LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2013 1 Maaseutulautakunta AIKA 05.09.2013 klo 18:30-21:50 PAIKKA Maaseutuyksikkö, Bäckasinkuja 1A, LILJENDAL LÄSNÄ Björklöf Johan puheenjohtaja Näri Mikko Jussi varapuheenjohtaja läsnä alk. 17 Bergström Torbjörn Ossian jäsen Björkman-Nystén Nina jäsen läsnä alk. 17 Lindlöf Mona jäsen Niemelä Lenita jäsen Lindell Carl-Henrik jäsen jäävi 21, 22 Lönnfors Torbjörn jäsen Sjögård Carolina jäsen Noroviita Timo jäsen MUUT Vickholm Sam maaseutupäällikkö/ sihteeri POISSA Stenvall Miriam jäsen Liljestrand Tom kh:n puheenjohtaja Fellman Atte kh:n edustaja ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri Johan Björklöf Sam Vickholm KÄSITELLYT ASIAT 15-24 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Loviisassa Carolina Sjögård Mona Lindlöf PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVILLÄ Maaseutuyksikkö, Bäckasinkuja 1 A, LILJENDAL Pöytäkirjanotteen oikeaksi todistaa Loviisa
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2013 2 Maaseutulautakunta LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Sivu 15 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 16 Pöytäkirjantarkastajat 4 17 Oikaisupyyntö 5 18 Tukihakemus lannoitesäkkien keräystä varten 6 19 Vuosien 2014-2016 henkilöstösuunnitelma 7 20 Vuoden 2014 talousarvio 8 21 Korvausvaatimus pellon parannustöistä 9 22 Anomus vuokrasopimuksen uusimisesta 10 23 Kaupungin peltomaiden hallinnoiminen 11 24 Kaupungin peltojen vuokraaminen 13
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2013 3 Maaseutulautakunta 15 05.09.2013 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus ML 15 Lautakunta totesi kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2013 4 Maaseutulautakunta 16 05.09.2013 Pöytäkirjantarkastajat ML 16 Lautakunta valitsi pöytäkirjan tarkastajiksi jäsenet Carolina Sjögård ja Mona Lindlöf.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2013 5 Maaseutulautakunta 17 05.09.2013 Oikaisupyyntö ML 17 Isnäs Gård-Edön tiekunta on 12.6.2013 jättänyt oikaisupyynnön yksityistiejaoston päätöksestä 23.5.2013 jättää huomioimatta tiekunnan myöhästyneet kunnossapito- ja perusparannusavustus-hakemukset. Tiekunnalle on myönnetty runsaat 6000 perusparannusavustusta ELY-keskukselta. Tämä tuki ei vaadi kunnallista tukiosuutta, mutta tiekunnan taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa hanke huononee selvästi jos kaupungin tukea ei myönnetä. Hakemusaika ja menettelytavasta on ilmoitettu tunnetuille tiekunnille kirjeitse, ilmoitettu paikallislehdissä ja kaupungin verkkosivulla kaupungin normaalien käytäntöjen mukaan. Hakemusten piti olla perillä viimeistään 27.3.2013 klo 15.00. Yksikkö sulkee myös normaalisti klo 15.00, heti tämän jälkeen postilaatikot tarkistettiin. Viime vuonna jätettiin huomioimatta kaksi kunnossapitoavustus-hakemusta ja yksi perusparannusavustus-hakemus viivästymisen vuoksi. Maaseutulautakunta hylkäsi myöhemmin yhden tiekunnan oikaisupyynnön. Tänä vuonna jätettiin huomioimatta kolme kunnossapitoavustus-hakemusta ja yhden perusparannusavustus-hakemuksen samasta syystä. Tosiasia, että vuosittain jätetään myöhästyneitä hakemuksia osoittaa selvästi, että tiukkoja hakemusaikoja tarvitaan, jotta järkevä hakemusten käsittely olisi mahdollista. Jos jaosto joissakin tapauksissa luopuu omista säännöistään hakijoita ei kohdella tasapuolisesti. Liitteet 1,2,3,4,5,6,7 Ehdotus: Maaseutulautakunta ei muuta tiejaoston päätöstä 23.5.2013 Ehdotus hyväksyttiin.