joensuun seutu Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy UUTISET 2/2016 2 6 9 4 8 10 Johtoajatuksia JOSEK 15 vuotta, eikä suotta! Yhdessä tekemällä Projektitoiminta terävöitynyt aluekehittämisen työkaluna Yhteistyöllä kohti tulevaa Suurien säilytysongelmien ratkaisija Salaattia suomalaisille
JOHTOAJATUKSIA JOSEK 15 vuotta, eikä suotta! JOSEKin juuret ulottuvat vuoteen 1998, jolloin Joensuun seudun yhteistyöryhmän laatima kehittämisohjelma muurasi perustukset seudulliselle yhteistyölle. Päätös seudullisesta elinkeinoyhtiöstä syntyi, ja JOSEK perustettiin 2001. JOSEKin johdolla koottiin seudun tahtotila yhteen ja laadittiin ensimmäinen seudullinen elinkeinoohjelma. JOSEKin perustaminen ja elinkeino-ohjelma konkretisoivat ja nostivat vahvemmin esille elinkeinojen kehittämistyön ja tärkeät kehittämisteemat. JOSEKin kautta hankkeisiin on koottu vuodesta 2004 eteenpäin vuosittain noin miljoona euroa kuntarahaa. Hankesalkussa mukana olevien rahoitusprojektien vipuvaikutus on vaihdellut 7 8 välillä koko JOSEKin toimintahistorian ajan toisin sanoen, yksi kuntien sijoittama euro on tuottanut 7 8 euron panoksen seudun kehittämiseen. Seudullinen yhteistyö joutui tositestiin Perloksen tehtaiden alasajon myötä vuosina 2006 2007. Tehtaiden alasajo merkitsi noin 1 600 henkilön irtisanomista. JOSEKin tekemä ennakointityö ja nopea reagointi Perloksen tapauksessa osoittivat viimeistään kehitysyhtiön ja seudullisen yhteistyön merkityksen. Seudun toimijat lyöttäytyivät yhteen talkoohengessä, ja rakennemuutoksen onnistunut hoito alkoi. JOSEK on vuosien aikana vahvistanut Joensuun seudun paikallista identiteettiä. Seudullisuus näyttäytyy JOSEKissa vahvempana kuin kenties missään muussa kehittämisyhtiössä Suomessa. Rippikouluiässä oleva kehittämisyhtiö työllistää tällä hetkellä 22 henkilöä liikevaihdon ollessa noin 4 miljoonaa euroa. JOSEKin omistavat seudun seitsemän kuntaa (Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi). JOSEKin toimintaympäristö on viime vuosina muuttunut rajusti. Esimerkiksi naapurimaa Venäjän vaikeasti ennustettava kehitys, julkisen sektorin rakennemuutokset ja talouskurimus sekä maailmantalouden nopeat ja ennakoimattomat heilahtelut vaikeuttavat seudullista elinkeinojen kehittämistyötä. Samaan aikaan yritysten kehittämiseen kanavoituvat EU-tuet ovat jossain määrin vähentyneet, kun taas yritysten avuntarpeet sirpaloituvat yhä erityisempiin tarpeisiin, jotka pitäisi pystyä huomioimaan. JOSEK on seudulla aktiivinen, koko seudun elinvoiman eteen töitä tekevä asiantuntijaorganisaatio. Omistajakuntien ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa on syntynyt vakiintuneita toimintatapoja, joiden kautta palvelut tuotetaan ja välitetään asiakkaille. JOSEK kokoaa seudun elinkeinojen kehittämisresursseja yhteen 2
