www.orimattilantilikeskus.fi 21.1.2009 1 / 2009 kiertoon TIEDOTTAA Taloushallinnon palvelutalo TILIKESKUS KOULUTTAA ARVOPAPERIEN JA MUUN OMAISUUDEN ARVOSTAMINEN KIRJANPIDOSSA JA VEROTUKSESSA Perjantaina 20.2.2009 klo 8.00-12.00 Kongressikeskus Fellmanni, auditorio Viime vuoden kurssikehityksen ja alkaneen suhdannetaantuman takia yritysten taseet ovat koetteella monilla jo 2008 tilinpäätöksissä. Omaisuuden arvostaminen kirjanpidossa ja verotuksessa on noussut entistäkin tärkeämmäksi tässä tilanteessa. Järjestämme aamupäiväkurssin, jossa käsittelemme yrityksen tase-erien pääosin tietysti osakkeiden arvostamista kirjanpidossa ja verotuksessa. Luennoitsijoina meillä on tarjolla taas maantason osaamista; Leena Rekola-Nieminen Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy:stä ja Ilkka Lahti Valtiovarainministeriöstä. Varojen kirjanpidollinen arvostus tilinpäätöksessä Leena Rekola-Nieminen varallisuuserien esittäminen taseessa - aineelliset ja aineettomat hyödykkeet - pitkäaikaiset sijoitukset - vaihto-omaisuus - rahoitusomaisuus arvopaperit - muut saamiset arvonalentumisten käsittely pakollista/ vapaaehtoista kirjanpitoratkaisun vaikutus verotukseen tulolähteet kirjanpidossa Arvonalentumisten verotuskysymykset Ilkka Lahti milloin arvonalennus hyväksytään vähennettäväksi tulolähteen merkitys vaikutukset nettovarallisuuteen onko yhtiömuodolla merkitystä arvonalentumisten ilmoitusvelvollisuus Kurssin hinta on 200 eur (+alv 22%=244,00 eur). Hinta sisältää luennot, luentomateriaalin ja kahvit. Ilmoittautumiset 13.2.2009 mennessä. KEVÄÄN KOULUTUKSET Emoyhtiömme Lahden Tilikeskuksen kevään koulutustarjonta ilmoitetaan tässä lehdessä. Ne ovat tietenkin myös Orimattilan Tilikeskuksen asiakkaiden käytettävissä. Kurssit ovat seuraavat: Arvopaperien ja muun omaisuuden arvostaminen kirjanpidossa ja verotuksessa 20.2. Tuloslaskelma ja tase tutuksi 4.3. Jo vuonna 2008 alkanut suhdannetaantuma laittaa yritysten taseet koetteelle osalle jo 2008 tilinpäätöksissä. Varsinkin arvopaperien arvostaminen kirjanpidossa ja verotuksessa korostuu. Pidämme asiasta aamupäiväkurssin perjantaina 20.2. Luennoitsijoina on maan tason osaamista; Leena Rekola-Nieminen omasta konsernistamme ja Ilkka Lahti Valtiovarainministeriöstä. Tuloslaskelmaja tase tutuksi kurssi on jo tosi perinteinen kurssi, jossa käydään konkreettisella tasolla läpi yrityksen tuloksen seurantaa tilikauden varrella, tilinpäätöksen tunnuslukuja ja mm. ajatuksia budjetoinnista. Kaikki nämäkin asiat korotustuvat nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Luennoinnin hoitaa Juha Sundberg. Taloushallinnon palvelutalo TILIKESKUS KOULUTTAA TULOSLASKELMA JA TASE TUTUKSI Keskiviikkona 4.3.2009 klo 18.00-21.00, Hotelli Salpaus Oletko ymmällä saatuasi tilitoimistoltasi kuukauden tulosteet tai tilinpäätöksen käteesi? Pystytkö todella seuraamaan yrityksesi tulosta ja hyödyntämään tietosi miettiessäsi yrityksen tulevaisuutta? Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa korostuu yrityksen tuloksen seuranta tilikauden varrella. Pienilläkin yrityksillä tulisi olla ainakin karkea budjetti, jota voidaan tarkastella kun toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia. Nämä ovat tämän koulutuksen ydinasiat. Kerromme kansantajuisesti: kuinka tuloslaskelmaa ja tasetta tulee lukea mitä asioita on seurattava miten tilikauden tulosta voidaan seurata tilikauden varrella tilinpäätösanalyysistä budjetin merkityksestä ja teosta Kurssin vetäjä: Lahden Tilikeskus Oy:stä KTM, HTM Juha Sundberg Kurssin hinta on 160,00 eur (+alv 22%=195,20 eur). Hinta sisältää luennot, kahvit ja lisäksi erikseen sovittavan yrityskohtaisen neuvontatunnin. Ilmoittautumiset 24.2.2009 mennessä. Ilmoittautumiset puh. 87 180 tai kotisivujen kautta www.lahdentilikeskus.fi.