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2013 6 Maaseutulautakunta 18 05.09.2013 Tukihakemus lannoitesäkkien keräystä varten ML 18 Suomen 4H-yhdistyksillä on tapana kerätä maatiloilta käytettyjä lannoitesäkkejä kierrätystä varten. Maaseutukunnissa on yleensä myönnetty avustusta 1 sentti pienessä säkissä olevaa muovimäärää kohden. Yksikkömaksu on pysynyt samana koko euroajan. Jotta keräys voidaan toteuttaa, yhdistys haluaa etukäteen tietää, onko kaupunki halukas osallistumaan 1 sentillä/säkki. : Ehdotus: Maaseutulautakunta myöntää avustusta 1 sentin kerättyä säkkiä kohden Östnylands 4H-yhdistykselle, kuitenkin yhteensä enintään 1000. Maksaminen tapahtuu toimitetun selvityksen perusteella jälkikäteen. Liite 10. Ehdotus hyväksyttiin.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2013 7 Maaseutulautakunta 19 05.09.2013 Vuosien 2014-2016 henkilöstösuunnitelma ML 19 Henkilöstö on kuntien tärkein resurssi, mutta myös suurin kulu. Budjetti-ohjeissa pidetään tärkeänä että henkilöstömäärä ei kokonaisuutena saisi kasvaa, mielellään pienentyä. Siksi on tärkeää, että maaseutulautakunta ottaa kantaa tässä vaiheessa ensi vuoden työvoimaan helpottamaan budjetin esivalmistelua. Yhteinen maaseutuhallinto itäisellä Uudellamaalla aloitti toimintansa vuodenvaihteesta. Loviisan kaupunki toimii isäntäkuntana. Liitteen A:n taulukko 1 näyttää henkilöstöresurssin ennen fuusiota ja tämän vuoden ja ensi vuoden suunnitelma. Työvoimaa on jo aikaisemmin sopeutettu uuteen tilanteeseen. Maaseutuhallinnon kulut jaetaan jäsenkuntien kesken. Nykyinen tiesihteeri jää eläkkeelle 30.4.2014. Hänen tilalle ei palkata uutta henkilöä. Yksikön toimistosihteeri hoitaa jatkossa tiesihteerin tehtäviä. Tieasioiden ja maaseutuhallinnon työhuiput ovat osittain päällekkäin. Tästä johtuen varataan henkilöstösuunnitelmaan mahdollisuus lisätä tilapäistyövoimaa kolmella kuukaudella. A-liitteen taulukossa 2 kuvaillaan tilannetta toimistohenkilöstön osalta vuositasolla. Projektityöntekijän väheneminen ei vaikuta henkilöstöresurssin eikä talouteen, koska projektihenkilö ei ole osallistunut muuhun työhön ja rahoitus on ollut ulkopuolinen. B-liite on koko kehittämispalvelun henkilöstösuunnitelma. Siinä resursseja esitetään eri lailla. Tämä on virallinen henkilöstösuunnitelma. Liite 11 Ehdotus: Maaseutulautakunta hyväksyy ehdotuksen maaseutuyksikön henkilöstösuunnitelmaksi. Ehdotus hyväksyttiin.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2013 8 Maaseutulautakunta 20 05.09.2013 Vuoden 2014 talousarvio ML 20 Liitteenä on yksityiskohtainen talousarvio yksikön eri kustannuspaikoista, sekä lyhyesti yksikön tavoitteet tulevalle vuodelle. Lomitus-toiminnan hyväksytyt kulut kustantaa Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela. Vaikka toiminnalla on suurin liikevaihto, nettotulos on nolla. Lomitus-hallinto saa ennalta määrätyn summan jokaisesta lomitetusta päivästä Melalta. Tämä summa on kattanut kulut siitä asti kun se aloitettiin vuonna 1997, mutta marginaali supistuu. Yhteisen maaseutuhallinnon kulut jaetaan tilojen määrän ja asukasluvun mukaan jäsenkuntien kesken. Ne kustannuspaikat joissa lautakunnalla on eniten vaikuttamismahdollisuuksia ovat metsät ja tieavustukset. Metsiä ajatellen arvioidut tulot ovat lisääntyneet 50 000 ja metsänhoitokustannukset pienentyneet 20 000 /vuodessa. Tieavustukset ovat pysyneet muuttumattomina. Lähiruoka-projekti Huoletta Tuoretta päättyy vuodenvaihteessa, mutta se ei aiheuta muutoksia taloudessa, koska projektilla on ollut ulkopuolista rahoitusta. Tavoitteet vuodelle ovat lähinnä toiminnan viimeistelyä ja vakauttamista muutamien vuosien suurten muutosten jälkeen. Uutta tälle vuodelle on vapaaehtoinen metsänsuojeluohjelma Metso tai muita luonnonsuojeluohjelmia. Projekti pitäisi aloittaa koko kaupungin metsien kartoituksella. Liitteet 15,16,17 Ehdotus: Talousarvio-ehdotus hyväksytään Ehdotus hyväksyttiin.