22.1.2004 33 YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON KOKOUS :t 31 49 Aika torstai 22.1.2004 klo 16.00 17.15 Paikka kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A Läsnä Heikola Rauno puheenjohtaja Alhonen Tuukka varapuheenjohtaja Hlavatý Jari jäsen Kari Kirsti jäsen Knuts Lars-Runar jäsen Lahti Uolevi jäsen von Schöneman Arja jäsen Seppänen Teija jäsen Winter Leena jäsen Korhonen Pentti Pispanen Reino Järvensivu Jukka Mäntylä Heikki Rinne Heimo Sepponen Eero Suominen Heikki Vahtola Pirjo Viitanen Kauko Fager Mia Hallia Jouko Hurme Hannu Kaisti Aapo Kosola Seppo Soini Pekka kv:n pj kv:n vpj kirkkoherra kirkkoherra kirkkoherra kirkkoherra kirkkoherra kirkkoherra kirkkoherra lakimies, sihteeri tiedotuspäällikkö yhteisten työmuotojen johtaja talous- ja suunnittelujohtaja kiinteistöjohtaja hallintojohtaja Poissa Isotalo Seppo jäsen Lehikoinen Jouni kirkkoherra 31 KOKOUKSEN LAILLISUUS Kn todennee kokouksen laillisuuden. Kokous todettiin lailliseksi. 32 KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS
22.1.2004 34 Kn todennee kokouksen päätösvaltaisuuden. Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. 33 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Kn valinnee pöytäkirjan tarkastajat. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Tuukka Alhonen ja Jari Hlavatý. 34 ILMOITUSASIAT 1. Tuomiokapitulin pankkitilit muuttuvat Tuomiokapituli on kirjeellään 30.12.2003 ilmoittanut seuraavaa: Tuomiokapituli siirtyy 1.1.2004 kirkon keskusrahaston rahoittamana yksikkönä käyttämään keskusrahaston pankkitiliä. Jatkossa kaikki tuomiokapitulille tulevat suorituksen laskutetaan ja seurakuntien maksaessa laskun suoritus kirjautuu keskusrahaston kirjanpitoon tuomikapitulin tuloksi. Kirkkohallitus on jo lähettänyt seurakuntiin myös hiippakunnallisia kolehteja koskevat maksumääräykset. Niitä tulee käyttää vuonna 2004 myös hiippakunnallisia kolehteja tilitettäessä, eikä mitään erillisiä suorituksia tuomiokapitulin aiemmin käytössä olleille pankkitileille tule maksaa. Sanotusta seuraa sekin, että jatkossa ei enää tuomiokapitulin järjestämien kurssien kurssimaksuja makseta etukäteen, vaan nekin laskutetaan jälkikäteen kurssille osallistujan seurakunnalta tai jos erikseen on ilmoitettu kurssilaiselta itseltään. Näin ollen tuomiokapitulin oliivipuun lehdissä vuonna 2003 kurssi-infon yhteydessä annetut maksuohjeet eivät enää 1.1.2004 ole voimassa. Pyydän huomioimaan tämän tuomiokapitulille tulevia suorituksia maksaessanne ja informoimaan asiasta henkilöitä, jotka tili- ja maksatusasioita seurakunnassanne hoitavat. Asia on annettu etukäteen tiedoksi talous- ja suunnittelujohtajalle ja taloustoimistolle. 2. Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin päätöksiä
22.1.2004 35 S tuomiokapituli on 17.12.2003 määrännyt pastori Jussi Laineen Turun tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntapastorin (II) virkaan 1.1.2004 lukien toistaiseksi seurakuntaneuvoston päättämällä palkalla (nro 781) S tuomiokapituli on 17.12.2003 myöntänyt pastori Meeri Kokkolalle virkavapautta Maarian seurakunnan seurakuntapastorin virasta lääkärintodistuksen perusteella ajalle 11. 16.12.2003. Viransijaiseksi on määrätty ko. ajaksi pastori Virpi Peltola seurakuntaneuvoston päättämin palkkaeduin (nro 772) Virpi Peltolalle maksetaan H 35 pl:n mukainen palkka. S tuomiokapituli on 7.1.2004 myöntänyt pastori Meeri Kokkolalle jatkettua virkavapautta Maarian seurakunnan seurakuntapastorin virasta ajalle 17.12. 23.12.2003 (nro 4). Ilmoitus taloustoimistolle. 3. Pöytäkirjoja S kuvataidetoimikunnan pöytäkirja nro 3/19.12.2003 S kasvatusasiain johtokunnan pöytäkirja nro 9/17.12.2003 Pöytäkirjojen johdosta ei ole huomautettavaa. 4. Kaarinan seurakunnan seurakuntaneuvoston päätös S seurakuntaneuvosto on 22.12.2003 :n 136 kohdalla valinnut Kaarinan seurakunnan uuteen vakinaiseen diakonian virkaan diakoni Anu Aarnivalan 1.1.2004 alkaen. Kn merkinnee ilmoitusasiat tiedokseen. hyväksyttiin.
