata, että osa-aikatyötä tehdään usein myös opiskeluiden vuoksi. Osa-aikatyön tekemisen syyt eräissä ammattiryhmissä 213 (%) Siivoojat 28 34 4 14 2 Vartijat 5 23 5 23 Myyjät 44 38 5 12 Tarjoilutyöntekijät 37 45 3 5 1 2 4 6 8 1 Kokoaikatyötä ei ollut tarjolla Opiskelee Hoitaa omia lapsia tai muita omaisia Terveydellisistä syistä Haluaa muusta syystä tehdä osa-aikatyötä 1 PAMin Taskutilasto 214

4. TYÖTUNNIT Työn vähentyminen näkyi PAMin edustamista toimialoista viime vuonna voimakkaimmin kiinteistön- ja maisemanhoidossa. Palkansaajien tekemien työtuntien määrä kasvoi vain vähittäiskaupassa, jossa kasvua kertyi edellisvuodesta prosentin verran. Työtuntimäärän muutosindeksi (25=1) 125 12 115 11 15 1 95 9 85 8 75 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Tukkukauppa Vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kiinteistön- ja maisemanhoito PAMin Taskutilasto 214 11

Vähittäiskaupassa sekä majoitus- ja ravitsemisalalla palkansaajista useampi kuin joka neljäs teki töitä keskimäärin alle 3 tuntia viikossa vuonna 213. Kokoaikatyössä vähittäiskaupan palkansaajista oli 52 prosenttia. Majoitus- ja ravitsemisalalla kokoaikatyössä oli 61 prosenttia. Pamilaisilla aloilla kokoaikatyö on yleisintä tukkukaupassa. Työntuntimäärät keskimäärin viikossa vuonna 213 eräillä toimialoilla (%) Kiinteistön- ja maisemanhoito 18 6 76 Turvallisuus,- vartiointi ja etsiväpalvelut 14 6 78 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 27 12 61 Vähittäiskauppa 29 18 52 Tukkukauppa 6 3 91 2 4 6 8 1 1 29 tuntia 3 34 tuntia 35+ tuntia Tuntematon 12 PAMin Taskutilasto 214

Tarjoilu- ja myyntityöntekijät tekevät viikoittain pienimpiä tuntimääriä töitä. Näissä ammattiryhmissä osa-aikaisuus onkin hyvin yleistä. Työtunnit ammateittain 213 (%) Varastonhoitajat Siivoojat Vartijat Kassanhoitajat Myyjät Kiinteistöhuollon työntekijät Tarjoilutyöntekijät Kokit, keittäjät ja kylmäköt 2 93 9 11 11 68 5 6 15 7 12 23 32 33 6 15 24 52 3 5 7 7 77 3 11 19 21 43 5 8 7 78 5 2 4 6 8 1 3 5 Tuntia 1 1 11 2 21 3 31 4 41+ PAMin Taskutilasto 214 13

Näyttää siltä, että vähittäiskaupassa palkansaajat ovat lisääntyneet vuonna 213 alle 3 tuntia viikossa tekevien ryhmässä. Kiinteistön- ja maisemanhoidon toimialalla palkansaajien määrä on vähentynyt selvimmin 3 34 tuntia työskentelevien joukossa. Kaikilla toimialoilla kehitys on taas ollut tälle päinvastaista. Palkansaajien määrien %-muutos eri tuntiryhmissä ja eri toimialoilla vuonna 213 1 29 tuntia 3 34 tuntia 35+ tuntia Kaikki toimialat - All industries (1 99) -1 % 1 % -1 % Maatalous, metsätalous ja kalatalous (1 3) -8 % 19 % 8 % Kaivostoimi. ja louhinta, tuotteiden valmistus (5 33) Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto jne., Vesihuolto jne. (35 39) % -8 % -2 % -27 % -17 % 9 % Rakentaminen (41 43) 8 % 22 % % Kauppa (45 47) 11 % -2 % -3 % Tukkukauppa (46) 4 % 5 % -3 % Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) (47) 11 % -2 % -1 % Kuljetus ja varastointi (49 53) -2 % -6 % 2 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta (55 56) -4 % 1 % % Televiestintä, ohjelmistot, konsultointi jne. (58 63) Rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöalan toiminta -1 % -16 % % -7 % 1 % 1 % Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (77 82) -2 % -13 % -4 % Turvallisuus-, vartiointi ja etsiväpalvelut (8) -33 % -17 % -19 % Kiinteistön- ja maisemanhoito (81) -1 % -2 % -4 % Julkinen hallinto jne., koulutus, terveyspalvelut, sosiaalihuollon palv., taiteet jne. -4 % 2 % -1 % Toimiala tuntematon () 25 % 2 % -18 % 14 PAMin Taskutilasto 214

