5. Kansantalouden rakennemuutos Elinkeinorakenteen nopea muutos on jäänyt talouden heikon suhdannekehityksen varjoon. Tässä luennossa sitä tuodaan esiin: 1) Elinkeinorakenteen muutos 186-215 2) Rakennemuutoksen lähteet 3) Kansantalouden nykyinen rakennemuutos a) Tehdasteollisuuden kasvu on romahtanut, mutta yksityiset palvelut pitävät kasvua yllä b) Rakennemuutos tehdasteollisuudesta tietointensiivisiin palveluihin c) Teollisuuden romahdus ei selity työvoimakustannuksilla, vaan ongelma on vaikeampi: kasvun entiset reseptit eivät enää toimi d) Olisiko tulevaisuus tietointensiivisissä palveluissa? Lukemista: verkkosivulla olevat kirjoitukseni 5-1 Elinkeinorakenteen muutos 5-2 Vuosisadan talousmurros Matti Pohjola 1
1) Elinkeinorakenteen muutos 186-215: viennin rakenne Viennin rakenne paljastaa kansantalouden suhteellisen edun - Maa vie ulkomaille niitä tuotteita, joiden valmistuksessa sillä on suhteellinen etu Viennin rakenne (ks. seuraavat kuviot): - 18-luvun alussa maa- ja metsätalouden tuotteita eli viljaa, voita, kalaa, karjaa, tervaa, lautaa ja lankkuja - 18-luvun lopusta alkaen selluloosaa ja paperia - Metalliteollisuuden merkitys kasvanut 195-luvulta alkaen: rauta ja teräs, koneet ja laitteet, henkilöautot - Palvelujen merkitys kasvanut viime vuosikymmeneltä lähtien: tietotekniikka ja erilaiset liike-elämän palvelut Vienti ei itsessään ole talouskasvun lähde, mutta se on pienelle kansantaloudelle hyvä keino osaamisen hyödyntämiseen - Suuret markkinat => suurtuotannon edut voidaan hyödyntää => tehokkuus ja tuottavuus nousevat => elintaso kasvaa Ongelmana on viime vuosina ollut, ettei vienti ole kasvanut - tavaravienti on pudonnut vuoden 26 tasolleen, eikä palveluvientikään ole paljon kasvanut 2
Viennin suhde bruttokansantuotteeseen, % 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Tavarat ja palvelut yhteensä Tavarat Palvelut Tavaraviennin bkt-suhde on supistunut viime vuosina, palvelujen kasvanut => Viennin rakenteesta voi päätellä kansantalouden suhteellisen edun olevan siirtymässä tavaroiden valmistuksesta palvelujen tuottamiseen 186 187 188 189 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito ja Historiasarjat 3
Tavaraviennin rakenne, %-osuudet 1 9 8 7 6 5 Metalliteollisuuden tuo7eet Kemialliset tuo7eet Puu, paperi ja painotuo7eet Muut tavarat Elintarvikkeet Metalliteollisuus on tärkein vientiala => Tekeillä olevassa palkkasopimusten uudessa Suomen mallissa palkankorotukset tehtäneen metallin ehdoin 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 215 Lähde: Tilastokeskus, Suomen tilastollinen vuosikirja 216 4
36 34 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 Korkean teknologian osuus tavaraviennistä on vähentynyt entisestä high tech maasta on tullut low tech Määritelmä: Korkean teknologian tavarat ovat sellaisia, joiden tutkimukseen ja kehittämiseen käytetään vähintään 4 % toimialan liikevaihdosta 8 6 4 2 Yhdysvallat 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 Saksa Ruotsi Suomi Korkeaa teknologiaa - lääketeollisuus - elektroniikkateollisuus = toimialat, joilla T&K-menojen osuus liikevaihdosta on suuri (> 4 % liikevaihdosta) Korkean teknologian suuri osuus 1995-28 selittyy Nokian puhelimilla. Nykyään puolet korkean teknologian viennistä on terveysteknologiaa 5 5