22.1.2004 36 Hallintojohtajan esittelemät asiat 35 HELSINGIN HOVIOIKEUDEN TUOMIO KAUNEIMMAT JOULULAULUT -TAPAHTUMISTA 7.1.2004 Helsingin hovioikeus on 7.1.2004 tuomiolla nro 27, diaarinumero S 02/3600, ratkaissut Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ja Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:n välisestä riidasta aiheutuneen valituksen. Helsingin käräjäoikeuden 3 osasto on välituomiolla nro 25599, joka on annettu 27.9.2002, hyväksynyt Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kanteen, jolla on vahvistettu se, että tarkastelun kohteena olevat Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet olivat sellaiset, joista ei tullut suorittaa tekijänoikeuskorvauksia. Näin käräjäoikeus vahvisti, ettei Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymällä ollut velvollisuutta maksaa Teostolle korvausta musiikin esittämisestä Musiikin ja rukouksen ilta -nimisessä tilaisuudessa Turun tuomiokirkossa 1.1.2001, Kauneimmat joululaulut - nimisissä tilaisuuksissa Turun tuomiokirkossa 10.12.2000, 17.12.2000 ja 26.12.2000 eikä Kauneimmat joululaulut -nimisessä tilaisuudessa Pallivahan kirkossa 10.12.2000. Teosto Oy:n kanne hylättiin kokonaisuudessaan. Teosto valitti asiasta Helsingin hovioikeuteen. Helsingin hovioikeus on tuomiolla nro 27/7.1.2004, diaarinumero S 02/3600 hylännyt Teoston valituksen, joka koski ainoastaan Kauneimpia joululauluja. Ratkaisu oli äänestysratkaisu. On mahdollista, että Teosto pyrkii saattamaan asian Korkeimman oikeuden ratkaistavaksi. Se edellyttää valitusluvan myöntämistä. Tämä määräaika päättyy 8.3.2004. arkistoidaan erikseen. Kn merkinnee päätöksen tiedokseen. hyväksyttiin. 36 EDUSKUNNAN APULAISOIKEUSASIAMIEHEN PÄÄTÖS RIPPIKOULULEIREILLÄ VUONNA 2001 TEHTYJEN HUUMETARKASTUSTEN LAINMUKAISUUDESTA Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös 18.12.2003 Dnro 1634/4/01 on saatu apulaispoliisipäällikkö Matti Nyströmiltä pyynnöstä, koska asiasta oli kirjoitus mm. Helsingin Sanomissa.
22.1.2004 37 Tapahtumatietojen mukaan poliisi oli 6.6.2001 toimittanut useita huumeisiin liittyviä tarkastuksia Turun seudulla pidetyillä eri rippikoululeireillä, joista yksi oli kantelussa tarkoitettu Turun Martinseurakunnan järjestämä leiri. Tarkastukset oli poliisin antaman selvityksen mukaan tehty Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän pyynnöstä. Poliisin mukaan kysymys oli rikosten ennaltaehkäisemisestä eikä mitään konkreettista rikosepäilyä ollut. Tulliviranomaiset olivat antaneet virkaapua ja tarkastuksilla oli ollut huumekoiria ohjaajineen. Eräs nuorisotyönohjaaja oli tehnyt asiasta kantelun. Kantelun tarkoittaman tarkastuksen aluksi ylikonstaapeli Paija oli mennyt luokkahuoneeseen, jossa leiriläiset olivat ja esitellyt itsensä kertoen, että leirin tilat tullaan tarkastamaan. Tämän jälkeen leiriläiset oli ohjattu ulos rakennuksesta siten, että huumekoira saattoi haistaa jokaista. Tämän jälkeen koira oli 20-30 minuutin aikana tutkinut ulkona odottavien leiriläisten ja mitä ilmeisimmin myös seurakunnan työntekijöiden huoneet. Leiriltä ei löytynyt mitään jatkotoimenpiteitä aiheuttanutta. Apulaisoikeusasiamiehen päätöksessä todetaan aluksi, että tässä ratkaisussa ei oteta kantaa seurakuntien menettelyyn. Päätöksessä todetaan, että ilman konkreettista rikosepäilyä ei tällaista tutkimusta olisi saanut tehdä, koska siihen ei ole laissa erityisperustelua. Tämä koski siis poliisin toimintaa ja toimivaltuuksia. Lopuksi asiasta esitetään seuraavaa: Olen edellä esittänyt laillisuusvalvonnan kannalta olennaisena pitämäni havainnut poliisin toiminnasta. En näe olevan aihetta tarkemmin selvitellä muita samantyyppisiä rippikoululeirien tarkastuksia, joita selvityksen mukaan samaan aikaan tehtiin. Myöskään sen yksityiskohtainen arviointi, kuka toiminnasta miltäkin osin vastaa, ei mielestäni ole tarpeen seuraavista syistä. Käytettävissä olevan selvityksen perusteella toiminnan yleislinjat on käyty läpi apulaispoliisipäällikkö Kari Puolitaipaleen kanssa. On ilmeistä, että hän on siis tullut etukäteen tietoiseksi edellä arvostelemistani toimenpiteistä ja käytännössä näin hyväksynyt ne. Poliisilaitoksen 12.11.2003 antamassa lausunnossa todetaankin, että mahdolliset virheet tai puutteet eivät johdu käytännön työn tehneiden poliisimiesten toiminnasta vaan puutteellisesta tai virheellisestä ohjeistuksesta. Tästä olen samaa mieltä - kun vielä otetaan huomioon, että Länsi-Suomen lääninhallituksen poliisiosasto ja sisäasiainministeriön poliisiosasto ei jälkikäteen arvostellenkaan ole nähnyt toiminnassa mitään ongelmallista. En myöskään katso, että poliisille virkaapua antaneiden tulliviranomaisten osalta olisi aihetta epäillä sellaista menettelyä, joka antaisi minulle tältä osin aihetta toimenpiteisiin. Kysymys on ollut jossain määrin tulkinnanvaraisesta tilanteesta, vaikka itse olenkin arvioinnissani päätynyt siihen, että poliisilla ei ole ollut esittämillään perusteilla oikeutta toimittaa puheena olevaa rippikoululeirin tarkastusta. Toimenpiteistä ei selvityksen mukaan kuitenkaan ole aiheutunut
