KIRJALLINEN KYSYMYS 734/2006 vp Invalidivähennys kunnallisverotuksessa Eduskunnan puhemiehelle Verotuksessa voidaan myöntää niin sanottu invalidivähennys lääkärin määrittelemän haitta-asteen perusteella. Haitta-asteen tulee olla vähintään 30 prosenttia, ja vähennys on haitta-asteen mukainen määrä täydestä vähennyksessä. Valtionverotuksessa täysi vähennys voi olla 115 euroa ja kunnallisverotuksessa 440 euroa. Valtionverotuksessa invalidivähennys tehdään tuloverosta, jolloin sen voivat saada myös ne, joilla on ainoastaan eläketuloa. Kunnallisverotuksessa vähennystä ei kuitenkaan voi tehdä eläketulosta, vaan se tehdään muusta ansiotulosta kuin eläkkeestä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Minkä vuoksi kunnallisverotuksessa eläketulosta ei ole mahdollisuutta tehdä invalidivähennystä ja onko asian nykytila tiedostettu hallituksessa? Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2006 Katri Komi /kesk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Katri Komin /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 734/2006 vp: Minkä vuoksi kunnallisverotuksessa eläketulosta ei ole mahdollisuutta tehdä invalidivähennystä ja onko asian nykytila tiedostettu hallituksessa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kunnallisverotuksessa myönnettävästä invalidivähennyksestä säädetään tuloverolain 104 :ssä. Säännöksen mukaan luonnollisen henkilön puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksessa vähennetään 440 euroa, jos hänellä on sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta, jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan on 100 prosenttia. Jos haitta-aste on pienempi, mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, vähennyksenä myönnetään prosenttimäärän osoittama osuus 440 eurosta. Haitta-aste osoitetaan veroviranomaiselle lääkärintodistuksella. Kunnallisverotuksen invalidivähennys myönnetään kuitenkin enintään muun puhtaan ansiotulon kuin eläketulon suuruisena. Valtionverotuksessa myönnettävästä invalidivähennyksestä säädetään tuloverolain 126 :ssä. Säännöksen mukaan verovelvollisen ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta vähennetään 115 euroa, jos hänellä on sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta, jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan on 100 prosenttia. Jos haitta-aste on pienempi, mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, vähennyksenä myönnetään prosenttimäärän osoittama osuus 115 eurosta. Kunnallisverotuksen invalidivähennyksellä on haluttu kannustaa työntekoa. Tämän vuoksi vähennys myönnetään muun ansiotulon kuin eläketulon perusteella. Valtionverotuksen invalidivähennys on rakenteeltaan erilainen kuin kunnallisverotuksen invalidivähennys. Kunnallisverotuksen invalidivähennys myönnetään tuloista, kun taas valtionverotuksen invalidivähennys myönnetään suoraan verosta. Kun valtionverotuksen invalidivähennys myönnetään suoraan verosta, ei ole mahdollista erotella, millaisesta ansiotulosta vero on määrätty. Näin ollen valtionverotuksen invalidivähennys myönnetään myös siltä osin kuin vero on määrätty eläketulon perusteella. Invaliditeetista aiheutuu monissa tapauksissa haittaa ja ylimääräisiä kustannuksia. Tämän vuoksi yhteiskunta avustaa tuen tarpeessa olevia näitä koskevien erityissäännösten nojalla esimerkiksi vammaistuen ja hoitotuen kautta. Erityislainsäädännön perusteella invaliditeetista aiheutuva tuen tarve voidaan verotuksen kautta annettavaan tukeen verrattuna selvästi paremmin kohdentaa tuen tarvitsijoille. Verotukseen sisällytettävät vähennysratkaisut ovat väistämättä aina summittaisempia. Verovähennyksiä onkin karsittu viimeisen parin vuosikymmenen aikana toteutetuissa tuloverouudistuksissa. Näitä ovat erityisesti monet sosiaali- ja perhepoliittiset vähennykset, kuten vanhuus-, lapsi-, yksinhuoltaja- ja opiskelijavähennys. Näiden vähennysten kautta saatu yhteiskunnan tuki on katsottu tarkoituksenmukaisemmaksi ohjata suorilla tuilla ja palveluita kehittämällä. Tuki voidaan tällä tavoin kohdentaa tarkemmin halutulla tavalla. Invalidivähennys on kuitenkin 2