Korkean teknologian osuus tavaraviennistä Euroopan unionissa 215, % => Johtopäätös: Suomi on pudonnut väärään sarjaan! 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Malta Irlan/ Ranska Hollan/ Luxemburg Kypros EU Iso-Britannia Lähde: Eurostat Database Tsekki Viro Unkari Saksa Itävalta Ruotsi Tanska Belgium Latvia Slovakia Puola LieJua Romania Kroa/a Suomi Italia Slovenia Espanja Bulgaria Kreikka Portugali 6
Palveluviennin rakenne, %-osuudet 5 45 4 35 3 Televies.ntä-,.etotekniikkaja.etopalvelut Liike-elämän palvelut 25 Rojal.t ja lisenssimaksut 2 15 1 5 213 214 215 Rakentaminen ja projek.toimitukset Muut palvelut Huom: Palvelujen viennin tilastointi uudistettiin 213, vertailukelpoisia tietoja ei siksi ole aiemmilta vuosilta Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito 7
Rakennemuutos näkyy viennissä: palvelujen osuus viennistä on 3 % -- palveluvienti on korkeaa teknologiaa, tavaravienti suhteellisen alhaista teknologiaa Viennin arvo 215: 76,6 mrd. Tavaroiden vien+: Paperi ja pahvi 7,3 Rauta ja teräs 3,9 Öljyjalosteet 3,5 Eri toimialojen erikoiskoneet 3,5 Sähkökoneet ja -laigeet 3,1 YleiskäyGöiset teolliset koneet ja laigeet 3, MooGoriajoneuvot 2,7 Muut metallit 2,1 Voimakoneet ja moogorit 2, Paperimassa 1,8 54,1 mrd. Palvelujen vien+: 22,5 mrd. Tietotekniikkapalvelut 7, Tekniset, kaupankäynnin ja muut liike-elämän palvelut 2,6 Rakentaminen ulkomailla 1,9 Tutkimus- ja kehigämistoiminnan tulosten käygölisenssit 1,8 Yritysten ja liikkeenjohdon konsultoin+palvelut 1, Palvelujen osuus viennin arvosta on 3 %, sama kuin Ruotsissa 8
Ongelma: Vienti on kasvanut heikosti Vienti viitevuoden 21 hinnoin (milj. ) 9 8 7 Tavaroiden ja palvelujen vien9 Tavaroiden vien9 Palveluiden vien9 6 5 4 3 2 1 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 215 22 Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito 9
Elinkeinorakenteen muutos 186-216: toimialarakenne 18-luvulla Suomi oli maatalousvaltainen maa - alkutuotannon eli maa-, metsä- ja kalatalouden osuus kokonaistuotannosta oli yli puolet Maamme teollistui 19-luvun alkupuoliskolla - koko teollisuuden osuus tuotannosta kasvoi 1:stä 3:een prosenttiin - Koko teollisuus = kaivostoiminta ja louhinta + tehdasteollisuus + energiahuolto + vesi- ja jätehuolto Palveluyhteiskunnaksi Suomi muuttui jo 197-luvulla - palvelujen tuotanto muodosti yli puolet bruttoarvonlisäyksestä Nyt käynnissä oleva rakennemuutos - Koko teollisuuden osuus bruttoarvonlisäyksestä on pudonnut 3:stä 2:een prosenttiin 15 vuodessa. - Osuuden vastaavan suuruinen kasvattaminen kesti aikanaan 4 vuotta, 191-luvulta 195-luvulle. - Vuoden 27 jälkeen tehdasteollisuuden osuus kokonaistuotannosta on supistunut 25 prosentista 17 prosenttiin. - Tämä vastaa tavaraviennin bkt-osuuden supistumista, koska tavaravienti on teollisuuden tehdastuotteita. Toisaalta palvelujen osuus on noussut sekä 1 kokonaistuotannossa että viennissä.