22.1.2004 38 vahinkoa eikä niillä myöskään ole erityisen syvällekäyvästi puututtu rippikoululeirillä olleiden henkilöiden oikeuspiiriin. Haluan kuitenkin korostaa, että vaikka huumausainerikollisuuden torjunta (ja erityisesti nuorten kohdalla) on erittäin tärkeää, niin aina tulisi varmistua siitä, että toimenpiteille löytyy asianmukainen peruste laista. Tässä tapauksessa pidän riittävänä, että saatan käsitykseni poliisin menettelyn virheellisyydestä tiedoksi apulaispoliisipäällikkö Kari Puolitaipaleelle ja muille kyseisiin tarkastuksiin osallistuneille poliisimiehille. Samoin toimitan jäljennöksen tästä päätöksestä tiedoksi sisäasiainministeriön poliisiosastolle ja Länsi- Suomen lääninhallituksen poliisiosastolle. Samalla kun päätös merkitään tiedoksi saatetaan se kasvatusasiain keskuksen tiedoksi ja ohjeeksi tulevaa toimintaa varten. hyväksyttiin. 37 KUULUTUKSEN JULKAISEMINEN HAUTOJEN AINAISHOIDON LAKKAUTTAMISESTA 1.1.2004 LUKIEN Asia oli esillä kirkkoneuvostossa 11.12.2003 :n 592 kohdalla, jolloin asiasta käytiin lähetekeskustelu ja asia palautettiin jatkovalmisteluun. Nyt on tarkoitus, että asiasta järjestetään seurakuntayhtymän juhlasalissa 12.2.2004 kello 15 yleinen kuulemistilaisuus, jossa asiasta annetaan selvitys ja asianosaisilla on mahdollisuus keskustella asiasta. Asiaan liittyvä kuulutus on seuraava: Liite 1 37. Sen lisäksi että kuulutus asetetaan ilmoitustauluille, on tarkoitus, että se julkaistaan Turun Sanomissa, Åbo Underrättelserissä, Turkulaisessa ja Kirkko ja Me -lehdessä. Kn päättänee julkaista kuulutuksen edellä esitetyllä tavalla. Käsittely Hallintojohtaja Pekka Soini ilmoitti, että seuraava Kirkko ja me -lehti ilmestyy vasta helmikuun lopussa eikä kuulutuksen julkaisemista ole syytä odottaa näin pitkään. Tämän vuoksi kuulutusta ei julkaista Kirkko ja me - lehdessä. Jäsen Tuukka Alhonen esitti, että kuulutus julkaistaan myös Kaarinalehdessä kuukauden ensimmäiseksi ilmestyvässä lehdessä.
22.1.2004 39 Jäsen Lars-Runar Knuts esitti, että kuulutus julkaistaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Kuulutus hautojen ainaishoidon lakkauttamisesta asetetaan ilmoitustauluille ja se julkaistaan Turun Sanomissa, Åbo Underrättelserissä, Turkulaisessa ja Kaarina-lehdessä lehden kielellä. 38 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE NRO 43/2003 Yleiskirje sisältää seuraavat aiheet: 1. Kielilainsäädännön uudistus 2. Sananvapauslaki ja seurakuntien verkkopalvelut Yleiskirje kuuluu seuraavasti: Liite 1 38. Yleiskirjeen liitteet: kielilaki, kielilain selostusteksti, saamenkielilaki, laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä, sananvapauslain selostusosa, asiaa koskeva perustuslakivaliokunnan mietintö, hallituksen esitys ja valiokunnan muutosesitykset ovat nähtävissä kirkkoneuvoston kokouksessa. Kielilakia on aikaisemmin selostettu kirkkoneuvostolle. Lain mukaan jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa omaa kieltään joko suomea tai ruotsia sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Laki tähtää siihen, että ihmiset olisivat entistä tasaarvoisempia kielellisin perustein. Oikeutta käyttää suomen- tai ruotsinkieltä ei ole perustuslaissa sidottu kansalaisuuteen. Kielelliset oikeudet ovat siten kansalaisuudesta riippumattomia. Oikeutta käyttää omaa kieltään ei myöskään ole sidottu väestörekisteriin merkittyyn äidinkieleen tai ulkomaalaiset rekisteriin merkittyyn asiointikieleen. Henkilö voi olla kaksikielinen ja henkilöllä on oikeus päättää kumpaa kieltä suomea vai ruotsia hän pitää yksityisessä asiassa omana kielenään. Uusi kielilaki koskee kirkollishallintoa. Seurakunnat ovat aina yksikielisiä ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä suomen- tai ruotsinkielisiä, kun samalla alueella on kielellisellä perusteella useita seurakuntia. Seurakuntayhtymä on kunkin seurakunnan osalta samankielinen kuin asianomainen seurakunta. Sananvapauslain ja seurakuntien verkkopalvelujen osalta voidaan viitata mm. kirkkoneuvoston päätökseen 18.9.2003 435, jossa yhteydessä
22.1.2004 40 kirkkoneuvosto nimitti verkkoviestinnän vastaavaksi toimittajaksi tiedottaja Minna Vesannon. Kn merkinnee kirkkohallituksen yleiskirjeen nro 43/2003 tiedokseen. hyväksyttiin. 39 YMPÄRISTÖDIPLOMIN MYÖNTÄMINEN TURUN JA KAARINAN LLE Kirkkohallitus on 16.12.2003 asianumerolla 2003-01120 ilmoittanut Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymälle seuraavaa: Kirkkohallitus on tänään päättänyt myöntää Kirkon ympäristödiplomin Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymälle. Diplomin on tänään klo 14.30 pidetyssä tilaisuudessa luovuttanut arkkipiispa Jukka Paarma Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymälle. Kn merkinnee päätöksen tiedokseen. hyväksyttiin. 40 NINA PANTTILAN MÄÄRÄÄMINEN SIJAISEKSI KESKUSREKISTERIIN Keskusrekisterin johtaja Jouko Räty on 31.1.2003 esittänyt kirkkoneuvostolle seuraavaa: on 18.9.2003 439 nimennyt kanslisti Sari Mäkelän palkattoman virkavapaan (hoitovapaan) sijaisena 1.10.2003-7.1.2005 olevan keskusrekisterin kanslistin Sari Anttilan sijaiseksi fil.maisteri Johanna Savolaisen. Savolainen on nyt sanoutunut irti 1.1.2004 alkaen. Esitän sen vuoksi, että yhteinen kirkkoneuvosto nimeäisi Anttilan sijaiseksi ajalle 1.1.2004 7.1.2005 teologian maisteri Nina Panttilan R18 pl:n mukaisella palkkauksella. Kyseessä on asiakaspalvelu yleisötiskillä, jossa edellytetään laaja-alaista asioiden hallintaa sekä niin sanottua talon tuntemusta. Näitä Panttilalla on, sillä hän on ollut aiemmin sijaisena keskusrekisterin eri tehtävissä.
