KUDOS Jyväskylän Kankaan entisen tehdasalueen sydänkortteleiden yleinen arkkitehtuurikilpailu Kaupunkitilat ja kaupunkikuva Ehdotuksemme KUDOS perustuu yllätykselliselle julkisten aukiotilojen sarjalle, joka johdattaa teollisuuskortteliin. Alueella on monipuolisesti erilaisia julkisia kaupunkitiloja, jotka kytkeytyvät kudoksen lailla toisiinsa. Alue on osa maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltua rakennettua kulttuuriympäristöä, minkä vuoksi myös uudet keskustakorttelimme edustavat korkeaa laatutasoa kaupunkirakennustaiteessa toteutuskelpoisesti. Kaupunkitilat ja kaupunkikuva pohjautuvat kaupunkimaiseen, rajattuun pääkatuun (Paperitehtaankatu), johon liittyy korkeakoulun etuaukio. Tämä puolestaan kytkeytyy Paperitehtaanaukioon. Vanhimmilta osiltaan vuodelta 1872 periytyvän tehdaskiinteistön eteen muodostuu Sienan Piazza del Campoa muistuttava juhlallinen, mutta ihmisläheinen kaupunkiaukio, johon laskeudutaan kortteleiden läpi alueen lävistävältä pääkadulta. Paperitehtaankadun keskijakso alueen keskellä on jalankululle ja joukkoliikenteelle tarkoitettu jaettu shared space väylä. Siltä avautuvat myös näkymät asuinkortteleiden välisiin puistoihin. Suikalemaisiin sarkoihin jakautuva asukkaiden viljelymaa on osana kaupunkitilojen sarjaa kehäpuistolta paperitehtaalle poikittain Paperitehtaankadun yli. Materiaalivalinnat ovat teollisuusperintöön liittyen kestäviä ja juurevia. Alueen ytimeen Kankaan aukiolle voi saapua pohjoisesta päin läpi tehtaan siipirakennuksen (Viimeistelyosaston laajennusosa), jonka lävitse on halkaistu kulkuväylä ulkotilassa. Rakennuksen kerrokset näkyvät lasiseinän takana avautuen. Korttelit ovat keskenään vaihtelevia. Asuinkorttelit avautuvat Kankaan puistoon. Yhteispihat liittyvät suoraan yleisiin alueisiin sekä puistokehällä että puutarhoissa kortteleiden välillä. Asuinrakennukset muodostavat vaihtelevia tiloja, mutta perustuvat taloudellisiin periaatteisiin. Porrashuoneiden määrä on optimoitu ja kerroskorkeudet eivät nouse yli seitsemän kerroksen, paitsi keskuskorttelin viisitoistakerroksinen asuinrakennus. Tämä sopeutuu kaupunkimaiseen toimistokortteliin. Liikenneverkko pohjautuu alueen valmiiseen suunnitelmaan. Huolto ja esteetön pysäköinti on järjestetty katujen varsille varatuilla paikoilla lähellä rakennusten sisäänkäyntejä. Korttelipihoilla (yhteispihoilla) ei ole lainkaan autopysäköintiä. Vierailupysäköintipaikat ovat parkkilaitoksissa. Pysäköinti on pääosin toteutettu kahdessa pysäköintilaitoksessa. Näissä on maanalaisia kerroksia maaperäselvityksen muodostamissa rajoissa. Pohjoisen sisääntuloväylän länsipuolella olevassa korttelissa no. 3 on kokonaan viidessä kerroksessa maan alla. Polkupyöräilyn reitit on suunniteltu sekä nopeaa että hidasta liikkumista varten ja pyöräparkit sijoitettu tarkoituksenmukaisiin paikkoihin sopivassa laajuudessa. Puistosuunnittelussa on otettu huomioon äskettäin alueella järjestetty kankaan kehäpuiston (Kankaanpuisto) maisema arkkitehtuurikilpailu. Maisema arkkitehtuurikilpailussa palkitut
