Suomen taloustilanne 1) Elintason (bkt/asukas) kasvu 2) Bruttokansantuotteen kehitys 3) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut 4) Inflaatio ja työttömyys Matti Pohjola
1. Elintason (bkt/asukas) kasvu 64 Bkt asukasta kohden (euroa vuoden 21 hinnoin) 64 Bkt tehtyä työtun7a kohden (euroa vuoden 21 hinnoin) 1 1 Tehdyt työtunnit asukasta kohden 32 Keskikasvu 2,3 % vuodessa 32 Keskikasvu 2,4 % vuodessa 1 9 8 16 16 7 8 8 6 5 4 4 4 3 2 2 2 1 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Lähde: Omat laskelmat Tilastokeskuksen historiallisista aikasarjoista Bkt asukasta kohden = bkt tehtyä työtuntia kohden kertaa tehdyt työtunnit asukasta kohden Elintason kasvu on pysähtynyt, koska työn tuottavuuden (= bkt/työtunnit) kasvu on pysähtynyt -- Näin ei ole käynyt koskaan ennen rauhan oloissa Viime vuosina myös työtunnit vähentyneet => talouspolitiikassa yritetään nyt lisätä työllisyyttä
Kansainvälistä elintasovertailua Bkt/asukas, 21, ostovoimakorjattu Bkt/työtunnit, 21, ostovoimakorjattu Tehdyt työtunnit/asukas 5 6 1 1 Yhdysvallat 45 55 Yhdysvallat 1 Ruotsi Ruotsi 5 9 4 Saksa Saksa 45 8 35 Suomi Suomi 4 7 3 35 6 25 3 5 2 25 4 2 Yhdysvallat 15 3 15 Ruotsi 1 1 2 Saksa 5 5 1 Suomi 195 1955 196 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 215 195 1955 196 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 215 195 1955 196 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 215 Suomessa saavutettiin vihdoin saksalainen elintaso noin 1 vuotta sitten Vuoden 21 jälkeen elintasoero on jälleen kasvanut kasvun pysähdyttyä Suomessa Suomessa tehdään paljon töitä asukasta kohden, joten työn määrä ei ole ollut ongelma, mutta nyt työllisyys ja työtunnit supistuvat työllisyysaste alempi kuin esim. Ruotsissa Ongelmana on työn tuottavuus, joka on vertailumaita - jopa koko euroaluetta - pienempi, eikä se ole kasvanut kohta kymmeneen vuoteen Elintason ja tuottavuuden tarkasteluun palataan kurssin puolivälissä. Aloitetaan suhdannetilanteesta
2. Bruttokansantuotteen kehitys Bkt viitevuoden 21 hinnoin, mrd. Bkt:n volyymin vuosimuutos, % Mrd. euroa viitevuoden 21 hinnoin 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 215 22 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8-9 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 215 22 Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito
Tilannekuvan muodostaminen kansantalouden tilinpidon avulla Bruttokansantuote = 1) kansantaloudessa tuotettujen lopputuotteiden arvo 2) yritysten aikaansaamien arvonlisäysten arvo (= lopputuotteet välituotteet) 3) tuotannontekijätulojen summa (palkat + pääomatulot) Kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan taseesta eli huoltotaseesta voidaan laskea kokonnaiskysynnän eri komponenttien vaikutukset kokonaiskysynnän kasvuun Toimialoittaisista arvonlisäyksistä saadaan laskettua eri toimialojen kontribuutiot bruttokansantuotteen kasvuun
Kansantalouden tilinpidon järjestelmä Bruttoarvonlisäys perushintaan = Toimialojen bruttoarvonlisäysten summa tuoteverot - tuotetukipalkkiot + = Bruttokansantuote markkinahintaan = Kulutus + investoinnit + vienti - tuonti Tuotanto- ja tulonmuodostustilit Bruttokansantuote ja tulo; huoltotase http://pxnet2.stat.fi/pxweb/pxweb/fi/statfin/statfin kan vtp/?tablelist=true