22.1.2004 41 Kn päättänee nimetä kanslisti Sari Anttilan sijaiseksi ajaksi 1.1.2004-7.1.2005 teologian maisteri Nina Panttilan R18 pl:n mukaisin palkkaeduin. Ilmoitus Nina Panttilalle, Jouko Rädylle ja taloustoimistolle. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. hyväksyttiin. Talous- ja suunnittelujohtajan esittelemät asiat 41 SAIRAUSLOMIEN MYÖNTÄMINEN Kn päättänee myöntää sairauslomat edellä esitetyn mukaan. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. Käsittely Jäsen Uolevi Lahti kysyi, miksi yhteinen kirkkoneuvosto päättää sairauslomien myöntämisestä. Talous- ja suunnittelujohtaja Aapo Kaisti kertoi lyhyesti työterveyshuollosta ja sen tasosta ja siitä, että Kela palauttaa osan kustannuksista työnantajalle. Kaisti kertoi myös, että esittämistavalla toivotaan olevan ennaltaehkäisevä vaikutus poissaoloihin. hyväksyttiin. 42 KESKUSKIRJANPIDON TILIASEMA 30.11.2003 Talouspäällikkö Irma Hokka on laatinut keskuskirjanpidon tiliaseman marraskuun viimeiseltä päivältä. Tämä on viimeinen tiliasema ennen varsinaista tilinpäätöstä. Tiliasema on seuraava: Liite 1 42. Tiliaseman johdosta ei ole huomautettavaa. Kirkkoneuvostolle on jo aiemmin informoitu verotulojen kertymästä vuodelta 2003 sekä koko tilinpäätöksen alustavista näkymistä. Verotulojen osalta todettakoon kuitenkin, että Turun kaupunki joutui tyytymään huomattavasti vaatimattomampaan verokehitykseen kuin seurakuntayhtymä. Tämä johtuu yhteisöverojen erilaisesta jaosta ja siitä, että Kaarinan kaupunki kuuluu yhtymän kokonaisuuteen.
22.1.2004 42 Kn merkinnee saaduksi keskuskirjanpidon tiliaseman 30.11.2003. hyväksyttiin. 43 JUSSI LAINEEN OMAN AUTON KÄYTÖN LASKUTUSOIKEUSANOMUS Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntapastori Jussi Laine on anonut oman auton käytön laskutusoikeutta. Virkapaikaksi on ehdotettu virastoa. Tuomiorovasti Rauno Heikola on puoltanut anomusta. Kn päättänee oikeuttaa Jussi Laineen laskuttamaan oman auton käytöstä hänen liikkuessaan virkamatkoilla seurakuntayhtymän alueella ja työpisteissä. Laineen virkapaikaksi vahvistettaneen virasto osoitteessa Eerikinkatu 1 3. Ilmoitus anojalle, tuomiorovasti Heikolalle ja taloustoimistolle. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. hyväksyttiin. 44 TALOUS- JA SUUNNITTELUJOHTAJA AAPO KAISTIN RAPORTTI UGANDAAN SUUNTAUTUNEELTA TUTUSTUMISMATKALTA Talous- ja suunnittelujohtaja Aapo Kaisti teki tutustumismatkan Ugandaan Kirkon Ulkomaanavun kutsumana 1. 12.8.2003. Matkalle osallistuivat talouspäällikkö Tuula Tapanainen ja suunnittelija Saara Ojanen Kirkon Ulkomaanavusta sekä yhdeksän eri puolelta Suomea tullutta hallintojohtajaa tai talousjohtajaa. Jyväskylän seurakunnan talousjohtaja Jyri Klemola laati matkasta yhteisesti sovitun matkaraportin erityisesti sen vuoksi, että hän on Kirkon Ulkomaanavun säätiön hallituksen varajäsen. Hänen raportissaan on osallistujaluettelo ja matkaohjelma. Aapo Kaistin laatima matkakertomus lähestyy matkaa hyvin henkilökohtaisesta näkökulmasta ja omien tuntemusten valossa. Kertomus on seuraava: Liite 1 44. Jyri Klemolan raportti on seuraava: Liite 2 44.