JOSEK UUTISET 2 / 2016 SEUTUTILASTOT Q1Q2/2016 Joensuu Liperi Outokumpu Asiakkaat 480 100 92 39 94 40 48 189 1082 Tapaamiset, yhteydenotot jne. Ilomantsi Kontiolahti Polvijärvi Juuka Muut Yhteensä 1144 207 159 79 218 84 96 257 2244 Uudet yritykset 173 18 14 5 27 3 11 251 ja kanavoi kuntien vastinrahoitusta seudun elinkeino-ohjelmaa toteuttaviin hankkeisiin. Niukentuvien taloudellisten resurssien aikakaudella JOSEK on yhä tärkeämmässä roolissa, kun kehittämispanosten kohdentamisia pohditaan. Toimenpiteiden vaikuttavuus on arviointikriteereissä etusijalla. JOSEKiin uskotaan ja JOSEKiin luotetaan. JOSEK on seudulla tiennäyttäjä. JOSEK on vuosien aikana kasvanut seudun edunvalvojaksi ja kehittämistoiminnan dynamoksi. JOSEK on viime vuosina tiivistänyt yhteydenpitoa omistajakuntiin ja kehittänyt viestintäänsä palvelemaan omistajia entistä paremmin. JOSEKilla on omistajiensa luottamus ja mandaatti vastata elinkeinojen ja seudun vetovoiman kehittämisestä. Tämä luottamus on ansaittu sinnikkäällä, pyyteettömällä työllä. JOSEKia ympäröivä maailma muuttuu yhä vaikeammin ennustettavaan suuntaan. Muutokset näyttäisivät tulevan yhä nopeammin ja aina yhä voimakkaammin kuhunkin suuntaan. Yleisestä turbulenssista huolimatta pysyväksi näyttäisi jämähtäneen alakuloinen taloustilanne etenkin kuntien kehittämistoimintaan käytettävissä olevat resurssit ovat yhä tiukemmassa. Päätöksiä tehtäessä kehittämistoiminta arvotetaan samalla mittatikulla vanhusten ja lasten palvelujen kanssa. Vaikeina aikoina katseet kääntyvät johtajiin. Joensuun seudulla elinkeinojen kehittämistä johtaa JOSEK. On luonnollista, että yhtiön toimintaa ja tekemistä kohtaan on suuret odotukset. Vuosien aikana saavutetut hyvät tulokset ja rakennettu luottamus eivät takaa tulevaisuuden menestystä. JOSEKin on pysyttävä uteliaana ja aktiivisena Joensuun seudun kehittäjänä, jonka tehtävä on luotsata seutua ja sen yrityksiä kohti kansainvälisyyttä ja menestystä riippumatta siitä, millaisen ilmanpaineen vallitessa työtä tehdään. JOSEK luotaa suuntaa koko seudun kehittämiselle. Pekka Nuutinen toimitusjohtaja 3
4
JOSEK UUTISET 2 / 2015 Yhdessä tekemällä Paljon on tapahtunut JOSEKin 15-vuotisessa historiassa, jota olen saanut olla todistamassa koko taipaleen ajan. Olemme olleet monessa mukana, ja mielestäni positiivista on ollut, että olemme saaneet kokeilla uusia asioita ennakkoluulottomasti. Tämä on varmaan yksi osatekijä siinä, että olemme Suomen paras kehittämisyhtiö. Osa asioista on jäänyt elämään, ja osa on lopetettu kokeilujen jälkeen. Alihankintamessuilla olemme olleet koko JOSEKin historian ajan ja niihin ei ole ajan hammas päässyt puremaan, näytteilleasettajat jonottavat paikkoja ja kävijämäärät eivät ole vähentyneet, niin kuin monilla muilla messuilla. Olen tähän koonnut kuvia Alihankintamessuilta vuosien varrelta. Yhteistyö yritysten ja eri toimijoiden kanssa seudun markkinoinnissa on ollut meille todella tärkeää ja antoisaa. Yksin emme olisi tästä kaikesta selvinneet. Kiitän kaikkia yhteistyökumppaneitamme yhteistyöstä ja kannustuksesta! Anne Mujunen markkinointipäällikkö