Tavaroiden ja palvelujen kokonaistarjonta ja kokonaiskysyntä kansantaloudessa eli huoltotase Kokonaistarjonta Kokonaiskysyntä Kotimainen tuotanto eli bkt, Y + = + + Tuonti, M Kulutus, C + G Investoinnit, I Vienti, X Taloudellinen hyvinvointi syntyy kulutuksesta Vienti on keino maksaa tuonti Bruttokansantuote (bkt) tuotetaan maassa sijaitsevissa yrityksissä ja yhteisöissä hyödyntämällä teknologiaa ja käyttämällä työtä ja pääomaa
Suomen huoltotase vuonna 216 (lähde: Tilastokeskus) Kokonaistarjonta Kokonaiskysyntä Käyvin hinnoin, mrd. euroa Osuus bkt:sta % Määrän muutos, % Bruttokansantuote, P Y Y 215,6 1,9 Tuonti, P M M 78,6 36,5 4,4 Vienti, P X X 76, 35,2 1,3 Yksityinen kulutus, P C C 119,1 55,2 1,8 Julkinen kulutus, P G G 51,7 24, 1,2 Yksityiset investoinnit, P I I 38,6 17,9 7,9 Julkiset investoinnit, P I I 8,6 4, 3,9 Tilastollinen ero,4,2 P Y Y + P M M = P C C + P G G + P I I + P X X => P Y Y = P C C + P G G + P I I + P X X - P M M P Y = bkt:n hinta, Y = sen määrä jne
Kokonaiskysynnän erien kontribuutiot bkt:n kasvuun Edellisen taulukon viimeinen sarake näyttää miten bkt:n ja sen osatekijöiden määrät ovat kasvaneet viime vuonna Periaatteessa kunkin osatekijän kontribuutio bkt:n kasvuun voidaan laskea kertomalla osatekijän volyymin kasvu osatekijän osuudella bkt:sta Y = C + G + I + X M => ΔY = ΔC + ΔG + ΔI + ΔX ΔM => ΔY/Y = (C/Y)ΔC/C + (G/Y)ΔG/G + (I/Y)ΔI/I +(X/Y)ΔX/X (M/Y)ΔM/M = s C ΔC/C + s G ΔG/G + s I ΔI/I +s X ΔX/X s M ΔM/M Käytännössä lasketaan siten, että kunkin kysyntäerän volyymin kasvu kerrotaan sen erän edellisen vuoden nimellisellä bktosuudella s
Kokonaiskysynnän erien kontribuutiot bruttokansantuotteen muutokseen, prosenttiyksikköä 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8-9 Ne/ovien4 Julkiset investoinnit Yksityiset investoinnit (ml. varastojen muutos) Julkiset kulutusmenot Yksityiset kulutusmenot Bru/okansantuote markkinahintaan 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8-9 Lähde: Omat laskelmat kansantalouden tilinpidosta
Kokonaiskysynnän erien kontribuutiot bruttokansantuotteen kumulatiiviseen kasvuun, prosenttiyksikköä 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2-2 Bruokansantuote markkinahintaan Yksityiset kulutusmenot Julkiset kulutusmenot Yksityiset investoinnit (ml. varastojen muutos) Julkiset investoinnit NeovienE -4-6 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Bkt:n kumulatiivisen kasvun laskenta: Lähdetään vuodesta 2 (= ), lisätään vuoden 21 kasvu, saatuun summaan vuoden 22 kasvu jne. Samalla tavoin kaikille bkt:n komponenteille
Mitä opimme? Yksityisen kulutuksen kontribuutio on ollut positiivinen kaikkina muina vuosina paitsi 29 ja 213 Julkisen kulutuksen ja julkisten investointien vaikutus on ollut verrattain vähäinen Eikö elvytyksellä siten ole vaikutusta? Ei suoraan, mutta mahdollisesti kerroinvaikutuksen kautta Nettoviennin (vienti tuonti) kontribuutio on vaihdellut vuodesta toiseen, viime vuosina negatiivinen Eikö vienti olekaan tärkeä suhdannekehityksen selittäjä? Kyllä, mutta investointien kautta Yksityisten investointien vaikutus on ollut suuri Teollisuuden investoinnit ovat riippuvaisia viennistä Kumulatiivinen laskenta paljastaa bkt:n kasvun tulleen kulutuksen kasvusta, nettoviennin kontribuutio on ollut negatiivinen ja investointien lievästi positiivinen eroja kuitenkin jakson sisällä erityisesti nettoviennissä ja investoinneissa