22.1.2004 43 Tarkoitus on, että talous- ja suunnittelujohtaja näyttää matkalta otettuja kuvia kertomuksen käsittelyn yhteydessä, joka voi olla tässä kokouksessa tai myöhemmin, jos niin sovitaan. Talous- ja suunnittelujohtaja tulee mielellään kertomaan havainnoistaan ja kokemuksistaan tältä matkalta erilaisiin tilaisuuksiin tai seurakuntapiireihin sikäli kuin kiinnostusta ilmenee ja almanakkaan sopii. Kn merkinnee saaduksi talous- ja suunnittelujohtajan matkaraportin Ugandan matkalta 1. 12.8.2003 ja lähettänee sen tiedoksi yhteiselle lähetystyön toimikunnalle. hyväksyttiin. 45 HAUTAINHOITORAHASTON ERÄIDEN VAROJEN SIIRTO TRESOR OY:N HOIDETTAVAKSI Hautainhoitorahastolla on ollut pitkään markkinarahatalletus, jota on määräajoin uusittu Turun Seudun Osuuspankissa. Sen määrä on nyt kasvanut kahteen miljoonaan euroon. Viimeksi sijoitusta on uusittu siten, että talletusaika päättyy 26.1.2004. Sen korko on ollut 2,12 prosenttia. Hautainhoitorahaston likviditeetti edellyttää tietyn rahan säilyttämistä kassassa, mutta tästä sijoituksesta voitaisiin antaa 1,7 miljoonaa euroa Tresorin hoidettavaksi. Markka-aikana oli tapana siirtää varoja Tresorin hoidettaviksi 10 miljoonan markan erissä ja vastaavasti rahaa on otettu kassan tarpeisiin viiden tai 10 miljoonan markan erissä. Tresorin hoitoon voitaisiin nyt siirtää 1,7 miljoonaa euroa hautainhoitorahaston salkkuun. Johtoryhmä puoltaa ehdotusta. Kn päättänee, että taloustoimisto siirtää 1,7 miljoonaa euroa hautainhoitorahaston kassavaroista Tresor Oy:n hoitamaan hautainhoitorahaston salkkuun. Ilmoitus talous- ja suunnittelujohtajalle toimenpiteitä varten. Käsittely Jäsen Lars-Runar Knuts totesi tuoton varmasti siirron myötä kasvavan, mutta kysyi samalla, lisääntyykö riski.
22.1.2004 44 Talous- ja suunnittelujohtaja Aapo Kaisti kertoi, ettei esityksen mukainen siirto lisää sijoituksen riskiä. hyväksyttiin. Kiinteistöjohtajan esittelemät asiat 46 SEURAKUNTIEN ASUNTOLAINOITETTUJEN TALOJEN VUOKRIEN TARKISTUKSET Kiinteistötoimisto on laatinut seurakuntien omistamista asuntolainoitetuista kiinteistöistä omakustannusperiaatteen mukaiset vuokratarkistuslaskelmat. Ne sisältävät tilinpäätös- ja lainatietojen lisäksi arviot kuluvan ja tulevan tilikauden vuokratuotoista ja hoitomenoista. Arviot perustuvat vuoden 2002 tuloslaskelmiin ja vuoden 2003 ja 2004 talousarviolukemiin. Oheisessa taulukossa kiinteistökorjausten lainoittaminen on huomioitu hoitomenokustannuksissa. Pääomamenoissa on huomioitu vain rakennusaikana otetut alkuperäiset lainat. Vuokrat säilyvät ennallaan kaikissa neljässä kohteessa. Nykyisellä vuokratasolla pystytään keräämään varoja tulevia korjauksia varten. Oheisessa liitteessä on ehdotus keskimääräisiksi vuoden 2004 vuokriksi. Uudet vuokrat on käsitelty asukaskokouksissa ja ne tulisivat voimaan 1.4.2004. Ehdotus uusiksi keskimääräisiksi vuoden 2004 vuokriksi kuuluu seuraavasti: Liite 1 46. Kirkkoneuvosto päättänee hyväksyä oheisen liitteen mukaiset Jaanin, Pernon, Hannunniitun ja Varissuon asuintalojen vuoden 2004 vuokrat. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. hyväksyttiin. 47 UUDEN VUOKRATARJOUKSEN ANTAMINEN TURUN KAUPUNGILLE AURAKADUN KOULUN SANEERAAMISEKSI KESKUSTAN NUORISOTILAKSI Aurakadun koulu siirtyi kauppakirjojen allekirjoituksella Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän omistukseen 16.12.2003.
22.1.2004 45 Kirkkoneuvosto käsitteli kokouksessaan 21.8.2003 koulun saneeraamista keskustan nuorisotilaksi ja tiloja koskevan alustavan vuokratarjouksen antamista Turun kaupungille. Tämän vuokratarjouksen mukaan vuokra-aika olisi ollut 10 vuotta kuitenkin niin, että mikäli päätös kirkkomuseosta tehdään ja sijaintipaikka olisi Turku ja Aurakadun koulu, olisi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymällä oikeus purkaa vuokrasopimus kesken vuokrakauden kahden vuoden irtisanomisella. Vuokran määrä oli mitoitettu siten, että seurakuntayhtymä saa tiloista 6 %:n vuotuisen nettotuoton. Tämä alustava vuokratarjous ei tyydyttänyt kaupunkia vuokra-ajan ja irtisanomisehdon osalta ja siten neuvotteluja jatkettiin. Neuvottelujen perusteella on päädytty sellaiseen ratkaisuun, että vuokraaika olisi ensin viisi vuotta ja mikäli sinä aikana päätös kirkkomuseosta kouluun syntyisi, jatkuisi vuokra-aika tämän viiden vuoden jälkeen kolme vuotta. Vähimmäisvuokra-aika on siten 8 vuotta. Tämän jälkeen vuokraaika jatkuisi vuoden kerrallaan yhden vuoden irtisanomisajalla tai mikäli kirkkomuseohanke on edelleen kaukana, sovittaisiin uusi pidempi vuokraaika erikseen. Vuokranmäärä eli 6 %:n vuotuinen nettotuotto pysyy ennallaan samoin kuin muut alustavan vuokratarjouksen ehdot. Uusi vuokratarjous kuuluu seuraavasti: Liite 1 47. Mikäli hankkeeseen ryhdytään, tehtäisiin suunnittelutyö kevään 2004 aikana ja rakennustyöt alkaisivat kesällä 2004. Rakennus olisi valmis kesällä 2005 yhtä aikaa Ruotsalaisen seurakunnan uuden seurakuntatalon kanssa. Hallintojohtaja on ollut yhteydessä kirkkohallitukseen ja sen mukaan kirkkomuseon Turkuun tulosta ei ole mitään varmuutta ja päätökseen kuluva aika tulee olemaan pitkä. Koska kirkkomuseohankkeesta ei ole varmuutta ja aikataulukin on varmasti pitkä, tulisi koulua tarjota kaupungille nuorisotilaksi. Koko hanke tuodaan vielä erikseen hyväksyttäväksi kirkkoneuvostoon ja kirkkovaltuustoon, mikäli neuvottelut kaupungin kanssa johtavat sopimukseen nuorisokeskuksen perustamiseksi. Kirkkoneuvosto päättänee hyväksyä esityksen suunnitella Aurakadun koulu keskustan nuorisotilaksi ja lähettänee uuden vuokratarjouksen kaupungille. Edelleen kirkkoneuvosto valtuuttanee kiinteistöjohtajan jatkamaan neuvotteluja kaupungin kanssa. Ilmoitus kiinteistöjohtajalle.