Elinkeinorakenne: päätoimialojen osuudet bruttoarvonlisäyksestä, % 75 7 65 6 55 Alkutuotanto Koko teollisuus Tehdasteollisuus Rakentaminen Palvelut 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 186 187 188 189 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito ja Historiasarjat 11
Elinkeinorakenteen muutos ja talouskasvu 186-215 Elinkeinorakenteen muutos ensin alkutuotannosta teollisuuteen ja myöhemmin teollisuudesta palveluihin näkyy myös talouskasvussa (ks. seuraavat kuviot) - Teollistumisen myötä kokonaistuotannon kasvuvauhti kiihtyi 18-luvun puolivälistä 195- ja 196-luvuille saakka - Alkutuotannon merkitys talouskasvussa väheni kaiken aikaa ja hiipui kokonaan 196-luvulle tultaessa. - Teollisuuden merkitys vastaavasti kasvoi 192-luvulta alkaen ja säilyi suurena vuosituhannen vaihteeseen saakka sen kontribuutio kokonaistuotannon kasvuvauhtiin oli kaiken aikaa oli 1 2 prosenttiyksikköä 193-lukua lukuun ottamatta. - 21-luvulla tehdasteollisuuden tuotanto on supistunut, ja sen myötä myös kansantalouden kokonaistuotanto on vähentynyt - Näin ei ole käynyt koskaan aiemmin Muita pienempänä toimialana rakentamisen vaikutus talouskasvuun on ollut päätoimialoista selvästi vähäisin - Sodan jälkeisen jälleenrakennuksen vuosikymmeninä 194- ja 195- luvuilla sen kontribuutio kasvuun oli suurempi kuin muina aikoina 12
Palvelujen merkitys talouskasvussa on ollut kaikkein suurin - Tämä käy ilmi erityisen selvästi kokonaistuotannon kumulatiivista kasvua esittävästä kuviosta - Peräti 45 prosenttia kaikesta kasvusta vuoden 186 jälkeen on syntynyt palvelualoilla. Teollisuuden osuus on 35, alkutuotannon 14 ja rakentamisen 6 prosenttia - Palvelut ovat säilyttäneet suhteellisen merkityksensä ja ovat ylläpitäneet kansantalouden kasvua kaiken aikaa, myös viime vuosina Yhteenveto - Suomi teollistui ja talouskasvu kiihtyi itsenäisyytemme ensimmäisten viiden vuosikymmenen ajan. - Kasvu on sen jälkeen hidastunut, ja nyt se on pysähtynyt kokonaan, kun teollisuuden arvonlisäys on romahtanut. - Palvelut ovat ylläpitäneet kasvua kaiken aikaa, mutta niiden vaikutus ei ole ollut riittävän suuri nostamaan koko kansantaloutta uudelle kasvu-uralle. - Miten Suomen käy seuraavina vuosikymmeninä? Jääkö kasvu pysyvästi heikoksi, uudistuuko teollisuus vai vahvistuuko palvelujen vaikutus kasvuun? 13
Bruttoarvonlisäyksen volyymin kasvu, %, ja päätoimialojen kontribuutiot, %-yksikköä, eri vuosikymmeninä Toimialan kasvukontribuutio = toimialan osuus kansantalouden bruttoarvonlisäyksestä x toimialan bruttoarvonlisäyksen volyymin kasvu 5, 4,5 4, 3,5 Palvelut Rakentaminen Koko teollisuus Alkutuotanto Bru@oarvonlisäys 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, -,5-1, 186 187 188 189 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 Lähde: Omat laskelmat, Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito ja Historiasarjat 14
Bruttoarvonlisäyksen volyymin kumulatiivinen kasvu, %, ja päätoimialojen kontribuutiot, %-yksikköä 44 42 Bruoarvonlisäys 4 Palvelut 38 36 Koko teollisuus 34 Alkutuotanto 32 Rakentaminen 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2-2 186 187 188 189 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Lähde: Omat laskelmat, Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito ja Historiasarjat 15
2) Rakennemuutoksen lähteet Talouskasvu syntyy työn tuottavuuden kasvusta, jonka tärkein lähde on uudet ideat eli teknologian kehitys - johon perehdymme tarkemmin kurssin toisella jaksolla Työn tuottavuuden kasvu => kotitalouksin eli kuluttajien tulojen kasvu Kuluttajat puolestaan määräävät kasvun suunnan eli sen millä toimialoilla tuotanto kasvaa - Tulojen kasvaessa lisääntyy niiden tuotteiden kysyntä, joiden tulojousto on suuri - esimerkiksi teollisuustuoteet 1 vuotta sitten ja terveyspalvelut nyt - Hintojen laskiessa kasvaa niiden tuotteiden kysyntä, joiden hintajousto on itseisarvoltaan suuri eli joiden kysyntä on hinnan suhteen joustavaa Rakennemuutos: maatalous => teollisuus => palvelut 16