LUONTOIS- ETUARVOT 2009 Verohallitus vahvisti 24.11.2008 luontoisetuarvot vuodelle 2009. Vapaan autoedun arvoja korotettiin 15,00 euroa ikäryhmissä A ja B. Ikäryhmässä C korjattiin %: alaspäin, joten vapaan autoedun arvo laski. Käyttöedun arvot pysyivät ennallaan luokissa A ja B ja laskivat luokassa C. Pitää huomata, että autoetuun vaikuttaa alentavasti myös auton siirtyminen ikäryhmässä alaspäin. Autoedun arvo perustuu uushankintahintaan, joka saadaan vähentämällä auton suositushinnasta 3.400 euroa. Tästä lasketaan ikäryhmän prosenttiosuus (1,4% - 0,9%) ja lisätään kuukausikohtainen kiinteä ikäryhmäkohtainen euromäärä tai kilometrikohtainen arvo. Saatu arvo pyöristetään alempaan 10 euroon ja näin saadaan luontoisetuarvo. Sovitulla kauppahinnalla ei ole merkitystä autoedun arvoon. Lisävarusteet, joiden arvo ylittää 850,00 lisätään edun laskentaperusteeseen (pois lukien talvipyörät ja autopuhelin). Auton luontoisetuarvo on syytä aina selvittää erikseen autoliikkeen kanssa. Asuntoedun arvot ovat selvästi nousseet edellisvuodesta ja myöskin ravintoedun arvot ovat hieman nousseet. Puhelinedun arvo on pysynyt ennallaan (20,00 eur/kk). AUTOEDUT A) Ikäryhmä A (vuosina 2007 2009 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1.4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 285,00 eurolla tai 19 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 105,00 eurolla tai 7 sentillä kilometriltä. B) Ikäryhmä B (vuosina 2004-2006 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 300,00 eurolla tai 20 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 120,00 eurolla tai 8 sentillä kilometriltä. C) Ikäryhmä C (ennen vuotta 2004 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 315,00 eurolla tai 21 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 135,00 eurolla tai 9 sentillä kilometriltä. Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä autolla ajetuista kilometrimääristä. Verotusta toimitettaessa autoedun arvoa voidaan korottaa, jos on ilmeistä, että autolla vuoden aikana ajettujen yksityisajojen määrä ylittää 18 000 kilometriä. VEROVAPAAT MATKA- KUSTANNUSTEN KORVAUKSET 2009 Kokopäiväraha arvo nousi kolmella (3,00) eurolla, osapäiväraha kahdella (2,00) eurolla ja kilometrikorvausta on nostettu yhdellä (1) sentillä. 2008 2009 Kilometrikorvaus 0,44 0,45 Osapäiväraha 14,00 16,00 Kokopäiväraha 32,00 35,00 Näillä arvoilla matkakorvauksia voidaan maksaa myös elinkeinoyhtymien (ay, ky) yhtiömiehille ja osakeyhtiöiden osakkaille. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien matkakustannusten korvauksia ei makseta rahassa vaan matkakustannukset vähennetään veroilmoituksessa. Kaikkien matkakorvausten on perustuttava hyvin yksilöityihin matkalaskuihin, ne ovat tietenkin verottajan suuren huomion kohteena. PALKKOJEN SIVUKULUT 2009 Palkkojen sivukulut pysynevät vuonna 2009 suunnilleen vuoden 2008 tasolla. Sotu -maksu-%:t nousevat 0,030%. TyEL eläkemaksusta työnantajan maksettavaksi jäävä osuus eläkemaksusta lienee keskimäärin 16,8% eli pysynee edellisvuoden tasolla. Jo vuoden 2005 alusta astui voimaan työntekijän eläkemaksun erilaisuus riippuen työntekijän iästä. 