Näkemyksestä menestystä Toimialaraportit ennakoivat liiketoimintaympäristön muutoksia www.temtoimialapalvelu.fi www.tem.f www.mmm.fi www.okm.fi i www.ely-keskus.fi www.tekes.fi www.lapinliitto.fi www.finpro.com www.visitfinland.com www.vtt.fi
Matkailun ohjelmapalvelut Toimialaraportti Anneli Harju-Autti 9/2012 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) 16001 9/2012 00170 HELSINKI 00023 VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) 1606 3666 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Anneli Harju-Autti Toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Julkaisuaika 13.12.2012 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Matkailun ohjelmapalvelut Tiivistelmä Matkailun ohjelmapalvelut -toimialaraportti julkaistaan tilanteessa, jossa yleiseurooppalaisen talouden ennuste on heikentynyt. Matkailualan odotukset vuodenvaihteelle ovat Suomessa positiiviset, mutta vuodelle 2013 jo epävarmat. Ulkomaisen kysynnän vuoden 2012 noin + 6 %:n kasvu on tuonut uskoa talvikohteiden kysyntään, Kotimaan matkailukysyntä on ollut lievässä kasvussa, mutta hidastunut syksyllä vajaan prosentin kasvuun. Matkailukysyntä majoitusvuorokausilla mitattuna on noin 20 miljoonaa vuorokautta. Kotimaiset asiakkaat ovat toteuttaneet taantumien aikanakin panostuksia kotiin, perheeseen ja vapaaaikaan. Siten varsinkin lähialueen liikunta- ja kuntokeskukset sekä teemapuistot ovat hyötyneet tilanteesta. Yritysten liikevaihdon kehitys on ollut vahvinta urheilu-, huvi- ja virkistystoiminnassa. Koko matkailuklusteriin nähden kehitys on ollut positiivisinta. Kansainvälisen kysynnän oleellisin piirre on venäläisten asiakkaiden vahvistuva kysyntä jälleen Suomen vapaa-ajan markkinoille. Lisäksi brittimarkkinat ovat heränneet uuteen nousuun. Safariyritysten kannalta kannustematkailu on riippuvainen herkästä kansainvälisestä taloustilanteesta. Matkailun ohjelmapalvelut -toimialaraportti kattaa matkailun ja vapaa-ajan toimialat kuten opaspalvelut, matkailun ohjelmapalveluyritykset, varauspalvelut, museoiden ja eläintarhojen toiminnan, urheilun liiketoiminnan, kuntokeskukset, huvi- ja teemapuistojen toiminnan sekä hiihto- ja laskettelukeskukset. Tämän toimialakokonaisuuden liikevaihto (v. 2010) on 803,5 miljoonaa euroa. Ala työllistää lähes 7200 työntekijää. Toimipaikkoja on noin miltei 2200. Toimialaraportti sisältää Matkailun edistämiskeskuksen Suomen kilpailutilannetta ja Venäjän markkinaa koskevan kansainvälistymiskatsauksen sekä Finpron laatiman katsauksen kehittyvien talouksien Brasiliasta ja Meksikosta. TEM:n yhdyshenkilö: Tieto-osasto/TEM Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, puh. 050 040 5459 ELY-keskuksen yhdyshenkilö: Lapin ELY-keskus Innovaatiot, kansainvälistyminen ja yritysrahoitus Anneli Harju-Autti, puh. 0400 923 417 Asiasanat matkailu, matkailuklusteri, ohjelmapalvelut, matkailun käyntikohteet, liikuntakohteet, luontoaktiviteetit, kuntokeskukset,matkailun tulevaisuuden näkymät ISSN 1795-9985 Kokonaissivumäärä 74 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN 978-952-227-724-4 Hinta - Kustantaja
Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon 010 606 000 9/2012 00170 HELSINGFORS 00023 STATSRÅDET Telefax (09) 1606 2166 Författare Anneli Harju-Autti Branschchef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Lappland Publiceringstid 13.12.2012 Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Programtjänster inom turismen Referat Branschrapporten om programtjänster inom turismen publiceras i ett läge då prognosen för den allmäneuropeiska ekonomin har försvagats. Inför årsskiftet är branschens förväntningar positiva i Finland, men inför år 2013 är de redan osäkra. Tillväxten inom den utländska efterfrågan, ca 6 % år 2012, har gett tilltro till efterfrågan på vinterturistmål. Den inhemska efterfrågan inom turismen har varit något stigande, men under hösten avmattades tillväxten till knappt en procent. Efterfrågan på turism mätt i övernattningsdygn är ca 20 miljoner dygn. De inhemska kunderna har även under recessionerna satsat på hemmet, familjen och fritiden. Därför har idrotts- och motionscentren samt temaparkerna speciellt i närområdet dragit nytta av läget. Företagens omsättningsutveckling har varit starkast inom idrotts-, nöjes- och rekreationsverksamheten. Jämfört med hela turismklustret har utvecklingen där varit mest positiv. Det väsentligaste särdraget i den internationella efterfrågan är återigen de ryska kundernas tilltagande intresse för den finländska fritidsmarknaden. Dessutom har den brittiska marknaden vaknat och fått ett nytt uppsving. När det gäller safariföretagen är incentivresorna beroende av det känsliga ekonomiska läget. Branschrapporten om programtjänsterna inom turismen omfattar rese- och fritidsbranscherna, såsom guidetjänster, programtjänstföretag inom turismen, bokningstjänster, musei- och zooverksamhet, affärsverksamhet inom idrott, motionscenter, nöjes- och temaparker samt skid- och slalomcenter. Sammanlagt omsätter dessa (år 2010) 803,5 miljoner euro. Branschen sysselsätter närmare 7200 