22.1.2004 46 hyväksyttiin. Yhteisten työmuotojen johtajan esittelemät asiat 48 KIRKKONEUVOSTON JÄSEN UOLEVI LAHDEN ALOITE KRIISIAPUVALMIUDEN PÄIVITTÄMISEKSI ALOITE Kirkkoneuvoston jäsen Uolevi Lahti on yhdessä kahdeksan muun allekirjoittajan kanssa tehnyt 18.9.2003 seuraavan aloitteen: Teen aloitteen seurakuntayhtymän henkisen kriisiapuvalmiuden päivittämisestä. Seurakuntayhtymän ja seurakuntien kriisisuunnitelmat on tarkistettava ja koulutettava koko henkilöstölle yhtymäjohtoisesti. Perustelu: Suuronnettomuuden tai muun seurakuntayhtymän alueella tapahtuvan katastrofitilanteen tullessa jokaisen työntekijän pitää tietää, miten tulee toimia mahdollisimman tehokkaasti henkisen avun ja tuen antamiseksi. Liite 1 48. Uolevi Lahden aloitteen lisäksi kriisitilanteiden hoito on kuluneen vuoden aikana ollut esillä myös Kaarinan ja Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvostoissa. Kaarinassa on keskusteltu leiritoiminnan kriisitiedottamisen ohjeistuksesta. Tuomiokirkkoseurakunnassa kriisitilanteen sielunhoidosta. KRIISI? Erilaisia kriisitilanteita voidaan määritellä runsaasti. Kriisi voi kohdata yksilöä, perhettä (esimerkiksi onnettomuus) tai laajempaa joukkoa (suuronnettomuus). Kriisi voi seurakuntayhtymän kannalta olla myös joko ulkoinen, jolloin yhtymällä tai sen työntekijöillä ei ole osuutta kriisiin tai sisäinen, jolloin yhtymä tai sen työntekijät ovat kriisiin osallisia. Pienten kriisien hoito on yhtymässä osoitettu kriisiryhmille, jotka toimivat Turun kaupungin johdolla. Suurista kriiseistä yhtymä on varautunut sotaan. Yhteistyössä puolustusvoimien kanssa on laadittu kriisivalmiussuunnitelma. Kyseessä on
22.1.2004 47 lähinnä sota-ajan talosuojelusuunnitelma ja sitä ollaan parhaillaan päivittämässä. Aloitteen tarkoittamia suuronnettomuuksia voisivat olla esimerkiksi räjähdys, ydin-, lento-, myrkky-, kaasu-, tai rautatieonnettomuus, haaksirikko tai suurpalo. Tällaisten onnettomuuksien varalle ei suunnitelmaa ole olemassa. Aloite tarkoittaneekin valmistautumista niihin henkisen avun tarjoamisen muotoihin, joita tällaiset onnettomuudet edellyttävät. ESITYS TOIMINTAMALLIKSI KRIISITILANTEESSA 1. Hälytys Kriisiryhmät ovat viranomaistyössä yhteisesti toimivia ryhmiä, joiden vetovastuu on Turun kaupungilla. Seurakuntayhtymästä kriisiryhmien toimintaan osallistuu tällä hetkellä kaksitoista (12) työntekijää Kaarinassa ja Turussa. (Kaarinassa Johanna Hallia, Monika Lohtander ja Kaisa Rauma. Turussa Helvi Lähteenmäki, Pekka Leppänen, Anu Aarnivala, Hannele Lund, Tarja Hagman, Hanna Hella-Aro, Tuija Leeste, Outi Haijanen ja Jarmo Rauhala. Näistä Anu Aarnivala on merkitty sekä Kaarinaan että Turkuun). Kriisiryhmät ovat jatkuvassa hälytysvalmiudessa ja mahdollisen ulkoisen kriisitilanteen syntyessä ne saavat ensimmäisinä tietää tapahtuneesta. Tavallisesti kyseessä on pieni kriisi, jonka päivystävä ryhmä pystyy hoitamaan. Muita tehtäviä ryhmälle ei nykymallissa ole osoitettu. Suuronnettomuuden sattuessa olisi kriisiryhmien jäsenten tehtävää laajennettava yleisellä hälytysvelvollisuudella silloin, kun ryhmän jäsenet arvioivat kriisin niin mittavaksi, että heidän omat resurssinsa eivät riitä sitä hoitamaan. Hälytys tulee tällöin tehdä kunkin seurakunnan kirkkoherralle ja yhtymän tiedotuspäällikölle (tai näiden mahdollisille sijaisille). Kirkkoherran tulee hälytyksen saatuaan hälyttää seurakunnastaan tarpeelliseksi katsomansa sielunhoito- ja kirkonpalveluhenkilöstö. Tiedotuspäällikön tehtävänä on tarpeellisen tiedotusorganisaation kokoaminen. Sisäisen kriisin osalta vastuu hälytyksestä lankeaa lähinnä kriisitilannetta olevalle työntekijälle. Tässä tapauksessa hälytys tulee tehdä sille kriisipaikan työntekijälle, jolle on pelastustoimenpiteiden organisointi on osoitettu. Tällaisia vastuuhenkilöitä ei yhtymässä toistaiseksi ole olemassa. Luonnollista olisi, että leiritoiminnan osalta näitä olisivat leirikeskusten isännät (tai näiden sijaiset) ja muiden työpisteiden osalta paikalla tapahtumahetkellä olevat vahtimestarit. Tämän vastuulle jää sitten tiedotuspäällikön ja sen seurakunnan, jota kriisi koskee, kirkkoherran