53 vuotiaat ja sitä vanhemmat työntekijät maksavat muita korkeampaa työeläkemaksua syntymäkuukautta seuraavan kuukauden alusta alkaen. Työntekijän eläkemaksut vuonna 2009 nousevat vuoden 2008 tasosta 0,2% eli ovat 4,3% alle 53 vuotiaalla ja sitä vanhemmalla työntekijälle 5,4%:a. Työttömyysvakuutuksessa maksut sekä työnantajan että työntekijän osalta alenevat. Tässä palkkasumman alarajan nousee 1.686.000 eurosta 1.788.000 euroon, jonka jälkeen työnantajalle tulee korkeampi työttömyysvakuutusmaksu. Seuraavassa sivukulut maksuryhmittäin: TYÖNANTAJAN SOSIAALITURVAMAKSU 2008 2009 Maksuluokka I 2,771% 2,801% II 4,971% 5,001% III 5,871% 5,901% Luokat määräytyvät säännönmukaisten poistojen määrän ja maksettujen palkkojen suhteen perusteella. Kriittinen poistojen määrä on 50.500 euroa (poistot kuluvasta käyttöomaisuudesta). Työnantaja kuuluu vuonna 2009 I -luokkaan, jos sen vuodelta 2007 annetussa veroilmoituksessa ilmoitetut em. poistot ovat olleet enintään 50.500 euroa. Jos em. poistot ovat olleet suuremmat kuin 50.500 euroa ja samalla 10-30% vuonna 2007 maksettujen palkkojen määrästä, työnantaja kuuluu II -luokkaan ja III -luokkaan, jos poistojen määrä ylittää poistorajan ja on samalla ylsi 30% palkoista. ELÄKEVAKUUTUSMAKSUT Järjestelmä toimii niin, että työnantaja maksaa ennakkomaksuilla myös työntekijöiden osuuden ja perii osuutensa työntekijältä palkanmaksun yhteydessä. Eli yrityksen tulosta jää rasittamaan kokonaismaksu vähennettynä työntekijän osuus. Työnantaja kokonaismaksu: TYEL, tilapäinen työnantaja, palkkasumma alle 7.152 eur/ 6 kk 22,40% TYEL, sopimustyönantaja 2007 palkkasumma alle 1.650.000 eur 21,40% palkkasumma yli 1.650.000 eur 21,40-22,40% palkkasumma yli 26.400.000 eur 22,40% TyEL -ansion alaraja 49,73 eur/kk YEL alle 53-vuotiaat 20,8% YEL yli 53-vuotiaat 21,9% Työntekijän osuus: Työntekijän osuus alle 53-vuotiaat 4,3% Työntekijänosuus yli 53-vuotiaat 5,4% Tilikeskus tiedottaa 2
TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUSMAKSU Järjestelmä toimii periaatteessa samalla tavalla kuin TyEL maksussa, mutta työnantaja maksaa työntekijöiden osuuden eri laskulla yhdessä erässä (eräpäivä 1.5.2009). Työntekijän osuus 1.1.2009: 0,20% Osaomistajan osuus 0,07% Työnantajan osuus: palkkasumma alle 1.788.000 euroa 0,65% 1.788.000 euron yli menevältä osalta 2,70% osaomistajasta 0,65% MUUT Ryhmähenkivakuutusmaksu keskimäärin 0,08%. Tapaturmavakuutusmaksu keskimäärin 1,1% vaihtelee toimialan tapaturmariskin mukaan 0,3-7,5%:n välillä. % VEROTUKSEN KOROT JA TÄYDENNYKSEN MAKSAMINEN 2008 Suomessa käytettävän yleisen viitekoron vahvistaa Euroopan keskuspankki (EKP). Tätä korkoa käytetään verotuksen veronlisäystä, viivekorkoa, veronpalautuksen ja jäännösveron korkoa laskettaessa. EKP on vahvistanut viitekoroksi 4,50% ajalle 1.7-31.12.2008. Tämä korko määrittelee myös verotuksen korot vuodelle 2009, jotka pysyvät näin vuoden 2008 tasolla. Oleelliset korot ovat seuraavat: jäännösveron korko luonnolliset henkilöt n. 950 euron jäännösveroille 0% enintään 10.000 euron jäännösveroille 2,5% 10.000 euron ylittävälle osalle 6,5% veronpalautuksen korko 2,5% Korolta voi välttyä maksamalla nk. ennakon täydennysmaksua vapaaehtoisesti. Koroton aika on vain tammikuun loppuun. Täydennysmaksua on kuitenkin mahdollisuus maksaa kuukautta ennen verotuksen päättymistä. Eli vuoden 2008 verojen täydennysmaksu tulee maksaa 31.1.2009 mennessä, jos haluaa välttyä korolta kokonaan. Korko lasketaan ajalle 1.2. täydennysveron 1. eräpäivä (joulukuun alussa). 