personer. Antalet arbetsställen är cirka 2200. I branschrapporten ingår Centralen för turistfrämjandes internationaliseringsöversikt över Finlands konkurrensläge och den ryska marknaden samt Finpros översikt över tillväxtekonomierna Brasilien och Mexico. Kontaktperson vid ANM: Avdelningen för kunskapshantering/branschtjänst, Esa Tikkanen, tfn 050 040 5459 Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: NTM-centralen i Lappland, innovationer, internationalisering och företagsfinansiering, Anneli Harju-Autti, tfn 0400 923 417 Nyckelord turism, turismkluster, programtjänster, besöksmål inom turismen, idrottsturistmål, naturaktiviteter, motionscenter, framtidsutsikterna för turismen ISSN 1795-9985 Sidoantal 74 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN 978-952-227-724-4 Pris - Förläggare
Sisältö 0 Saatteeksi... 7 1 Toimialan määrittely ja sisältö... 8 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus... 8 1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin... 9 2 Toimialan rakenne... 12 2.1 Toimipaikkojen kehitys... 12 2.2 Liikevaihdon kehitys... 13 2.3 Henkilöstön kehitys... 14 2.4 Työllisyyden kehitys... 14 2.5 Toimialan alueellinen jakauma... 16 2.6 Yrityskannan muutokset... 19 2.7 Alan suurimpia yrityksiä... 20 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys... 21 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva... 21 3.2 Kotimaan markkinat... 23 3.3 Kansainväliset markkinat... 24 3.4 Käyntikohteiden markkinat... 25 3.5 Liikunta-aktiviteettien markkinat... 26 3.6 Luontoaktiviteettien markkinat... 27 4 Palvelutuotannon kehittämisen toimintamallit... 30 4.1 Asiakassegmentointi... 30 4.2 Tuotekehitys... 31 4.3 Verkostoituminen... 32 4.4 Laatu ja turvallisuus... 33 4.5 Kestävä kehitys... 34 4.6 Jakelutiet... 35 5 Investoinnit ja kapasiteettitilanne... 37 5.1 Investoinnit... 37 5.2 Kapasiteettitilanne... 38 6 Taloudellinen tila... 39 6.1 Yritysten tulolähteet... 39 6.2 Yritysten kannattavuus... 39 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 5
6.2.1 Käyntikohteiden kannattavuus ja taloudellinen asema... 39 6.2.2 Liikuntakohteiden kannattavuus ja taloudellinen asema... 40 6.2.3 Aktiviteettien kannattavuus ja taloudellinen asema... 43 7 Toimialan menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet... 45 7.1 Menestystekijät... 45 7.2 Ongelmat... 46 7.3 Keskeiset kehittämistarpeet... 47 8 Tulevaisuudennäkymät toimialalla... 49 8.1 Visio... 49 8.2 Ennakointi... 50 8.3 Toimintaympäristön muutokset... 50 8.4 Markkinoiden kehitys... 51 8.5 Kilpailukyvyn kehitys... 52 9 Yhteenvetoanalyysi (SWOT)... 54 10 Lähteet... 55 10.1 Hyödyllisiä tietolähteitä ja www-osoitteita... 57 11 Liitteet... 58 11.1 Kansainvälistymiskatsaus Matkailun edistämiskeskus... 58 11.2 Kansanvälistymiskatsaus Finpro... 69 6 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
0 Saatteeksi Toimialaraportit-julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää yhdeksän toimialaryhmää: elintarviketeollisuus, sähkö- ja elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus, uusiutuva energia, kaivos- ja kiviteollisuus, matkailualat, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Vuonna 2012 uutena toimialana on mukaan otettu luovat toimialat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa nykyisin ilman rekisteröitymistä TEM Toimialapalvelun internet-sivulta osoitteesta www.temtoimialapalvelu.fi. Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa kyseisen raportinkohdalta. Toimialapäälliköt ovat laatineet toimialaraporttien tueksi omat rahoitusnäkemyksensä ensisijaisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tukien suuntaamiseksi sekä yritystoiminnan kehittämiseksi. Laaditut rahoitusnäkemykset kuten toimialaraportitkin edustavat kunkin tekijän henkilökohtaisia näkemyksiä. Tavoitteena on, että rahoitusnäkemykset yhdessä toimialaraporttien ja Toimiala Online -tilastokuvien kanssa muodostavat kattavan perustietopaketin, joka tukee yrityshankkeiden suunnittelussa sekä työvoimakoulutuksen suuntaamisessa. Matkailun ohjelmapalvelut -toimialaraportti sisältää Matkailun edistämiskeskuksen Suomen kilpailutilannetta ja Venäjän markkinaa koskevan kansainvälistymiskatsauksen sekä Finpron laatiman katsauksen kehittyvien talouksien Brasiliasta ja Meksikosta. Toimialaraportin laatijana haluan kiittää TEM:n erityisasiantuntija, matkailu Nina Vesteristä arvokkaista kommenteistaan raportin sisältöön. Samoin haluan kiittää Haaga-Helian yliopettaja V. A. Heikkistä näkemyksellisestä tulevaisuuden tiedosta matkailun kehityksessä. Rovaniemellä 3.12.2012 Anneli Harju-Autti Toimialapäällikkö TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 7