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2013 9 Maaseutulautakunta 21 05.09.2013 Korvausvaatimus pellon parannustöistä ML 21 Herman Lindell on lähettänyt korvausvaatimuksen joistakin parannustöistä pelloilla. Hän vaatii myös ojan siirtämistä, jos vuokrasopimusta ei jatketa. Korvausvaatimus on perusteltu ja olemme lähettäneet pyynnön muille vuokraviljelijöille ilmaista vastaavia vaatimuksia. Toinen vastaus on tullut. Lindell on vuonna 2009 saanut silloiselta Loviisan kaupungilta luvan putsata ojia lohkolla 00039 ja salaojittaa oja lohkojen 00119 ja 00120 välillä. Korvausvaatimus koskee lähinnä salaojitusta. Maanoikeuslain mukaan Lindellillä on oikeus korvaukseen. Työt on suoritettu vuonna 2009 ja ovat maksaneet 2090,50 ilman alv. Salaojista tehdään poistoja 10% jäännöskustannuksesta vuosittain. Lindellillä on oikeus tehdä poistoja 2009-2013, jäännöskustannus on 1.1.2014 1234,42. Salaojitus on tehty niin että putken päällä on pienempi oja vedenvirtausta varten. Syy vaatimukseen ojan siirtämisestä on että ojan ja kaupungin rajan välillä on n. 15 metrin leveä alue jota Lindell viljelee yhdessä kaupungin lohkon kanssa. Aluetta olisi vaikea viljellä, jos joku muu viljelisi kaupungin peltoa. Kaupunki ei voi estää ojan siirtämistä rajalle eikä síllä ole syytä tehdä sitä. Tarvittava oja on pieni ja kustannukset ojittamaan uusi oja eivät ole suuria, erityisesti kun kustannukset puolitetaan. Kaupunki ei osallistu vanhan ojan täyttämiseen. Liite 8 Ehdotus: Maaseutulautakunta korvaa Herman Lindellille 1234,42 jos viljelijä vaihtuu lohkolla. Kaupunki osallistuu 50% uuden ojan kustannuksiin, jos sovitaan etukäteen ojituksen metrihinnasta ja ojan syvyys on sellainen että salaojitus ei vioitu. Ehdotus hyväksyttiin. Carl-Henrik Lindell ilmoitti olevansa jäävi eikä osallistunut asian käsittelyyn.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2013 10 Maaseutulautakunta 22 05.09.2013 Anomus vuokrasopimuksen uusimisesta ML 22 Herman Lindell on lähettänyt anomuksen vuokrasopimuksen pidentämisestä asiamiehensä Vesa Viljasen kautta. Lindell on halukas maksamaan 250 /ha/vuosi vuokraa ja viittaa sopimukseen jota lautakunta neuvotteli uudestaan joulukuussa viime vuonna. Vertailu on harhaanjohtava, koska siinä tapauksessa vuokrasopimus oli voimassa 31.12.2018 asti, jota kaupunki ei pystynyt yksipuolisesti purkamaan. Sopimus oli tehty ennen kuntafuusiota. Vuokrasopimus piti neuvotella uudestaan, jotta viljelysalueita voitiin yhtenäistää. Tästä seuraten pinta-ala suureni vähän, mutta viljelijä suostui vuokran nostamiseen koko pinta-alalta. Vuokra oli aikaisemmin hyvin alhainen. Lautakunta ei voi tässä vaiheessa hyväksyä anomusta. Liite 9 Ehdotus: Maaseutulautakunta hylkää anomuksen Ehdotus hyväksyttiin. Carl-Henrik Lindell ilmoitti olevansa jäävi eikä osallistunut asian käsittelyyn.