Tutkimusalueen länsiosan rakenteiden täydentävä tarkastelu, kalliomalli v. 2001/2

,.----- - -- Työraportti 2002-46 Tutkimusalueen länsiosan rakenteiden täydentävä tarkastelu, kalliomalli v. 2001/2 Pauli Saksa Tiina Vaittinen Jorma Nummela Lokakuu 2002 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel. +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709

Työraportti 2002-46 Tutkimusalueen länsiosan rakenteiden täydentävä tarkastelu. kalliomalli v. 2001/2 Pauli Saksa Tiina Vaittinen..Jorma Nummela Lokakuu 2002 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel. +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709

Työraportti 2002-46 Tutkimusalueen länsiosan rakenteiden täydentävä tarkastelu, kalliomalli v. 2001/2 Pauli Saksa Tiina Vaittinen Jorma Nummela Fintact Oy Lokakuu 2002 Pasivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

Työraportti 2002-46 Tutkimusalueen länsiosan rakenteiden täydentävä tarkastelu, kalliomalli v. 2001/2 Pauli Saksa Tiina Vaittinen Jorma Nummela Lokakuu 2002

TEKUÄORGANISAATIO: TILAAJA: Fintact Oy Hopeatie 1 B 00440 Helsinki Posiva Oy Töölönkatu 4 00100 Helsinki TILAUS NUMEROT: Fintact Oy: 9683/01/LIW TILAAJAN YH!}._Y H~!'iKILÖ: C_Y.(/J~ Liisa Wikström Posiva Oy TEKUÄORGANISAATIOIDEN YHDYSHENKILÖ: Pauli Saksa Fintact Oy lf~ TYÖRAPORTTI 2002~ RAPORTIN NIMI Tutkimusalueen länsiosan rakenteiden täydentävä tarkastelu, kalliomalli v. 2001 /2 TEKUÄT: Pauli Saksa, Tiina V aittinen, Jorma Nummela TARKASTAJA: ~ - Henry Ahokas Fintact Oy

Saksa, P., Vaittinen, T., Nummela, J. 2002. Tutkimusalueen länsiosan rakenteiden täydentävä tarkastelu, kalliomalli v. 200112. Posiva Oy, Olkiluoto. Työraportti 2002-46. 82 s. TIIVISTELMÄ Tässä työssä on tarkasteltu aiempia tulkintoja Olkiluodon rakenteiden R9, R10, R11, R13, R20, R26 ja R56 osalta ja tehty niitä täydentäviä arvioita. Työ on keskittynyt reikien KR1, KR3 ja KR5 alueelle, tämän alueen länsipuolelle ja reikien KR2, KR6 ja KR12 pintaosaan. Työssä on arvioitu kalliomallin versiossa 2001/1 käyttöönotettujen rakennekriteerien vaikutuksia alueen rakenteisiin. Rakennemallissa on kuvattu vaihtoehtoisia rakenteita. Niiden rakennetunnuksiin on lisätty merkintä _alt. Rakenteet on priorisoitu ( 112 tai 2/2) tulkinnan varmuuslukuun perustuen. Tässä raportissa esitetyissä kalliomallin tulosteissa on kuvattu vain rakenteiden ensisijainen (112) vaihtoehto. Rakenneryhmä R9-R10 on aiemmin koostunut seitsemästä rakenteesta: R9A-R9C ja R10A-R10D. Ryhmän rakenteita yhdistävät jatkuvuus maanpintaan, suuntaus ja sijainti tektonisesti merkittäväksi arvioidulla alueella. Tarkastelun perusteella rakenteet R9A, R10A ja R10B eivät kuulu tähän ryhmään. R9A ja R10B säilyvät geometrialtaan ennallaan ja uudet tunnukset ovat R72 ja R75. R10A kuvataan kolmena keskikaateisena rakenteena, R73A, R73B ja R74, joista kaksi ensin mainittua ovat saman asentoisia. R10C muuttuu vaihtoehtoiseksi rakenteeksi R10C_alt_2/2. Rakenteet R9B, R9C, RlOC_alt ja R10D pidetään rakenneryhmässä R9-R10. Rakenteet R9C:tä lukuun ottamatta on pidetty geometrialtaan ennallaan. R9C on muutettu asentoon 140/60 ja osaksi R10 ryhmää tunnuksella R10A. Rakenteen R10C reikälävistykseen on tulkittu uusi, priorisoinniltaan ensisijainen rakenne R76_alt, jonka asento on 065/75. Rakenteen R11 asentoa on hieman muutettu asentoon 135/45. Reiän KR1 rakennejaksojen 131-146 mja 152-154 m tulkitaan kuuluvan reiässä KR7 havaittuun rakenteeseen R56, jolloin rakenne jatkuu siis myös reikään KR1 ja maanpinnalle. Rakenteet R11_alt ja R56_alt ovat ensisijaisia vaihtoehtoja aiemman kalliomallin rakenteiden R20A ja R20B kuvaukselle reiän KR1lähiympäristössä. Rakenteella R13 on uusi kulkulinjaus ja sen kaade on 70 luoteeseen päin. Rakenne ei uuden tulkinnan mukaan leikkaa reikää KR1, joten kyseiseen reikälävistykseen on määritelty asennoltaan 050/40 oleva uusi rakenne R77. Aineistojen pohjalta on arvioitu, ettei yhtenäiseen vaaka-asentoiseen R26 rakenteeseen ole perusteita. Reikien KR2 ja KR12 havainnot muodostavat päivitetyn rakenteen R26 ja reikien KR1, KR5 ja KR6 hydrauliset jobteet on mallinnettu erillisiksi paikallisiksi rakenteiksi tunnuksilla R26_KR1, R26_KR5 ja R26_KR6. Reikien KR13 ja KR14 alustavat kairaustulokset tukevat kalliomallia. Koska pääosa reikätutkimustuloksista vielä puuttuu, kalliomalliin ei näiden tulosten perusteella tehdä muutoksia. A vainsanat: Kalliomallinnus, geologia, rikkonaisuusrakenteet, ydin jäte, loppusijoitus

----------------------- - - -- -- Saksa, P., Vaittinen, T., Nummela, J. 2002. Complementary modelling of the structures west of the proposed repository location, bedrock model v. 2001/2. Posiva Oy, Olkiluoto. W orking report 2002-46. 82 p. EXTENDED ABSTRACT A complementary discussion of the structures R9, RIO, Rll, R13, R20, R26, and R56 of the Olkiluoto bedrock model v. 200111 is presented. The study concentrates on the area around and west of boreholes KRl, KR3, and KR5 and upper part of boreholes KR2, KR6, and KR12. Otherwise, the bedrock model v. 2001/1 has not been changed. This work aims to study, how the new structure criteria taken into use affect the structures in the western part of the investigation site. These structures were not paid great attention at the revision 200111, because new data was not available from the area. In this study, some old results are revised to check alternative interpretations of the structures. The modelling is based on data available by the end of September 2001. Used data consist of borehole fracture data, weathering and fracture density, results from electromagnetic frequency soundings, seismic and radar measurements together with topographic and hydrological data. The structure/borehole intersections are the same as in the model v. 200111, but altemative orientation interpretations and connections between boreholes are discussed. The structures having an alternative interpretation are named * _alt together with the priority order and number of alternatives. The altematives are priorized according to the certainty value of the structure. In this report, the plots of the bedrock model contain only the primary alternatives. The structure group R9-R10 in v. 200111 consisted of seven structures R9A-R9C and RlOA-RlOD. Comrnon features for structures in the group are their extension to the ground surface, orientation, and location in an area considered tectonicall y important. The orientation and location of structure R9A (125/50 ) and RlOB (160/50 ) has not been changed. Nevertheless, they have been removed from the structure group R9-R10, because of their more distant location from the other structures in the group. R9A is renamed to structure R72 and RlOB to R75. Orientation of R72 is a rather uncertain average of the observed VSP-reflectors and oriented fractures in the intersection with borehole KR3. R75 intersects borehole KRl at the depth 763.8-774.2 m, where several slickensided fractures, parallel to the structure are observed. R75 does not extend to the surface. RlOA is split to three separate, local structures around borehole KRl, which don't belong to structure group R9-R10. New structures R73A, R73B (both 160/60 ) and R74 (180/40 ) intersect borehole KRl at the depth range 510-540m. Two alternative interpretations of structure RlOC (v. 200111) exist. The primary interpretation is a new structure R76_alt_l/2 dipping steeply to east-northeast (065/75 ). The orientation has been defined according to the borehole radar reflectors and oriented fractures. Also, extension of a VSP-reflector observed in the measurement in borehole KRl fits to the borehole intersection and to a lowered topography and thick overburden west of borehole KR3. An alternative interpretation named RlOC_alt 2/2 (140/55 ) is oriented according to a VSP-reflector intersecting borehole at the depth of 130m. According to the latter altemative, the structure would remain in the group R9-R10 and could belong to the same structural unit as structure RlOD intersecting borehole KR5.

