SÄÄSTÖPANKKI OPTIA PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2017 Valtakunnallisen Säästöpankkiryhmän suurimman pankin eli Säästöpankki Optian asiakasmäärä ja luotonanto kasvoivat Tiedote, julkaisuvapaa 14.8.2017 Lisätietoja antaa Kalevi Hilli, toimitusjohtaja, kalevi.hilli@saastopankki.fi, 040 551 1402
Sisällysluettelo Toimitusjohtajan katsaus... 2 Säästöpankkiryhmä ja Säästöpankkien yhteenliittymä... 3 Toimintaympäristön kuvaus: Globaali talousnäkymä... 3 Korkoympäristö... 3 Sijoitusmarkkinat... 3 Suomen taloustilanne... 4 Asuntomarkkinat Suomessa... 4 Tammi-kesäkuun tuloskatsaus... 4 Vakavaraisuus ja riskiasema... 5 Olennaiset tapahtumat puolivuosikatsauspäivän jälkeen... 5 Loppuvuoden näkymät... 5 Tuloslaskelma... 6 Tase... 7 Johdannaissopimukset... 8 Vakuudet ja vastuusitoumukset... 8 Vakavaraisuuslaskennan pääerät... 9 SÄÄSTÖPANKKI OPTIA PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2017 Valtakunnallisen Säästöpankkiryhmän suurimman pankin eli Säästöpankki Optian asiakasmäärä ja luotonanto kasvoivat KESKEISET AVAINLUVUT: Vakavaraisuussuhde, %: 23,36 % (22,93 %) Liikevoitto (1 meur): 5,6 (9,0) Koko luotonanto (1 meur): 1 262,9 (1 162,7), josta välitettyjä luottoja 266,7 (132,3) Tase (1 meur): 1 408,1 (1 458,1) Oma pääoma ja varaukset (1 meur): 210,3 (201,9) Kulu-tuotto suhde: 60,5 % (53,2 %) (suluissa olevat luvut ovat vertailukaudelta 1.1.-30.6.2016) Toimitusjohtaja Kalevi Hillin katsaus liiketoiminnan myönteisestä kehittymisestä Asiakaslähtöinen palvelumallimme saa parhaan mahdollisen kiitoksen. Olemme saaneet yli 3 000 uutta asiakasta viimeisen puolen vuoden aikana. Kokonaisasiakasmäärämme on lähes 76 000. Tammi-kesäkuussa Säästöpankki Optian asiakkaiden antama nettosuositteluindeksi NPS oli 79,0. Kiitämme uusia ja nykyisiä asiakkaitamme luottamuksesta toimintaamme kohtaan. Asiakasmäärän lisäys näkyy kaikkien liiketoiminta-alueiden tavoitteiden mukaisena tasaisena kasvuna. Luottojen kysyntä on ollut vahvaa erityisesti toimialueemme isommissa kaupungeissa. Koko luotonanto sisältäen välitetyt luotot olivat kesäkuun lopussa 1 262,9 miljoonaa euroa. Luottojen kasvu 12 kuukauden aikana oli 8,6 %, joka on strategiamme mukaista. Säästöpankki Optian vakavaraisuus on erittäin vahvalla tasolla 23,36 %. Asiakaspalvelun kehittäminen näkyy vahvasti toiminnassamme. Laajensimme palveluaikojamme 3.4. alkaen kaikissa konttoreissamme, jonka myötä palvelemme asiakkaitamme ajanvarauksella myös aamu- ja ilta-aikaan. Säästöpankkien omistama Säästöpankkipalvelut Oy:n puhelin- ja verkkopalvelupalveluiden palveluajat laajenivat 1.6. alkaen klo 22.00 asti. Joensuussa Kiinteistönvälityspalvelu Sp-Koti Oy muutti samaan kiinteistöön Säästöpankki Optian kanssa vuoden alussa. Ylä-Savon pienemmillä paikkakunnillamme eli Rautavaaralla, Sonkajärvellä, Varpaisjärvellä ja Vieremällä konttoreiden aukioloja supistettiin 5.6. alkaen. Kyseisillä paikkakunnilla asiakkaidemme taloudellinen aktiviteetti oli muuttunut sekä kassapalveluiden että lainarahoituksen osalta. Tarve päivittäisille kassapalveluille oli jatkuvasti vähäisempi. Asiakkaat asioivat entistä enemmän sähköisiä väyliä sekä puhelinkanavaa pitkin. Asiakaspalvelun kehittäminen näkyy myös liiketoiminnan keskeisissä tunnusluvuissa. Liiketoimintakulut kasvoivat 1,0 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavaan kauteen verrattuna ja olivat 9,8 miljoonaa euroa (8,8). Liiketoimintakuluja kasvattivat panostukset kehittämishankkeisiin, joita