Yhtymävaltuuston kyselytunti 1. KYSYMYS Esittäjänä valtuutettu Veikko Väänänen, 26.10.2013 Inari LSHP:n yhtymävaltuuston kyselytunti 27.11.2013 Lapin pelastus-, lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminta on jatkuvana puheenaiheena ylisessä Lapissa ja kenties laajemminkin maakunnan alueella. Keskustelussa ovat pääaiheina toiminnallisuus/toimimattomuus sekä koko ensihoidon uudelleen järjestämiseen liittyen aiempiin moninkertaisiksi nousevat kustannukset. FinnHEMSin lääkintähelikopteri ei kykene Rovaniemeltä käsin toimimaan viiveittä ja välitankkauksitta Yliperillä. FinnHEMSin toimintaa paikkaamaan on hälytetty sairaankuljetuksiin rajavartiolaitoksen helikoptereita sekä Norjan pelastushelikopteri. Rajan kohdalla on puhuttu virka-apuna tapahtuvasta toiminnasta, joka toiminta normaalisti mielletään yksittäistapauksiksi. Rajan osalta kyseessä on kuitenkin sopimuspohjainen ja tavallaan säännöllinen, ensivastetasoinen ambulanssikopteritoiminta, jota määritystä mm. sairaanhoitopiiristä on asiaa kysyessäni käytetty. Raja laskuttaa lentonsa Kelalta eli ne eivät ole yhteiskunnalle ilmaisia. Samassa yhteydessä on kerrottu Rajan kopterien hyvästä päivystysvalmiudesta ja viittailtu kykyyn toimia myös pimeässä. Todellisuudessa myös rajavartiolaitoksen helikopterit tulevat pohjoisesta katsoen kaukaa ja niiden päivystysvalmius lähtee tunnin varallaolosta, mikäli ne eivät ole toisaalla niiden pääasiallisissa tehtävissä. Rajan koptereita kuten muitakin rajoittaa HEMS-sairaankuljetustehtävissä valoisuus, mutta SAR-pelastuslennoilla ei niinkään. Samoin turvarajoittein toimii mm. Sodankylässä oleva pelastus- ja lääkärihelikopteri Aslak. Sillä on tarvittaessa myös lääkärin maitse onnettomuuspaikoille tai pohjoisen ambulansseja vastaan tuova maayksikkö.
Kuntayhtymän talouden ja hallinnon hoitoon liittyen kysymykseni kuuluu, onko Lapin sairaanhoitopiirillä tarkoitus yhdessä OYS:n ervan kanssa tarkastella ensihoitoa siihen toiminnallisempia ja kustannustehokkaampia käytäntöjä etsien tilanteessa, jossa sekä toiminnalliset että taloudelliset ongelmat on tiedostettu ja jossa muun muassa lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan rahoitus on siirtymässä ilmeisesti kokonaan kuntayhtymän peruskuntien valtionosuuksien kautta kustannettavaksi? Vastaus: Oheisena tilasto Aslakin toiminnasta vuonna 2011 ja FinnHems 51 toiminnasta 31.8.2012-31.8.2013. FinnHems on pystynyt toimimaan Aslakia selkeästi luotettavammin ( toimintakatkoksia teknisistä syistä merkittävästi vähemmän) ja potilaiden hoidon näkökulmasta kattavammin osana sairaanhoitopiirin ja erva-alueen palvelujärjestelmä. FinnHemsin toiminta kattaa koko sairaanhoitopiriin alueen, myös Pohjois-Lapin. Norja ei ole laskuttanut toistaiseksi yhdestäkään tehtävästä Suomen valtiota ( Kelasta tarkistettu tieto). Aslakin nykyinen 8 tunnin välitön valmius ( 10-18) supistuu talvella, ei pimeä-, mittarilentomahdollisuutta Sodankylässä Pohjoinen Lappi tavoitetaan nopeimmin joka tapauksessa Norjan puolelta Aslakin vaatimaton 8h välitön valmius supistuu talvella, ei pimeä-, mittarilentomahdollisuutta Sodankylässä Rajalla on pimeälentomahdollisuus Sääesteessä FH51 ajaa maayksiköllä ambulansseja sairaalan näkökulmasta vastaan, ei takaa, kuten Sodankylästä käsin joudutaan pääsääntöisesti maayksiköllä ajamaan. FH51 koulutusmahdollisuudet LKS:ssa, FH:n omat koulutukset
Edellä oleva Aslakin luku 269 sisältää myös pelastustoimen tehtävät. FH 51:n luku 468 ovat terveystoimen tehtäviä. Rajavartiolaitoksen helikopteriyksikön hoitamat terveystoimen potilaat 31.8.2012 31.8.2013: LKS TK OYS Kohd (ei kuljetettu) Inari 3 8 1 Enontekiö 1 Kemijärvi 1 Kittilä 2 Kolari 1 Muonio 1 1 1 Norja 1 Pello 2 1 Ranua 1 Rovaniemi 2 3 Salla 2 1 Simo 1 Sodankylä 3 1 2 Utsjoki 2 Ylitornio 1 1 19 11 3 11 YHTEENSÄ