Projektitoiminta terävöitynyt aluekehittämisen työkaluna Satoja kehittämisprojekteja, kymmeniä miljoonia euroja ja tuhansia yrityksiä; näillä sanoilla voidaan tiivistää JOSEK Oy:n roolia aluekehittämisessä Joensuun seudulla menneen 15 vuoden ajalta. JOSEK Oy ohjaa ja koordinoi Joensuun seudun elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä etupäässä elinkeino-ohjelmien kautta. Elinkeino-ohjelmia on laadittu seudulle JOSEKin johdolla neljän vuoden välein; tällä hetkellä voimassa oleva Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma koskee vuosia 2014 2017. Elinkeino-ohjelmien sisältö on muuttunut vuosien varrella merkittävästi; ensimmäiset ohjelmat perustuivat pitkälti toimialakohtaisiin painopisteisiin, jonka jälkeen painottui klusteriajattelu. Viimeisimmissä ohjelmissa on puolestaan korostunut eri toimialojen sekä vahvuuksien yhdistäminen, vuorovaikutus sekä eri toimialojen yhteistyö. Elinkeinoohjelmilla on sitoutettu seudun kehittäjäorganisaatioita suuntaamaan resursseja valittuihin yhteisiin painopisteisiin. Seudullista elinkeino-ohjelmaa ja siten aluekehittämistä toteutetaan pitkälti erilaisilla kehittämisprojekteilla. JOSEKin roolina on ollut toisaalta osarahoittaa elinkeino-ohjelmaa toteuttavia projekteja kuntarahalla, toisaalta itse toteuttaa näitä projekteja. Vuosittain JOSEK on rahoittanut kymmeniä projekteja noin miljoonalla eurolla per vuosi ja saanut sitä kautta koottua useamman kymmenen miljoonan euron projektisalkun per elinkeino-ohjelmakausi. Aiemmilla ohjelmakausilla tämä ns. JOSEKin rahoituksen vipukerroin on ollut liki kymmenen, mutta tällä hetkellä käynnissä olevalla EU-rakennerahastokaudella projekteihin edellytetään aiempaa suurempaa kuntarahoitusosuutta. Tämä on luonnollisesti alentanut vipukerrointa. Elinkeino-ohjelmakaudella 2014 2017 tavoitteena on kerroin 7. Koko JOSEKin historian ajan projektien tärkeimpänä tavoitteena on ollut elinkeinoelämän kehittäminen. JOSEKin rahoittamissa ja osin myös itse toteuttamissa projekteissa on ollut mukana tavalla tai toisella tuhansia yrityksiä. Tarkemmin tätä on lähdetty seuraamaan vuonna 2015, jolloin kokosimme ensimmäistä kertaa tietoa rahoittamissamme projekteissa mukana olleista yrityksistä; vuoden toisella vuosipuoliskolla käynnissä olleessa noin 30 projektissa oli mukana yhteensä 831 yritystä, joista Joensuun seudun kunnista 528. Jatkossa tavoitteena on saada projekteista tarkempaa tietoa nimenomaan vaikuttavuuden näkökulmasta; haluamme tietoa siitä, miten yritykset ovat hyötyneet projekteista ja mikä on ollut niiden rooli projektin toteutuksessa. JOSEKin rahoittamissa projekteissa on ollut vuosien saatossa laaja skaala; rahoitusta on myönnetty niin pieniin kertaluonteisiin projekteihin kuin vuosia kestäneisiin, laajoihin eri toimialoja kehittäviin kasvuohjelmiin. Pitkäjänteisiä ja sitä kautta tuloksellisia kasvuohjelmia on rahoitettu ja toteutettu mm. tuotannollisilla aloilla ja hyvinvointisektorilla. Uusimpana kasvuohjelmana on parhaillaan käynnissä oleva matkailun kasvuohjelma. Rahoituskriteeri on ollut kuitenkin joka kerta sama eli projektien on täytynyt toteuttaa kulloinkin voimassa olevaa seudullista elinkeino-ohjelmaa. Menneen 15 vuoden aikana on tapahtunut paljon kehitystä myös JOSEKin itse toteuttamien projektien kytkemisestä muuhun JOSEKin tekemiseen; nyt projektit nähdään työkaluina ja resursseina koko