valtakunnallinen Säästöpankkiryhmä suuntaa asiakaspalvelun kehittämiseen. Liikevoitto oli 5,6 miljoonaa euroa (9,0). Liikevoitto laski kahdesta syystä. Liiketoimintakulujen kasvun lisäksi luottotappioiden käsittelyiden laskentaperusteet muuttuivat Säästöpankkiryhmässä. Pankin luottokannan riskeissä ei ole kuitenkaan tapahtunut muutoksia. Korkokate aleni 9,2 % edellisen vuoden vastaavaan kauteen verrattuna. Korkokatteen alenemiseen vaikutti alhaisena pysyttelevä korkotaso, taseen korkosuojaustuottojen asteittainen aleneminen sekä asuntorahoituksen ohjaaminen Kiinnitysluottopankin taseeseen. Asuntorahoituksen ohjaaminen Kiinnitysluottopankin taseeseen pienensi pankin tasetta vertailukaudesta 3,4 % ja oli 1 408,1 miljoonaa euroa (1 458,1). Säästöpankki Optia harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja. Omasta taseesta myönnettyjen luottojen ja vastaanotettujen talletusten lisäksi pankki välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita ja palveluja. Näitä ovat mm. kiinnitysluotot, sijoitus- ja omaisuudenhoitopalvelut sekä vakuutukset. Säästöpankki Optialla on yhteensä 17 toimipistettä, Iisalmessa, Joensuussa, Jyväskylässä, Kajaanissa, Kiuruvedellä, Kuopiossa, Kuusamossa, Lapinlahdella, Oulussa, Kempeleessä, Pyhäsalmessa, Rautavaaralla, Rovaniemellä, Sonkajärvellä, Torniossa, Varpaisjärvellä ja Vieremällä. Säästöpankki Optian palveluksessa on 154 toimihenkilöä. Säästöpankki Optia on Säästöpankkiryhmän suurin pankki. Säästöpankkiryhmään kuuluu 23 pankkia, 150 konttoria ja asiakkaita on 470 000. Kasvun myötä palkkiotuotot ovat kasvaneet samassa suhteessa. Palkkiotuotot olivat 7,5 miljoonaa euroa (6,5). 2
Säästöpankkiryhmä ja Säästöpankkien yhteenliittymä Säästöpankki Optia kuuluu Säästöpankkiryhmään ja Säästöpankkien yhteenliittymään. Pankin tilinpäätös yhdistellään Säästöpankkiryhmän yhdistettyyn tilinpäätökseen. Säästöpankkiryhmä on Suomen vanhin pankkiryhmä, joka koostuu Säästöpankkien yhteenliittymän muodostaneista Säästöpankeista, keskusyhteisönä toimivasta Säästöpankkiliitosta sekä Säästöpankkien yhdessä omistamista tytär- ja osakkuusyhtiöistä. Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat yhteisöt muodostavat yhteenliittymästä annetussa laissa määritellyn taloudellisen koko-naisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat Yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto osk, 23 Säästöpankkia, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj, Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj sekä edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset ja Sp-Rahastoyhtiö Oy sekä Säästöpankkipalvelut Oy. Säästöpankkiryhmän laajuus eroaa Säästöpankkien yhteenliittymän laajuudesta siinä, että Säästöpankkiryhmään kuuluu myös muita yhteisöjä kuin luotto- ja rahoituslaitoksia tai palvelu-yrityksiä. Näistä merkittävimmät ovat Sp-Henkivakuutus Oy sekä Sp-Koti Oy. Säästöpankkiryhmän rakenteesta löytyy lisätietoa sivulta saastopankki.fi/saastopankkiryhma. Toimintaympäristön kuvaus Globaali talousnäkymä Vuoden 2017 alkupuoliskolla globaalin talouden kasvunäkymät paranivat merkittävästi. Kasvunäkymien parantuminen oli hyvin laaja-alaista. Eurooppa ja kehittyvät talouden ovat kiihdyttäneet kasvuaan ja ottaneet kiinni Yhdysvaltoja. Kehittyvien talouksien näkymät ovat vakautuneet viime vuosista ja sijoittajien usko kehittyvien markkinoiden osalta on vahvistunut. Erityisesti Kiinan talouden hallittu kehityskulku on