6,5%:n korko on niin huomattava, että yleensä kannattanee maksaa vapaaehtoinen täydennysmaksu ainakin yli 10.000 euron ylittävältä osalta. Yrittäjäkentässä noin suuret täydennysverot syntyvät palkan liian pienestä ennakonpidätysprosentista, osingonjaosta, jossa on jaettu ns. ansiotulo-osinkoa taikka myyntivoitoista. Myös toiminimen, ay:n tai ky:n yhtiömiehille täydennysveroa syntyy helposti, kun ennakot ovat olleet pienet suhteessa toteutuneeseen verotettavaan tuloon. Yhteisöillä korko on 2,5% veronpalautuksille ja 6,5% jäännösveroille vuonna 2009. Jollei osakeyhtiö täydennä vapaaehtoisesti tilikauden verojaan viimeistään 4 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä, joutuu se maksamaan tätä yhteisökorkoa. Kun tämä korko on vähennyskelvoton verotuksessa niin verot kannattaa täydentää jos vain suinkin rahaa on tai pankista halvemmalla saatavissa. Samoin kannattaa samassa aikataulussa hakea liikaa maksetut ennakotkin takaisin jo maksuvalmiudenkin takia. Tilikeskus tiedottaa 3
PERINTÖ- JA LAHJAVEROASTEIKOT MUUTTUIVAT 1.1.2009 ALKAEN Vuoden 2008 alusta tuli voimaan lain muutos, jolla perinnön ja lahjan verotus erotettiin toisistaan ja näin myös veroasteikot eriytyivät. Nyt 1.1.2009 alkaen em. perintö- ja lahjaveroasteikkoja on muutettu niin, että veroprosentteja alennettiin kaikissa portaissa kolmella (3) prosenttiyksiköllä. Muutos koski kuitenkin vain I -veroluokkaa, nyt tehtiin II -veroluokille kokonaan omat asteikkonsa (ennen I -luokan vero laskettiin kaksinkertaisena). I -veroluokkaan kuuluu perinnön tai lahjan antajan kaikki suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa olevat sukulaiset sekä aviopuoliso ja tämän suoraan alenevassa polvessa olevat sukulaiset. Lisäksi kaikki ottolapsisuhteessa olevat rinnastetaan suoraan ylenevässä ja alenevassa polvessa oleviin. Uusi lahjaveroasteikko (I -luokka): UUDET VEROKORTIT VOIMAAN 1.2.2009 1.2.2009 otetaan käyttöön palkansaajien uudet verokortit. 1.1.-31.1.2009 välisenä aikana maksetuista palkoista ennakonpidätys toimitetaan 2008 lopussa olevien verokorttitietojen mukaisesti. Palkansaaja voi pyytää työnantajaa korottamaan ennakonpidätysprosenttiaan tai tuoda uuden verokortin. verotettavan osuuden, vero alarajan kohdalla vero alarajan ylittävästä arvo euroa kohdalla euroa osasta % 4.000-17.000 100 7% 17.000-50.000 1.010 10% 50.000-4.310 13% Uusi lahjaveroasteikko (II -luokka): verotettavan osuuden, vero alarajan kohdalla vero alarajan ylittävästä arvo euroa kohdalla euroa osasta % 4.000-17.000 100 20% 17.000-50.000 2.700 26% 50.000-11.280 32% Lahjojen kolmen vuoden kumulointiaika täytyy muistaa ja tätä sovelletaan myös silloin, kun lahjanantaja kuolee kolmen vuoden kuluessa lahjoituksesta (näin saatu lahja lisätään perintövero-osuuteen). Valtiovarainministeriö päätti nostaa peruskorkoa 1.1.2009 alkaen, korko ajalle 1.1-30.6.2009 on 5,00%. Ajalla 1.7.- 31.12.2008 se oli 4,75%. Syy miksi korko nousi vastoin muuta korkotasoa lienee se, että korko määritellään matemaattisesti jonkin ajanjakson euriborin perusteella. Peruskoron mukaan määräytyy korko sellaisille osakaslainoille, joita ei ole verotettu pääomatulona sekä myös henkilökuntalainoille. VIIVÄSTYS- KORKO VUODEN 2009 ALUSTA Viivästyskoron viitekorko ei muutu 1.1.2009 ja on edelleen 4,50%. Tämä korko määrittelee yleisen viivästyskoron (VK+7%), joka on siis 1.1.-30.6.2009 11,50%. Korko määritellään aina kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan ja sen ilmoittamisesta huolehtii Suomen Pankki. PERUSKORKO NOUSI 5,00 PROSENTTIIN Tilikeskus tiedottaa 4