organisaatiossa tehtävää yrityskehittämistä, jonka tavoitteena on tuottaa asiakkaillemme parasta mahdollista palvelua ja ratkaisuja. Vuonna 2015 JOSEK otti yhdeksi uudeksi tavoitteeksi aktivoitumisen kansainvälisessä projektitoiminnassa. Tämä on tarkoittanut konkreettisesti tutustumista ja osaamisen lisäämistä Brysselin ns. suorista EU-ohjelmista sekä kv-projektien valmistelun käynnistämistä. Aiemmin JOSEK on osallistunut kv-projekteihin tapauskohtaisesti kysyttäessä, nyt tavoitteena on olla itse aktiivinen, hakeutua partneriksi seutua hyödyntäviin projekteihin sekä valmistella itse kv-projekteja valikoitujen konsortioiden kanssa. Parhaillaan JOSEK onkin viimeistelemässä ensimmäistä kv-projektia lokakuussa 2016 päättyvään Horizon2020 -ohjelman hakuun. Jarmo Kauppinen varatoimitusjohtaja 6
JOSEK UUTISET 2 / 2016 7
Yhteistyöllä kohti tulevaa Kunnat ovat muutosten edessä tulevan maakuntahallinnon ja sote-uudistuksen myötä. Useassa kunnassa mietitään parhaillaan, millainen kuntien rooli on tulevaisuudessa. Liperin kunnanjohtaja Hannele Mikkasen mielestä muutos tuo mukanaan paljon mahdollisuuksia. Liperissä yhteistyötä eri toimijatahojen kanssa on entisestään lisätty, samoin näkyväksi tekeminen on otettu yhteiseksi asiaksi toimijoiden kanssa. Parhaimmillaan tulevaisuuden kuntastrategia tehdään yhdessä valtuutettujen ja alueella toimivien tahojen elinkeinoelämän, seurakuntien ja yhdistysten edustajien kanssa, eikä kuntastrategia näin ollen ole enää pääsääntöisesti organisaatiolähtöinen. Mikkanen toteaa, että nyt uudistuksia tehtäessä kuntaorganisaatioilla itsellään on mahdollisuus vähentää erilaisia palvelun pullonkauloja, eli hidasteita palveluketjuissaan. Tässä parhaita kokemusasiantuntijoita ovat kuntalaiset, joten yhteistyötä eri tahojen välillä pyritään lisäämään. Moni kunta on herännyt pohtimaan yrittäjäyhteistyötä ja -ystävällisyyttä. Kun yrityksille luodaan onnistuneet puitteet yritystoiminnan harjoittamiseen: tilat, työvoima, osaaminen, ilmapiiri rakennetaan yhdessä elinvoimaisuutta. Yrittäjyyden rinnalla mietitään usein myös asumista. Liperi profiloituu kolmen taajaman, laajan maaseudun, monipuolisen elinkeinorakenteen ja vesistöjen profiililla. Liperissä on monipuolinen elinkeinorakenne: konepajoja, korkean teknologian yrityksiä, palvelualojen yrittäjyyttä sekä elintarvikealan kuin maatilataloudenkin yrityksiä. Mikkasen mielestä yritystoiminta ei ole vain kaupunkikeskusten juttu. Liperissä juuri maaseudulla on tapahtunut viime aikoina useita sukupolvenvaihdoksia yrityksissä ja mm. niiden myötä yritykset ovat kasvattaneet tai kehittäneet yritystoimintaansa seuraavalle tasolle. Kunnan tehtävä on osaltaan edesauttaa ja mahdollistaa yrittäminen myös haja-asutusalueilla, vaikkapa kattavan vesihuollon ja laajakaistan avulla. Vesistöjen ja peltojen äärellä kun ollaan, luovuuteen ja viihtyvyyteen on yrittämisen rinnalla Liperissä tilaa! Liperissä yrittäjäyhdistys, JOSEK ja kunta tekevät tiivistä yhteistyötä. Yhteistyön saralla on syntynyt viime vuosina uusia yhteisiä tekemisen paikkoja. Viimeisin yhteistyön avaus on