tukenut globaalia talouskasvua ja kauppaa. Sijoitusmarkkinoiden näkökulmasta Kiinan talouteen liittyvät riskit ovat olleet huomion kohteena ja tältä osin odotuksiin nähden positiivinen kehitys on tukenut sijoitustuottoja. Yhdysvalloissa talouskasvu on saavuttamassa meneillään olevan syklin lakipisteen lähivuosina ja on jo nähtävissä merkkejä siitä, että voimakkain kasvu olisi takana päin. Maailman talouskasvu tulee nousemaan yli 3 prosentin tasolle mahdollisesti jo ensi vuonna. On kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että talouskasvu tulisi saavuttamaan finanssikriisiä edeltävän tason. Euroopassa nähty talouskasvun nousu on kiihtynyt ja merkille pantavaa on myös teollisuuden näkymien elpyminen. Työmarkkinoiden vuonna 2013 käynnistynyt elpyminen on jatkunut ja työttömyysaste on laskenut euroalueella 9,3 prosentin tasolle. Teollisuus-tuotannon ja bruttokansantuotteen kasvu jatkuivat vakaina vuoden 2017 alkupuoliskolla. Kapasiteetin käyttöaste on noussut korkeimmalle tasolle sitten finanssikriisin ja tämä heijastelee teollisuuden luottamusindikaattoreiden vahvaa nousua. Kotitalouksien tilanne vahvistui ja kuluttajien luottamus on noussut voimakasta vauhtia. Alhainen korkotaso ja energianhinta kasvattavat kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja. Myös asuntojen hintojen nousu ja sijoitusmarkkinoiden suotuisa kehitys ovat vahvistaneet kotitalouksien luottamusta tulevaisuuteen. Euroopan keskuspankki valmistautuu rahapolitiikan asteittaiseen kiristämiseen. Muutokset rahapolitiikassa tullaan toteuttamaan asteittain pitkällä aikavälillä, sillä inflaatio-odotukset ovat edelleen alhaisella tasolla eikä toteutunut inflaatio ole noussut odotettua vauhtia. Euroopassa poliittisten riskien merkitys korostui useiden vaalien vuoksi. Ranskan presidentinvaalien tulos kuitenkin oli markkinoille suosiollinen ja vakautti odotuksia Euroopan unionin tulevaisuudesta. Isossa-Britanniassa järjestetyt parlamenttivaalit olivat istuvalle hallituspuolueelle pettymys. Tämä osaltaan voi vaikeuttaa Brexit-neuvottelujen etenemistä tänä ja ensi vuonna. Yhdysvalloissa talouden kasvusykli on jatkunut jo ennätyksellisen pitkään ja vuoden 2017 alkupuoliskolla on ollut jo nähtävissä hidastumisen merkkejä. Työmarkkinoiden tila Yhdysvalloissa on poikkeuksellisen hyvä ja työttömyysaste on laskenut historiallisesti tarkasteltuna alhaiselle 4,3 prosentin tasolle. Kuitenkin uusien työpaikkojen syntyminen on hidastunut. Myös yritysten tuloskasvu Yhdysvalloissa on hidastunut, vaikkakin on edelleen hyvällä tasolla. Alhainen korkotaso ja palkkainflaatio tukevat yritysten tulos-marginaaleja. Teollisuustuotanto jatkaa kasvuaan ja globaalin talouden kasvu näkyy kapasiteetin käyttöasteen nousuna. Yhdysvalloissa presidentti Trumpin valtakausi alkoi haastavissa merkeissä. Useat lakimuutokset kokivat vastarintaa kongressissa ja odotukset Trumpin uudistusohjelman osalta laskivat merkittävästi. Yhdysvaltojen keskuspankki FED jatkoi rahapolitiikkansa kiristämistä, mutta inflaation hidas nousu Yhdysvalloissa laskee koronnostopaineita. Korkoympäristö Korkotaso on säilynyt matalana eikä merkittäviä muutoksia ole odotettavissa lähiaikoina. Vallitsevan korkokäyrän muoto on hyvin lattea mikä yhdistettynä matalaan perustasoon tuo pankkitoiminnan rahoituskatteelle haasteita. Lisäksi rahoitus-katetta rasittavat likviditeetin sääntelyvaateet (LCR maksuvalmiusvaade) ja Euroopan Keskuspankin negatiivinen talletuskorko. Sijoitusmarkkinat