5. PALKANSAAJAT IKÄRYHMITTÄIN JA ALOJEN YRITYKSET Tukkukauppaa lukuun ottamatta palvelualoilla työskentelevät palkansaajat ovat keskimäärin nuorempia kuin kaikki palkansaajat. Vähittäiskaupan, majoitus- ja ravitsemisalan sekä turvallisuusalan palkansaajista selvästi yli puolet on alle 35-vuotiaita. Keskimäärin nuorimpia ovat turvallisuusalan työntekijät. Palkansaajien jakautuminen ikäryhmittäin 213 Kiinteistön- ja maisemanhoito Turvallisuus-, vartiointija etsiväpalvelut Majoitus- ja ravitsemistoiminta Vähittäiskauppa Tukkukauppa Kaikki toimalat 16 2 18 24 22 31 35 13 14 6 31 27 16 17 9 31 25 18 15 11 1 22 27 26 15 12 23 23 25 18 2 4 6 8 1 15 24 25 34 35 44 45 54 55 64 PAMin Taskutilasto 214 15

Yritysrakennetta pamilaisilla aloilla luonnehtii vahva kaksijakoisuus: pienten yritysten suuri määrä ja toisaalta niissä työskentelevän henkilöstön runsaslukuisuus ovat aloille tyypillistä. Vahvin esimerkki pienten yritysten yleisyydestä on tukkukauppa, jossa 82 % yrityksistä oli 212 henkilöstöltään alle 5 hengen kokoisia. Henkilöstöä näissä yrityksissä on keskimäärin 1 henkilö. Tukkukaupan yritysten määrä vähentyi vuosina 27 212 lähes 84 yrityksellä. Tukkukaupan yritykset henkilöstömäärän mukaan 16 14 12 1 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212...4 5...9 1...19 2...49 5...99 1...249 25...499 5...999 1... 16 PAMin Taskutilasto 214

Tukkukaupan alalla työskentelevä henkilöstö sen sijaan jakautuu tasaisemmin eri kokoluokan yrityksiin. Kaikkiin muihin PAMin isoimpiin aloihin verrattuna tukkukaupassakin on selvästi eniten pienimpiä yrityksiä, mutta toisaalta henkilöstö on jakautunut tasaisimmin erikokoisiin yrityksiin. Alalla työskentelevä henkilöstö vähentyi 27 212 vajaalla 22 henkilöllä. Keskimäärin alan yrityksissä työskentelee 5 henkeä. Tukkukaupan yritysten henkilöstö eri kokoisissa yrityksissä 9 8 7 6 5 4 3 2 1 27 28 29 21 211 212...4 5...9 1...19 2...49 5...99 1...249 25...499 5...999 1... PAMin Taskutilasto 214 17

Myös vähittäiskaupassa tukkukaupan tapaan on paljon pieniä yrityksiä. Alalla oli vuonna 212 noin 1 54 yritystä vähemmän kuin vuonna 27. Vuonna 28 alalla oli peräti 22 374 yritystä. Vähittäiskaupan yritykset henkilöstömäärän mukaan 25 2 15 1 5 27 28 29 21 211 212...4 5...9 1...19 2...49 5...99 1...249 25...499 5...999 1... 18 PAMin Taskutilasto 214