OSAKEYHTIÖN OMISTAMAN VAPAA-AJAN ASUNNON VEROTUS Verohallitus on antanut 11.9.2008 ohjeen, joka kiristää verottajan aiempaa tulkintaa osakkaan saaman vapaa-ajan asunnon käyttöedun laskemisesta. Uusi ohje perustuu KHO:n päätökseen (13.8.2008/1881), joka käsitteli kiinteistöyhtymän omistaman mökin vuokraukseen kohdistuvien menojen vähentämistä verotuksessa. Tämän päätöksen pohjalta on laadittu uusi verohallituksen ohje. Aiemman tulkinnan mukaan osakkaan yksityiskäytön osuudeksi on katsottu hänen tosiallista käyttöään vastaava osuus vapaa-ajan asunnon kokonaiskäyttöajasta. Uuden ohjeen mukaan osakkaan yksityiskäytön osuus lasketaan kalenterivuoden kokonaisviikkomäärän perusteella. Eli mökin tyhjillään oloaikakin on yksityiskäyttöä ilmeisesti perustuen siihen, että osakkaalla olisi ollut mahdollisuus käyttää mökkiä. Verolinjaus merkitsee huomattavaa kiristystä verotuksessa ja tulee aiheuttamaan lisää verotuskiistoja esim. siitä mitä linjaus tarkoittaa useamman osakkaan yhtiössä ja miten päätös ylipäätään istuu peitellyn osingonjaon määrittelyyn. YRITYSTEN SUKUPOLVENVAIHDOS- HUOJENNUKSET EIVÄT MUUTTUNEET Hallitusohjelmassa oli, että perintö- ja lahjavero poistetaan kokonaan yritysten sekä maa- ja metsätilojen suupolvenvaihdoksista. Kirjoitimme asiasta Tilikeskus Tiedottaa 1/2008 ja 2/2008 lehdissä. Värikkäidenkin vaiheiden jälkeen hallitus päätti vetää esityksensä kokonaan pois eduskunnasta. Syy menettelyyn oli verovelvollisten tasavertaisesta kohtelusta alkanut keskustelu, joka johti siihen, että alettiin pohtia yritysten taseiden avaamista niin, että huojennusta ei saataisi yrityksen sijoitusluonteisten varojen osalta. Tämä olisi johtanut vaikeisiin määrittelyongelmiin ja monen kohdalta verotuksen kevenemisen sijasta sen kiristämiseen. Eli jatketaan entiseen tapaan, eli jos jatkaja saa osakkeet tai yhtiöosuudet kokonaan lahjana tai perintönä, huojennetaan jatkajalle määrättävää lahjaveroa. Lahjan arvona pidetään tällöin 40% osakkeiden verotusarvosta. Sukupolvenvaihdoksiinkin tuli alennusta niin, että 1.1.2009 alkaen on perintö- ja lahjaveroasteikkoa kevennetty, katso eri artikkeli tässä lehdessä. Me tilikeskuksessa olemme jo vuosia olleet sitä mieltä, että pienen yhtiön ei kannata ottaa vapaa-ajan asuntoa taseeseensa, kaupasta saa harvoin mitään verohyötyä ja lisäselvityksiä saa tehdä verottajalle joka vuosi. Nyt muuttuneessa tilanteessa on tärkeää paneutua jokaiseen lisätieto- ja verotuskyselyyn asiasta, kiinnittää lisää huomiota mökin käytön kirjaamiseen luotettavasti sekä hakea keinoja asioiden pysyväksi ratkaisuksi. Ole yhteydessä kirjanpitäjääsi. OSAKKAIDEN/ YRITTÄJIEN HENKILÖKOHTAISET VEROILMOITUKSET VUODELTA 2008 Henkilöverotuksen esitäytetty veroilmoitus lähetetään luonnollisille henkilöille huhtikuussa, tarkistamiseen on varattu aikaa vähintään 3 viikkoa ja palautus on toukokuussa. Näistä ajoista poikkeavat jättöajat ovat maaja metsätalouden harjoittajilla maa- ja metsätalouden tuloista sekä liikkeen- ja ammatinharjoittajilla. Me Tilikeskuksessa teemme useimman yrittäjän ja osakeyhtiön osakkaan henkilökohtaiset veroilmoitukset. Toiveemme on, että keräisitte nyt heti vuoden 2008 kuitit koskien ainakin vuokratuloja, arvopapereiden ja muun omaisuuden luovutusvoittoja sekä kotitalousvähennyksen menotositteita. Toivomme niiden toimittamista meille jo tammikuussa. Tilikeskus tiedottaa 5