Sijoitusmarkkinoille vuoden 2017 ensimmäinen puolisko on ollut hyvin suotuisa. Yritysten tuloskasvu Euroopassa ja kehittyvillä markkinoilla on yllättänyt positiivisesti mikä on tukenut osakemarkkinoiden tuottoja. Odotuksiin nähden pitkien korkojen alhainen taso ja yrityslainojen kaventuneet riskimarginaalit ovat nostaneet korkosijoitusten tuottoja. Sijoittajien luottamus on ollut hyvin vahvaa mikä näkyy erityisesti volatiliteettiindeksien historiallisen alhaisena tasona. Poliittisten riskien hälveneminen Euroopassa on osaltaan tukenut osaketuottoja. Seuraava merkittävä riskitekijä on Italian parlamenttivaalit alkuvuodesta 2018. 3
Kehittyvien markkinoiden osalta tuotot ovat olleet poikkeuksellisen vahvoja. Yhdysvaltain dollarin heikentyminen ja pitkien korkojen lasku ovat tukeneet yritysten kasvunäkymiä. Kehittyvien markkinoiden valuuttaindeksit ovat vahvistuneet vuosia jatkuneet heikentymistrendin jälkeen. Loppuvuoden osalta globaali talouskehitys tulee jatkumaan suotuisana. Sijoitusmarkkinoilla tuotto-odotukset ovat laskeneet korkeiden sijoitustuottojen myötä, mutta tunnistettuja riskitekijöitä on vähemmän kuin vuosi sitten. Kiinan kansantalouden korkeaan velkataakkaan liittyvät ongelmat tai Yhdysvaltojen talouskasvun hiipuminen laskisivat globaalin talouden kasvunäkymiä nopeasti. Tällä olisi myös merkittävä negatiivinen vaikutus osake- ja yrityslainatuottoihin. Yritysten tuloskasvu on kuitenkin hyvällä tasolla tässä tilanteessa osakemarkkinoiden trendinomainen heikentyminen ei ole todennäköistä. Suomen taloustilanne Suomen taloustilanteessa on nähty selkeä käänne parempaan. Parantuneen tilanteen taustalla on investointien ja kulutuksen kasvu sekä viennin voimakas elpyminen. Kotitalouksien ja yritysten luottamus tulevaisuuteen on kohentunut merkittävästi. Kuluttajien luottamus on noussut ennätyksellisen korkeaksi, kun samaan aikaan kotitalouksien säästämisaste on kääntynyt negatiiviseksi. Yritysten halukkuus uusinvestointeihin on noussut mikä näkyy luoton kysynnän kasvuna. Myös yritysten työvoiman kysyntä on kasvanut suotuisasti mikä osaltaan luo odotuksia työttömyysasteen laskusta lähivuosina. Pitkäaikaistyöttömyydessä on nähty laskua ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2008 finanssikriisin. Konkurssien määrä on laskussa ja erityisesti vientimarkkinoiden elpyminen tukee positiivista kehitystä. Julkisen talouden haasteet kuitenkin ovat edelleen suuret ja hallituksen toimenpiteet rakenneuudistusten eteenpäin viemiseksi ovat jääneet puutteelliseksi. Muutokset poliittisessa rintamassa saattavat heikentää hallituksen toimintakykyä ja osaltaan vaarantaa julkisen talouden vakauttamiseksi suunniteltuja toimenpidehankkeita. Taloudellisen huoltosuhteen heikentyminen lisää painetta uudistuksille. Suomen talouden näkymät tulevat kuitenkin parantumaan loppuvuoden aikana ja talouskasvu vuoden 2017 osalta nousee lähelle 3 prosentin tasoa. Asuntomarkkinat Suomessa Asuntokauppaa ohjaavat tekijät (työllisyys, korkotaso ja kuluttajien luottamus) ovat tukeneet positiivista virettä asuntomarkkinoilla. Spekulaatioista huolimatta asuntokauppa Suomessa on kehittynyt ja kehittyy maltillisesti tänä vuonna. Säästöpankkiryhmä ennus-taa tälle vuodelle 2-3 prosentin kauppamäärän kasvua. Kiinteistönvälittäjien tekemien käytettyjen asuntojen kauppamäärä kasvoi 0,7 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Tosin voimakas uudisrakentaminen aikaansaa eri paikkakuntien