Ministerin vastaus KK 734/2006 vp Katri Komi /kesk vielä säilynyt verojärjestelmässämme. Tuen kohdentuvuuden kannalta mahdollista olisi käyttää yhteiskunnan invalidivähennyksiin suuntaamat noin 60 miljoonaa euroa työkyvyttömyyseläkejärjestelmän tai vammaisten tukimuotojen kehittämiseen. Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 2006 Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 734/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Katri Komi /cent: Varför är det inte möjligt att göra invalidavdrag från pensionsinkomster i kommunalbeskattningen och är regeringen medveten om den nuvarande situationen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Bestämmelser om det invalidavdrag som får göras i kommunalbeskattningen finns i 104 i inkomstskattelagen. Enligt bestämmelsen avdras från en fysisk persons nettoförvärvsinkomst i kommunalbeskattningen 440 euro om han genom sjukdom, lyte eller kroppsskada åsamkats bestående men på grund av vilket hans invaliditetsgrad enligt inlämnade uppgifter är 100 procent. Ifall invaliditetsgraden är lägre, dock minst 30 procent, beviljas i avdrag en mot procenttalet svarande del av 440 euro. Invaliditetsgraden påvisas genom läkarintyg till skattemyndigheterna. I kommunalbeskattningen beviljas invalidavdraget dock högst till beloppet av annan nettoförvärvsinkomst än pensionsinkomst. Bestämmelser om det invalidavdrag som beviljas i statsbeskattningen finns i 126 i inkomstskattelagen. Från inkomstskatten till staten på förvärvsinkomst för en skattskyldig som största delen av skatteåret har bott i Finland avdras enligt bestämmelsen 115 euro, om han genom sjukdom, lyte eller kroppsskada har åsamkats bestående men, på grund av vilket hans invaliditetsgrad enligt lämnade uppgifter är 100 procent. Ifall invaliditetsgraden är lägre, dock minst 30 prosent beviljas avdraget enligt det gällande procenttalet från 115 euro. Med invalidavdraget i kommunalbeskattningen har man för egen del velat sporra till arbete. Därför beviljas avdraget på basis av annan inkomst än pensionsinkomst. Invalidavdraget i statsbeskattningen är till sin natur annorlunda än invalidavdraget i kommunalbeskattningen. Invalidavdraget i kommunalbeskattningen beviljas från inkomsterna medan invalidavdraget i statsbeskattningens beviljas direkt från skatten. Då invalidavdraget i statsbeskattningen beviljas direkt från skatten är det inte möjligt att särskilja på vilket slag av inkomst skatten har fastställts. Sålunda beviljas invalidavdraget i statsbeskattningen även till den del skatten har fastställts på basis av pensionsinkomst. Invaliditet ger i många fall upphov till olägenheter och extra kostnader. Därför hjälper samhället dem som behöver stöd via specialbestämmelser för dem till exempel i form av handikappbidrag och vårdbidrag. Stöd som ges till dem som på grund av invaliditet är i behov av det kan klart bättre riktas via speciallagstiftning än via beskattningen. De avdragslösningar som ingår i beskattningen är ofrånkomligen alltid mer summariska. Skatteavdragen har minskat i den inkomstskattereform som pågått under de två senaste decennierna. Speciellt gäller detta många socialoch familjepolitiska avdrag såsom ålderdoms-, barn-, ensamförsörjar- och studieavdrag. Det samhälleliga stöd som man fått via dessa avdrag har ansetts mer ändamålsenligt att styra med direkta stöd och genom utveckling av tjänster. Stödet kan på detta sätt riktas noggrannare på önskat sätt. Invalidavdraget har dock fortfarande kvar- 4
Ministerns svar KK 734/2006 vp Katri Komi /kesk stått i vårt skattesystem. Med tanke på hur stödet kan riktas vore det möjligt att använda de 60 miljoner euro som nu går till invalidavdrag till att utveckla invalidpensionssystemet eller stödformerna för handikappade. Helsingfors den 25 oktober 2006 Andra finansminister Ulla-Maj Wideroos 5