According to a VSP-observation, the orientation of structure R9C is changed to 140/60, parallel to orientation of structure group RIO. The new name is thus RlOA. Oriented fractures and borehole radar suggest a slightly different orientation of 170/55, but because the radar reflector is uncertain, this alternative has not been modelled. The geometry of R9B and RlOD is not changed, but they are renamed as R9 and RlOB. The new structure group R9-R10 consists of the structures R9, RlOA, RlOB, and RlOC_alt 2/2 (formerly R9B, R9C, RlOD, and RlOC in v. 2001/1). The orientation of the structure Rll is slightly changed to 135/45. In the model v. 200111, the same borehole interval in KRl was intersected also by R20A (139/20 ), which is now judged to be the second altemative and named to R20A_alt 2/2. Sections 131-146 m and 152-154 m in borehole KRl being part ofr20b in model v. 200111 are interpreted to be connected with the structure R56 observed in borehole KR7. The interpretation is based on a VSP-reflector. In the electromagnetic frequency soundings (SAMPO), an anomaly dipping to south has been observed north of KRl. This observation gives further confirmation to the presented interpretation. According to the new interpretation, R56 extends from about -550 m to the surface. The structures Rll and R56 are primary alternatives to the structures R20A and R20B of theversion 200111 around borehole KRl. According to the new interpretation R20A and R20B do not extend to the surface. They end east of borehole KRl, reaching the depth level of about -150 rn/-170 m. Otherwise R20A and R20B remain as in model v. 200111. The surface trend of structure R13 is refined to fit better with the observed seismic reflectors. An anomaly observed in the aerogeophysical measurements is located around R 13 and is explained by increased fracturing of bedrock as the overburden is known to be rather thin in the area. Also, the orientation has been changed to be dipping to westnorthwest (300/70 ) instead of southeast With the new orientation the structure does not intersect borehole KRl as in model v. 200111. Accordingly, the certainty class of the structure has been changed from directly observed to probable. A new structure, R77, is assigned to the structure intersection of borehole KRl at 635,1-642,9 m. The orientation in R77 is 050/40 and it is based on fracture orientations and radar reflectors. lt is estimated that the sub-horizontal structure R26 is not continuous, because fracturing and hydraulic properties vary in different boreholes. The boreholes KR2 and KR12, located 100-150 m from each other, contain at shallow depths 2-3 fractured sections, which may be connected together to structure R26. The hydraulic zones in boreholes KRl, KR5, and KR6 are modelled as local and separate. The preliminary results of the boreholes KR13 and KR14 support the bedrock model. Because results of many borehole measurements are not yet available, the bedrock model has not been revised according to results of these boreholes. Keywords: Bedrock modelling, geology, structures, nuclear waste, disposal

1 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ EXTENDED ABSTRACT 1 JOHDAN"TO... 3 2 RAKENTEIDEN TARKASTELU... 5 2.1 Rakenne R9... 5 2.2 Rakenne RIO... 7 2.3 Rakenteet Rll ja R20... 13 2.4 Rakenne R13... 16 2.5 Rakenne R26... 17 3 REIKIEN KR13 JA KR14 ALUSTAVAT TULOKSET... 21 4 RAKENNEMALLIN P ÄIVITYKSEN TOTEUTUS... 25 5 YHTEENVETO... 29 LÄHDEVIITTEET... 33 LIITELUETTELO... 37

2

3 1 JOHDANTO Tässä työssä on tarkasteltu aiempia tulkintoja Olkiluodon rakenteiden R9, RlO, R11, R13, R20, R26 ja R56 osalta ja tehty niitä täydentäviä arvioita. Muiden rakenteiden osalta kalliomallia ei ole muutettu versioon 200111 verrattuna. Työn tavoitteena oli tarkastella edellisessä kalliomallin päivityksessä käyttöönotettujen rakennekriteerien vaikutusta tutkimusalueen länsiosan rakennemäärityksiin. Tämä alue jäi edellisessä mallinnusvaiheessa vähäiselle huomiolle, koska siellä ei ollut uutta tutkimusaineistoa käytettävissä. Työ on keskittynyt reikien KR1, KR3 ja KR5 alueelle sekä tämän alueen länsipuolelle. Aineistona on käytetty pääasiassa aiempia kalliomallin raportteja perusteluineen (Saksa et al. 1992, Saksa et al. 1996, Saksa et al. 1998 ja Vaittinen et al. 2001). Lisäksi on tehty alustava tarkastelu tutkimusreikien KR13 ja KR14 kairausaineiston perusteella (Niinimäki 2001aja 2001b). Aineistoista on koottu arviointia varten uusi maanpintatulosten yhdistelmäkartta, jonka tulostuksia on liitekuvina 1-3. Alue, johon arviointi on keskittynyt, on esitetty kuvassa 1 maan pintaan puhkeavine rakenteineen. Tulosten toteutus Olkiluodon kalliomallin versioon 2001/2 on tehty syys-lokakuussa 2001. Työtä ovat tarkastaneet ja kommentoineet Henry Ahokas ja Pirjo Hellä Fintact Oy:stä sekä Annika Hagros Saanio & Riekkola Oy:stä. Pirjo Hellä on kirjoittanut raportin englanninkieliset osuudet. Kuva 1. Tarkastelualue ja sillä maanpintaan puhkeavat todetut ja todennäköiset rakenteet, malli 2001/1. Figure 1. Area of interest with the directly observed and probable structures at the surface according to bedrock model v. 200111.

4

5 2 RAKENTEIDEN TARKASTELU Rakenteiden tarkastelun yhteydessä esitetyt rakennekappaleiden dimensiomääritykset sekä tulkintoihin liitetyt varmuusluvut (Liite 4) perustuvat raportissa Vaittinen et al. (200 1) esitettyihin Olkiluodon kalliomallin rakennekappaleiden määrityssääntöihin. Raportissa esitetyt rapautuneisuus (Rp )- ja rikkonaisuusarvot (Ri) perustuvat Suomen rakennusgeologiseen kallioluokitukseen (Korhonen et al. 1974, Gardemeister et al. 1976) (Liite 5). Kyseiset arvot on kartoitettu kairausnäytteistä ja määritykset on kuvattu kunkin tutkimusreiän kairausraportissa (Suomen Malmi Oy 1989a, 1989b ja 1990). Vertical Seismic Proflling (VSP) tulkinnat on esitetty raporteissa Cosma et al. (1991a ja 1991b) sekä reikien KR1 ja KR2 uudelleen prosessoidut tulokset Vaittinen et al. (2001). Horizontal Seismic Profiling (HSP) tulkinnat on kuvattu raportissa Keskinen et al. (1991). Suunnatulla reikätutkalla saadut tulokset on esitetty Carlstenin raporteissa (1990 ja 1991). Rakennejaksojen rakotäytetiedot perustuvat raportteihin Lindberg & Paananen (1991), Blomqvist et al. (1992) sekä Gehör et al. (1996). Kaikki tässä raportissa annetut asentoarvot ovat muodossa kaadesuunta 0 /kaade 0 Tutkimusreikien KR1 ja KR3 rakennejaksoille on käytetty suunnattuja rakohavaintoja analysoivaa laskenta-algoritmia. Algoritmi perustuu siihen, että rikkonaisuusrakenteen muodostuessa kallioon syntyy kullekin kivilajille tyypillinen rakoverkko. Algoritmi käy läpi raot siten, että kukin rako vuorollaan edustaa rakenteen suuntaa ja muita rako ja sovitetaan rakomalliin. Menetelmä on kuvattu Karangon (2000) työssä. Tässä raportissa menetelmällä saatuihin tuloksiin viitataan algoritmin tunnuksella zoneori. Rakenteiden reikälävistykset ja lävistysten tyypit perustuvat versiossa 2001/1 tehtyihin määrittelyihin. Liitteessä 6 on esitetty reikien KRl, KR3 ja KR5 sekä reikien KR2, KR6 ja KR12 yläosien rakennejaksojen määrittelyt ja liitteessä 7 on version 2001/1 mukaiset kuvaukset tässä raportissa käsitellyistä rakenteista. Tulokset on esitetty kalliomallin leikkauskuvissa liitteissä 8-11. Jos samaan reikälävistykseen on tulkittu kaksi eri asenteista rakennetta, rakennetunnuksiin on lisätty _alt. Lisämerkinnäillä 1/2 ja 2/2 osoitetaan tulkintojen priorisointi toisiinsa nähden, 1/2 on ensisijainen vaihtoehto. Rakenteiden nimeämiskäytännön mukaisesti rakennetunnukset muodostavat jatkuvan sarjan. Tästä syystä myös rakenteen, jonka geometria ei muutu, tunnus voi muuttua. Tarkastelualueen lävistää vyöhyke, joka alkaa Flutanperästä ja jatkuu lounais-koillis - suuntaisena Selkänummenharjulle lähelle Olkiluodon pohjoisrantaa. Tähän jaksoon liittyvät työssä käsitellyt rakenteet R9, R10, R13 ja R20. Vyöhykkeeseen on tulkittu aerosähkömagneettinen anomalia (Paananen & Kurimo 1990), useita kyseisen kulun suuntaisia VSP-heijastajia sekä alueellisessa ruhjetulkinnassa UI-luokan rikkonaisuusrakenne (Kuivamäki 2001). 2.1 Rakenne R9 Rakenteen R9 tulkinta ja sen tausta-aineistot on arvioitu. Rakenteen on tulkittu koostuvan useasta samansuuntaisesta, mutta reikäkorreloinnin perusteella laajuudeltaan paikallisesta yksiköstä. Yhteistä erillisille osille on kulkusuunta pohjoiskoilliseen-koilli-