1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Matkailun toimialaa käsitellään yleensä hyvin laajana kokonaisuutena, jossa keskeisiä ovat majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä henkilöliikenne. Merkittäviä alalla ovat luonnollisesti matkatoimistot sekä aktiviteetteja ja tapahtumia tarjoavat yritykset ja yhteisöt. Osittain matkailua palvelevia sektoreita ovat esimerkiksi käsi- ja pienteollisuus ja vähittäiskauppa. Myös vapaa-ajan palvelut kuten kuntosalit ja day spat, lasten leikkikohteet sekä liikuntakohteet palvelevat usein paikallisten lisäksi matkailijoitakin. Palvelujen pääasiallisten loppukäyttäjien rooli viimekädessä ratkaisee, onko kyseessä matkailupalvelu vai paikallispalvelu. Tässä Matkailun ohjelmapalvelut -toimialaraportissa käsitellään tilastollisia tietoja vapaa-ajan aktiviteeteista TOL 2008 -luokituksen mukaisesti. Vuonna 2011 julkaistu Matkailu-toimialaraportti käsittelee laajemmin matkailualaa liiketoimintana. Suomalaisessa matkailukäsitteistössä ohjelmapalvelut ovat yleensä matkailutuotteeseen liittyviä, ohjattuja, luonnossa toteutettavia aktiviteetteja kuten moottorikelkkasafarit, kanootti- tai koskenlaskuretket, eläinten havainnointi. Ohjelmapalveluiksi voidaan katsoa myös harrastus- ja virkistyspalvelut, kilpailutapahtumat sekä kulttuuri- ja taidetapahtumat. Merkittäviä, vetovoimaisia kohteita ovat muun muassa hiihtokeskukset, eläintarhat, huvipuistot ja museot. Tilastokeskuksen toimialaluokituksissa (TOL 2008) luokitellaan pääosa ohjelmapalveluista virkistys- ja kulttuuripalveluiden ryhmän seuraaviin alatoimialoihin: 79900 Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. 91020 Museoiden toiminta 91040 Kasvitieteellisten puutarhojen, eläintarhojen ja luonnonpuistojen toiminta 93110 Urheilulaitosten toiminta 93130 Kuntokeskukset 93210 Huvi- ja teemapuistojen toiminta 93291 Hiihto- ja laskettelukeskukset Taulukko 1. Toimialan laajuus Suomessa 2010 TOL Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1000 ) 799 1 045 1 507 268 650 9102 29 88 6 283 9104 28 182 7 024 9311 600 2 316 232 581 9313 334 1 390 123 983 9321 53 877 93 532 93291 68 803 71 410 Yhteensä 2 157 7 163 803 463 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri 2012 8 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
Aktiviteetit ja liikuntapalvelut sisältyvät usein hotellien liiketoimintaan ja luetaan siten päätoimialansa luokkaan, mikä vaikeuttaa toiminnan kokonaislaajuuden arviointia. Palveluja tuottavat myös yleishyödylliset yhdistykset ja kunnat. Toiminnot sijoittuvat usein yrityksen päätoimialan mukaiseen luokkaan (esim. kylpylät ja hiihtohissit hotellien yhteydessä). Raportissa ohjelmapalveluiden alasektoreita käsitellään kolmena pääryhmänä: Käyntikohteiksi (TOL 9102, 9104, 9321) on toiminnan luonteen ja samankaltaisen vetovoiman vuoksi yhdistetty huvipuistot, museot ja näyttelyt sekä kasvitieteelliset puutarhat ja eläintarhat Liikuntakohteiksi (TOL 9311, 9313, 93291) on nimetty muun muassa urheilukentät, -hallit, golfkentät sekä hiihtokeskukset ja kuntokeskukset. Ohjelmallisiksi aktiviteeteiksi (TOL 7990) on nimetty safaritalot ja muut virkistysja kulttuuripalveluryhmän yritykset. 1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Kuva 1. Matkailutoimialojen liikevaihdon jakauma 2010 Liikenne 40,7 % Majoitustoiminta 10,1 % Ravitsemistoiminta 31,4 % Matkatoimistot 9,5 % Ohjelmapalvelut 8,3 % Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri 2012 Matkailualojen kokonaisliikevaihto ilman rautatieliikenteen henkilökuljetuksia on 13 miljardia. Ohjelmapalvelut suhteellisen vähäisestä liikevaihto-osuudestaan huolimatta ovat vapaa-ajan matkailun tärkein vetovoimatekijä. Tässä tilastossa on laskettu yhteen laajasti kaikki aktiviteetteja tarjoavat yritykset liikunnasta opaspalveluihin. Ohjelmapalveluiden osuus oli 2010 lähes 1,1 miljardia euroa. Liikenteen osuus oli lähes 5,3 miljardia euroa. Majoitustoiminnan osuus oli 1,3 miljardia ja paljon paikalliskysyntää sisältävän ravitsemistoiminnan osuus hieman yli 4 miljardia euroa. Matkatoimistoille liikevaihtoa kertyi reilut 1,2 miljardia euroa. Tuotantolähtöinen klusteri käsittää kaikki tuotantoluonteiset panokset ja palvelutuotantoa edistävät alihankkijat ja verkostot sekä jakelutiet. ETLAn kuvaus on seuraava: TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 9
Kuva 2. Matkailualan kytkennät lähi- ja tukitoimialoihin Tuotantopanokset Elintarviketeollisuus Kasvinviljely Puutarhatalous Juomien valmistus Tukkukauppa Vetovoimatekijät Huvipuistot, puuhamaat Museot ja näyttelyt Näyttämö- ja konserttitoiminta Urheiluhallit ja -kentät, golf-kentät, hiihtokeskukset* Muut virkistyspalvelut Luontoaktiviteetit* Messut ja tapahtumat Vähittäiskauppa Tuotantovälineet Talonrakennus Kiinteistövuokraus Jäähdytys- ja tuuletus Laitteiden valmistus Tietoliikenneväl, ohjelmistot* ja kassajärjestelmien valmistus Taloustavaroiden valmistus Markkinointipalvelut Matkanjärjestäjät Matkatoimistot Yhteisöt Markkinointipalvelut Huonevarauspalvelut* Sähköinen kauppa* Tuotannontekijäin ylläpito, huolto ja turvapalvelut Kiinteistönhoito Henkilöstövuokraus* Pesulatoiminta Siivoustoiminta Etsivä-, vartiointi- ja turvallisuuspalvelu Liikennevirrat Linja-autoliikenne Rautatie- ja lentoliikenne Laivaliikenne Tiestö Ohjelma- ja viihdepalvelut Ohjelmatoimistot Muut oheispalvelut Välinevuokraus* Kokous- ja kongressipalvelut Lähde: ETLA, * raportin laatijan täydennyksin Sisältötuotannon liittyminen muun muassa uusmediaan ja IT-teknologiaan on kiinteä etenkin käyntikohteissa ja huvipuistojen sisältötuotannossa. Graafisen osaamisen taito korostuu sisältötuotannossa mielikuvien luomisessa. Erilaiset GPS-paikannukseen perustuvat sijainti-, reitti- ja turvasovellukset sekä älykorttijärjestelmät ovat kiinteä osa ohjelmapalveluja. Alalle on aktiivisesti kehitetty erilaisiin mobiileihin päätelaitteisiin liittyviä sovelluksia, jotka ohjaavat ja informoivat kuluttajaa. 10 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