kunnan alueella toimivien yritysten ja osaamisen näkyväksi tekeminen kunnan ja yrittäjäyhdistyksen viestinnässä. Eri tahojen kanssa tehtävillä kumppanuussopimuksilla ja muulla toiminnalla tuodaan asukkaat lähemmäksi kuntaa ja elinkeinoelämää. Olemme tuoneet Liperin monipuolista yrityskenttää esille muun muassa kansanedustajavierailuilla, erilaissa tapahtumissa ja viestinnässämme, Mikkanen kertoo. Viime kesänä Liperissä järjestetyissä ja televisioonkin kuvatuissa voimamieskisoissa esiteltiin paikallista yrittäjyyttä, elinympäristöä ja aktiviteetteja, kun kilpailijat esiteltiin eri ympäristöissä. Niin kotimaiset kuin kansainvälisetkin kisaajat pääsivät tutustumaan Liperissä muun muassa salaatinviljelyyn, soutamiseen ja pallopelien pelaamiseen paikallisten joukkueiden kanssa. Rekvisiitassa tulivat esille niin kupilkat, Anna-Liisan käsintehdyt karjalanpiirakat ja Juurespakkaamon juurekset. Tämänkin tapahtuman myötä näkyvyyttä sai niin Pohjois-Karjala, Joensuun seutu kuin Liperi, ja taustalla oli paikallinen yritys, Ylämyllyn Energy. Mikkanen toivookin, että eri tahojen yhteistyö sekä kumppanuus tapahtumien toteuttamisessa ja markkinoinnissa olisi jatkossakin aktiivista. Näin teemme yhteistä hyvää koko seudullemme ja maakunnallemme! Teksti Anu Hirvonen 8
JOSEK UUTISET 2 / 2015 2016 Suurien säilytysongelmien ratkaisija Liperiläinen yrittäjä Janne Pakarinen on kehittänyt monipuolista yritystoimintaa 1700-luvulta lähtien suvun kantatilana toimineessa paikassa. Muun muassa muille maatiloille sesonkiluontoisia palveluita tarjonneen Mattilan Koneaseman rinnalle on perustettu veneiden säilytykseen erikoistunut Mattilan Marine. Veneiden säilytys sisältää vesiltä noston ja laskun, telakoinnin sekä pesun. Yrityksen varastointipalvelu on tarkoitettu myös muille talvisäilytystä vaativille tavaroille, kuten asuntovaunuille ja -autoille, moottoripyörille ja vaikka muuttotavaroille. Asiakas saa säilytyksen, huollot sekä puhdistuksen saman katon alta. Mattilan Marinen liikeidea tuli alun perin Jokiaseman yrittäjä Arto Romppaselta. Paikka on veneiden varastointiin täydellinen, sillä ranta on tilan välittömässä läheisyydessä. Veneitä tuodaan talvisäilytykseen myös muista maakunnista asti. Lisäksi Liperin lukuisat kesäasukkaat ovat löytäneet palvelun. Nyt mökinomistajien ei tarvitse huolehtia kuin rakennusten talvikuntoon laitosta, Pakarinen tuumaa. Rannan läheisyyden lisäksi yrityksen valttina ovat joustavat aukioloajat. JOSEKin kanssa Pakarinen on tehnyt vuosien varrella yhteistyötä useampaan otteeseen. Yritys on saanut tukea muun muassa laskelmien teossa ja sparrausapua liiketoiminnan kehittämiseen. Liperissä vallitsee Pakarisen mielestä yritysmyönteinen ilmapiiri. Hän on pistänyt merkille kunnanjohtajan myönteisen ja aidosti kiinnostuneen asenteen kunnassa toimivia yrityksiä kohtaan. Myös yrittäjät näyttävät puhaltavan yhteen hiileen keskenään ja vaikuttamismahdollisuuksia löytyy, Pakarinen iloitsee. Teksti Anu Hirvonen Mat til an Marine Oy TUTUSTU YRITYKSEEN. www.mattilanmarine.com 9