-------- - - --- - - - 6 seen ja kaade 50-70 itäkaakkoon ja kaakkoon päin kaadesuunnan ollessa alle tai korkeintaan 125. Eri osien liittymisestä toisiinsa ei ole tietoa (Saksa et al. 1992). Rakenne R9A on luonteeltaan rakovyöhyke (Liite 6). Siihen liittyy reiässä KR3 reikäsyvyydellä 384,3-398,5 m (versio 200111) sijaitseva rakojakso. Aiemmissa tarkasteluissa on todettu reiässä KR3 syvyydellä 386-398 metriä ympäristöään tiheärakoisempi jakso, jossa rakotiheys on 6-14 kpllm. Tässä jaksossa on kaksi noin metrin levyistä rikkonaisuusvyöhykettä, avoimien ja kaoliniittitäytteisten rakojen tihentymä sekä pyriittiä usein niin raoissa kuin pirotteena kalliossakin (Suomen Malmi Oy 1989b). Ominaisuudet reiässä KR3 ovat rakennusgeologisessa luokituksessa Rp0-1, Rill-III. Yksikön asento on perustunut VSP heijastajaan KR3-15, joka on luokiteltu heikoksi havainnoksi. Heijastaja leikkaa reiän KR3 reikäpituudella 390 m ja asennoksi on tulkittu 115/50. Tätä asentoa tukevat myös haarniskaraot reikäsyvyyksiltä 376-378 m ja 396 m. Välillä 384-386 m haarniskaraot esiintyvät suunnissa 100-180/20-50. Tulkinnan varmuusluvun arvo on 6. Rakennekappaleen ulottuvuus maanpinnalta lähtien on kuvattu tasolle -550 m. Oletettu puhkeama maanpintaan sijaitsee paksujen maapeitteiden alueella ja sopii hyvin kalliopainanteiden suuntaukseen. Esiin nousi tarkastelussa toisena vaihtoehtona etelään päin keskikaateinen rakenne. Tätä tukee jossain määrin avointen rakojen asento ja reikätutkalla havaittu heijastaja kohdasta 391 m, jonka intensiteetti on voimakas ja tulkittu asento on 185/43. Todennäköisin asento on 160-180/40-50 tulkinnan varmuusluvun arvolla 3. Kannanotto: Rakenteen R9A kuvaus pidetään nykyisen mukaisena( 125160 ), asento on kuitenkin melko epämääräinen väliarvo VSP-heijastajien ja rakosuuntien joukosta. Koska R9A:n sijainti on huomattavasti lännempänä kuin muut R9-R1 0 rakenteet, se poistetaan tästä ryhmästä. Uusi rakennetunnus on R72 (Liite 1 0). Rakenne R9B on luonteeltaan rikkonaisuusvyöhyke (Liite 6). Rakenne on lävistetty reiässä KR5 reikäsyvyydellä 275,4-283,4 m (versio 2001/1) ja asennoksi on tulkittu 120/72. Yksikön R9B ulottuvuudet maanpinnalla ja syvyyssuunnassa ovat n. 500 m. Ominaisuudet reiässä KR5 ovat rakennusgeologisessa luokituksessa Rp1-2 ja Rill-III. VSP-heijastaja KR5-7 on luokiteltu voimakkaaksi havainnoksi ja sen tulkittu asento on 117/72-77. Leikkaussyvyys on määritetty väljästi reikäsyvyysvälille 244-282 m. Rakennejakson alussa on muutamia suunnattuja rakoja asennossa 120-180/30-50. Ympäriltä löytyy muutamia haamiskarakoja vaihtelevissa suunnissa. Suunnatun reikätutkan luotausta ei ole tehty, mutta suuntaamattoman reikätutkan 22 MHz:n taajuuden keskivoimakkaat heijastajat leikkaavat reikää vyöhykkeen alakontaktin läheisyydessä 60 :een leikkauskulmalla (Heikkinen et al. 1992). Leikkauskulman perusteella rakenne olisi loiva- tai keskikaateinen. Rakenteen kohdalla on hydraulinen painekorkeus poikkeuksellisen pieni (n. + 1 m) (Ahokas & Herva 1992), joka voi viitata hyvään yhteyteen mereen. Jos rakenne olisi suoraan yhteydessä mereen, sen tulisi olla asennoltaan loiva. Rakenteen R9B sijainti on keskitetty reikälävistyksen ympärille. Sijainti maanpintaan projisoituna sopii myös hyvin kalliopainanteeseen sekä matalien seismisten kallio-

7 nopeuksien alueille (Liite 1). Rakenteen ja kairanreiän leikkauskulman perusteella laskettu rakenteen paksuus on 5,5 m. Tulkinnan varmuusluku saa melko matalan arvon 3, koska rakotiedot eivät tue tulkintaa. Kannanotto: R9B kuvaus pidetään nykyisenä ( 120172 ). Koska muiden R9-ryhmän rakenteiden tunnus muuttuu, R9B:n tunnukseksi jää R9 (Liite 11 ). Rakenne R9C on rakovyöhyke (Liite 6), joka on todettu reiästä KR3 reikäsyvyydeltä 157,20-162,40 m (versio 2001/1). Malliin aiemmin kuvattu asento 130/56 on perustunut jakson viiden suunnatun raon keskimääräiseen suuntaan 127/56. Läheltä maanpintaa tavattuna on yksikölle annettu paikallinen, -350 m:n ulottuvuus syvyyssuunnassa. Vedenjohtavuutta ei ole mitattu eromittauksella, eikä kohdalle liity myöskään merkittävää HTU-mittauksen vedenjohtavuutta tai rakohaun virtaushavaintoa. Rakoilu on valtaosin haamiskarakoilua (76% ), joista suunnatut havainnot ovat asennoltaan loiva-keskikaateisia itään ja kaakkoon (Karanko et al. 2000). Avorakoja on vähän. Rakotäytteillä on kalsiittia, kloriittia, illiittiä, kaoliniittia, vermikuliittia, rikkikiisua, mustaa pigmenttiä, grafiittia, kvartsia ja kalimaasälpää. Ominaisuudet reiässä KR3 ovat rakennusgeologisen luokituksen mukaan RpO, Rili-III. Kalliossa havaitaan hiertymistä (Suomen Malmi Oy 1989a). Rakennejaksoon ei ole havaittu liittyvän VSP-heijastajia. Jakson yläpuolelta 130 m:n kohdalta on tulkittu VSP-heijastaja, jonka asento on 139/57, ja syvemmältä noin 200 m:stä voimakas heijastaja KR3-5 suuntaan 139/63. Reikätutkasta on määritetty 155 m kohtaan epävarma heijastaja, jolle on tulkittu vaihtoehtoiset suunnat 181162 ja 41146. Muutamia haamiskarakoja tavataan 20-70 :een kaateilla itäkaakkoon, eteläkaakkoon ja lounaaseen kaatuen. Noin kolmekymmentä suuntaamatonta haarniskarakoa leikkaavat kairanreikää 5-75 :een kulmassa, joten todelliset asennot vaihtelevat myös laajasti. Suuntaukseksi saadaan zoneori-algoritmilla 160/48, rakomaksimi (keskiarvo) on suuntaan 108/39. VSP-heijastajiin perustuvana asento olisi 140/60 ja tulkinnan varmuusluku 3. Rakenteelle laskettu paksuus on 4,2 m. Vaihtoehtoinen asento perustuu tutkan ja rakoanalysoinuin arvoihin, jolloin suunta on keskimäärin 170/55. Tulkinnan varmuus saa arvon 3, koska tutkatulos on epävarma. Kannanotto: Rakenteen R9C asento ( 130156 ) muutetaan VSP-heijastajiin perustuen asentoon 140160 ~ Asennon ja sijainnin perusteella jakso liittyy rakenneryhmän R1 0 osaksi ja sen uusi tunnus on R1 OA (Liite 10 ). Hahmotellussa toisessa vaihtoehdossa asento on kaadesuunnassa poikkeava, 170155 ~ Tätä vaihtoehtoa ei ole toteutettu kalliomallissa. 2.2 Rakenne RIO Tämä rakenne koostuu useista yhdensuuntaisista keskikaateisista (50-60 ) osista, joiden kaadesuunta on kaakon ja etelän välillä (yli 125 ). Rakenneryhmästä erillisenä vaikkakin saman suuntaisena jaasentoisena on mallinnettu idempänä sijaitseva Rll.

8 Rakenne R10A on rakovyöhyke, jonka mallinnettu pituus maanpinnalla on noin 500 m ja syvyysulottuvuus noin -750 m. Rakenne on tulkittu reikään KR1 reikäsyvyysvälille 512-540 m ja sen kokonaispaksuus on noin 20m. Kaadesuunta/kaade on 160/60 (Saksa et al. 1992). Reikäjakson rakennusgeologiset ominaisuudet ovat luokkaa Rp0-1 ja Rilll. Version 2001/1 rakennekriteerien perusteella tähän reikäjaksoon sijoittuu kolme rakovyöhykettä: 512,5-514,5 m, 520,5-526,5 m ja 537,6-540,3 m (Liite 6), joita tässä työssä on tarkasteltu erillisinä rakenteina. Raot ovat hyvin loivakaateisia tai kaade on noin 45 etelään. Vettäjohtavimmiksi arvioitujen rakojen asento on vaihtelevaa kuten muukin rakoilu rakenteessa. Avoimia rako ja on rakenteessa kaksi kertaa enemmän (osuus 22o/o) kuin keskimäärin. Myös täytteisiä rakojaon runsaasti. Suurimmat vedenjohtavuudet ovat kahdessa hyvin kapeassa (5-20 cm) kohdassa syvyyksillä 526,0 ja 527,0 m. Kaksi melko vettäjohtavaa väliä rakenteen lähialueella selittyvät yksittäisillä raoilla reikäsyvyyksillä 534,2 m, 535,0 m sekä 538,8 m (Saksa et al. 1997). Kaksi ylempää jaksoa sopivat hyvin tulkintaan asennolla 160/60. Reikäsyvyydellä 515 m havaittu VSP-heijastaja KR1-7, joka on luokiteltu voimakkaaksi heijastajaksi ja on asennoltaan 156/60, ja rakosuunnat ovat yhteneviä. Tutkamittauksessa on saatu reikäsyvyydeltä 523 m epävarma havainto 179/44 asentoisesta heijastajasta. Tulkinnan varmuusluvulla on hyvin yhteensopivista havainnoista johtuen korkea arvo 9. Alimpaan jaksoon sopisi loivempi kaade, noin 40, ja kaadesuunta etelään 180. Alimmassa jaksossa myös suunnattujen rakojen zoneori laskentatulos 185/48 tukee kaadetta etelään samoin kuin yksi väliltä tavattu avoin haarniskarako. Tähän viittaa myös keskivoimakas VSP-heijastaja, joka on tulkittu 530 m:n reikäsyvyydelle asentoon 160/27. Voimakkuudeltaan heikko tutkan havainto reikäsyvyydellä 539 m on asennossa 67/45. Koska ylempiä jaksoja ei ole tunnistettu reiästä KR5 ne voivat joko leikata reikää KR5 lähellä maanpintaa välillä 0-50 m, olla asennoltaan hieman jyrkempiä kuin 60 tai rakenteet eivät jatku KR5 :een asti. Todennäköisesti rakenteet ovat paikallisia eivätkä ehkä puhkea pintaan. Mallinnuksessa rakenteet kuvataan laajuudeltaan300m ympyrälevynä. Alempi jakso pitäisi tulla muihinkin reikiin, lähinnä reiässä KR7 noin 700 metrin kohdalle ja reiässä KR5 noin 200 metrin reikäsyvyydelle. Reiässä KR5 on havaittu hydraulinen johde 203,6-205,6 m välillä (Rouhiainen 2000). Asennoltaan sopivin rakenne reiässä KR5 on R1, joka esiintyy kuitenkin syvemmällä noin 400 m:ssä. Geometriaa ja mahdollisia yhteyksiä havainnollistaa kuvan 2 pysty leikkaus. Reiässä KR7 on reikäsyvyydellä 705,3-711,6 m rakovyöhyke, joka on liitetty osaksi rakennetta R21. Hieman syvemmällä, 788,9-791,6 m:ssä oleva rakovyöhyke on kuvattu 159/40 asentoisena rakenteena R15.