Vähittäiskaupassa henkilöstö keskittyy yhä enemmän isoihin yrityksiin. Alalla yli 1 hengen yritysten osuus yritysten kokonaismäärästä on,1 prosenttia. Kuitenkin nämä yritykset työllistävät 34 prosenttia alan henkilöstöstä. Tämän kokoiset yritykset ovat kasvattaneet 27 212 henkilöstömääräänsä 26 prosentilla, kun alan henkilöstömäärä on kaikkiaan kasvanut 3,5 prosentilla. Vähittäiskaupan yritysten henkilöstö eri kokoisissa yrityksissä 14 12 1 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212...4 5...9 1...19 2...49 5...99 1...249 25...499 5...999 1... PAMin Taskutilasto 214 19

Majoitusalan yritysten määrässä ei ole viime vuosina mitään merkittäviä muutoksia tapahtunut. Vuosina 28 ja 29 oli hieman nykyistä enemmän yrityksiä. Majoitusalan yritykset henkilöstömäärän mukaan 1 8 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212...4 5...9 1...19 2...49 5...99 1...249 25...499 5...999 1... 2 PAMin Taskutilasto 214

Majoitusalalla henkilöstön määrä on toisin kuin yritysten määrä, vähentynyt merkittävästi ajanjaksolla 27 212. Alan henkilöstö oli 1 6 henkeä pienempi vuonna 212 kuin vuonna 27. Majoitusalan yritysten henkilöstö eri kokoisissa yrityksissä 12 1 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212...4 5...9 1...19 2...49 5...99 1...249 25...499 5...999 1... PAMin Taskutilasto 214 21

Ravitsemisalan yritysten määrä oli kasvussa vuosina 27 212. Tämä on mielenkiintoista, sillä ajanjaksolle mahtuvat kuitenkin kansantalouden ja toimialankin kannalta heikot vuodet. Kuitenkin vuonna 212 oli alalla yli 5 yritystä enemmän kuin vuonna 27. Lukumääräisesti yritysten määrän kasvu oli suurinta alle 5 hengen yrityksissä. Ravitsemissalan yritykset henkilöstömäärän mukaan 1 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212...4 5...9 1...19 2...49 5...99 1...249 25...499 5...999 1... 22 PAMin Taskutilasto 214

Ravitsemisalan henkilöstön määräkin kasvoi vuosina 28 212 noin 8 prosenttia. Vastaavana ajanjaksona henkilöstön määrä on kasvanut suhteellisesti eniten 25 499 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Vuodesta 28 ravitsemistoiminnan toimialan henkilöstömäärä on kasvanut lähes 33 henkilöllä. Ravitsemisalan yritysten henkilöstö eri kokoisissa yrityksissä 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 27 28 29 21 211 212...4 5...9 1...19 2...49 5...99 1...249 25...499 5...999 1... PAMin Taskutilasto 214 23

Monesti on sanottu, että turvallisuusala on tulevaisuuden ala. Näin se näyttäytyy myös viimeaikaisessa kehityksessä. Alan yritysten määrä kasvoi vuodesta 27 vuoteen 212 peräti 42 prosentilla. Turvallisuusalalla alle 5 hengen yritykset muodostavat edelleen 81 prosenttia alan kaikista yrityksistä. Turvallisuusalan yritykset henkilöstömäärän mukaan 7 6 5 4 3 2 1 27 28 29 21 211 212...4 5...9 1...19 2...49 5...99 1...249 25...499 5...999 1... 24 PAMin Taskutilasto 214