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2013 11 Maaseutulautakunta 23 05.09.2013 Kaupungin peltomaiden hallinnoiminen ML 23 Loviisan kaupunki omistaa n. 180 ha peltoa. Pellot ovat peräisin fuusiokunnista ja ne ovat olleet vuokrattuna. Vuokrasopimukset ovat nyt yhtenäistetty niin että melkein kaikki loppuvat 31.12.2013. Tilatuen tukioikeuksien omistus on siirretty kaupungille. Lautakunnan pitäisi nyt ottaa kantaa miten pellot hallinnoidaan tulevaisuudessa. Lyhyellä tähtäimellä on kaksi vaihtoehtoa. Kaupunki voi itse ostopalveluiden kautta hoitaa pellot tai vuokrata ne. Jos pellot ovat kaupungin omassa hallinnassa, on helpompaa toteuttaa erilaisia projekteja tai myydä niitä. Vuokrasopimus sitoo maanomistajan sopimuskaudella. Hallinnoimisen helpottamiseksi ja turvatakseen viljelijän toimintamahdollisuudet sopimuksista pitäisi tehdä mahdollisimman pitkiä. Pitemmät sopimukset sitovat kaupungin pidemmäksi ajaksi. Vuokrasopimus ei estä myymistä mutta sitoo uuden omistajan. Maanvuokralaki sisältää määräyksiä jotka suojelee viljelijää riippumatta yhteisistä sopimuksista. On mahdollista solmia toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia lyhyellä irtisanomisajalla mutta ne voivat olla voimassa enintään 2 vuotta. Talous on epävarmempi, jos kaupunki itse viljelee pellot. Alueella on viljelijöitä jotka pystyisi hoitamaan niitä. Talous riippuu paljon siitä millaisen sopimuksen onnistutaan solmimaan töistä. Vuokraamalla tiedämme vuotuiset tulot kun vuokrasopimus on allekirjoitettu. Molemmat vaihtoehdot sisältävät tukipoliittisia riskejä. On keskusteltu siitä, onko oikein maksaa maataloustukea valtioille, kuningashuoneille ja vauraille ihmisille jne. On olemassa riski, että asetetaan rajoituksia sille miten pieni osa maatalouden tulot saavat olla kokonaistuloista, jotta tuki voidaan maksaa. On myös suunniteltu laskea uudestaan tilatuen tukioikeudet, mitä uudelleenlaskeminen tarkoittaa on epäselvää. Jos se tarkoittaa että oikeudet määritetään viljelijälle, voi olla vaikeaa saada ne takaisin maanomistajalle jos pelto on ollut vuokrattuna. Tämä tarkoittaa että tulevaisuudessa tarjousmenetelmästä tulee vaikea ja vuokrataso jää alhaiseksi. Alkuperäisen aikataulun mukaan tuen uudistus olisi astunut voimaan vuonna 2014. Silloin suunnitelmat EU-tasolla olisivat olleet pitemmällä. Nykyisen aikataulun mukaan uudistus toteutetaan 2015. Tähän viitaten on myös epäselvää jos solmitaan uusia ympäristö- ja lfa-sitoumuksia ensi keväänä. Aina on voinut solmia uusia sitoumuksia vaikka on uhkailtu vastakohdalla monta kertaa, mutta varmuudella tiedämme siitä niin myöhään että suunnitelmien muutos ei ole mahdollista.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2013 12 Ilman näitä sitoumuksia taloudesta tulee todella huono. Jos kaupunki pitää pellot itsellään, niin silloin on paremmat mahdollisuudet myydä erilliset pellot tai toteuttaa erilliset ympäristöprojektit. Suurempi taloudellinen ja tukipoliittinen epävarmuus tekee kuitenkin sen, että vuokraaminen on varmempi vaihtoehto. Ehdotus: Maaseutulautakunta päättää vuokrata kaupungin peltomaat. Ehdotus hyväksyttiin.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2013 13 Maaseutulautakunta 24 05.09.2013 Kaupungin peltojen vuokraaminen ML 24 Peltomaiden vuokraaminen ei ole hankintaa. Kaupungin ei tarvitse valita viljelijää tarjousten perusteella. Käytännössä on kuitenkin hyvin vaikeaa määrittää oikea vuokrataso ja valita viljelijä ilman tarjouskierrosta. Peltojen jakaantuminen on hyvin sirpaleinen eikä vastaa tämän päivän vaatimuksia yhtenäisistä viljelyalueista. Liitteenä lista peltomaista ja ehdotus uuteen jakoon. Kokouksessa esitellään alueet ja erityisjärjestelyt jotka vaaditaan joillekin alueille lähemmin. Pellot vuokrataan 