22.1.2004 48 hälyttäminen. Hälytyksen jälkeen toimitaan samoin kuin ulkoisen kriisin suhteen. Mikäli kriisi syntyy seurakuntien toimipisteiden ulkopuolella, esimerkiksi retkellä, eikä kiinteistöhenkilökunnan puoleen voida kääntyä, tulee tilannetta lähinnä olevan työntekijän hälyttää suoraan tiedotuspäällikkö ja asianomainen kirkkoherra, jonka jälkeen toimitaan samoin kuin ulkoisen kriisin suhteen. on, että yhteinen kirkkoneuvosto velvoittaa ulkoisen kriisin sattuessa kriisiryhmien jäsenet hälyttämään tarvittaessa paikallisseurakuntien kirkkoherrat ja yhtymän tiedotuspäällikön laajan henkisen kriisiavun käynnistämiseksi. Sisäisen kriisin sattuessa lähinnä kriisitilannetta oleva työntekijä hälyttää tapahtumapaikan isännän tai vahtimestarin, joka puolestaan hälyttää tiedotuspäällikön ja asianomaisen kirkkoherran, jonka jälkeen toimitaan samoin kuin ulkoisissa kriisissä. Mikäli kiinteistöhenkilökuntaa ei tapahtumapaikalla ole, hälyttää lähinnä tilannetta oleva työntekijä tiedotuspäällikön ja asianomaisen kirkkoherran. 2. Sielunhoidon antaminen Sielunhoitopalvelut tulee järjestää tilanteen mukaan. Koska kriisit voivat olla hyvin erilaisia ja eri kokoisia, ei yhtä yleispitävää ohjetta ole mahdollista antaa. Vastuu käytännön toimenpiteistä on hälytyksen vastaanottaneella paikallisseurakunnan kirkkoherralla. Mikäli kriisi on paikallinen (esimerkiksi Myyrmannin räjähdysonnettomuus), tulee kyseisen paikallisseurakunnan pyrkiä lähettämään onnettomuuspaikalle sielunhoitohenkilökuntaa ja avaamaan seurakunnallisen toimitilan ovet, jotta ihmiset voivat hakeutua sielunhoitopalveluiden äärelle. Ensisijaisesti tulee avata seurakunnan pääkirkon ovet, mutta jos onnettomuus on tapahtunut seurakunnan jonkin työpisteen lähettyvillä, on luonnollista järjestää sielunhoitopalvelut siellä. on, että yhteinen kirkkoneuvosto kehottaa paikallisseurakuntien kirkkoherroja valmistelemaan seurakuntakohtaisen kriisihälytysorganisaation ja testaamaan sitä käytännössä vähintään kerran vuodessa. 3. Kriisitiedottaminen Kaarinan seurakuntaneuvosto teki 15.5.2003 67 aloitteen leiritoiminnan kriisitiedottamisen ohjeistuksen valmistamisesta. Kasvatusasiain johtokunta käsitteli aloitetta 28.8.2003 91, totesi että kriisitilannetiedottaminen on syytä laajentaa koskemaan seurakuntien koko toimintaa. Erittäin tärkeänä pidettiin sitä, että tiedotusohjeen pitää olla mahdollisimman yksinkertainen. Liite 2 48. Kun tiedotuspäällikkö on saanut tiedon kriisistä, tulee hänen koota mahdollisimman nopeasti tiedotusryhmä, jolle tilanteesta tiedottamisen
22.1.2004 49 sisällöllinen vastuu kokonaisuudessaan kuuluu. Tiedotuspöytäkuntaan voi tilanteen mukaan kuulua esimerkiksi tuomiorovasti, paikallisseurakunnan kirkkoherra, hallintojohtaja, talous- ja suunnittelujohtaja, kiinteistöjohtaja ja yhteisten työmuotojen johtaja. Tiedotuspäällikön tehtävänä varsinaisen tiedottamisen sijaan on vastata tiedotuksen teknisestä toteutuksesta, kuten yhteyksistä eri tiedotusvälineisiin. Samaa toimintatapaa sovelletaan yhtä lailla seurakuntayhtymän sisäisiin (esimerkiksi kuolemantapaus leirillä, tulipalo, rikos) kuin ulkopuolisiinkin onnettomuuksiin. Kaikki tiedotus hoidetaan välillisesti ja keskitetysti niin, etteivät kriisitilanteeseen joutuneet joudu tiedotusvastuuseen. Erittäin tärkeää kriisitiedottamisessa on se, että kaikki seurakuntayhtymän palveluksessa olevat ovat tietoisia sen periaatteista. Kriisitiedotussuunnitelmasta tuleekin informoida yhtymän koko henkilökuntaa. on, että yhteinen kirkkoneuvosto velvoittaa yhtymän tiedotuspäällikön valmistelemaan suunnitelman kriisiajan tiedottamisesta ja siihen liittyvän kriisiajan tiedotuspöytäkunnan kokoamisesta, esittämään suunnitelmansa yhteiselle kirkkoneuvostolle sekä sen jälkeen informoimaan siitä yhtymän koko henkilökuntaa. 