Kysynnän ja liikevaihdon/arvonlisäyksen välinen yhteys Hinta, P Uusien tuotteiden kysyntä on joustavaa: P laskee => myyntitulot PQ kasvat Kysyntäkäyrä Vanhojen tuotteiden kysyntä on joustamatonta: P laskee => myyntitulot PQ laskevat Määrä, Q 17
Lähde: Jones, The Facts of Economic Growth, Handbook of Macroeconomics 216 18
3) Kansantalouden nykyinen rakennemuutos Kertausta luennosta 1 Suomen taloustilanne: - Suomen kansantalous kasvoi muuta euroaluetta paremmin ja Ruotsin tahtia vuoteen 28 saakka - Vuoden 29 taantumasta noustiin ensin Saksan ja Ruotsin tavoin, mutta uuteen taantumaan jouduttiin 212, josta ei olla vieläkään toivuttu - Toimialojen kasvukontribuutioiden tarkastelusta opimme ongelmien johtuvan tehdasteollisuuden romahduksesta jota tarkastellaan tässä luennossa lähemmin - Kysyntäpuolella ongelmat ovat näkyneet nettoviennin ja investointien kasvuvaikutusten hiipumisena - Suomen hallituksen talouspolitiikan linjana on palauttaa tehdasteollisuuden kasvu hintakilpailukyvyn kohentamisen (= palkkojen alentamisen) kautta, mikä lisää vientiä, investointeja ja aikanaan myös tuloja ja kulutusta - Mutta toimiiko tämä politiikka, jos tehdasteollisuuden ongelmat eivät johdu palkoista, vaan ovat rakenteellisia? => Kiky-sopimukseen pitää suhtautua realistisesti Onneksi koko kansantalous ole ongelmissa - sillä korkean teknologian palvelut (mm. informaatio ja viestintä) ovat vahvassa kasvussa 19
3 a) Tehdasteollisuuden kasvu on romahtanut, mutta yksityiset palvelut pitävät kasvua yllä Seuraavat kuviot esittävät koko kansantalouden, sen sektorien ja tärkeimpien toimialojen kokonaistuotannon kehityksen neljännesvuosittain ajanjaksolla 199-217 mitataan bruttoarvonlisäyksellä viitevuoden 21 hinnoin (miljoonaa euroa) Havainnot: Kansantalouden kokonaistuotanto on nyt samalla tasolla kuin vuoden 27 alussa mutta siis pienempi kuin vuonna 28 Tehdasteollisuuden tuotanto on pudonnut vuoden 24 tasolle ja on nyt 25 % pienempi kuin huippuvuonna 27 sähkö- ja elektroniikkateollisuus sekä muu metalliteollisuus ovat romahtaneet metsäteollisuus ei enää supistu, mutta ei kasvakaan kemianteollisuuden (= öljynjalostus, kemikaalit, lääketeollisuus, kumi- ja muovituotteet) tuotanto on hieman korkeampi kuin 28 Yksityiset palvelut ovat ylläpitäneet talouskasvua erityisesti informaatio ja viestintä, joka kasvaa voimakkaasti Informaatio ja viestintä on bruttoarvonlisäykseltään jo kaksi kertaa metsäteollisuuden kokoinen ja kaksi kolmasosaa metalliteollisuudesta (= sähkö ja elektroniikka sekä muu metalliteollisuus) kansantaloutemme uusi vahvuus Myös ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta eli liike-elämän palvelut kasvavat 2
Kansantalouden ja sen sektoreiden bruttoarvonlisäykset neljännesvuosittain (viitevuoden 21 hinnoin milj. ) 46 44 42 4 38 36 34 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 218 Arvonlisäys yhteensä Yksityiset palvelut Julkisyhteisöjen palvelut Tehdasteollisuus Rakentaminen Energiahuolto: vesi- ja jätehuolto Alkutuotanto Tehdasteollisuus on supistunut vuodesta 27/28 alkaen Yksityiset palvelut ovat kasvaneet kaiken aikaa Nämä trendit kumonneet toisensa Bruttoarvonlisäys on jäänyt alkuvuoden 27 tasolle Sama asia näytettiin aiemmin kasvukontribuutioiden avulla (luento 1, dia 19) 21