välille suuria eroja kauppamäärissä. Sijoitusasuntokysyntä on jatkunut myös vahvana huolimatta siitä, että joillakin paikkakunnilla on jo ylitarjontaa vuokraasunnoissa. Ylitarjonta johtuu osittain asuntorahastojen aktiivisesta sijoitustoiminnasta. Uudisrakentaminen on tänä vuonna vilkkainta yli 25 vuoteen, mikä osittain johtuu aiemmin mainittujen asuntorahastojen aktiivisuudesta ostaa suuria määriä asuntoja uudiskohteista. Käytettyjen asuntojen hintojen nousua on tapahtunut pääkaupunkiseudulla, kun taas muualla Suomessa hinnat ovat laskeneet. Ennustamme käytettyjen asuntojen hintojen nousevan koko maassa noin 1,5 2,0 prosenttia tänä vuonna. Hintojen nousua hillitsee tarjonnan lisääntyminen voimakkaasta uudisrakentamisesta johtuen. Tammi-kesäkuun tuloskatsaus Pankin liiketoiminta kehittyi katsauskaudella suotuisasti, mutta arvonalennusten käsittelyssä toteutetut laskentaperusteen muutokset heikensivät vertailukelpoista liikevoittoa selvästi. Liikevoitto katsauskaudella oli 5,6 miljoonaa euroa (9,0), joka oli 3,4 miljoonaa euroa pienempi kuin vertailukaudella. Liikevoitto oli vuositasolla 0,8 % (1,3 %) taseesta. Uusien laskentaperusteiden mukaisia saamisryhmäkohtaisia arvonalennuksia kirjattiin 2 miljoonaa euroa. Asiakkaiden luotoista kirjatut arvonalennukset olivat vertailukautta alhaisemmalla tasolla ollen 0,7 (0,9) miljoonaa euroa. Pankin korkokate oli katsauskaudella 11,7 miljoonaa euroa (12,9). Korkokate aleni 9,2 % edellisen vuoden vastaavaan kauteen verrattuna. Korkokatteen alenemiseen vaikutti alhaisena pysyttelevä korkotaso ja taseen korkosuojaustuottojen asteittainen aleneminen sekä asuntorahoituksen ohjaaminen Kiinnitysluottopankin taseeseen. Osinkotuotot olivat 0,2 miljoonaa euroa (0,2). Palk-kiotuottoja kertyi 7,5 miljoonaa euroa (6,5). Palkkiokulut olivat 1,0 miljoonaa euroa (1,0). Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot olivat 0,0 miljoonaa euroa (-0,1). Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 1,1 miljoonaa euroa (0,2). Tästä myyntivoitot olivat 1,2 miljoonaa euroa. Suojauslaskennan nettotulos käyvän arvon suojauksesta oli 0 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 1 miljoonaa euroa (2,3). Vertailukaudella 2016 liiketoiminnan muut tuotot sisälsivät kertaluonteisia korttiliiketoiminnasta saatuja tuottoja 1,5 miljoonaa euroa. Pankin hallintokulut olivat 9,8 miljoonaa euroa (8,8), tästä henkilöstökulut olivat 4,6 miljoonaa euroa (4,8) ja muut hallintokulut 5,1 miljoonaa euroa (3,9). Kulujen kasvun taustalla on merkittävät panostukset Sp-ryhmän liiketoiminnan kehittämiseen. Pankin arvonalentumiset luotoista olivat 2,6 miljoonaa euroa kun ne vertailukaudella olivat 0,9 miljoonaa euroa. Kasvu selittyy saamisryhmäkohtaisten arvonalentumisten laskennassa käytetyn mallin päivityksellä, joissa on huomioitu Pankin loppuvuodesta 2016 alkaen käyttöönottamat uudet henkilöasiakkaiden luottoluokitusmallit. Pankin riskiasemassa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta vertailukauteen nähden. 4