ehdotukset pohjautuivat periaatteeseen, jossa puisto jatkuu asuinkortteleihin kiinni ilman erottavaa liikkumisväylää. Tämä tekee mahdolliseksi asuinpihojen orgaanisemman liittymisen puistokehään. Tästä syystä olemme myös siirtäneet asuinrakennuksia halkovan satunnaiselle huoltoliikenteelle tarkoitetun reitin keskelle kortteleita ja yhdistäneet tämän kortteleiden läpi kulkevan jalankulkureitin kanssa. Kyseinen reitti on myös pelastusreitti. Kestävä kehitys toteutuu paitsi tiiviissä kaupunkirakenteessa ja mittavassa paikallisessa aurinkosähkön tuotannossa, myös järkevissä rakennusvolyymeissä, jossa julkisivupinta ala ja rakennuksen tilavuus ovat järkevässä suhteessa toisiinsa. Paikallinen ruuantuotanto on myös tärkeä osa suunnitelmaamme ja tukee ekologista elämäntapaa. Ympäristö on jalankulkupainotteinen. Hulevesiä johdatetaan luonnonmukaisten kasvillisuusryppäiden kautta rinnettä alaspäin mm. asuinkortteissa, Paperitehtaankadun varressa ja korkeakoulun pation kautta. Aurinkosähkön tuottamiseksi asuinrakennusten volyymejä on muotoiltu optimaalisiksi valonsaannin kannalta rakennusten yläosat ovat kaltevia ja ne avautuvat hyödyllisiin suuntiin. Korkeakoulurakennuksen katto on muotoiltu sahalaitaiseksi, mikä tekee mahdolliseksi aurinkopaneeleiden ja kattoikkunoiden sijoittamisen. Toimistotalokorttelin katot eivät ole auringon suuntaan kääntyviä, mutta katoille voidaan sijoittaa erillisiä paneeleita. Prosenttitaiteen sijoittelussa ehdotamme periaatetta, jossa taide integroidaan osaksi yhteisöllisiä kaupunkitiloja, eikä suosita ainoastaan erillisiä taideteoksia. Taide sijoitetaan alueen tärkeimpiin ulkokaupunkitiloihin. Näin taide korostaa myös kyseisten aukioiden merkitystä paikan identiteetille ja yhteisöllisyydelle. Asukaspuutarhan palstajaon muotoilu on esimerkiksi yksi taideteos. ankaan aukiolle voidaan sijoittaa erillisen teoskilpailun tuloksena taidetta. Jokaisella asuinpihalla on oma karaktäärinsä, joka ilmenee nimenomaan taiteen avulla. Pinta alat Asuminen Alueilla 3,4,5 ja 6: 3 8 kerrosta 54.790 kem2 Alueella 2: 15 kerrosta 9.000 kem2 yht. 63.790 kem2 Co working tilaa asuin ja toimistorakennusten pohjakerroksissa Alueella 2 2 kerrosta 3.350 m2 Korkeakoulu (alueella 1) 8 kerrosta rinteeseen sijoitettuna. Korkeakouun tilakonsepti pohjautuu syvärunkoiseen rakennukseen, joka tukee muunneltavia ja vaihtelevia oppimisen ja toimistotyön tiloja. Paperitehtaankadun varteen muodostuu puolijulkinen ulkotila puutarhana ja kahvilan ulkoterassina.
35.000 kem2 (auditorio 700 m2, laboratoriot 5.200 m2, ravintola 1.100 m2, muut palvelutilat 1.000 m2, opetustilat, toimistotilat, aulat, kahvila ja kirjasto yht. 27.000 m2) Toimitilaa Alueella 2: 5 8 kerrosta 21.650 m2 (Lisäksi tilaohjelmassa määrittelemättömillä alueilla 3 ja 7: 6 8 kerrosta / 23.492 kem2. Nämä korttelit voidaan myös toteuttaa asuinrakentamisena tarvittaessa). Pysäköinti Alue 3: 5 kerrosta maan alla 15.750 m2 (500 ap) Alue 4: 7 kerrosta maan päällä ja yksi maan alla 14.112 m2 (500 ap) yht. 29.862 m2 (1000 ap)