4. Toimintakaavio 1. ULKOINEN KRIISI KRIISIRYHMÄPÄIVYSTÄJÄ Analysoi tilanteen. Mikäli kyseessä pieni, kriisiryhmätoiminnan puitteissa hoidettava kriisi, toimii kriisiryhmässään. Mikäli laajempi, hälyttää tarpeelliseksi katsomansa lisähenkilöstön, tiedotuspäällikön ja paikallisseurakunnan (-seurakuntien) kirkkoherrat. TIEDOTUSPÄÄLLIKKÖ KIRKKOHERRA(T) Kokoaa tarpeelliseksi katso- Hälyttää harkintansa mukaan tapahmansa tiedotuspöytäkunnan, tumapaikalle ja sopiviksi katsomiinsa joka vastaa kaikesta asiaa työpisteisiin sielunhoito- ja kirkonpalkoskevan tiedotuksen sisäl- veluhenkilökuntaa. löstä. Tiedotuspäällikön vastuulla on tiedotuksen tekninen toteutus. TIEDOTUS JA KIRKKOHERRA(T) ovat kiinteässä yhteydessä keskenään kunnes tilanne on selvitetty
22.1.2004 50 2. SISÄINEN KRIISI Sisäisessä kriisissä seurakuntayhtymä tai sen työntekijät ovat osallisia tapahtumaan. Sisäinen kriisi voi olla esimerkiksi seurakunnan leirillä tai retkellä tapahtunut onnettomuus. KRIISITILANNETTA LÄHINNÄ OLEVA TYÖNTEKIJÄ LEIRIKESKUKSEN ISÄNTÄ TAI KIINTEISTÖN VAHTIMESTARI Hälyttää tiedotuspäällikön ja kyseisen paikallisseurakunnan kirkkoherran. Mikäli kriisi syntyy seurakuntayhtymän toimipisteiden ulkopuolella hälyttää tapahtumaa lähinnä oleva työntekijä suoraan tiedotuspäällikön ja kirkkoherran. TIEDOTUSPÄÄLLIKKÖ KIRKKOHERRA(T) Kokoaa tarpeelliseksi katso- Hälyttää harkintansa mukaan tapahmansa tiedotuspöytäkunnan, tumapaikalle ja sopiviksi katsomiinsa joka vastaa kaikesta asiaa työpisteisiin sielunhoito- ja kirkonpalkoskevan tiedotuksen sisällöstä. Tiedotuspäällikön vastuulla on tiedotuksen tekninen toteutus. TIEDOTUS JA KIRKKOHERRA(T) ovat kiinteässä yhteydessä keskenään kunnes tilanne on selvitetty veluhenkilökuntaa. päättänee hyväksyä esittelyn mukaisen kriisitoiminnan sielunhoito- ja tiedotussuunnitelman sekä saattaa toimenpiteitä varten asianomaisten tietoon seuraavaa: 1. kriisiryhmien jäsenten tehtäviin lisätään, laajan henkisen kriisiavun käynnistämiseksi, velvollisuus tarvittaessa hälyttää paikallisseurakuntien kirkkoherrat ja yhtymän tiedotuspäällikkö. 2. kiinteistöjohtajaa kehotetaan informoimaan vahtimestareita ja leirikeskusten isäntiä niistä hälytystoimenpiteistä, joihin näiden sisäisen kriisin sattuessa tulee ryhtyä. 3. paikallisseurakuntien kirkkoherroja kehotetaan valmistelemaan seurakuntakohtainen kriisihälytysorganisaatio ja testaamaan sitä käytännössä säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. 4. yhtymän tiedotuspäällikkö velvoitetaan valmistelemaan suunnitelma kriisiajan tiedottamisesta ja siihen liittyvän kriisiajan tiedotuspöytäkunnan kokoamisesta, esittämään
22.1.2004 51 suunnitelmansa yhteiselle kirkkoneuvostolle 31.5.2004 mennessä, jonka jälkeen koko tämä suunnitelma saatetaan yhtymän koko henkilökunnan tietoon. Ilmoitus kriisiryhmien jäsenille, kiinteistöjohtajalle, paikallisseurakuntien kirkkoherroille ja tiedotuspäällikölle. Valmistelija Hannu Hurme 2617250, 0500-528245, hannu.hurme@evl.fi hyväksyttiin. 49 MUUTOKSENHAKU Liite 1 49. Lisätietoja päätöksestä antaa asian esittelijä. Rauno Heikola puheenjohtaja Mia Fager sihteeri Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty Turussa 29.1.2004. Tuukka Alhonen Jari Hlavatý Tämä pöytäkirja on ollut nähtävänä seurakuntien hallintoviraston 3. kerroksessa osoitteessa Eerikinkatu 3 A ajalla 30.1. 12.2.2004 klo 8.00 15.45, josta on ilmoitettu kirkkoherranvirastojen ilmoitustaululla 27.1. 5.2.2004. Mia Fager kirkkoneuvoston sihteeri