Pankin tase pieneni vertailukaudesta 3,4 % ja oli 1 408,1 miljoonaa euroa (1 458,1). Taseen pieneneminen johtui pääosin asuntoluottojen siirrosta pankin taseesta Sp-kiinnitysluottopankin taseeseen. Oma pääoma oli katsauskauden lopussa 168,1 miljoonaa euroa (155,0). Omaan pääomaan sisältyvä käyvän arvon rahasto oli 9,7 miljoonaa euroa (8,1). Käyvän arvon rahasto sisältää myy-tävissä olevista rahoitusvaroista sekä rahavirtaa suojaavista johdannaisista kirjattavat käyvän arvon muutokset. Pankin poistoero oli 0,0 miljoonaa euroa ja vapaaehtoiset varaukset olivat 42,2 miljoonaa euroa. Pankki laski liikkeeseen alkuvuoden aikana sijoitusto-distuksia 17,0 miljoonaa euroa, joukkovelkakirjalainoja 0,0 miljoonaa euroa ja debentuurilainoja 0,0 miljoonaa euroa, yhteensä 17,0 miljoonaa euroa. Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen velkakirjojen määrä pankin taseessa oli yhteensä 12,0 miljoonaa euroa (62,4), josta sijoitustodistuksia oli 12,0 miljoonaa euroa, joukkovelkakirjalainoja 0,0 miljoonaa euroa ja debentuurilainoja 0,0 miljoonaa euroa. Vakavaraisuus ja riskiasema Säästöpankki Optian vakavaraisuus on vahvalla tasolla ja täyttää sekä 8 %:n vähimmäistason, että lisäpääomavaatimukset. Vuoden 2015 alussa otettiin käyttöön sekä kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % että muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0,0-2,5 %:n tasolle. Vuoden 2017 alussa muuttuvaa lisäpääomavaatimusta ei asetettu. Säästöpankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Säästöpankki Optia julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä puolivuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Finanssivalvonta on myöntänyt luvan olla vähentämättä Yhteenliittymän jäsenluottolaitosten sisäisiä omistusosuuksia omien varojen instrumenteista laskettaessa omia varoja yksittäisen pankin tasolla ja alakonsolidointiryhmän tasolla. Lisäksi Finanssivalvonta on myöntänyt luvan soveltaa 0 prosentin riskipainoa Yhteenliittymän yhteisvastuun piirissä oleviin sisäisiin luottolaitosvastuisiin. Luvat perustuvat EU:n vakavaraisuusasetukseen (EU 575/2013) ja lakiin talletuspankkien yhteenliittymästä (599/2010). Katsauskaudella luottoriskien määrä on hieman kasvanut. Yli 90 päivää maksamatta olleita saamisia ja nollakorkoisia saatavia pankilla oli 14,9 miljoonaa euroa, mikä on 1,2 % koko luotonannosta (oma luotonanto ja kiinnitysluottopankista välitetyt luotot) ja takauskannasta. Edellisvuoden vastaavana ajankohtana näiden määrä oli 12,1 miljoonaa euroa (1,0 %). Arvonalentumisia lainoista ja muista saamisista kirjattiin alkuvuoden aikana 2,7 miljoonaa euroa ja niiden peruutuksia 0,1 miljoonaa euroa. Rahoitusvakausvirasto päätti 24.5.2017 asettaa Säästöpankkien yhteenliittymälle luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain (1194/2014) 8 luvun 7 :ssä tarkoitetun alentamiskelpoisten velkojen vähimmäismäärän. Alentamiskelpoisten velkojen vähimmäismäärä tulee täyttää 31.12.2018 lukien. Vaade koskee vain yhteenliittymätasoa, mutta Rahoitusvakausvirasto arvioi vaateen asettamista jäsenluottolaitostasolla uudelleen vuonna 2018. Finanssivalvonta on antanut Yhteenliittymälain mukaisen luvan Säästöpankkien yhteenliittymän Keskusyhteisönä toimivalle Säästöpankkiliitto osk:lle päättää, ettei sen jäsenluottolaitoksiin sovelleta EU:n vakavaraisuusasetuksen (EU 575/2013) kuudennen osan ja sen nojalla annetuissa Euroopan unionin säädöksissä säädettyjä luottolaitoksen maksuvalmiudelle asetettuja vaatimuksia. Olennaiset tapahtumat puolivuosikatsauspäivän jälkeen Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan puolivuosikatsauspäivän jälkeiseltä ajalta. Loppuvuoden näkymät Pankin loppuvuoden kehityksen arvioidaan pysyvän vakaana. Luottokannan arvioidaan kehittyvän tavoitteiden mukaisesti. Koko vuoden liikevoiton arvioidaan jäävän edellisvuoden tasosta, ollen kuitenkin kohtuullinen. Vakavaraisuus säilyy