Tehdasteollisuuden toimialoja Yksityisiä palvelualoja 4 5 4 3 5 Metalliteollisuus pl. sähkö- ja elektroniikkateollisuus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Kemianteollisuus Metsäteollisuus 4 5 4 3 5 Kauppa Amma1llinen, 1eteellinen ja tekninen toiminta: hallinto- ja tukipalvelut Informaa1o ja vies1ntä Liikenne Rahoitus- ja vakuutustoiminta 3 3 2 5 2 5 2 2 1 5 1 5 1 1 5 5 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 218 22 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 218
Valtaosa kokonaistuotannon kumulatiivisesta kasvusta on syntynyt tehdasteollisuudessa ja yksityisissä palveluissa, mutta nyt teollisuuden kontribuutio on supistunut (luento 1, dia 19) Toimialan kontribuutio = osuus bruttoarvonlisäyksestä bruttoarvonlisäyksen volyymin kasvu 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 Bruoarvonlisäys perushintaan Yksityiset palvelut Tehdasteollisuus Muu jalostustoiminta Alkutuotanto Julkisyhteisöjen palvelut 2-2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 23
3 b) Rakennemuutos tehdasteollisuudesta tietointensiivisiin markkinapalveluihin Tietointensiiviset markkinapalvelut = hinnoitellaan markkinoilla; tuottavat tietoa ja/tai käyttävät muita enemmän koulutettua työvoimaa = informaatio ja viestintä; ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; rahoitus ja vakuutus 3 Tehdasteollisuuden osuus kansantalouden bruttoarvonlisäyksestä, % Tietointensiivisten markkinapalvelujen osuus, % 3 25 25 2 Saksa 2 Iso-Britannia Suomi Ruotsi 15 Ruotsi Yhdysvallat 15 Yhdysvallat Euroalue 1 Euroalue Iso-Britannia 1 Saksa Suomi 5 5 199 1995 2 25 21 215 199 1995 2 25 21 215 24
Talouskasvun vertailua (luento, dia 11) 15 145 14 135 13 125 Bkt:n volyymi-indeksi neljännesvuosittain, 2 = 1 Ruotsi Yhdysvallat Suomi Saksa Euroalue Tanska Italia Ruotsin kasvu on ollut Suomea selvästi parempaa 12 115 11 15 1 95 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 25
Ruotsin Suomea parempi kasvu on syntynyt palveluista: Bruttoarvonlisäyksen kumulatiivinen kasvu ja toimialojen kontribuutiot 21-215, % 32 Suomi 32 Ruotsi 3 3 28 28 26 26 24 22 Koko kansantalouden bru:oarvonlisäys 24 22 Koko kansantalouden bru:oarvonlisäys 2 Tehdateollisuuden kontribuuao 2 Tehdateollisuuden kontribuuao 18 16 Markkinapalvelujen kontribuuao 18 16 Markkinapalvelujen kontribuuao 14 12 josta Aetointensiivisten palvelujen kontribuuao 14 12 josta Aetointensiivisten palvelujen kontribuuao 1 8 6 ja muiden markkinapalvelujen kontribuuao Muun kansantalouden kontribuuao 1 8 6 ja muiden markkinapalvelujen kontribuuao Muun kansantalouden kontribuuao 4 4 2 2-2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215-2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 26
Helsinki-Uusimaa on pitänyt kasvua yllä, muu Suomi on taantunut Bruttoarvonlisäyksen kumulatiivinen kasvu ja suuralueiden kontribuutiot, % 22 2 18 16 14 12 1 8 6 KOKO SUOMI Helsinki-Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi Ahvenanmaa 4 2-2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 27
Talouskasvu ja rakennemuutos Helsinki-Uusimaa -alueella Bruttoarvonlisäyksen kumulatiivinen kasvu ja sektoreiden kontribuutiot, % 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 Bruoarvonlisäyksen kasvu Markkinapalvelujen kontribuuao josta Aetointensiivisten palvelujen kontribuuao Muun talouden kontribuuao Tehdasteollisuuden kontribuuao 2-2 221222324252627282921211212213214 28
Talouskasvun alueellisten erojen lisääntyminen selittää monia aikamme ilmiöitä, mm. brexitin Lähde: Andrew Haldane, Whose recovery?, Bank of England, Speech 3 June 216 29