Kokonaiskysynnän ennustaminen yksinkertaisella keynesiläisellä mallilla (peruskurssilta tuttua) Y = C + G + I + X - M Olkoot I ja X eksogeenisia, mallin ulkopuolelta annettuja mutta kulutus ja tuonti määräytyvät tulojen perusteella C = a + c Y M = d + ey Ratkaistaan Y eksogeenisten tekijöiden funktiona => Y = a + cy + G + I + X d e Y => Y = (a-d+g+i+x)/(1-c+e) Ennustetaan G, I ja X ja ratkaistaan Y, C ja M Käytännössä myös investoinnit riippuvat tuloista Pasi Sorjonen kertoo lisää: ennustetaan koko huoltotase
Esimerkki: Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus, kesä 217
Helsingin Sanomat 6.9.217 Taloussanomat 11.9.217
Toimialojen kontribuutiot kansantalouden kokonaistuotannon eli bruttoarvonlisäyksen kasvuun Bruttokansantuote markkinahintaan = bruttoarvonlisäys perushintaan + tuoteverot tuotetukipalkkiot Kansantalouden bruttoarvonlisäys Y muodostuu toimialojen bruttoarvonlisäyksien Y i summana Y = Y 1 + Y 2 + +Y N Bruttoarvonlisäyksen kasvu ΔY = ΔY 1 + ΔY 2 + + ΔY N ΔY/ Y= (Y 1 /Y)ΔY 1 /Y 1 + (Y 2 /Y)ΔY 2 /Y 2 + + (Y N /Y)ΔY N /Y N = s 1 ΔY 1 /Y 1 + s 2 ΔY 2 /Y 2 + + s N ΔY N /Y N Toimialan kontribuutio kasvuun = toimialan osuus s i = Y i /Y arvonlisäyksestä kertaa toimialan arvonlisäyksen määrän kasvu ΔY i /Y i laskennassa painoina käytetään edellisvuoden nimellisiä osuuksia
Toimiala, vuosi 216 Arvonlisäys, mrd. Osuus, % Määrän muutos, % A Maa-, metsä- ja kalatalous 5, 2,7 4,2 B Kaivostoiminta ja louhinta,7,4 2, C Tehdasteollisuus 31,4 16,9 1,8 D Energiahuolto 3,8 2, -9, E Vesi- ja jätehuolto 1,8 1, 4,7 F Rakentaminen 12,7 6,8 4,9 G Kauppa 17,2 9,3 2,8 H Kuljetus ja varastointi 8,9 4,8,1 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 3,2 1,7 1,4 J Informaatio ja viestintä 1,7 5,8 2,4 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 5,2 2,8 -,4 L Kiinteistöalan toiminta 23,9 12,9 1,8 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 9,5 5,1 1,7 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 6,4 3,4 6, O Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus 11,1 6, -1,4 P Koulutus 1,2 5,5,1 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 18,2 9,8,6 R Taiteet, viihde ja virkistys 2,4 1,3 2.2 S Muu palvelutoiminta 3,1 1,7,5 T Kotitalouspalvelut,3,1 11,2 Toimialat yht. eli kansantalouden bruttoarvonlisäys perushintaan 185,5 1, 1,6 Tuoteverot 31, Tuotetukipalkkiot,8 Bruttokansantuote markkinahintaan 215,6 1,9 Keskiväkiluku, 1 henkeä 5 495,3 Bruttokansantuote markkinahintaan asukasta kohden, euroa 39 236
Sektorien kontribuutiot bruttoarvonlisäyksen volyymin vuosikasvuun Kontribuutiot kokonaistuotannon (bruttoarvonlisäys) kasvuun, prosenttiyksikköä 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8-9 -1 Julkisyhteisöjen palvelut Yksityiset palvelut Muu jalostustoiminta Tehdasteollisuus Alkutuotanto BruFoarvonlisäys perushintaan 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8-9 -1 Lähde: Omat laskelmat kansantalouden tilinpidosta