9 Kuva 2. Tutkimusreiässä KR1 reikäsyvyydelle 540 m asetetun asennoltaan 180/40 olevan tasopinnan jatkuminen reikiin KR5 ja KR7. Figure 2. Assessing the orientation and extension of structure R74 (part of former R10A). Structure R74 intersects borehole KR1 at the depth of 540 m and its dip direction/dip is 180/40 ~ The figure depicts the possible intersections of a plane having the same geometry with boreholes KR5 and KR7. Kannanotto: Tutkimusreiän KR1 rakenne R1 OA ( 160/60 ) poistetaan ryhmästä R1 0 ja kuvataan kolmena erillisenä rakenteena. Kahteen ylempään jaksoon, 512,5-514,5 mja 520,5-526,5 m, on mallinnettu asennoltaan 160/60 ja laajuudeltaan 300 m olevat rakenteet, jotka on nimetty tunnuksilla R73Aja R73B. Alimpaan jaksoon, 537,6-540,3 m, on mallinnettu rakenne R74, jonka asento on 180/40 ~ Rakenteen laajuudeksi on arvioitu läheisten reikien perusteella n. 150 m KR1 :n ympärillä tasovälillä -400--600 m (Liite 9). Rakenne R10B, jonka asento on 160/50, on tavattureiässä KR1 syvyysväliltä 763,8-774,2 m (versio 200111). Se on tyypiltään rakovyöhyke (Liite 6). Rakotiheys on 7-13 kpl /m. Vedenjohtavuus on pieni ja se kohdistuu avoimiin rakoihin reikäsyvyydellä 768,4 m, joka on selvästi vettäjohtavin kohta, tai reikäsyvyydellä 768,7 m. Rakennetta hallitsevat haarniskaraot (64%) (Saksa et al. 1997). Ominaisuudet vaihtelevat luokissa RpO ja Riii-ill.

10 Rakennejaksossa havaitut raot ovat asennoltaan pääasiassa loivasti tai keskikaateisesti kaakkoon ja etelään kaatuvia. Havaittavissa on myös hyvin loivakaateinen keskittymä sekä noin 20-30 :een kaateella itään kaatuva keskittymä (Saksa et al. 1997). Rakojen asentotiedot on esitetty kuvassa 3. Rakohavaintojen zoneori-analysointi antaa rakenteen asennoksi 148/51. Keskiarvo suunnattujen rakojen pohjalta antaa asennon 151138. Reiän KR1 VSP-aineiston uusi tulkinta (Vaittinen et al. 2001) on havainnut reikäsyvyydellä 795 m keskivoimakkaan heijastajan, jonka asento on 170/32. Mikäli kappale ulottuu maanpinnalle saakka, on sen ulottuvuus kulkusuunnassa pienempi kuin kaadesuunnassa, koska sitä ei ole muista rei'istä (lähinnä KR5) tunnistettu. Mallinnettu paksuus on 9,5 m, ja elliptisen kappaleen muut dimensiot ovat 390/260 m. Mallissa kuvaus on kattanut syvyysvälin -400--1000 m. Tulkinnan varmuusluvun arvo on 3. VSP heijastus on hieman loivempi ja etelään päin, joten sitä ei ole luettu esitetyn tulkinnan tueksi. Kannanotto: Rakenteen R1 OB nykyinen tulkinta ( 160150 ) on perusteltu. Kaadesuunta näyttää vaihtelevan mm. runsaan ja suunnatun haarniskarakojen aineiston pohjalta välillä 150-170~ Koska rakenteen sijainti ei vastaa R10 rakenneryhmän kuvausta, uudeksi tunnukseksi tulee R75 (Liite 9 ). N.,. -~ Kuva 3. Suunnattujen rakojen havainnot (kaadesuunta/kaade) rakenteessa R1 OB reiässä KR1 reikäsyvyydellä 763,8-774,2 m. Raot on esitetty pinta-alatarkkana alapalloprojektiona. Figure 3. Oriented fractures (dip directionldip, equal-area, lower hemisphere projection) in the intersection of structure R1 OB in borehole KR1 at the depth interval 763,8-774,2 m.

11 Rakenne RlOC on tavattu reiässä KR3 reikäsyvyydeltä 118-132 m. Rakenteen asento on 140/55 ja paksuus 12 m. Se jakaantuu kahteen osaan: välillä 118,3-120,3 m on kyseessä hydraulinen johde ja tämän alla välillä 126,0-131,5 m rakovyöhyke (versio 2001/1, Liite 6). Koko jakson yli tarkasteltuna avorakojaon 51 o/o (Karanko et al. 2000). Vedenjohtavuus 10-8 -10-6 m/s esiintyy 116,2-124,2 m:n kohdalla, jossa on todettu avorakoja, sekä noin 10-9 m/s välillä 126,2-132,2 m (Pöllänen & Rouhiainen 1996). Rakohaussa virtausanomalia on havaittu kohdassa 119,6 m, jossa on myös havaittu avorakoja (Rouhiainen 2000). Rakotäytteillä on kalsiittia, kloriittia, rikkikiisua, kaoliniittia, illiittiä, albiittia, palygorskiittia, ja mustaa pigmenttiä. Jaksoista ei ole tavattu haarniskarakoja. Kartoitetut rakennusgeologiset ominaisuudet vaihtelevat luokissa RpO ja Riii-III. Reiässä KR3 130 m:n kohdalla havaitun, voimakkuudeltaan heikon VSP-heijastajan asento on 139/57. Rakojen zoneori-analyysi antaa rakennejaksolle 118,3-120,3 m asennon 55/77 ja jaksolle 126,0-131,5 m asennon 73/86. Reikätutkan voimakas heijastaja reikäsyvyydellä 132 m on asennossa 63/61, mikä vastaa kohdan 129-130 m täytteisten rakojen vallitsevaa jyrkkäkaateista suuntaa koilliseen ja itäkoilliseen. Matalan 22 MHz:n taajuuden reikätutkaluotauksessa voimakkaan heijastajan leikkauskulma on reikään nähden noin 50 yläkontaktin kohdalla (Heikkinen et al. 1992), mutta heijastaja on alakontaktia osoittava. Rakenteen asennoksi on määritetty 140/55 reikäsyvyydellä130m havaitun VSP-heijastajan mukaan. Kannanotto: Tulkinnassa on rakenteen R1 OC asennolle kaksi vaihtoehtoa. Reikätutkan ja rakojen pohjalta orientaatio on noin 065175 eli jyrkästi itäkoilliseen. Kyse olisi ryhmään R1 0 kuulumattomasta uudesta rakenteesta. Tulkinnan varmuusluvun arvo on 6. Sijainti maanpinnalla sopii maapainanteen alueelle. Tulkintaan sopii myös reiästä KR1 VSPheijastajan KR1-14 ekstrapoloitu sijainti ja asento 064178 ~ Rakenteen paksuus olisi noin 6 m. Rakennetunnus on R76_alt ja vaihtoehdoista tämä asetetaan ensimmäiseksi ( 1/2) tulkinnan varmuusluvun perusteella (Liite 10 ). Toisena tulkintavaihtoehtona on nykyinen R1 OC ( 140155 ) VSP-heijastajan mukaisesti. Kulun suuntaista pituutta ja syvyysulottuvuutta voi kuvata maanpinnalta noin -200 m:n tasolle. Rakenne R1 OC voi olla samaa yksikköä reiän KR5 rakenteen R1 OD kanssa. Tunnukseen lisätään vaihtoehtoisuutta kuvaava alt eli R10C_alt (212). Rakenne RlOD on reikään KR5 välille 119,0-129,7 m (versio 2001/1) määritetty rakovyöhyke (Liite 6), jonka asento mallissa on 140/55. Rakennusgeologiset havainnot ovat reikäjaksossa Rp0-1 ja Riii-III. Suunnatut raot ryhmittyvät kaadesuunniltaan idänetelälounaan välille ja niiden kaade on laivaa ja keskikaateista (kuva 4). Rakojen asentokeskiarvo on 162/35. Suuntaavan reikätutkan mittauksia ei ole tehty reiässä KR5. Matalan 22 MHz:n taajuuden reikätutkaluotauksessa voimakkaiden heijastajien leikkauskulma on 35-40 reikään nähden. Kaakkoon päin kaatuvilla rajapinnoilla tämä merkitsee jyrkkää noin 70-75 kaadetta.