vahvana. Pankki julkaisee luottolaitoslain ja Finanssivalvonnan standardien edellyttämät vakavaraisuustiedot kerran vuodessa osana tilinpäätöstä. Säästöpankkiryhmä julkistaa Säästöpankkien yhteenliittymän Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. Säästöpankkiryhmä tilinpäätös on luettavissa www.saastopankki.fi verkkopalvelussa. Säästöpankin vakavaraisuutta koskevat tiedot sisältyvät Säästöpankkiryhmän tilinpäätökseen. Yhteenliittymälain 21 ja 21 a :ssä tarkoitettuja poikkeuslupia ei sovelleta Säästöpankkiin. 5
Säästöpankki Optia Tuloslaskelma (tuhatta euroa) 1-6.2017 1-6.2016 1-12.2016 Korkotuotot 14 127 16 526 31 668 Korkokulut -2 378-3 580-6 467 Korkokate 11 749 12 946 25 201 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 241 221 229 Palkkiotuotot 7 540 6 479 13 410 Palkkiokulut -957-971 -1 897 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot -14-128 -88 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 1 137 201 684 Suojauslaskennan nettotulos 0 2-4 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 175 114 123 Liiketoiminnan muut tuotot 967 2 270 2 348 Hallintokulut -9 754-8 769-18 135 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä -338-247 -507 Liiketoiminnan muut kulut -2 506-2 221-3 822 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista -2 598-871 -2 211 Liikevoitto 5 641 9 026 15 331 Tilinpäätössiirrot 627-340 3 715 Tuloverot -1 622-1 767-3 800 Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen 4 646 6 918 15 246 Tilikauden voitto 4 646 6 918 15 246 6
Säästöpankki Optia Tase Vastaavaa (tuhatta euroa) 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Käteiset varat 1 718 1 702 1 334 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 13 843 15 805 16 522 Saamiset luottolaitoksilta 119 036 157 647 138 494 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 996 426 1 030 660 998 105 Saamistodistukset 88 908 112 526 95 682 Osakkeet ja osuudet 149 912 105 686 105 231 Johdannaissopimukset 3 306 5 705 4 037 Aineettomat hyödykkeet 2 456 1 392 2 080 Aineelliset hyödykkeet 20 810 18 387 19 498 Muut varat 5 143 189 77 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 6 502 8 261 18 210 Laskennalliset verosaamiset 23 100 59 1 408 083 1 458 059 1 399 329 Vastattavaa (tuhatta euroa) 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Velat luottolaitoksille 267 229 254 058 210 090 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 895 960 924 497 905 522 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 11 984 62 404 62 413 Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 0 119 42 Muut velat 15 525 8 239 9 777 Siirtovelat ja saadut ennakot 4 629 4 728 4 009 Laskennalliset verovelat 2 460 2 122 2 236 Vapaaehtoiset varaukset 42 239 46 921 42 866 Peruspääoma 0 0 0 Käyvän arvon rahasto 9 748 8 089 8 711 Muut sidotut rahastot 8 851 8 851 8 851 Edellisten tilikausien voitto 144 811 131 112 129 565 Tilikauden voitto 4 646 6 918 15 246 1 408 083 1 458 059 1 399 329 Taseen ulkopuoliset sitoumukset (tuhatta euroa) 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 16 648 16 535 15 307 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 65 179 56 746 49 630 7