5 vuodeksi, jaettuna kahteen jaksoon. Ensimmäinen jakso 1.1.2014-31.12.2015 jos kumpikaan osapuoli ei irtisano sopimusta ennen 1.10.2015, sopimus jatkuu automaattisesti samoilla ehdoilla 31.12.2018 asti. Jako antaa kaupungille mahdollisuuden myydä joitakin alueita. Viljelijällä on mahdollisuus vetäytyä jos maatalouspolitiikan uudistus johtaa siihen, että vuokratasoa on mahdotonta maksaa tai muita sopimusehtoja ei voida täyttää. Tarjoukset annetaan muodossa /ha/vuosi. Tarjoukset vertaillaan pistejärjestelmällä jolloin 1 /ha/vuosi vastaa yhtä pistettä. Pisteenantamisessa välimatka vuokra-alueen ja viljelijän tuotantolaitoksen välillä huomioidaan. Tuotantolaitoksella tarkoitetaan paikkaa mihin sato viedään suoraan pellolta (kuivuri, kaasutiivis siilo jne.) ja jonka viljelijä omistaa tai vuokraa. Jos välimatka on vähemmän kuin 10,0 km pistemäärää nostetaan 20 %, jos välimatka on 10,1-25,0 km pistemäärää nostetaan 10 %. Välimatka lasketaan yleisten teiden tai tietä jota tarjouksenantajalla on lupa käyttää kautta. Sopimukset tehdään alueittain sen tarjouksenantajan kanssa joka on saanut eniten pisteitä. Vuokrataso on alkuperäinen eurotarjous hehtaarilta ja vuodelta. Nykyiset vuokraviljelijät saavat tarjouspyynnön kotiin lähetettynä. Muita tiedotetaan lyhyellä ilmoituksella kaupungin virallisessa mainosvälineessä. Muita yksityiskohtia löytyy kaupungin kotisivulta tai niitä voi tilata maaseututoimesta. Kaupunki pidättää itsellään oikeuden hylätä yksittäisten tuottajien tarjoukset ja pyytää lisätietoja siitä miten viljelmää aiotaan hoitaa. Liitteet 12,13,14 Ehdotus: Lautakunta määrittää periaatteet peltomaiden vuokraamisesta.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2013 14 Alueet 1-12 vuokrataan 2+3 vuotta alkaen 2014, eniten tarjoavalle. Alueen 11 lohko 2667 hallinta siirretään kun tämänhetkinen vuokrasopimus päättyy. Tarjouksia vertaillaan antamalla pisteitä jossa 1 /ha/vuosi vastaa 1 pistettä. Pisteiden antamisessa otetaan huomioon välimatka vuokratun alueen ja viljelijän tuotantolaitoksen välillä. Tuotantolaitoksella tarkoitetaan paikkaa mihin sato viedään suoraan pellolta (kuivuri, kaasutiivis siilo jne.) ja jonka viljelijä omistaa tai vuokraa. Jos välimatka 0-15,0 km pistemäärää nostetaan 15%. Välimatka lasketaan yleisten teiden kautta tai tietä jota tarjouksenantajalla on oikeus käyttää. Sopimukset tehdään alueittain sen tarjouksenantajan kanssa joka on saanut eniten pisteitä. Vuokrataso on alkuperäinen eurotarjous hehtaarilta ja vuodelta. Alueella 7 vaaditaan että pellot 2049 ja 2050 viljellään luonnonhoitopelloina ja riistapelloina. Alue 20 liitetään alueeseen 4. Alue 14 käsitellään kun nykyinen sopimus loppuu. Alueet 13 ja 19, maaseutupäällikkö neuvottelee nykyisten viljelijöiden kanssa alueen kehittämisestä ja hintatasosta, jos neuvottelutulos ei täytä niitä vaatimuksia joita maaseutulautakunta on antanut maaseutupäällikölle alueet liitetään tarjouskierrokselle. Alueet 15 ja 17, tarjotaan nykyisille viljelijöille 300 /ha/vuosi. Jos tarjousta ei hyväksytä alueet liitetään tarjouskierrokselle. Alue 16 siirretään asuntoyhtiölle Åstrand. Alue 21 vuokrataan pitkäaikaisella sopimuksella nykyisille käyttäjille. Nykyiset vuokra-viljelijät saavat tarjouspyynnön postitse. Muita tiedotetaan lyhyellä ilmoituksella kaupungin virallisessa mainosvälineessä ja kaupungin kotisivulla. Kaupunki pidättää itsellään oikeuden hylätä yksittäisten tuottajien tarjoukset ja pyytää lisätietoja siitä miten viljelmää aiotaan hoitaa.