Sektorien kontribuutiot bruttoarvonlisäyksen volyymin kumulatiiviseen kasvuun Bruttoarvonlisäyksen kumulatiivinen kasvu (%) ja sektorien kontribuutiot (prosenttiyksikköä) 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 Bruoarvonlisäys perushintaan Yksityiset palvelut Tehdasteollisuus Muu jalostustoiminta Alkutuotanto Julkisyhteisöjen palvelut 2-2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Lähde: Omat laskelmat kansantalouden tilinpidosta
Tulkintaa Edellä esitettyjen kuvioiden informaatiosisältö on sama. Ne ovat vaihtoehtoisia tapoja kuvata toimialojen/sektorien merkitystä Kumulatiivinen kasvu on muodostettu vuotuisista kasvuvauhdeista lähtemällä vuodesta 2 = ja lisäämällä siihen vuoden 21 kasvu, saatuun summaan vuoden 22 kasvu jne Vuoteen 27 saakka kasvu syntyi tehdasteollisuudessa ja yksityisissä palveluissa (toimialat G-N) Vuonna 28 alkoi tehdasteollisuuden kasvukontribuution romahdus ja vasta viime vuonna se kääntyi kasvuun Yksityiset palvelut pitivät kasvua yllä Julkisten palvelujen kasvukontribuutio on ollut negatiivinen kaiken aikaa vuoden 28 jälkeen Seuraava kuvio näyttää, että 199-luvun lamassa tilanne oli erilainen Tehdasteollisuuden kontribuutio kääntyi nopeaan kasvuun, mutta palvelujen kontribuutio elpyi hitaasti: lama näkyi kotimaisilla markkinoilla
Sektorien kontribuutiot bruttoarvonlisäyksen volyymin kumulatiiviseen kasvuun 199-216 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Bru/oarvonlisäys Yksityisten palvelujen kontribuu@o Tehdasteollisuuden kontribuu@o Julkisten palvelujen kontribuu@o Muun tuotannon kontribuu@o -5-1 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 Lähde: Omat laskelmat kansantalouden tilinpidosta
Tehdasteollisuuden merkitys vähenee meillä ja muualla: Suomessa muutos on ollut raju Tehdasteollisuuden osuus bruttokansantuotteesta, % 3 25 2 15 1 Saksa Suomi Ruotsi Yhdysvallat Euroalue Iso-Britannia 5 199 1995 2 25 21 215 Lähde: Eurostat
3. Talouskasvu ja suhdannevaihtelut Opimme perusteiden kurssilla, että talouskasvu tarkoittaa kansantalouden tavaroiden ja palvelujen tuotantokyvyn kasvua ja että sitä mitataan potentiaalisella bruttokansantuotteella Havaitusta bruttokansantuotteesta on siksi poistettava suhdannevaihtelu
Määritelmä ja mittaaminen (kertausta peruskurssilta) Bkt korkeasuhdanne = positiivinen tuotantokuilu: Y > Y N toteutunut tuotanto Y potentiaalinen tuotanto Y N tuotantokuilu (output gap) matalasuhdanne = negatiivinen tuotantokuilu: Y < Y N Kokonaiskysyntä Y = C+G+I+X-M, potentiaalinen tuotanto Y N = AF(L N,H,K) aika
Mittaamisen ongelma Potentiaalista tuotantoa ei voi havaita Se on jollakin tavoin estimoitava bkt:n havaituista arvoista Kaksi menetelmää: poistetaan suhdannetekijä havaituista arvoista jollakin mekaanisella menetelmällä vaikkapa eksponentiaalisella trendillä (kuten peruskurssilla tehtiin) tai Hodrick-Prescott suotimella, jota tarkastellaan kohta lähemmin käytetään kansantalouden toimintaa kuvaavaa kokonaistaloudellista mallia Suomen Pankin Aino-malli on kehitetty tähän tarkoitukseen