Turvallisuusalalla työskentelevästä henkilöstöstä lähes 6 prosenttia työskentelee kolmen suurimman yrityksen palveluksessa. Alan henkilöstömäärä on vaihdellut merkittävästi viime vuosina. Vuonna 212 alalla työskenteli 37 henkeä enemmän kuin vuonna 27. Turvallisuusalan yritysten henkilöstö eri kokoisissa yrityksissä 9 8 7 6 5 4 3 2 1 27 28 29 21 211 212...4 5...9 1...19 2...49 5...99 1...249 25...499 5...999 1... PAMin Taskutilasto 214 25

Kiinteistön- ja maisemanhoitoalan yrityksien määrät ovat kasvaneet vuodesta 27 alkaen. Vuonna 212 alalla oli 87 yritystä enemmän kuin vuonna 27. Alalle oli tuona aika tullut alle viisi henkeä työllistäviä yrityksiä n. 7 lisää. Kiinteistön- ja maisemahoitoalan yritykset henkilöstömäärän mukaan 8 7 6 5 4 3 2 1 27 28 29 21 211 212...4 5...9 1...19 2...49 5...99 1...249 25...499 5...999 1... 26 PAMin Taskutilasto 214

Kiinteistö- ja maisemanhoitoalan henkilöstöstä 46 prosenttia työskentelee isoimpien eli vähintään 1 henkeä työllistävien yrityksien palveluksessa. Kiinteistön- ja maisemahoitoalan yritysten henkilöstö eri kokoisissa yrityksissä 6 5 4 3 2 1 27 28 29 21 211 212...4 5...9 1...19 2...49 5...99 1...249 25...499 5...999 1... PAMin Taskutilasto 214 27

6. ANSIOT JA KONKURSSIT Suurimmista pamilaisista ammattiryhmistä huoltoasemien työntekijöillä lokakuun 212 ja lokakuun 213 välinen ansiokehitys oli nopeinta. Myös siivousalan tuntipalkka kasvoi reilut kolme prosenttia. Ansiokehitykseen vaikuttaa tätä nykyä merkittävästi palkansaajakunnassa tapahtuva rakennemuutos. Kun palkkakehityksensä maksimin saavuttaneet suuremmat ikäluokat saapuvat eläkeikään, seuraa siitä tilastoissa ansiokehityksen hidastumista. Säännöllisen työajan ansiot 213 Ammatti keskiansio 212 keskiansio 213 ansio kehitys% Kuukausipalkka-alat Myyjät 2 217 2 267 2,3 % Varastotyöntekijät 2 276 2 334 2,5 % Huoltoasemien työntekijät 2 189 2 255 3, % Maran työntekijät 2 49 2 88 1,9 % Apteekin työntekijät 1 99 2 38 2,4 % Kiinteistönhoitajat 2 118 2 167 2,3 % Tuntipalkka-alat Siivoojat 9,81 1,12 3,2 % Vartiointi 12,87 13,2 1,2 % Lähde: EK Pamilaisten ammattien keskiansiot kokoaikaisella kk-palkkaisella työntekijällä liikkuvat 238 2334 euron välillä. Konkurssien määrän trendi on tukkukaupassa ollut vuodesta 23 katsottuna lievästi laskeva. Viime vuonna konkurssien määrä kuitenkin lisääntyi alalla 35 prosenttia edellisvuodesta. Tukkukaupassa vuonna 28 alkanut talouden matalasuhdanne leikkasi pois merkittävän määrän yrityksiä. Taantuman piteneminen vaikutti vuonna 213 myös vastaavalla tavalla. Tukkukaupassa konkurssin teki vuonna 212 noin 1,1 prosenttia alan yrityksistä. 28 PAMin Taskutilasto 214

Konkurssit tukkukaupassa 23 213 25 2 15 1 5 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Tukkukauppa Vähittäiskaupassa niin ikään vuoden 29 jälkeen konkurssien määrät ovat olleet pienemmällä tasolla. Huomiota kuitenkin kiinnittää se, että vähittäiskaupassa oli vuonna 211 edellisvuoteen nähden enemmän konkursseja. Vähittäiskaupassa konkurssin teki 212 noin 1,2 prosenttia alan yrityksistä. Konkurssit vähittäiskaupassa 23 213 3 25 2 15 1 5 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Vähittäiskauppa PAMin Taskutilasto 214 29