OMA PÄÄOMA JA OSINGONJAKO TILINPÄÄTÖKSESSÄ Suhdannetaantuma tulee ainakin jatkossa aiheuttamaan lisääntyvää päänvaivaa myös tilinpäätösten laadinnassa. Seuraavassa otamme esiin kaksi asiaa; oman pääoman kriittinen määrä osakeyhtiössä ja osingonjako tilinpäätöksessä. Jos hallitus havaitsee, että yhtiön osakepääoma on menetetty, siis oma pääoma on negatiivinen, on asiasta välittömästi laadittava rekisteri-ilmoitus kaupparekisteriin. Laskettaessa oman pääoman määrää voidaan kuitenkin huomioida joitain omaisuuseriä. Pääomalaina saadaan laskea oman pääoman osaksi arvioitaessa oman pääoman negatiivisuutta. Lisäksi on mahdollista huomioida eriä, joissa yhtiön pääomatilanne on tosiasiassa kirjanpitoarvojen osoittamaa tilannetta parempi. Näitä voivat olla poistoero, vapaaehtoiset varaukset ja yhtiön omaisuuden todennäköisen luovutushinnan ja kirjanpitoarvon erotus. Viimemainittu voidaan huomioida vain jos ero on olennainen ja muuta kuin tilapäinen. Oma pääoma ei ole vain tilinpäätösasia, vaan yhtiön hallituksella on velvollisuus ajantasaisesti seurata yhtiön taloudellista asemaa ja oman pääoman riittävyyttä, siis kirjanpidon on aina oltava ajan tasalla! Toisena asiana osingonjakoesitys tilinpäätöksessä. 2006 voimaan tulleen uuden osakeyhtiölain myötä tuli myös yhtiön maksuvalmius yhdeksi kriteeriksi osingonjaolle. Yrityksen joutuessa äkkinäiseen taantumaan, osingonjako voi olla ongelma, vaikka sinällään tilinpäätösluvut ovat hyvät. Varojen jakamisen pitää perustua viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen ja huomioon pitää ottaa tilinpäätöksen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa tapahtuneet muutokset. Edelleen osingonjaon tulee olla vapaan oman pääoman puitteissa. Hallituksen tulee määritellä yrityksen maksukykyisyys ennen osingonjakopäätöstä. Jos yhtiön voidaan katsoa olleen maksukyvytön tai joutuneen osingonjaon seurauksena maksuvaikeuksiin, voivat hallituksen jäsenet joutua henkilökohtaiseen vastuuseen päätöksen seurauksista. Maksukykyisyydessä tulee ottaa huomioon nykyisen tilanteen lisäksi tulevat maksut ja investoinnit. Tulevaisuuden maksukyky on asia, jota meidän on vaikea tietää tilitoimistossa. Sen takia on tärkeää, että hallitus käsittelee asia kokouksessaan ja dokumentoi tämän pohdinnan pöytäkirjaan. HENKILÖSTÖ- UUTISIA Viime vuoden henkilöstöuutisista on jäänyt kertomatta se, että meille tuli kaksi uutta kirjanpitäjää. Viime keväänä lisäsimme henkilökuntaamme palkkaamalla Satu Ekmanin ja kesällä palvelukseemme tuli Kirsti Harman meiltä poislähteneen Päivi Klingan tilalle. Molemmat ovat jo tulleet tutuiksi useille asiakkaillemme. ORIMATTILAN TILIKESKUS OY Päätoimittaja: Juha Sundberg Osoite: Myllytie 2, 16300 Orimattila puh. 887 440, fax 777 1121 Taitto: Futuuri Oy Paino: Ecapaino www.orimattilantilikeskus.fi Tilikeskus tiedottaa 6