Suhdannevaihtelujen mittaaminen HP eli Hodrick-Prescott suodin (filter) on eräänlainen kaksisuuntainen liukuvan keskiarvon menetelmä ks. esim. http://en.wikipedia.org/wiki/hodrick-prescott_filter Olkoon Y t bkt:n havaittu arvo ja Y N,t sen potentiaalinen arvo HP-suodin hakee muuttujan Y N,t arvot siten, että annetulla λ:n arvolla seuraava lauseke minimoituu: [ ] 2 1 1,,, 1, 2 1, ) ( ) ( ) ( = + = + T t t N t N t N t N T t t N t Y Y Y Y Y Y λ
Hodrick-Prescott -suodin HP-suotimen ensimmäinen termi minimoi potentiaalisen tuotannon Y N,t poikkeaman tuotannon havaitusta arvosta Y t Toinen termi tasoittaa potentiaalisen tuotannon aikauraa minimoimalla peräkkäisten arvojen vaihtelua Mitä suurempi on parametrin λ arvo, sitä tasaisempi potentiaalisen tuotannon aikaura saadaan HP-suotimen voi ladata Exceliin esimerkiksi sivulta: http://wwz.unibas.ch/personendaten/yvanlengwilerunibasch/ eigene-seiten/software/
Sovellus Suomen aineistoon Estimoidaan bkt:n potentiaalinen aikaura HP-suotimella käyttämällä arvoa λ = 1 Vähennetään kunakin vuonna bkt:n toteutuneesta arvosta potentiaalinen arvo, jolloin tuloksena on bkt:n suhdannekomponentti Suhdannekomponentti eli tuotantokuilu = Y t Y N,t esitetään tavanomaisesti prosenttipoikkeamana (Y t Y N,t )/Y N,t
Suomen potentiaalinen bkt ja suhdannevaihtelut, 1975-216 Bkt ja potentiaalinen bkt Tuotantokuilu, %:a potentiaalisesta bkt:sta Mrd. euroa viitevuoden 21 hinnoin 21 2 19 Bkt Poten3aalinen bkt 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 215 22 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 215 22 Lähde: Omat laskelmat kansantalouden tilinpidosta
Tuotantokuilulla mitaten Suomen vuoden 29 taantuma ei ollut syvempi kuin muissa kehittyneissä maissa; edeltävä korkeasuhdanne oli voimakkaampi Suomi on muita suhdanneherkempi; nyt tuotantokuilu vielä negatiivinen Tuotantokuilu, %:a potentiaalisesta bkt:sta 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8 199 1995 2 25 21 215 22 Lähde: IMF World Economic Outlook Database https://www.imf.org/external/pubs/ft/weo/217/1/weodata/index.aspx Saksa Ruotsi Suomi Iso-Britannia Yhdysvallat Vuosi 217 on ennuste. Ruotsi ja Saksa ovat jo korkeasuhdanteessa, USA ja Iso-Britannia potentiaalillaan, Suomi vielä matalasuhdanteessa
4. Inflaatio ja työttömyys Suomen inflaatiovauhti on hidastunut alle euroalueen vauhdin, joka on selvästi alle EKP:n 2 %:n tavoitetason
Työttömyys on kasvussa Taantumassa työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja Tilastokeskuksen lukujen erotus kasvaa, mikä kertoo työttömien työnhakijoiden passivoitumisesta Tilastokeskus: työttömiä oli 237 vuonna 216 TEM: 329 heinäkuun 217 lopussa Työttömyysaste, % 22 2 TEM 18 Tilastokeskus 16 14 12 1 8 6 4 2 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216
Nyt politiikassa puhutaan paljon työllisyydestä ja keinoista kannustaa ottamaan työtä vastaan, koska meillä työllisyysaste on alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa, ongelmana on erityisesti nuorten (25-34-vuotiaat) työllisyysaste Työllisten osuus 15-64-vuotiaasta väestöstä Suomen työllisyysaste ikäryhmittäin, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 45-54 35-44 25-34 15-64 55-64 15-24 1 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216