12 N " ~.. Kuva 4. Rakenteen R10D suunnatut rakohavainnot (kaadesuunta/kaade) reiässä KR5 reikäsyvyydellä 119,0--130,0 m. Raot on esitetty pinta-alatarkkana alapalloprojektiona. Figure 4. Oriented fractures ( dip directionldip, equal-area, lower hemisphere projection) in the intersection of structure R1 OD in borehole KR5 at the depth interval119, 0-- 130,0m. Rakenteen asento on perustunut reikäsyvyydellä 120 m havaittuun, voimakkuudeltaan heikkoon VSP heijastajaan, jonka tulkittu asento on 140/45. Laajuus on arvioitu 200 m:n suuruiseksi sekä maanpinnalla kulkusuuntaan että syvyyssuuntaan. Rakenteen laskettu paksuus on 10,5 m. Tulkinnan varmuusindeksi saa arvon 6 seismiikan ja suunnattujen rakohavaintojen yhteensopivuuden perusteella. Sijainti maanpinnalla osuu lounais-koillis -suuntaisen maapainanteen alueelle (Liite 2). Rakenteen mahdolliselle jatkeelle, merialueelle Kiskarin ja Marikarinnokan väliseen salmeen, on tulkittu kaksi HSP-heijastajaa vaihtelevin kaadekulmin. Toinen on luokittelun mukaan heikko havainto HSP2-1 asennolla 120/84 ja toinen luokittelultaan voimakas HSP2-2 asennolla 128/45. Nämä HSP-heijastajat voivat liittyä myös rakenteeseen R13. Tulkintaa tukevaa aineistoa ovat olleet myös havaittu painanne kallioperän topografiassa ja sähkömagneettisen taajuusluotauksen (ns. Sampo-luotaus) havainto sähköä johtavasta, pystyasentoisesta levymäisestä kohteesta (Paananen et al. 1991). Kannanotto: Rakenteelle R1 OD ( 140155 ) tutkitut asentoarvot ovat vaihtelevia, loivempikin asento on mahdollinen, esimerkikiksi 140-160135-45 ~ Rakenne ehdotetaan kuitenkin pidettäväksi mallissa ennallaan melko pienen mahdollisen kaademuutoksen vuoksi. Koska rakenteiden numerointi pidetään jatkuvana, muutetaan rakennetunnus R1 OB:ksi (Liite 11 ). Reiästä KR3 on tulkittu myös muita, paikallisia rakenteita. Reikäsyvyysvälillä 245,5-250,5 m esiintyvä rakovyöhyke on tulkittu zoneori-rakoanalyysiin perustuen rakenteena

13 R40, jonka asento on 155/20 (Vaittinen et al. 2001). Tutkan heijastaja kohdasta 252m on keskivoimakas ja sen asento on 082/84. Rakenne R40 ei liity rakenteisiin R9 tai R 10 asentonsa perusteella. Reiässä KR3 reikäjaksoihin 423,5-428,5 m ja 438,8-444,5 m tulkitut rakenteet R42 ja R43 ovat rakotietoihin perustuen asennossa 165/50 (Vaittinen et al. 2001). Aiempi tulkinta, jossa on yhdistetty reikätutkan heijastajat ja suunnatut rakohavainnot, on antanut jakson asennoksi 145/70 (Pitkänen et al. 1991). Kokonaisuutena on arvioitu, että kalliomallin version 2001/1 rakenteet R9B, R9C, R1 OC (vaihtoehtoinen kuvaus) ja R1 OD pidetään rakenneryhmässä R9-R1 0. Ryhmän yhdistävinä tekijöinä ovat jatkuvuus maanpintaan, asento ja sijainti tektonisesti merkittäväksi arvioidulla alueella. Muut aiemmat R9-R1 0 ryhmän rakenteet nimetään uusin tunnuksin ja kuvataan erillisinä. 2.3 Rakenteet Rll ja R20 Rll/R20A Rakenne R11 on rakenneryhmän R10 suuntainen jaasentoinen yksittäinen rakovyöhyke kallion pintaosassa. Reiästä KR1 se on tavattu väliltä 105,9-114,3 m (versio 200111) ja sen paksuus on noin 5 m. Kulun suuntaiseksi pituudeksi maanpinnalla on arvioitu 350 m ja syvyysulottuvuudeksi noin -250 m. Rakovyöhykkeen kaadesuunta!kaade on 140/50. Tulkintaa on vaikeuttanut rakenteen R11 alapuolelta, noin 130 m:stä alkavan paksun rakovyöhykkeen läheisyys (Saksa et al. 1996). Tarkasteltavaan jaksoon on versiossa 2001/1 tulkittu myös vaihtoehtoinen rakenne R20A (Liite 6). Rakenteen R11 tulkintaan on vaikuttanut osaltaan topografiset maastomuodot Sijainnin tulee olla maanpinnalla kaivannon TK2 pohjoispään jälkeen, koska rakennetta ei siitä ole tavattu. Rakenteen läheisyydestä voi kertoa paksuontuva maapeite kaivannon loppupäässä (Liite 2). Sähkömagneettisten SAMPO-luotausten (Jokinen et al. 1995) profiilin 4 Y=1525500. tulkinta on havainnut anomalian kohdassa X=6792650 (kuva 5), josta tulkitsija mainitsee "sulavalinjainen elliptisyysanomalia kertoo hyvästä, mutta sähköisesti ohuesta (pieni johtavuus-paksuustulo) johteesta, joka kulkee kohtisuoraan linjan yli. Rakenne kaatuu mahdollisesti etelään, koska maksimianomaliat ovat saman suuruiset. Loivasti profiilin yli kulkevat R13 ja R11 aiheuttavat mahdollisesti myös osansa profiilianomaliassa, jolloin kaadetulkinta on epävarma.". Kalliomallin v. 200111 mukaan rakenteiden R13 ja R20B kulkusuunnat osuvat linjan kyseiseen kohtaan 35-40 leikkauskulmalla. R13 on mallissa samassa kohdassa kuin versiossa 1.0. Anomaliakohta on noin 150 m pohjoiseen rakenteen R11 sijainnista maanpinnalla. Rll kulkulinjaan maanpinnalla ei liity mitään SAMPO-luotausten anomaliaa. Latauspotentiaalimittauksissa (Paananen 1996) oli reiästä KR1 kaksi kohdetta: silloinen "R11" reiän KR1 väliltä 100-130 mja "R14" väliltä 135-155 m (kuva 5). Tulokset olivat tulkittavuudeltaan valitettavan monikäsitteisiä. Kuitenkin silloista R14:ää vahvistanut maanpintayhteys (sijainti) sopii nykyiseen R11 paikkaan ja asentoon.

14 Kuva 5. Kalliomallin versio 1 (Saksa et al. 1992 ), joka oli käytössä, kun SAMPO- ja latauspotentiaalimittaukset on tulkittu. Anomalia (x=6792650, y=1525500) on merkitty karttaan ympyrällä. Figure 5. Redrock model v. 1 (Saksa et al. 1992), which was valid at the time when the electromagnetic frequency sounding (SAMPO) and charged potential measurements were interpreted. The observed anomaly (x=6792650, y=1525500) is marked with a circle. Silloisen R11latauspotentiaalimittausten tulkinta muodostaa kaaren reiän KR1lähialueelle ja voisi aiheutua kaivannon TK2 perusteella paksumrnista, sähköäjohtavista maakerroksista tällä alueella. Seismisissä refraktioluotauksissa (Vuento 1988) havaittiin muutamia matalan nopeuden alueita, jotka tukevat rakenteen R11 suuntaista kulkureittiä (Liite 1). Kulkusuunta olisi noin 45. Kaateen täytyy olla loivempi (alle 50 ) kuin VSP-heijastajista syvyyksille 105 mja 130m tulkitut kaadearvot 61 ja 69. Näiden heijastajien kaadesuunta on 131. Täydennetyn rakotietokannan (Karanko et al. 2000) perusteella on välillä 104-112 m raoilla selvä painottuminen 30-50 o suunnalla kaakkoon. Joukossa on yksi avoin haarniskarako. Zoneori-analyysi antaa reikäsyvyysvälille 105,9-114,3 m asennoksi 118/87.

15 R20B Syvemmällä reiässä KR1, 136 m:stä alkaen, painottuvat rakojen kaadesuunnat selvästi etelän ja lounaan välille. Tähän suuntaan kaatuvien rakojen kaateet ovat 50-80 ja leikkauskulma reikään KR1 nähden on loiva. Tosin hajasuuntiin olevia rakoja löytyy. Zoneori-laskentamalli antaa asennoksi 214/75. VSP-heijastaja 130m:ssä on 131/69. Voimakkuudeltaan heikko tutkaheijastaja on havaittu reikäsyvyydellä 128 m ja se on tulkittu asentoon 21/33. Versiossa 200111 reikäsyvyysvälille 130,9-153,5 m on tulkittu rakenne R20B, joka on asennoltaan 139/20 (Liite 6). Edellisten alapuolelle, 155 m:iin sijoittuu heikko VSP-heijastaja asennolla 191/65 ja 180 m:n kohdalle asennolla 191170. Hydraulinen johderakenne esiintyy välillä 151,5-153,5 m (Rouhiainen 2000). Tulkintatuloksina zoneori-algoritmi antaa asennoksi 139/17, rakomaksimi on suunnassa 185/37. Reikätutkalla on havaittu heijastaja kohdasta 152 m, johon liittyy voimakkuudeltaan sekä keskivoimakas että epävarma tulkinta. Havaintojen tulkitut asennot ovat 76/21 ja 186/44. Huomionarvoista on, että kaikki kaadesuunnat ovat yhtenevästi etelän ja lounaan välillä. Etelään - lounaaseen kaatuvan rakenteen kaateen tulisi olla loivempi kuin 65, jotta rakenne ei leikkaisi kaivannon TK2 pohjoispäätä. Sijaintia tukevat maanpinnalla seismiset matalan kallionopeuden alueet sekä erityisesti alue, jolla syväkallionopeudeksi on tulkittu alle 4000 ml s (Liite 1). Aiemmin esitettyä kuvaa 2 voi käyttää apuna geometrisessa tarkastelussa muihin läheisiin reikiin nähden. Reiässä KR1 asennolla 180/40 sijaitseva taso leikkaa reikää KR7 noin 300 m:ssä. Mahdollisia yhdistelmiä voisivat olla välin 285,5-289,5 m rikkonaisuusvyöhyke tai jyrkempää asentoa edellyttävä reikäsyvyysvälin 408,6-412,7 m (syvyystaso -370 m) rakovyöhyke R56, joka on suunnattujen rakohavaintojen perusteella mallinnettu asennolla 200/50 (Vaittinen et al. 2001). Jyrkempi asento (noin 60 ) sopii hyvin VSP-heijastajiin. Kannanotto: Nykyistä rakennetta R11 ( 140150 ) muutetaan hieman asentoon 135145 ja sopimaan reikäjaksoon 105,9-114,3 m. Syvyysulottuvuudeksi asetetaan -200 m. Rakenteen laskettu paksuus on 7,3 m (Liite 9). Reiän KR1 rakennejaksot 131-146 m ja 152-154 m voivat kuulua samaan rakenteeseen. VSP-heijastajia painottaen todennäköinen asento on 190/60 o reikäaineistoon ja maanpintareunaehtoihin (rajaukset) sovittaen. Kyseessä on kalliomallissa 200111 reikään KR7 tulkittu rakenne R56, jokajatkunee reikään KR1 (Liite 9). Rakenne ulottuu maanpinnalta n. tasolle -550 m ja esiintyy maanpinnalla reikien KR1 ja KR7 alueella. Esitetyt rakenteet ovat vaihtoehtoisia kalliomallin R20A ja R20B kuvaukselle reiän KR1 lähiympäristössä ja reiän KR1 länsipuolella. Tässä vaihtoehdossa rakenne R20 ei ulotu reikään KR1 eikä tästä länteen maanpinnalle. R20A loppuu siten noin-150m tasolla ja R20B tasolla-170m reiän KR1 itäpuolella. Rakennetunnukset muodostuvat siten, että reiän KR1 lävistyksissä ensisijaiset vaihtoehdot ovat R11_alt (112) ja R56_alt (112). Toisena vaihtoehtona ovat R20A_alt (212) ja R20B _alt (212 ). Rakenteet R20A ja R20B pysyvät muilta osin ennallaan.