Markkinoinnin ja esitetuotannon siirtyminen internetiin mahdollistaa esimerkiksi nopean uuden tuotteen lanseerauksen ja tuotekehityssyklin. Tiedon jakelu- ja varaustoiminnot esimerkiksi myyntiorganisaatioihin tapahtuvat sähköisesti nopeasti ja kustannustehokkaasti. Erityisesti verkon kautta yrittäjille tarjottavat varausjärjestelmät ovat tulevaisuutta. Lähiruoka ja paikalliset perinneruuat ovat arvostettu osa ohjelmapalveluita. Elintarviketuotanto sekä ohjelmapalveluihin liittyvä ruokakulttuurin ja ruokaperinteen hyödyntäminen ovat tärkeä osa matkailuelämystä. Pienimuotoisella elintarvikkeiden jatkojalostuksella voi saada uusia markkinoita paikallisesti esimerkiksi riistalihan ja kalan uusista tuotteista. Matkailu ja elämystuotanto yhdistyvät luoviin toimialoihin, kuten muotoiluun, sisällöntuotantoon sekä viihde- ja kulttuurituotantoon. Luovasti teknologisilla ratkaisuilla höystettynä elämystuotanto on todellinen mahdollisuus luoda matkailuun uusia liiketoimintamalleja ja lisätä alan kansainvälistä kilpailukykyä. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 11
2 Toimialan rakenne 2.1 Toimipaikkojen kehitys Yrityskantaan luetaan Tilastokeskuksen määritelmän mukaan yritykset, joiden liikevaihto on vähintään 9 636 euroa ja työllistävyys 0,5 henkilötyövuotta. Toimialan rakenteen tarkastelussa suurimmat niin sanotut safaritalot ovat kirjautuneina toimialaan 799 eli varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. Osa tilastojen muutoksesta aiheutuu TOL-luokituksen muuttumisesta. Tilastoinnista puuttuvat esimerkiksi maaseutumatkailun osana tuotetut ohjelmapalvelut, joiden liikevaihtotiedot ovat usein osana maatilaverotusta, sekä suurempien yritysten liiketoiminnan päätoimialaan lukeutuvat palvelut. Seuraavissa taulukoissa 2 4 on kuvattu alan toimipaikkojen, liikevaihdon ja henkilöstön kehitystä vuosina 2008 2010. Taulukko 2. Toimipaikat 2008 2010 2008 2009 2010 muutos-% ed. vuodesta 799 Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. 1 077 1 062 1 045-1,6 9102 Museoiden toiminta 32 30 29-3,3 9104 Kasvitiet. puutarhat, eläintarhat ja luonnonpuistot 27 31 28-9,7 9311 Urheilulaitosten toiminta 557 603 600-0,5 9313 Kuntokeskukset 248 306 334 9,2 9321 Huvi- ja teemapuistojen toiminta 41 55 53-3,6 93291 Hiihto- ja laskettelukeskukset 70 69 68-1,4 Yhteensä 2 052 2 156 2 157 0,0 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri 2012 Toimialan kehitys on ollut kohtuullisen vakaa ottaen huomioon toimijoiden pienehkön määrän. Museoiden pieni määrä tilastossa johtuu siitä, että toiminta on harvoin yritystoimintaa. Liikevaihtoa tavoittelemattomia museoita on viljalti. Liikuntasektorilla hiihtokeskuksia on Suomessa noin 100. Noin 20 niistä on valtakunnallisesti ja osin kansainvälisesti vetovoimaisia. Kysyntää on erityisesti Venäjältä, Virosta ja Englannista. Muut kohteet toimivat alueellisilla ja paikallisilla markkinoilla. Aktiiviharrastajia on noin 1,2 miljoonaa. Murtomaahiihto on yhä enemmän yhdistymässä laskettelun harrastukseen, eli molempia harrastetaan saman loman aikana. Golfkenttiä Suomessa on 121 ja seuroja 131. Rekisteröityjä pelaajia Suomessa on 144 000. Golfkentät ovat perinteisesti olleet alueellisessa omistuksessa. Kenttien merkitys matkailukeskusten palvelukokonaisuudessa on kasvussa. Matkailukeskuksissa tähtäimessä ovat luonnollisesti golfin harrastajat, ja heille varataankin pelioikeuksia. Matkailukeskuksen ympärivuotisuutta kehitettäessä golftarjonnalla on tärkeä rooli. Se vetoaa paljon rahaa kohteessa käyttäviin asiakkaisiin. 12 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
Keilailu on perinteisestä toiminnasta kehittynyt viihteelliseksi ja kaikkia ikäryhmiä yhdistäväksi ohjelmapalveluksi hohtokeilauksen avulla. Keilailuhalleja on Suomessa 123, ja niistä jo usea matkailukeskuksissa, muun muassa Vuokatissa ja Levillä jopa kaksi. Aktiiviharrastajia on vajaat 13 000, mutta satunnaisten harrastajien määrä on monikertainen. Merkittävimmät muutokset näkyvät kuntokeskusten jatkuvana lisääntymisenä erityisesti taantumavuosina vuodesta 2008 alkaen. Pitemmällä ajanjaksolla vuodesta 2006 toimipaikkojen määrä on kaksinkertaistunut, mikä kertoo kuluttajien kasvavasta halusta panostaa itseensä riippumatta suhdannetilanteesta. Kuntokeskukset sijoittuvat lähinnä kaupunkeihin, ja niiden merkitys vapaa-ajan palveluna on suuri. Kuntokeskusten kasvu kertoo kuluttajien lifestyle-kehityksestä. Kehitys näkyy myös franchising-liiketoiminnan etenemisestä. Kuntokeskusten odotetaan laventuvan myös matkailukeskuksiin, kunhan kysyntävolyymi on