Salaattia suomalaisille Viherkaste Oy viljelee Liperin Ylämyllyllä ruukkusalaatteja ja -yrttejä tukkumyyntiin. Aikaisemmin huoltoasemaa pyörittänyt yrittäjäpariskunta Anja ja Erkki Nylund ostivat liiketoiminnan Kauppapuutarha Lappalainen Oy:ltä. Uusi elämäntyö löytyi JOSEKin Yrityspörssin avulla ja Liperiin juurtunut perhe pystyi työelämän muutoksista huolimatta jäämään paikkakunnalle. Nyt Virherkasteen toimintaa on kehitetty Nylundien toimesta jo miltei kymmenen vuotta. Salaattien ja yrttien viljely ja kasvatus tapahtuu kasvihuoneissa kasvatuskouruissa, eikä kasvatuksessa käytetä kemiallisia torjunta-aineita. Kuusi vuotta sitten yritys siirtyi ympäristöystävälliseen lämmitykseen ja tuottaa lämpöenergian pääasiassa puuhakkeella. Osa energiasta tuotetaan nestekaasulla, josta syntyvä hiilidioksidi käytetään lannoitukseen. Hakelämpö tuotetaan paikallisen yrittäjän toimesta sekä omalla 2015 hankitulla hakelaitoksella. Lämmitysjärjestelmään on liitetty lämpöakku, jolla hakelaitosten käyttöä voidaan tehostaa. Viherkasteen salaatit menevät kauppoihin ympäri Suomea suurten valtakunnallisten kauppaliikkeiden kautta. Lisäksi Viherkasteen tuotteiden jakelua hoitaa Liperin Juurespakkaamo, joka hoitaa jakelun lähialueille lähinnä Pohjois-Karjalassa. Pienessä kunnassa on Nylundien mukaan hyvä yrittää. Kun yritys laajensi, järjestyivät tontti- ja rakennuslupa-asiat vaivattomasti. Kunnan on kuitenkin hyvä huomioida yritysten erilaiset tarpeet, esimerkiksi omakotitaloasujiin verrattuna. Viherkasteella tämä tuli konkreettiseksi, kun puutarhalle suunniteltiin yhdessä kunnan kanssa varajärjestelmää vedenjakeluun. Kunta ja paikallinen yrittäjäyhdistys tekevät Liperissä hyvää yhteistyötä, ja informaatio kulkee puolin ja toisin. Toki osapuolilta vaaditaan myös avoimuutta ja oma-aloitteisuutta ottaa asioista selvää. Viherkasteen yrittäjät ovat toimineet aktiivisesti muun muassa yrittäjäyhdistyksissä ja toimialan järjestössä. Erkki on Kauppapuutarhaliiton hallintoneuvoston puheenjohtaja ja Pohjois-Karjalan yrittäjien työvaliokunnan jäsen, kun taas Anja on vaikuttanut aikaisemmin JOSEKin hallituksen jäsenenä. Aktiivinen omalla alalla toimiminen on tuonut yritykselle myös tunnustusta. Viherkaste palkittiin Kauppapuutarhaliitto toimesta vuoden 2015 Laatutuottajana Suomessa. Palkitsemisen perusteissa todettiin yrityksen kehittyneen ripeästi yhdeksi alan johtavista salaattien tuottajista. Noin kymmenessä vuodessa yritys on yli kolminkertaistanut tuotanto-alansa. Viherkasteen tuotanto kattaa nyt laajasti oman maakuntansa salaattitarpeet, lisäksi tuotannosta suurin osa menee valtakunnalliseen jakeluun. Teksti Anu Hirvonen Kuvat Liperin kunta 10
JOSEK UUTISET 2 / 2016 Viherk aste Oy TUTUSTU YRITYKSEEN. www.viherkaste.fi 11
joensuun seutu Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy [ Sijoita ] [ Kehity ] [ Sijoitu ] BusinessJoensuu.fi Näkökulmia ja informaatiota Joensuun seudun elinkeinoelämästä. Tutustu! SEURAA BUSINESSJOENSUUTA MYÖS FACEBOOKISSA: www.facebook.com/businessjoensuu www.businessjoensuu.fi TIedustelut: Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy, p. 020 721 8770 (vaihde)