16 2.4 Rakenne R13 Rakenne R13 on kaareutuvan muotoinen, hyvin jyrkkäkaateinen vyöhyke. Sen kulku on lounaasta, Flutanperästä saaren poikki koilliseen, Marikarinnokkaan saakka. Se on todettu-luokan rakenne ja tavattu reiän KR1 reikäväliltä 635,1-642,9 m (versio 200111). Kulun pituus maanpinnalla on yli 1000 m, ja syvyysulottuvuus on asetettu mallissa - 1500 m:iin. Rikkonaisuusvyöhykkeeseen liittyy suoran havainnon lisäksi olemassaoloa varmentavia tulkittuja epäsuoria viitteitä kuten pumppauskokeet (Ylinen & Väätäinen 1993). Rikkonaisuusvyöhykkeen paksuus on noin 10 m. Mallinnettu kaade on jyrkkä 87 kaakkoon ja eteläkaakkoon (Saksa et al. 1992). Rakenne R13 sijoittuu keskelle laajaa koillis-lounais -suuntaista aerosähkömagneettisten mittausten matalan ominaisvastuksen jaksoa (Liite 3) (Heikkinen et al. 1992). Jaksoon liittyy saman suuntaisina rakenteet R20A-B ja R13 toisilleen vaihtoehtoisilla maanpinta-aineiston suhteen (Vaittinen et al. 2001). Rakenteiden R9 ja R10 osia sijaitsee anomaliajakson luoteisreunalla. Matala ominaisvastus ei selity maapainanteilla kuin alueen luoteispuolella (Liite 2 ja 3). Rakenne R13 kulkee hyvin ohuilla maapeitteen alueilla reikien KR3 ja KR5 kaakkoispuolella. Siten aerosähkömagneettiseen anomaliaan täytyy olla osatekijänä kallion sähkönjohtavuuden kasvu, esim. kallion pintaosien rikkonaisuuden ja suuremman vesipitoisuuden kautta. Uudelleen prosessoidut reiän KR2 VSP-heijastusmittaukset tukevat sijainniltaan hieman poikkeavaa rakennetta "R13". Heijastajat numerot KR2-6 ja KR2-7, joiden kaade on luoteeseen, asettuvat linjalle. Aiemmin tulkinnassa mukana olleet heijasteet 12 ja 13 on poistettu uudessa prosessoinnissa (Vaittinen et al. 2001). Keskiosaan sijoittuu reiän KR3 heijastaja KR3-7, joka on voimakkuudeltaan heikko ja jonka asento on 080/86. Heijastaja KR3-8, joka sijoittuu KR3:n lähtöpisteestä 100m etelään ja 270m itään, sopii R13 eteläosan kulkulinjaan. Heijastajan asento on 290/77 ja se on voimakkuudeltaan heikko. Hahmoteltu linjaus rakenteelle R13 on esitetty kuvassa 6. Reiän KR1 suunnatut raot väliltä 635,1-642,9 m eivät tue maanpinnan R13 rakennetta vaan vaihtoehtoista kuvausta, joka rakoasentojen perusteella näyttäisi asettuvan 050/40 asentoon. Suunnattu reikätutka havaitsee voimakkaan, asennoltaan 063/35 olevan, heijastajan reikäsyvyyden 645 m kohdalla. Laskettu paksuus on 5,8 m, mikä antaa viitteitä mahdollisesti laajemmasta rakenteesta. Rakenteen mallinnettu laajuus on 250 m. Tulkinnan varmuusluku on 6. Kannanotto: Rakenteen R13 lävistykseen KR1 635,1-642,9 m väliltä nimetään uusi rakenne tunnuksella R77. Rakenteen asento on 050/40 (Liite 9). Tulkinnan varmuusluku on 6. Rakenteelle R13 ( 122-142187 ) ehdotetaan uusi kulkulinjaus ja kaateeksi 70 luoteeseen päin. Rakenne siirretään 'todennäköinen' luokkaan, koska se ei enää leikkaa reikää KR1. Maanpintakulku muuttuu oheisen kuvan 6 mukaan, paksuus on oletusarvoisesti noin 10m (Liite 8). Tulkinnan varmuusluku rakenteelle on 2.

17 Kuva 6. Rakenteelle R13 hahmoteltu uusi kulku maanpinnalla. Figure 6. The proposed new trend of structure R13 at the surface. 2.5 Rakenne R26 Rakenne R26 on ollut kalliomallissa lähes vaaka-asentoinen rakovyöhyke, keskimääräisen asennon ollessa 151/4. Perustana ovat olleet havaitut hyvät hydrauliset yhteydet eri reikien pintaosien väliltä (Ylinen et al. 1992). Sijainti on noin 50-100 m:n syvyydellä maanpinnalta. Rakenteen R26 tulkinta on yhdistänyt rei'istä KR1, KR2, KR5, KR6 ja KR12 tavattu ja rakennejaksoja. Kalliomallin 2001/1 sisältämät R26 jaksot ja vedenjohtavuudet ovat taulukossa 1. Reiässä KR1 esiintyy hydraulisen johteen jakso ja muutamia avoimia rakoja. Raot ovat Ioivia 5-30 ja tukevat rakenteen loiva-asentoisuutta. Reikätutkan tuloksista ei saada tukea rakenteelle, koska heijastuspintojen ja reiän välinen leikkauskulma on jyrkkä ja siten lähellä tutkan sokeaa havaintosektoria. Vyöhykkeen laskentatulos zoneori-algoritmilla antaa asennoksi 108/5 eli lähes vaaka-asentoisen rakenteen.

18 Rakenne on kalliomallissa reiästä KR2 tavattu hyvin paksu rakennejakso 41 m:stä aina 111,5 metriin asti (Vaittinen et al. 2001). Rakoilun voimakkuus on hyvin vaihtelevaa jakson sisällä. Aiemmin rakenne R26 on rajattu välille 73-75 m ja tunnistamaton R? jakso on esiintynyt välillä 41-52 m. Rakotietokannan perusteella (Karanko et al. 2000) on vaikea rajata pitkästä jaksosta mitään erityistä osaa, joka olisi vaaka-asentoinen ja hydraulisesti merkittävin. Välille 89,5-91,0 m sijoittuu hyvin loivien avorakojen dominoiva selvä ryhmittymä. Analysointi rakovyöhykkeelle antaa zoneori-algoritmilla asennoksi 178/26 eli etelään kaatuvan laiva-asentoisen rakenteen. Reiässä KR2 syvyydellä 41-52 m rakotietokannassa rakotiheys on keskimäärin 8,5 kpl/m. Tiheimmät avo- ja rapautuneen rakoilun jaksot ovat 41-42 m ja 46-52 m. Avorakoja on 29 %, rapautuneita 15 % ja täytteisiä 39 % (Karanko et al. 2000). Vallitseva rakosuunta on loiva-keskikaateinen (5-50 ) etelään (osa kaakkoon-itään). Suurimmat mitatut vedenjohtavuudet ovat noin 10-7 m/s (Pöllänen & Rouhiainen 2001). Syvyyksillä 43,1 ja 49,6 m on rakohaussa todetut virtauskohdat. Kohtien ympäristöön Taulukko 1. R26 reikäjaksot ja jaksojen maksimi vedenjohtavuudet. Table 1. Borehole intersections of structure R26 and the maximum measured hydraulic conductivities (K2m). R26 Syvyysväli, m K,mls 151/4 KR1 64.2-66.2 64.5 m: 4.0 10-6 KR2 40.9-111.5 86.6 ja 107.8m: 3.0 10-7 KRS 43.0-60.0 43.1 m: 9.0 10-lS *) KR6 31.6-64.5 59.0m: 7.7 10-6 KR12 63.5-99.1 65.8 m: 1.3 1 o- 7 *)Arvo on laskettu rakohakutuloksista. *) V alue is calculated from the difference flow lo gging in detailed mode. liittyy avoimia rakoja, alemmassa on 12 mm avauma (Karanko et al. 2000). Rakotäytteillä tavataan kalsiittia, kloriittia, rikkikiisua, grafiittia, illiittiä, kaoliniittia, kvartsia ja hematiittia. Syvyysvälillä 54,2-58,2 m rakotiheys on noin 6,8 kpllm. Avorakojaon 15 %, rapautuneita 22 o/o (Karanko et al. 2000). Rakosuunta on loiva- keskikaateinen kaakkoon. Rakotäytteillä tavataan kalsiittia, kloriittia, illiittiä, kaoliniittia, montmorilloniittia ja rikkikiisua. Suurimmat rakoavaumat ovat 4-9 mm (Karanko et al. 2000). Syvyydellä 73-75 m rakotiheys on 12 kpllm. Avoimet (osuus 8 %) ja rapautuneet (25 %) raot ovat loiva-keskikaateisia (15-40 ) kaadesuunnan ollessa kaakon ja lounaan välillä (Karanko et al. 2000). Reiässä KR5 rakenne R26 sijoittuu välille 76-79 m. Kyseessä on havainto hydraulisesta johteesta, ei varsinaisesta rakoilukriteerien mukaisesta rakenteesta. Tulkittu yhteys muihin reikiin on perustunut pumppausvasteisiin (Ylinen & Väätäinen 1993). Reiässä KR6 on pinnassa kolme hydraulistajohdeväliä: 31,6-33,6 m, 41,6-43,6 mja pidempi jakso 45,5-64,5 m. Reikätutka ei tue näille laivaa asentoa, heijastajat ovat asen-