Majoitusalalla konkurssien määrä pieneni vuonna 213. Kokonaisuudessa alan yritysmäärän ollessa pieni, seuraa pienistäkin muutoksista suuret jäljet. Majoitusalalla konkurssin teki vuonna 212 noin 1,1 prosenttia alan yrityksistä. Konkurssit majoitusalalla 23 213 25 2 15 1 5 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Majoitusala Konkurssit ravitsemisalalla 23 213 25 2 15 1 5 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Ravitsemisala 3 PAMin Taskutilasto 214

Ravitsemisalalla konkurssit ovat olleet nousussa oikeastaan vuodesta 26 alkaen. Vasta vuonna 212 tapahtui reilu käänne parempaan eli konkurssien määrä väheni. 213 konkurssien määrä jälleen lisääntyi. Ravitsemistoiminnassa konkurssin teki vuonna 212 noin 1,8 prosenttia alan yrityksistä. Turvallisuusalalla konkurssien määrä on Tilastokeskuksen mukaan vuodesta 212 kasvanut 5 prosenttia 12 yrityksen lukumäärään. Vuonna 212 konkurssin teki 1,3 prosenttia turvallisuusalan yrityksistä. Konkurssit siivous- ja kiinteistönhoitoaloilla 23 213 6 7 4 5 3 2 1 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kiinteistönhuolto Siivous Vuonna 213 konkurssien määrä kasvoi kiinteistönhoidossa 19 prosenttia. Siivouspalveluissa vastaavaa kasvua kertyi vain vajaa pari prosenttia. Vuonna 29 siivousalalla oli konkursseja lähes puolet vähemmän kuin vuonna 213. Toisaalta vuodesta 23 alkaen tarkasteltuna trendi on ollut sielläkin kasvava. PAMin Taskutilasto 214 31

Konkurssit turvallisuusalalla 23 213 14 16 1 12 8 6 24 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Turvallisuusala Vuodesta 23 alkaen tarkasteltaessa voidaan todeta, että konkurssien määrien trendi on ollut pamilaisista aloista tukkukauppaa ja majoitusalaa lukuun ottamatta vuositasolla kasvava. Alojen kokonaiskuvaan konkursseissa vaikuttavat epäilemättä vuonna 28 alkaneet talousongelmat sekä eurokriisin aikaansaama pitkittynyt taantuma. Toisaalta voidaan myös kysyä, mikä merkitys on yritysrakenteen keskittymisessä. Se kuitenkin luonnehtii kaikkia tässä mukana olleita palvelualoja ehkäpä tukkukauppaa lukuun ottamatta. 32 PAMin Taskutilasto 214

Pamilaisilla aloilla työllisyys on muuttunut viime vuosina talouden turbulenssissa myös huonompaan suuntaan. Työttömien työnhakijoiden määrä on noussut samaan aikaan, kun avoimien työpaikkojen määrä on polkenut paikoillaan. Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat PAMilaisten isoimmissa ammattiryhmissä 1/21-4/214 45 4 35 3 25 2 15 1 5 21 211 212 213 214 Työttömät työnhakijat Avoimet työpaikat Lähde: TEM, toimialaonline PAMin Taskutilasto 214 33

Jäsenyys ja liittyminen 3 1 6 Jäsenten työsuhdeasiat 3 1 62 Työttömyysturvaneuvonta 2 69 211 Vaihde 2 774 2 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto Paasivuorenkatu 4 6 A PL 54, 531 Helsinki pam@pam.fi Palvelualojen työttömyyskassa PL 93, 531 Helsinki Työttömyysturvaneuvonta 2 69 211 Faksi 2 774 223 tkassa@pam.fi