Yhteistyöstä erva-alueella: OYS- erityisvastuualueen erikoissairaanhoidon järjestämissopimukseen kohtaan 6.2. Ensihoitokeskuksen toiminta ja tehtävät on kirjattu, että ensihoitokeskukselle perustetaan yhteistyö- ja ohjausryhmät. Tällä hetkellä toimivat jo OYS-ervaalueen sosiaali-ja terveysalan VIRVE-yhteistyöryhmä ja ensihoitolääkäreiden/ ensihoitopäälliköiden yhteistyötyöryhmät hätäkeskustoiminnan tukena. Nämä ovat sopivia valmistelutyöryhmiä kysyjän tarkoittamaan tarkoitukseen tarkastella ensihoitoa ja löytää siihen toiminnallisempia ja kustannustehokkaampia käytäntöjä tilanteessa, jossa sekä toiminnalliset että taloudelliset ongelmat on tiedostettu. Lääkäri/lääkintähelikopteritoiminnan kustannusten siirtämisestä kokonaan kuntien rahoitusvastuulle vuodesta 2017 lähtien sairaanhoitopiirit ovat erittäin huolissaan. Lapin sairaanhoitopiiri pitää tärkeänä, että operatiivinen toiminta lääkintähenkilöstön palkkamenoja, lääke- ja hoitotarvikekustannuksia ja lääkintälaitekustannuksia lukuun ottamatta rahoitetaan edelleen valtion varoin. 2. KYSYMYS 28.10. Milja Mettiäinen, Tuula Annala ja PekkaTuomivaara, Sodankylä Erikoissairaanhoidon kulut ovat Sodankylässä merkittävät n.10 M. Ne ovat nousussa mm. sairaanhoidon kulujen ja ensihoidon kustannusten voimakkaan kasvun takia. Ensihoidon kustannusten nousu on niin suurta, että kunnan ennakoidusta 0,5 veroprosentin korotuksen tuotto eli n. 600.000 kuluu kokonaan tähän yhteen asiaan ja rahoitusmallista riippuen saattaa jäädä jopa riittämättömäksi. Kunnan talous tulee olemaan vuonna 2014 alijäämäinen ja kunta joutuu toteuttamaan tulevina vuosina voimakkaita säästötoimia. Tiedustelemme, miten LSHP:n hallitus aikoo hillitä sairaalan menokehitystä ja onko sillä ohjeita siihen, miten kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteistyöllä saataisiin erikoissairaanhoidon menokehitys parempaan hallintaan? Sairaanhoitopiirin lähitulevaisuuden investointiohjelma tuntuu myös kestämättömältä yleiseen kuntatalouden tilaan peilattuna. Sodankylän kunnassa omaa investointiohjelmaa on jouduttu tiukalla seulalla karsimaan ja tärkeitä investointeja siirtämään. Edellytämme, että sairaanhoitopiirissä toimitaan samaan tapaan ja toteutetaan vain kiireellisimmät hankkeet.
Edelleen tiedustelemme, miksi LSHP:n hallitus ei voi esittää hätäkeskukselle Aslak-pelastushelikopterin ja maayksikön käyttöä Sodankylän ja lähikuntien alueella ensihoidon A-kiireellisyyden tehtäviin? Sen käyttö on saamamme tiedon mukaan edullista, kun toiminta perustuu keräysvaroihin eikä julkiseen rahoitukseen. Julkisuudessa puhutaan lääkärikopterien kustannusten siirtämisestä kunnille. Olisi mielestämme viisasta pitää Aslak lennossa ja toimintakykyisenä jos ja kun tämmöinen kustannusten siirto kunnille on näköpiirissä. LSHP:n valtuuston jäsenet Milja Mettiäinen Tuula Annala Pekka Tuomivaara Vastaukset Sairaanhoitopiiri hakee eri tavoin ratkaisuja kustannuskehityksen hillitsemiseksi. Keskeistä on talousarvioon sitoutuminen ja tiukka taloudenpito organisaation kaikilla eri tasoilla. Hallitukselle annettavissa osavuosikatsauksissa seurataan tilannetta tarkoin ja hallitus antaa ohjeita. Osavuosikatsauksessa otetaan huomioon sekä talous että toiminta. Sisäiseen tarkastukseen on saatu vuodesta 2012 lähtien resurssia. Hankinnoista on annettu syksyllä2013 uudet ohjeet, joilla pyritään estämään ohi kilpailutusten ja hankintasopimusten tehtävät hankinnat. Kustannusten hillintään tähdätään erityisvastuualueen erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen keinoin, tekemällä yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa ja tukemalla väestön omaehtoista terveyden edistämistyötä yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Ensimmäiseksi yhdessä kuntien toimijoiden kanssa työstettäväksi uudeksi palveluketjuksi on valittu päihdeongelmaisen potilaan palveluketju, koska päihteet ovat yksi keskeisimmistä ennenaikaista kuolleisuutta aiheuttavista tekijöistä ja päihdeongelmaisten sairaudet edellyttävät usein erittäin kallista ja toistuvaa erikoissairaanhoitoa.