3 c) Tehdasteollisuuden romahdus ei selity työvoimakustannuksilla, vaan ongelma on vaikeampi: kasvun entiset reseptit eivät enää toimi Mediassa, poliitikkojen ja etujärjestöjen kannanotoissa kansantalouden ongelmien syyksi esitetään usein, että Suomen tehdasteollisuuden palkat ovat liian korkeat Seuraavat kuviot näyttävät kuitenkin, ettei syy voi olla näin yksinkertainen, vaan ongelma on vaikeampi Tehdasteollisuuden bruttoarvonlisäys kasvoi voimakkaasti mutta työvoimakustannukset maltillisesti vuosina 25-27 Vaikka palkat Suomessa ovat nousseet nopeammin kuin esimerkiksi Saksassa, ovat ne tasoltaan vielä alhaisemmat. Suomi eroaa muista maista siten, että arvonlisäys on romahtanut, muualla se on kasvanut Tästä ei tietenkään seuraa, etteikö palkankorotuksista luopuminen olisi järkevää, jos vaihtoehtona on irtisanomiset Reaalipalkat ovat Suomessa laskeneet jo 2-3 vuotta, mutta ongelmana on, ettei työn tuottavuus ole kasvanut 3
Kilpailukyvyn ongelma: palkat vai tuottavuus? (kertausta peruskurssilta) Suomessa on viime aikoina keskusteltu paljon palkoista, tuottavuudesta ja kilpailukyvystä Kokoomuksen Sari Sairaanhoitajalle (vuonna 27) antamasta palkkalupauksesta alkoi palkkakierre nousevin korotuksin. Se vei Suomen kilpailukyvyn. Juha Akkanen, HS pääkirjoitus 19.1.214 On esitetty, että kansantalouden kilpailukyvyn parantamiseksi pitäisi palkkoja alentaa On kuitenkin varsin helppo näyttää, etteivät Suomen kansantalouden ongelmat johdu korkeista palkoista, eikä ongelmien ratkaisu ole siksi niin yksinkertainen 31 31
Tehdasteollisuuden bruttoarvonlisäys ja työvoimakustannukset 45 Suomi Ruotsi Saksa 65 65 4 6 55 6 55 35 5 5 3 25 Arvonlisäys (PY) 45 4 35 45 4 35 2 3 3 15 1 5 Työvoimakustannukset (wl) 25 2 15 1 5 25 2 15 1 5 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 211 213 215 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 211 213 215 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 211 213 215 Bruttoarvonlisäys käytetään: - työvoimakustannuksiin - pääomakorvauksiin ja poistoihin => Tuotannon kannattavuutta voi arvioida epäsuorasti työvoimakustannusten osuudella bruttoarvonlisäyksestä (= reaalinen yksikkötyökustannus = wl/py, w = palkka, Y = työllisyys, P = arvonlisäyksen eli tuotteen hinta, Y = arvonlisäys) 32
Reaaliset yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset/bruttoarvonlisäys (wl/py) = reaalipalkka/työn tuottavuus ((w/p)/(y/l)) 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1995 2 25 21 215 Saksa Suomi Ruotsi Suomen hintakilpailukyky on heikentynyt bruttoarvonlisäyksen supistumisen eli työn tuottavuuden alenemisen vuoksi 33
Reaalipalkka (w/p) ja työn tuottavuus (Y/L) Suomessa, indeksejä 1997= 1: Reaalipalkat ovat laskeneet jo usean vuoden ajan Koko kansantalous Tehdasteollisuus 1,5 2,1 1,45 Bruoarvonlisäys 2, Työn tuo4avuus 1,4 1,35 Reaalipalkka Työn tuoavuus 1,9 1,8 Reaalipalkka Bru4oarvonlisäys 1,3 1,7 1,25 1,2 1,6 1,5 1,4 1,15 1,3 1,1 1,2 1,5 1,1 1, 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 1, 199719981999221222324252627282921211212213214215216 34
Koska arvonlisäys syntyy teknologiasta eli resepteistä tiedosta, ideoista ja osaamisesta, ongelmana on, etteivät perinteiset reseptit enää toimi Raaka-aineet, välituotteet ja palvelut Teknologia - tieto, ideat, osaaminen Arvonlisäys = lopputuotteiden arvo raaka-aineiden, välituotteiden ja palvelujen arvo Tuotteet - tavarat ja palvelut Arvonlisäys Y = A F(K,H,L) 35 35
3 d) Olisiko tulevaisuus tietointensiivissä palveluissa? Suomen vaurastuminen on perustunut maailmantalouden pitkäaikaisten muutosvoimien industrialismin ja nationalismin hyödyntämiseen Ongelmana on nyt tehdasteollisuuden arvonlisäyksen eli jalostusarvon romahtaminen eikä perinteinen tehdasteollisuus toimi enää talouskasvun ajurina meillä eikä muualla Koko kansantalous ei kuitenkaan ole taantumassa, sillä yksityinen palvelutuotanto erityisesti informaatio ja viestintä on pitänyt kasvu yllä Käynnissä on rakennemuutos tehdasteollisuudesta tietointensiivisiin palveluihin Olisiko kasvun ja hyvinvoinnin tulevaisuus siis näissa palveluissa, jotka ovat paljolti digitoitavissa? Asiaan palataan kurssin jälkimmäisellä jaksolla 36