19 noltaan jyrkkiä. Tarkempia rakotietoja ei reiästä ole saatavilla. Suurin vedenjohtavuus osuu syvyyteen 59 m, jossa K2m on 8 1 o- 6 rnls. Myös 33,4 m syvyydessä K-arvo on korkea, 6 10-6 rnls (Pöllänen & Rouhiainen 2001). Reiän KR12 pintaosassa on kaksi mahdollisesti vaaka-asentoista jaksoa: rakovyöhykkeet väleillä 63,5-81,0 mja 85,9-99,1 m. Kannanotto: Aineistojen pohjalta voisi sanoa, ettei ehkä yhtenäiseen vaaka-asentoiseen R26 rakenteeseen ole perusteita. Rei 'issä KR1 ja KR5 on vaaka-asentoinen kapea jakso, KR2:ssa kapeita jaksoja on useita. Reiän KR6 pinnassa on useita hydraulisesti johtavia jaksoja. Reiässä KR12 on kaksi mahdollisesti laivaa jaksoa, jotka voivat olla rakennetta R26. KR2 ja KR12 sisältävät pintaosassa, 100-150 m etäisyydellä toisistaan 2-3 rakoillutta, paksua jaksoa, jotka voivat liittyä toisiinsa. Reikien KR1, KR5 ja KR6 hydrauliset johteet voivat olla erillisiä ja todennäköisesti paikallisia. Rakennetunnuksella R26 kuvataan reikien KR2 ja KR12 lähiympäristöä ja muut rakennetunnukset ovat R26-KR1 (Liite 9 ), R26-KR5 (Liite 11) ja R26-KR6. Kunkin osan asento on pidetty ennallaan eli 15114 ~

20

21 3 REIKIEN KR13 JA KR14 ALUSTAVAT TULOKSET Le:ikkauskuvat vuoden 2001 uusien tutkimusreikien KR13 ja KR14 kautta ovat raportin kuvina 7 ja 8. Maanpintakartan ote, jossa uusien reikien sijainti näkyy, on kuvana 9. Tulokset ovat kairausaineistoon perustuvia (Niinimäki 2001a ja 2001 b). Rakenteiden sekä kivilajien osalta raja-arvona on käytetty 2 m:n minimipaksuutta. Rakenteet on rajattu rakotiheyttä ja r:ikkonaisuusluokkaa käyttäen. Reiässä KR13 pintaosassa on kaksi rakovyöhykettä, jotka voivat olla samoja kuin reikien KR2 ja KR12 pinnan läheiset jaksot (rakenne R26). Näitä on tarkasteltu kohdassa 2.5 rakenteen R26 yhteydessä. Rakovyöhykkeet 200-300 m välillä sopivat hyvin mallin rakenteisiin R20C ja R34. Rakenteelle R14 ei löydy heti suoraan vastinetta. Syvyysvälin 400-500 m rakovyöhykkeet sopivat hyvin R10B jatkeelle, joka ehdotettiin tarkistuksessa pidettäväksi asennoltaan entisellään. Kivilajeista tonaliitin esiintyminen ja graniittilpegmatiitin vähäinen osuus täsmäävät kalliomalliin. Reiän KR14 sijaintikohdassa kallio on po:ikkeuksellisen ehjää- yhtään rakennejaksoa ei löydy rakoiluun perustuvassa alustavassa tarkastelussa. Pintaosassa reikää ei tavata rakenteen R26 tyyppistä jaksoa. R20A ja R20B sekä pohjoispuolen R20C jaksot ovat ilmeisesti myös toisistaan erillään, koska kumpaakaan ei tavata rakenteilla. Tonaliitti esiintyy ennustettua ylempänä tai alempana riippuen kummasta maanpinnalta tavatusta yksiköstä on kyse. Graniittilpegmatiitin osuus on reiässä melko korkea ja voisi kuvata reiän jalkapuolelle mallinnetun yksikön jatkumista. Lävistyspituudeltaan tarkasteluarvon 2 m ylittäviä amfiboliitin, metadiabaasin tai kiisuuntuneen gneissin jaksoja ei ole raportoitu. Reikien KR13 ja KR14 alustavat kairaustulokset tukevat tutkimusalueen mittakaavassa laadittua uusinta vuoden 2001/1 kalliomallia. Sitä ei ole luultavimmin syytä muuttaa ennen tarkempien tulosten ja tulkintojen valmistumista kuin korkeintaan rakenteiden R20A ja B laajuuden osalta reiän KR14 lähialueella. Tämän raportin täydentävässä tarkastelussa esitetyt tulkinnat ja uudet rakenteiden kuvaukset sopivat myös reikien KR13 ja KR14 alustaviin tuloksiin.

22 525614 792818 T'26:=ki"_L- - - - - -. - - - - - - ---.Z.J ' ~ ~.Q. 1 -. -! ' -~. J Kuva 7. Pystyleikkaus pitkin reikää KR13, reiän suuntaan 290 ~ Figure 7. Vertical intersection along borehole KR13 ( drilled towards 290 ).

23 525856 792720 525869 792220 ~.~ -.. --. _r-38... * 'ris '., 09-0ct-2001 Kuva 8. Pohjois-etelä -suuntainen pystyleikkaus pitkin reikää KR14. Figure 8. Vertical intersection along borehole KR14 in the north-south direction.

24 '.,.., ~----~------------------~ rl6;'~sl6b ~. \t~ \'i\ 'rtl.,,, ~ \'i),,, ii\ vensuon all ''"' / \U "*,,.\. /~ \il \(\ ~, a' ~~ '-~ '.p':d".,.~.. Flnt ct/d1\dlkl2001.2\s l.dw JJ 10-Dct-2001 Kuva 9. Kivilajien ja rakenteiden maanpintakartan ote reikien KR13 ja KR14 lähialueelta. Figure 9. Lithology and structures at the surface close to boreholes KR13 and KR14.

25 4 RAKENNEMALLIN P ÄIVITYKSEN TOTEUTUS Rakennemallin päivityksessä on rakenteiden tunnusten osalta noudatettu järjestelmää, jossa numerointi säilyy jatkuvana. Tästä syystä päivityksessä on muutettu myös sellaisten rakenteiden nimiä, joiden asento ei ole muuttunut ja paksuutta lukuun ottamatta muut dimensiot ovat pysyneet ennallaan. Rakenteita R13, R10C_alt ja R76_alt lukuun ottamatta paksuus määräytyy reikälävistyksen pituuden sekä rakenteen ja reiän välisen kulman perusteella laskettuna. R13:lla ei ole enää reikälävistystä ja kahdessa muussa tapauksessa lävistyspaksuudesta on tehty tulkinta. Tulkintaan on päädytty siitä syystä, että versiossa 2001/1 käytettyjen rakennemääritysten perusteella rikkanaisen osuuden ulkopuolella oleva hydraulinen johde kasvattaa rakennelävistyksen pituutta huomattavasti. Tulkitut paksuudet ovat arvio todellisen rikkonaisuuden osuudesta. Jos samaan reikälävistykseen on tulkittu kaksi eri asentoista rakennetta, rakennetunnuksiin on lisätty _alt. Lisämerkinnäillä 112 ja 2/2 osoitetaan tulkintojen priorisointi toisiinsa nähden, 112 on aina ensisijainen. Vaihtoehtoisia tulkintoja toisiinsa nähden ovat R76_alt (112) ja R10C_alt (2/2), R11_alt (1/2) ja R20A_alt (2/2) sekä R56_alt (1/2) ja R20B_alt (2/2). Päivitetyt rakenteet perustietoineen on esitetty taulukossa 2. LiitteenäLiite 12 on esitetty version 200112 mukainen lista rakenteista ja liitteessä Liite 13 on kuvattu reikiin määritetyt rakennejaksot Versioon 2001/1 verrattuna rakennejaksojen syvyysvälit eivät ole muuttuneet. Niiden rakennejaksojen osalta, joihin liitettyjen rakenteiden asento on muuttunut, rakenteen laskettu paksuus on muuttunut, koska paksuuden laskenta perustuu reiän ja rakenteen väliseen kulmaan.

26 Taulukko 2. Rakennemallin versioon 2001/2 päivitetyt rakenteet. Vanhaa tunnusta on käytetty versiossa 2001/1. Paksuusarvo tarkoittaa rakennekappaleen todellista paksuutta, joissain rakenteissa sen arvo vaihtelee. Pituusarvo on kulmikkailla kappaleilla rakenteen kulun pituus, myös sen arvo voi vaihdella. Jos kappale on ympyrän tai ellipsin muotoinen, siitä on annettu säde 1 säteet. Table 2. Revised structures in the bedrock model version 2001/2. The old id was used in version 2001/1. Thickness means the thickness of the structure measured perpendicularly to the dip direction, some of the structures have varying thickness. Length is measured along the surface trend of the structure, it can also vary. lf the structure is either circular or elliptic, the radius/radii are given. Vanha tun- Uusi Kaade- Kaade, Paksuus, Pituus 1 Syvyysväli, nus tunnus suunta, ( 0 ) (0) m säde (r), m m old id new id Dip direc- Dip, ( 0 ) Thickness, m Length/ Depth interv2001/l v2001/2 tion, ( 0 ) Radius ( r ), m val, m R9A R72 125 50 12 500 0-500 R9B R9 120 72 5.5 500 0-500 R9C RlOA 140 60 4.2 350 0-350 R10A R73A 160 60 1.6 300-400 -600 R10A R73B 160 60 4.7 300-400 -600 R10A R74 180 40 2.5 300-400 -600 R10B R75 160 50 9.5 (r) 411/200-400 (ellipsi) -1000 R10C RlOC_alt 140 55 6** 300 0 212-300 R10C R76_alt 65 75 6** (r) 200 0 112-120 R10D RlOB 140 55 10.5 300 0-300 R11 Rll_alt 135 45 7.3 350 0 1/2-200 R13 R13 300 70 10 1000 0-1000 R13 R77 50 40 5.8 (r) 250-430 -750 R20A R20A 138 17 1.9-32.4 1150-1700 -150-500 R20A R20A_alt 138 25 8.3 750-1150 0 212-150 R20B R20B 138 17 2.0-11.4 1150-1700 -170-500 R20B R20B_alt 138 25 22.5 620-1150 0 212-170 R26 R26 151 4 34.6-69.4 (r) 4451190-30 (ellipsi) -100 R26 R26-KR1 151 4 2 (r) 120-43 -62

27 Vanha tun- Uusi Kaade- Kaade, Paksuus, Pituus 1 Syvyysväli, nus tunnus suunta, ( 0 ) ( 0) m säde (r), m m Old id Newid Dip direc- Dip, ( 0 ) Thickness, m Length/ Depth interv2001/l v200112 tion, ( 0 ) Radius ( r ), m vai, m R26 R26-KRS 151 4 15.8 (r) 230-13 -61 R26 R26-KR6 151 4 32.1 (r) 180-6 -63 R56 RS6 190 60 3.1-15.8 375-250 -500 Uusi ra- RS6_alt 190 60 3.1-15.8 375 0 ken ne, 112-250 New structure ** Tulkittu paksuusarvo. ** Interpreted thickness value.