Kustannusten hallinta on keskeisesti mukana myös HALO-toiminnassa, jossa kansallisesti arvioidaan uusien hoitomenetelmien käyttöä myös taloudellisesta näkökulmasta. Talousjohtaja on ohjeistanut kaikkia toimijoita siinä, kuinka tarkkana on oltava, jotta sellaiset kustannukset, jotka on mahdollista laskuttaa vakuutusyhtiöiltä tai jäsenkuntien ulkopuolisilta eri tahoilta taikka valtiolta eivät ajaudu kuntalaskutukseen. Henkilöstö muodostaa terveydenhuollossa keskeisen kustannuserän. Sairauspoissaolojen väheneminen näkyy suoraan kustannuksissa. sairaalassa on kampanjoitu kaikin keinoin, että influenssarokotekattavuus olisi suuri j a sillä pystyttäisiin ehkäisemään kausinfluenssan leviäminen ja siihen liittyvät sairauspoissaolot. Myös muut henkilöstön työkykyä ja työhyvinvointia edistävät toimenpiteet ovat tärkeitä tekijöitä kustannusten hallinnassa. Rakentamiseen liittyvä investointiohjelma on tarkoitus jaksottaa usealle vuodelle vuosittaisten kustannusten keventämiseksi. Muu investointitaso on pidetty vuosien ajan samalla tasolla, esim. lääkintälaitteissa, ellei ole erityisen kalliita laitehankintoja kuten magneettitutkimuslaite. --------- Aslakin käytön osalta tilanne on se, että erva-alueen ensihoitokeskus vastaa kokonaan helikopteriavusteisesta ensihoidosta sekä ensihoitolääkäritoiminnasta alueellaan. Valtion tuen saava viiden yliopistollisen sairaanhoitopiirin omistama Finn- Hems Oy on kilpailuttanut lento-operaattoritoiminnan vuosiksi eteenpäin ( 2021 asti). Siihen saakka on käytettävä sitä helikopteritoiminnan lento-operaattoria, joka on tullut valituksi kilpailutuksen tuloksena. Virka-apua helikopteritoimintaan sairaanhoitopiiri pyytää tarvittaessa Rajavartiolaitokselta, jonka kanssa Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireillä on ollut vuodesta 2004 lähtien Sopimus rajavartiolaitoksen helikopterin osallistumisesta ensivastetoimintaan Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella. Sairaanhoitopiiri voi lisätä Rajan kopteriin hoitotason ensihoitajan tai lääkärin tarvittaessa. Tilannekohtaisesti Aslakin käyttö on mahdollista kenttäjohtajan harkinnan mukaan. Tästä on erillinen ohje, joka on viimeksi päivitetty 11.11. 2013. Ohje koskee myös muita sopimuksettomia yksiköitä.
3. KYSYMYS Eila Seppänen; Posio Kysymys koski ensihoitohenkilöstön työskentelyä kunnan terveyskeskuksessa ja kotihoidossa. Vastaus Kittilän kunnan kanssa on pilotoitu tehtävälistaa, joka olisi soveltuva ensihoitohenkilöstölle. Lista on lähetetty kaikkien kuntien johtaville lääkäreille kommenteille ja jokaisen kunnan kanssa tehtävää töiden räätälöintiä varten. Ensihoitajat voivat tehdä työtä myös muussa kunnan terveydenhuollon yksikössä ja se on myös tarkoitus. Työn sisältö tulee olla sellainen, että siitä voi irtaantua, eli kyse on tukitoimintatyyppisistä toiminnoista. Annettava työpanos riippuu suoraan yksikön käyttöasteesta. Työpanos ei voi haitata varsinaista ensihoitotyötä eli ensin omat hälytystehtävät, siten muut ensihoitoon liittyvät tehtävät( huolto, pesut, aseman toiminnot, koulutukset, hallinnolliset tehtävät ). Tämän jälkeen työskennellään kunnan terveystoimen tehtävissä esim. päivystyksessä eri tehtävissä).