riittävää. Käyntikohteista useat ovat julkisen organisaation, kunnan, säätiön tai muun yhteisön ylläpitämiä tai tukemia. Sen sijaan hiihtokeskukset, hiihtoputket, golfkentät, kuntokeskukset ja safariluonteiset yritykset ovat yksityisiä yrityksiä. Huvi- ja teemapuistojen ryhmässä on kuluvan vuoden (2012) aikana noussut vahva Angry Birds -buumi, ja toimialalle on syntymässä useita lapsiperheiden houkuttamiseen tarkoitettuja kohteita. Jo aiemmin Hop Lop, Huimala ja vastaavat kohteet ovat valloittaneet kaupunkikeskuksia ja niiden lapsiasiakkaita. Lasten liikuntaan ja aktiviteetteihin panostetaan nyt aivan erityisesti. Isoja, valtakunnallisesti merkittäviä vetovoimakohteita ei ole juuri vireillä. Edellä mainittuja pienkohteita sen sijaan rakennetaan ostoskeskusten ja matkailukeskusten yhteyteen. Käyntikohteiden kävijämääriä ei enää lasketa. Valtakunnallisten vetovoimakohteiden kävijämäärät ovat kuitenkin noin miljoonan kävijän suuruusluokassa ja pienempien vetovoimakohteiden kohteiden noin 100 000 kävijän luokassa. Alle tämän rajan olevat yritykset ovat liiketoiminnallisesti tiukemmalla. Urheiluopistot kilpailevat myös aktiivisesti matkailusektorilla ja tarjoavat peruspalvelujen ohella tuotteitaan monipuolisesti golfista ratsastukseen sekä erilaisiin aktiviteetteihin. Isoista urheiluopistokokonaisuuksista Vierumäki ja Santasport eli Lapin Urheiluopisto ovat hyviä esimerkkejä liiketoiminnan kehittämisestä matkailun suuntaan. 2.2 Liikevaihdon kehitys Taulukko 3. Liikevaihto 2008 2010 (1000 ) 2008 2009 2010 muutos-% ed. vuodesta 799 Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. 319 982 264 995 268 650 1,4 9102 Museoiden toiminta 4 477 4 981 6 283 26,1 9104 Kasvitiet. puutarhat, eläintarhat ja luonnonpuistot 7 313 7 640 7 024-8,1 9311 Urheilulaitosten toiminta 204 336 225 143 232 581 3,3 9313 Kuntokeskukset 91 468 116 111 123 983 6,8 9321 Huvi- ja teemapuistojen toiminta 76 565 83 518 93 532 12,0 93291 Hiihto- ja laskettelukeskukset 66 648 72 179 71 410-1,1 Yhteensä 770 789 774 567 803 463 3,7 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 13
Teemapuistot ovat taantumavuosinakin kyenneet kasvattamaan liikevaihtoaan huomattavasti. Museoiden kehitys on suhteellisesti ollut suurinta, mutta volyymitaso on kuitenkin alan pienimpiä. Volyymiltaan suurimpia ovat TOL-luokan 799 yritykset, joihin kuuluvat muun muassa alan suurimmat safariyritykset. Safariyritysten liiketoiminnassa taantuma näkyi erityisesti kannustematkailun kysynnän hiipumisena, josta nyttemmin ollaan toipumassa. Kuluttajien panostus liikuntaan ja kunnon ylläpitämiseen näkyy voimakkaasti. Laskettelukeskukset ovat pitäneet myös pintansa. Kun puhe on taloustilanteen taantumavuosista, luvut osoittavat, että kuluttajat panostavat kuitenkin itseensä. Vallitseva käsitys toimialalla on, että kuluttajat alkavat pitää normaalina toistuvia taantuma- ja noususuhdannejaksoja. Muutoksiin siis vapaa-ajan matkailussa ei reagoida enää niin voimakkaasti. Työmatkailussa taantumat vaikuttavat selkeämmin kysyntään, mutta yritysten vapaa-ajan palveluja hyödyntävään kannustematkailuun suhtaudutaan nihkeämmin. 2.3 Henkilöstön kehitys Taulukko 4. Henkilöstö vuosina 2008 2010 2008 2009 2010 muutos-% ed. vuodesta 799 Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. 1 677 1 505 1 507 0,1 9102 Museoiden toiminta 97 82 88 7,3 9104 Kasvitiet. puutarhat, eläintarhat ja luonnonpuistot 27 31 28-9,7 9311 Urheilulaitosten toiminta 2 070 2 239 2 316 3,4 9313 Kuntokeskukset 1 044 1 263 1 390 10,1 9321 Huvi- ja teemapuistojen toiminta 771 859 877 2,1 93291 Hiihto- ja laskettelukeskukset 737 779 803 3,1 Yhteensä 6 423 6 758 7 009 3,7 Lähde: Toimiala Online/ Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri 2012 Matkailun ja vapaa-ajan ohjelmapalvelut työllistävät noin 7500 henkilöä. Merkittävimmät työllistäjät ovat urheilulaitokset, varaus- ja opaspalvelut sekä kuntokeskukset. Teemapuistot ja hiihtokeskukset ovat myös hyviä etenkin nuorten työllistäjiä, mutta useimmiten työ on hyvin sesonkiluonteista. Kuntokeskusten määrän ja liikevaihdon kasvu on johtanut myös henkilöstön tarpeen kasvuun. Safariyritykset tarjoavat nuorille opiskelijoille mainion osa-aikaisen työpaikan. Safarioppaan työ on houkuttavaa. Nuorilla on riittävästi kielitaitoa ja nykyään myös kansainvälisyyttä ohjelmapalveluyritysten tarpeisiin. Oppaan työtä pidetään usein unelma-ammattina, tosin se on usein myös niin sanottu läpikulkuammatti. 2.4 Työllisyyden kehitys Työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaantotilanne opasammateissa ilmenee oheisesta kartasta. Tarkastelu on tehty työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoitettujen avointen 14 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