Johdannaissopimukset Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät Nimellisarvot (tuhatta euroa) 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Koronvaihtosopimukset 0 15 000 15 000 Luottojohdannaiset 5 000 5 000 5 000 Käyvät arvot (tuhatta euroa) 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Koronvaihtosopimukset Käypä arvo, negatiivinen 0 119 42 Luottojohdannaiset Käypä arvo, positiivinen 91 188 172 Suojaavat johdannaiset Nimellisarvot (tuhatta euroa) 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Koronvaihtosopimukset 45 000 65 000 45 000 Osakejohdannaiset 14 888 14 659 16 685 Käyvät arvot (tuhatta euroa) 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Koronvaihtosopimukset Käypä arvo, positiivinen 2 986 5 445 3 740 Osakejohdannaiset Käypä arvo, positiivinen 229 72 125 Vakuudet ja vastuusitoumukset (tuhatta euroa) 30.6.2017 Omasta velasta annetut Tase-erä Pantit Kiinnitykset Muut vakuudet Yhteensä Velat luottolaitoksille 8 500 0 0 8 500 30.6.2016 Omasta velasta annetut Tase-erä Pantit Kiinnitykset Muut vakuudet Yhteensä Velat luottolaitoksille 15 397 0 0 15 397 31.12.2016 Omasta velasta annetut Tase-erä Pantit Kiinnitykset Muut vakuudet Yhteensä Velat luottolaitoksille 12 000 0 0 12 000 8
Vakavaraisuuslaskennan pääerät, tuhatta euroa Omat varat 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 201 176 192 526 195 718 Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut -2 456-4 380-2 080 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 198 720 188 146 193 638 Ensisijainen lisäpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 0 0 0 Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut 0 0 0 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) 0 0 0 Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) 198 720 188 146 193 638 Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 0 1 261 0 Toissijaiseen pääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut 0-1 261 0 Toissijainen pääoma (T2) yhteensä 0 0 0 Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) 198 720 188 146 193 638 Riskipainotetut erät yhteensä 850 809 820 356 796 805 josta luotto- ja vastapuoliriskin osuus 763 482 739 003 717 067 josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) 1 907 5 241 3 033 josta markkinariskin osuus (valuuttakurssiriski) 8 715 0 0 josta operatiivisen riskin osuus 76 704 76 112 76 704 Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 23,36 % 22,93 % 24,30 % Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin erin (%) 23,36 % 22,93 % 24,30 % Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%)23,36 % 22,93 % 24,30 % Alkuvuodesta kertynyt voitto 4 646 tuhatta euroa on luettu ensisijaisiin omiin varoihin vakavaraisuussuhdetta laskettaessa. Pääomavaatimus 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Omat varat 198 720 188 146 193 638 Pääomavaatimus * 89 758 86 380 83 979 Pääomapuskuri pääomavaatimuksen jälkeen 108 962 101 765 109 659 * Pääomavaatimus muodostuu lakisääteisestä vähimmäisvakavaraisuusvaateesta 8 %, luottolaitoslain mukaisesta kiinteästä lisäpääomavaatimuksesta 2,5 % ja ulkomaisten vastuiden maakohtaisista muuttuvista lisäpääomavaatimuksista. Vähimmäisomavaraisuusaste Säästöpankki Optian vähimmäisomavaraisuusaste oli 13,71 prosenttia. Vähimmäisomavaraisuusaste on laskettu tiedossa olevan sääntelyn mukaisesti ja kuvaa pankin ensisijaisten pääomien suhdetta kokonaisvastuisiin. 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Ensisijainen pääoma 198 720 188 146 193 638 Vastuiden kokonaismäärä 1 449 754 1 540 232 1 437 076 Vähimmäisomavaraisuusaste 13,71 % 12,22 % 13,47 % Iisalmessa 1. elokuuta 2017 Säästöpankki Optia Hallitus 9
www.saastopankki.fi/varaa-aika