työpaikkojen ja työ- ja elinkeinotoimistoihin työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet siten ne avoimet työpaikat, jotka eivät ole tulleet toimistojen tietoon ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat. Työ- ja elinkeinotoimistot raportoivat ministeriölle kolmesti vuodessa niin sanotuista vaikeasti täytettävistä työpaikoista. Toukokuussa 2012 työ- ja elinkeinotoimistot eivät raportoineet sellaisista matkailualan avoimeksi ilmoitetuista paikoista, joihin olisi ollut vaikea löytää työvoimaa. Kuva 3. Matkaoppaiden työvoiman kohtaantotilanne, kevät 2012. Matkaoppaat Paljon pulaa hakijoista Pulaa hakijoista Lappi Tasapaino Liikaa hakijoita Paljon liikaa hakijoita Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Pohjanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Pirkanmaa Häme Uusimaa Pohjois- Savo Etelä- Savo Pohjois- Karjala Kaakkois-Suomi Lähde: TEM 2012 Ottaen huomioon, että kyse on keväästä, jolloin osavuotiset oppaat vapautuvat työstään, tilanne näyttää kohtuulliselta. Safarioppaiden kysyntää kiihtyy jälleen kohti talven parasta sesonkikautta, mikä parantaa työllisyyttä. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 15
Kuva 4. Alan pk-yritysten henkilöstömäärän kehitys lähimmän vuoden aikana Kuntokeskukset Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. Huvi- ja teemapuistojen toiminta Hiihto- ja laskettelukeskukset Virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta yhteensä heikkenee ennallaan paranee heikkenee ennallaan paranee heikkenee ennallaan paranee heikkenee ennallaan paranee heikkenee ennallaan paranee 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Lähde: Toimiala Online/PK-yritysbarometri, syksy 2012 Koko toimialaryhmä katsoo lähitulevaisuuden henkilöstökehityksen olevan muuttumaton lähimmän vuoden aikana. Vain kuntokeskuksista neljännes uskoo henkilöstölisäykseen. Tämä enteilee tiettyä varovaisuutta, vaikka Pk-barometrin tulokset olivat suhdanteita arvioitaessa valoisammat. 2.5 Toimialan alueellinen jakauma Aktiviteettien, liikunnan ja käyntikohteiden toimipaikat sijaitsevat epätasaisesti ELY-keskusalueilla. Uudellamaalla näkyy erityisesti pääkaupunkiseudun kysynnän vaikutus tarjonnan runsauteen. Pohjoisilla alueilla puolestaan näkyy vapaa-ajan matkailukysynnän merkitys. 16 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
Taulukko 5. Toimipaikkojen alueellinen jakauma vuonna 2010 ELY-keskusalue 799 9311 9313 93291 9102 9104 93299 Varaus- ja matkaoppaiden palvelut Urheilulaitokset Kuntokeskukset Hiihto- ja laskettelukesk. Museot Puutarhat, eläintarhat, luonnonpuistot Huvi- ja teemapuistot Yhteensä Uusimaa 247 198 121 11 7 4 12 600 Varsinais-Suomi 56 45 27 2 1 1 5 137 Satakunta 25 27 14 1 2. 4 73 Häme 47 48 22 2 4. 4 127 Pirkanmaa 54 43 27 4 2 3 8 141 Kaakkois-Suomi 50 33 22 5 2 2 3 117 Etelä-Savo 30 17 6 4 4 1 1 63 Pohjois-Savo 46 22 8 3 1. 1 81 Pohjois-Karjala 43 13 9 3. 2 2 72 Keski-Suomi 40 31 14 8 2 1 2 98 Etelä-Pohjanmaa 11 20 14 4. 2 3 54 Pohjanmaa 24 23 12 1 1. 2 63 Pohjois-Pohjanmaa 84 40 23 4. 3 3 157 Kainuu 43 14 4 4. 1. 66 Lappi 229 23 9 11 3 8 2 285 Ahvenanmaa 16 3 2 1.. 1 23 Koko maa 1 045 600 334 68 29 28 53 2 157 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri, vuosi 2012 Aktiviteetit (esim. seikkailu- ja luontopalvelut) sijoittuvat pääosin Uudellemaalle ja Lappiin. Huvipuistot sijaitsevat yleensä isoissa kaupungeissa, joissa väestömäärät ruokkivat useitakin käyntikertoja kohteissa (Helsingin, Tampereen, Turun seudut). Urheilulaitosten liiketoiminta (urheiluhallit, golfkentät ym.) on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja kuntakeskuksiin. Vaikka tilastoista näkyy, että ohjelmapalveluita on kaikilla alueilla, ongelmana on matkailukeskuksissa tarjottavien palveluiden puute. Vähemmän kehittyneissä matkailukeskuksissa on vain 1 2 ohjelmapalveluyritystä, kun taas kehittyneissä keskuksissa niitä voi olla jopa 50. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 17
Taulukko 6. Toimialan liikevaihdon ja henkilöstön alueellinen jakauma ELY-keskuksittain vuonna 2010 ELY-keskusalue Liikevaihto (1000 ) Henkilöstö Uusimaa 316 336 2 717 Varsinais-Suomi 42 980 340 Satakunta 18 775 177 Häme 33 696 334 Pirkanmaa 61 047 493 Kaakkois-Suomi 27 614 275 Etelä-Savo 10 306 106 Pohjois-Savo 30 791 257 Pohjois-Karjala 10 442 99 Keski-Suomi 18 151 188 Etelä-Pohjanmaa 21 270 143 Pohjanmaa 11 400 140 Pohjois-Pohjanmaa 52 285 459 Kainuu 22 974 239 Lappi 99 442 846 Ahvenanmaa 2 588 35 Koko maa 780 097 6 848 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri, vuosi 2012 Yllä oleva tilasto kokoaa kaikki ohjelmapalvelutoimialat yhteen aalueellisesti. Koska joidenkin alueiden toiminta on vähäistä, ei kaikkia liikevaihto- ja henkilöstötietoja julkaista. Tästä syystä noin 35 miljoonaa euroa on alueellisesti kohdentamatta, samoin noin 400 henkilöstötietoa. Lähes 830 miljoonan liiketoiminta kertyy enimmäkseen Uudeltamaalta, jossa suurimmat toimijat ovat urheilulaitokset (112 M ), varaus- ja oppaiden palvelut (98 M ) sekä kuntokeskukset (61 M ) ja huvipuistot (33 M ). Lapin liiketoiminnan volyymi (105 M ) kertyy pääasiassa varaus- ja opaspalveluista (65 M ) ja hiihto- ja laskettelukeskuksista (26 M ). Pirkanmaan alueella suurimmat sektorit ovat huvipuistot (21 M ), seuraavina urheilulaitokset (15 M ) ja kuntokeskukset ja varaus- ja opaspalvelut (11 M kumpikin). Pohjois-Pohjanmaalla liikevaihtoa kertyy 57 miljoonaa euroa, johon vaikuttavat varaus- ja opaspalvelut (21 M ), urheilulaitokset (14 M ) ja hiihtokeskukset (10 M ). Muilla alueilla liikevaihdon kertymä jää alle 50 miljoonan euron. 18 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
2.6 Yrityskannan muutokset Taulukko 7. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset sekä konkurssit vuosina 2009 2011 TOL 2008 2009 2010 2011 Aloittaneet 799 Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. 196 163 158 9102 Museoiden toiminta 2 4 3 9104 Kasvitieteellisten puutarhojen, eläintarhojen ja 1 1 2 luonnonpuistojen toiminta 9311 Urheilulaitosten toiminta 33 28 34 9313 Kuntokeskukset 50 46 44 9321 Huvi- ja teemapuistojen toiminta 6 6 3 93291 Hiihto- ja laskettelukeskukset 3 1 6 Lopettaneet 799 Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. 144 102 110 9102 Museoiden toiminta 3 2 1 9104 Kasvitieteellisten puutarhojen, eläintarhojen ja 2 1 - luonnonpuistojen toiminta 9311 Urheilulaitosten toiminta 25 12 17 9313 Kuntokeskukset 13 12 23 9321 Huvi- ja teemapuistojen toiminta 3 3 2 93291 Hiihto- ja laskettelukeskukset - - 2 Konkurssit 799 Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. 14 12.. 9311 Urheilulaitosten toiminta 6 3.. 9313 Kuntokeskukset 3 4.. 9321 Huvi- ja teemapuistojen toiminta.. 2.. 93291 Hiihto- ja laskettelukeskukset.. 1.. Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus 2012 Matkailun vetovoimaa rakentavia yrityksiä on syntynyt vilkkaasti parinkymmenen vuoden aikana. Tämä koskee erityisesti luontoaktiviteetteja. Kasvuluvut ovat yllättävänkin suuria. Sen sijaan käyntikohteiden ja hiihtokeskusten ja vastaavien isojen kokonaisuuksien määrä pysyy suhteellisen vakiona. Muutokset kohdistuvat lähinnä yritysjärjestelyihin. Kuntokeskusten määrä on toistaiseksi kasvussa. Lopettaneiden yritysten joukossa kiinnittää huomiota varaus- ja opaspalveluja tarjonneiden yritysten suhteellisen suuri määrä. Tässäkin on ounasteltavissa yrityskauppojen ja muiden järjestelyjen vaikutus aloittaneiden ja lopettaneiden suhteessa. Ryhmään kuuluu paljon yrittäjän varassa toimivia yrityksiä, mikä selittää myös lopettaneiden määrää. Konkurssien määrä on todella vähäinen kaikilla sektoreilla. Tämä todistaa, että ala on toistaiseksi ollut kysynnän muutoksista huolimatta kilpailukykyinen. Keskeisissä vetovoimakohteissa kuten huvi- ja teemapuistoissa ja eläinpuistoissa omistajia ovat yleensä kunnalliset tahot ja yhteisöt. Kohteiden taloutta tuetaan herkästi, koska se hyödyttää myös alueen taloutta. Liikuntatoimessa konkurssit ovat suhteellisen harvinaisia. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 19
2.7 Alan suurimpia yrityksiä Matkailun ohjelmapalveluyrityksistä suurimmat ovat käyntikohteita ja hiihtokeskuksia, joilla on myös majoitus- ja ravitsemustoimintaa. Merkittävä osa yrityksistä palvelee pääasiassa paikallista kysyntää, esimerkiksi ratsastustallit, golfkentät ja sisäliikuntahallit. Seuraavassa on esitetty matkailun kannalta suurimpia ja merkittävimpiä alan yrityksiä. Yritykset eivät ole suuruusjärjestyksessä. Toimialaluokat määräytyvät Tilastokeskuksen luokituksen mukaan. Taulukko 8. Alan suurimpia yrityksiä vuonna 2010 799 Varaus- ja opaspalvelut, ohjelmapalvelut 931 Urheilulaitokset ja kuntokeskukset LAPLAND SAFARIS GROUP OY LIPPUPISTE OY PORIN SEUDUN MATKAILU OY MAISA HELSINKI EXPERT OY KUOPION MATKAILUPALVELU OY KUOPIO TOURIST SERVICE RUKAPALVELU OY RUKA SAFARIS OY KEMIN MATKAILU OY ERÄSETTI OY LIPPUPALVELU OY OY ELIXIA FINLAND AB FOSDEC OY URHEILUHALLIT OY SATS FINLAND OY FYSIOLINE FRESSI OY KALPA HOCKEY OY KUNTOKUMPPANIT OY OULUN KÄRPÄT OY JYP JYVÄSKYLÄ OY LOHJAN LIIKUNTAKESKUS OY 910, 932, 93291 Käyntikohteet, huvi- ja teemapuistot, hiihto- ja laskettelukeskukset ÄHTÄRIN ELÄINPUISTO OY TAMPEREEN SÄRKÄNNIEMI OY SEALIFE HELSINKI OY HUIPPUPAIKAT OY RETRETTI OY LTD RUKAKESKUS OY RANUAN SEUDUN MATKAILU OY OY LEVI SKI RESORT LTD OY GARDENIA-HELSINKI AB PUUHARYHMÄ OYJ ARKTIKUM-PALVELU OY HOPLOP OY ELÄINMAA ZOOLANDIA OY POWERSTEVE OY TAIDEKESKUS SALMELA OY PELIKA NET OY KOTKA MARETARIUM OY MUUMIMAAILMA OY PYHÄNIEMEN KARTANO OY TYKKIMÄEN VAPAA-AIKAKESKUS OY Lähde: Asiakastieto Oy vuosi 2012 Tilastokeskuksen TOL-luokittelu ei tuo esiin kaikkia merkittäviä vetovoimakohteita. Esimerkiksi Linnanmäkeä hallinnoiva Lasten Päivä Säätiö jää tässä tilastoinnin ulkopuolelle, vaikka on suurin huvipuistoyksikkö Suomessa. Henkilöstön koon mukaiset luvut ovat kertyneet vuodelta 2010, jolloin esimerkiksi Lapland Safaris Group Oy:öön oli jo fuusioitu Arctic Safaris Oy ja yritysosto Eräsetti Oy oli vasta toteutumassa. Retretti Oy ajautui myöhemmin konkurssiin. Urheilulaitosten ja ketjuuntuneiden kuntokeskusten liiketoiminnan merkitys on vahva väestökeskittymissä. 20 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Ohjelmapalveluyritysten toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisten vuosien aikana. Vuodet 2009 ja 2010 olivat vaikeita niille, jotka olivat riippuvaisia kannustematkailuluonteisesta tarjonnasta. Teollisuusyritysten rakennejärjestelyt ja koko maailmaa koskeva finanssikriisi ovat vaikuttaneet alan palvelujen kysyntään. Matkailuyritysten tilanne heikkeni. Suomen ja kansainvälisen kasvun heikkeneminen näkyi ohjelmapalvelujen käytössä. Kannustematkailun kysyntä elpyi hiljalleen vasta 2011. Yritysten menestymisen kannalta kohteiden saavutettavuus ja laadukkaat palvelut ovat keskeinen kilpailutekijä. Lisäksi kuluttajat ovat yhä ympäristötietoisempia. Samaan aikaan kansainvälisen matkailun ulkoiset uhkatekijät kuten sodat, terrorismi ja ympäristötuhot ovat lisääntyneet. Turvallisuus on eräs matkakohteen valinnan keskeisiä asioita. Markkinat segmentoituvat ja tuotteiden markkinointi on kohdennettava entistä huolellisemmin. Kuva 5. Matkailukysynnän kehitys majoitusvuorokausilla mitattuna 2000 2012E* 1 000 vrk 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012E ulkomaiset yöpymiset kotimaiset yöpymiset Kaikki yöpymiset Lähde: Tilastokeskus majoitustilastot 2000 9/2012, *raportin laatijan ennuste vuosi 2012 Vuonna 2011 ylitettiin Suomen kaikkien aikojen ennätys, noin 20 miljoonaa yöpymistä. Vuoden 2012 kysynnän suhteellinen kasvu on ollut rohkaisevaa ja talvisesongin suhteen ollaan pohjoisen matkailukeskuksissa ennakkovarausten perusteella toiveikkaita. Mikäli ulkomainen kysyntä jatkuu kuluvana vuonna noin 6 prosentin kasvuvauhdissa ja kotimainen kysyntä vajaa prosentin kasvussa, ylitettäneen edellinen ennätys noin puolella miljoonalla. Vielä syyskuun 2012 tilastoissa näkyy, että ulkomainen kysyntä on plussalla (+1,3 %). Kysynnän kasvu kertyy erityisesti Venäjältä. Kotimainen kysyntä näyttää syksyn myötä hii- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 21
puvan. Toimialaraportin laatijan ennuste perustuu syyskuun 2012 tilanteeseen edellyttäen, että ulkomainen kysyntä jatkaa vuodenvaihteen tienoolle edelleen kasvuaan. Varovaisempia odotuksia on kuitenkin vuodelle 2013. Kasvuvauhdin odotetaan hidastuvan, vaikka vielä vuonna 2012 on varsinkin kansainvälisessä kysynnässä ollut kasvua. MEK varoittaa, että vaikka kysynnän kasvu ei vielä ole taittunut, kasvun hidastuminen on yleisesti havaittava trendi. Heikoimmaksi kysynnän kasvualueeksi ennakoidaan Etelä-Euroopan maita. Vuodenvaihteeseen odotetaan kuitenkin edelleen hyviä tuloksia talvimatkailukeskuksissa. Charterlentojen määrän Pohjois-Suomeen odotetaan olevan vähintään viimevuotisella tasolla. Uusia charterlentoja on muun muassa Kazakstanista ja Moskovasta Leville. Lisäksi uusia yhteyksiä avataan ainakin Kööpenhaminasta, Vaasasta, Tampereelta ja Turusta Leville. Tämä tukee kohteiden saavutettavuuden parantamista vahvasti. Toisaalta lentoyhtiöt herkästi reagoivat lentoyhteyksien kannattavuuteen, mikä on näkynyt Finnairin yhteyksien karsimisena pohjoisille kentille. Kuva 6. Toimialan liikevaihdon kehitys 2000 4/2012, trendisarja. indeksi 2005 =100 Lähde: Tilastokeskus, Liiketoiminnan kuukausikuvaajat 2012 Liikevaihdon kehitys alan yrityksissä on nopeampaa kuin matkailuklusterissa kaiken kaikkiaan. Tämä tarkoittaa, että muun muassa majoitus- ja ravitsemisalan kehitys on hitaampaa. Hiihtokeskukset, teemapuistot, liikuntakohteet ja kuntokeskukset tulevat erityisesti kasvattamaan liiketoimintaansa. Yllä oleva kuvaaja kertoo myös, että vuonna 2010 kysyntä oli esimerkiksi safariyrityksille vielä vähäistä yrityskysynnän madaltumisen vuoksi. 22 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
Kuva 7. Virkistys- ja kulttuuripalveluyritysten suhdannenäkymistä tulevan vuoden aikana Lähde: PK-yritysbarometri syksy 2012 Toimialan yritysten näkemykset suhdannekehityksestä oman yrityksen kannalta ovat yllättävänkin valoisia, sillä 37 prosenttia vastaajista katsoo lähiajan kehityksen olevan heille suotuisa. 48 prosenttia vastaajista toteaa, että suhdanteet säilyvät nykyhetken tasossa lähimmän vuoden aikana. Verrattuna majoitus- ja ravitsemisalaan arviot ovat selvästi myönteisemmät, sillä rinnakkaisella mara-alalla vain 28 prosenttia uskoo positiiviseen tulevaisuuteen. 3.2 Kotimaan markkinat Suomessa tehdään 5,8 miljoonaa vapaa-ajanmatkaa, joissa käytetään maksullista majoitusta. Työmatkoja tehdään 4,4 miljoonaa (2011). Kotimaan kysyntä painottuu siis vapaaajanmatkailuun, mikä edistää käyntikohteiden ja liikuntapaikkojen, siis matkailukeskusten kysyntää. Myös työmatkailuun luettavat yritysten kokous- ja kongressimatkat tuottavat kysyntää ohjelmapalveluille ja muille aktiviteeteille. Työmatkailun oheen tarjottavat palvelut ja tuotteet on suunniteltava lyhytkestoisiksi ja edullisiksi, mutta elämyskokemukseltaan hintansa arvoisiksi. Yksittäisille matkailijoille tarjottavat matkailukeskusten viikko-ohjelmat mahdollistavat elämykset kohtuuhinnalla. Luontoaktiviteetteja tarjoavien yritysten palvelutuotanto saadaan samalla tehokkaaksi ja hinnaltaan kohtuulliseksi sekä yksittäisille asiakkaille helposti saavutettavaksi. Suomalaisten yritysten ja organisaatioiden kokous- ja kongressimatkailu on levinnyt perinteisistä kokoushotelleista matkailukeskuksiin ja urheiluopistoihin, jotka ovat kehittäneet kokouspalveluita omien toimintojensa ja osaamisensa pohjalta. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 23