28

29 5 YHTEENVETO Tässä työssä on tarkasteltu aiempia tulkintoja Olkiluodon rakenteiden R9, R10, R11, R13, R20, R26 ja R56 osalta ja tehty niitä täydentäviä arvioita. Muiden rakenteiden osalta kalliomallia ei ole muutettu versioon 2001/1 verrattuna. Työn tavoitteena oli tarkastella edellisessä kalliomallin päivityksessä käyttöönotettujen rakennekriteerien vaikutusta tutkimusalueen länsiosan rakennemäärityksiin. Tämä alue jäi edellisessä mallinnusvaiheessa vähäiselle huomiolle, koska siellä ei ollut uutta tutkimusaineistoa käytettävissä. Työ on keskittynyt reikien KR1, KR3 ja KR5 alueelle, tämän alueen länsipuolelle ja reikien KR2, KR6 ja KR12 pintaosaan. Rakennemallissa on kuvattu vaihtoehtoisia rakenteita. Niiden rakennetunnuksiin on lisätty merkintä _alt. Rakenteet on priorisoitu tulkinnan varmuuslukuun perustuen. Tarkastelualueen lävistää vyöhyke, joka alkaa Flutanperästä ja jatkuu lounais-koillis - suuntaisena Selkänummenharjulle lähelle Olkiluodon pohjoisrantaa. Tähän jaksoon liittyvät työssä käsitellyt rakenteet R9, R10, R13 ja R20. Kaikkiaan tarkastelun kohteena olivat rakenteet R9A-R9C, R10A-R10D, R11, R13, R20A ja R20B sekä R26. Seuraavassa on koottu tarkastelun tuloksena kalliomalliin tehdyt muutokset. Reiässä KR3 tavatun rakenteen R9A kuvaus pidetään nykyisen mukaisena (125/60 ), asento on kuitenkin melko epämääräinen väliarvo VSP-heijastajien ja rakosuuntien joukosta. Koska R9A:n sijainti on huomattavasti lännempänä kuin muut R9-R10 rakenteet, se poistetaan tästä ryhmästä. Uusi rakennetunnus on R72. Rakenteen R9B kuvaus pidetään nykyisenä (120/72 ). Koska muiden R9-ryhmän rakenteiden tunnus muuttuu, R9B:n tunnukseksi jää R9. Tämä rakenne lävistää reiän KR5. Reiän KR3 rakenteen R9C asento (130/56 ) muutetaan VSP-heijastajiin perustuen asentoon 140/60. Asennon ja sijainnin perusteella jakso liittyy rakenneryhmän R10 osaksi ja sen uusi tunnus on R10A. Hahmotellussa toisessa vaihtoehdossa asento on kaadesuunnassa poikkeava, 170/55. Tätä vaihtoehtoa ei ole toteutettu kalliomallissa. Tutkimusreiän KR1 rakenne R10A (160/60 ) poistetaan ryhmästä R10 ja kuvataan kolmena erillisenä rakenteena. Kahteen ylempään jaksoon, 512,5-514,5 m ja 520,5-526,5 m, on mallinnettu asennoltaan 160/60 ja laajuudeltaan300m olevat rakenteet, jotka on nimetty tunnuksilla R73A ja R73B. Alimpaan jaksoon, 537,6-540,3 m, on mallinnettu rakenne R74, jonka asento on 180/40. Rakenteen laajuudeksi on arvioitu läheisten reikien perusteella n. 150m KR1 :n ympärillä tasovälillä -400--600 m. Rakenteen R1 OB nykyinen tulkinta (160/50 ) on perusteltu. Kaadesuunta näyttää vaihtelevan mm. runsaan ja suunnatun haarniskarakojen aineiston pohjalta välillä 150-170. Koska rakenteen sijainti ei vastaa R10 rakenneryhmän kuvausta, uudeksi tunnukseksi tulee R75. Rakenne on mallinnettu reiän KR1 ympäristöön tasovälillä -400--1000 m.

30 Tulkinnassa on määritelty reiästä KR3 tavatun rakenteen RlOC asennolle kaksi vaihtoehtoa. Reikätutkan ja rakojen pohjalta orientaatio on noin 065/75 eli jyrkästi itäkoilliseen. Kyse olisi ryhmään RIO kuulumattomasta uudesta rakenteesta. Tulkinnan varmuusluvun arvo on 6. Sijainti maanpinnalla sopii maapainanteen alueelle. Tulkintaan sopii myös reiästä KRl VSP-heijastajan KRl-14 ekstrapoloitu sijainti ja asento 064/78. Rakenteen paksuus olisi noin 6 m. Rakennetunnus on R76_alt ja vaihtoehdoista tämä asetetaan ensimmäiseksi (112) tulkinnan varmuusluvun perusteella. Rakenteelle RlOD (140/55 ) tulkitut asentoarvot ovat vaihtelevia, loivempikin asento on mahdollinen, esimerkiksi 140-160/35-45. Rakenne ehdotetaan kuitenkin pidettäväksi mallissa ennallaan melko pienen mahdollisen kaademuutoksen vuoksi. Koska rakenteiden numerointi pidetään jatkuvana, muutetaan rakennetunnus RlOB:ksi. Tämä rakenne lävistää reiän KR5. Kokonaisuutena on arvioitu, että kalliomallin version 2001/1 rakenteet R9B, R9C, RlOC (vaihtoehtoinen kuvaus) ja RlOD pidetään rakenneryhmässä R9-R10. Ryhmän yhdistävinä tekijöinä ovat jatkuvuus maanpintaan, asento ja sijainti tektonisesti merkittäväksi arvioidun rajatun alueen sisällä. Muut aiemmat R9-R10 ryhmän rakenteet nimetään uusin tunnuksin ja kuvataan erillisinä. Nykyistä rakennetta Rll (140/50 ) muutetaan hieman asentoon 135/45 ja sopimaan reikäjaksoon 105,9-114,3 m. Syvyysulottuvuudeksi asetetaan-200m. Reiän KRl rakennejaksot 131-146 m ja 152-154 m voivat kuulua samaan rakenteeseen. VSP-heijastajia painottaen todennäköinen asento on 190/60 reikäaineistoon ja maanpintareunaehtoihin (rajaukset) sovittaen. Kyseessä on kalliomallissa 2001/1 reikään KR7 tulkittu rakenne R56, joka jatkunee reikään KRl. Rakenne ulottuu maanpinnalta n. tasolle -550 m ja esiintyy maanpinnalla reikien KRl ja KR7 alueella. Yllä esitetyt rakenteet Rll ja R56 ovat vaihtoehtoisia kalliomallin R20A ja R20B kuvaukselle reiän KRl lähiympäristössä ja reiän KRl länsipuolella. Tässä vaihtoehdossa rakenne R20 ei ulotu reikään KRl eikä tästä länteen maanpinnalle. R20A loppuu siten noin-150m tasolla ja R20B tasolla-170m reiän KRl itäpuolella. Rakennetunnukset muodostuvat siten, että reiän KRl lävistyksissä ensisijaiset vaihtoehdot ovat Rll_alt (112) ja R56_alt (112). Toisena vaihtoehtona ovat R20A_alt (2/2) ja R20B_alt (2/2). Rakenteet R20A ja R20B pysyvät muilta osin ennallaan. Rakenteelle R13 (122-142/87 ) ehdotetaan uusi kulkulinjaus ja kaateeksi 70 luoteeseen päin. Rakenne siirretään 'todennäköinen' luokkaan, koska se ei enää leikkaa reikää KRl. Paksuus on oletusarvoisesti noin 10m. Tulkinnan varmuusluku rakenteelle on 2. Rakenteeseen R13 aiemmin kuuluneeseen reiän KRl rakennelävistykseen reikäsyvyydellä 635,1-642,9 m nimetään uusi rakenne tunnuksella R77. Rakenteen asento on 050/40. Tulkinnan varmuusluku on 6. Rakenteen R26 aineistojen pohjalta voisi sanoa, ettei ehkä yhtenäiseen vaaka-asentoiseen R26 rakenteeseen ole perusteita. Reiässä KRl on vaaka-asentoinen kapea jakso, KR2:ssa kapeita jaksoja on useita. Reiän KR6 pinnassa on useita hydraulisesti johtavia

31 jaksoja. Reiässä KR12 on kaksi mahdollisesti laivaa jaksoa, jotka voivat olla rakennetta R26. KR2 ja KR12 sisältävät pintaosassa, 100-150 m etäisyydellä toisistaan 2-3 rakoillutta, paksua jaksoa, jotka voivat liittyä toisiinsa. Reikien KR1, KR5 ja KR6 hydrauliset johteet voivat olla erillisiä ja todennäköisesti paikallisia. Rakennetunnuksella R26 kuvataan reikien KR2 ja KR12 lähiympäristöä ja muut rakennetunnukset ovat R26-KR1, R26-KR5 ja R26-KR6. Kunkin osan asento on pidetty ennallaan eli 151/4. Reikien KR13 ja KR14 alustavat kairaustulokset tukevat kalliomallia. Koska pääosa reikätutkimustuloksista vielä puuttuu, kalliomalliin ei näiden tulosten perusteella tehdä muutoksia.

32

33 LÄHDEVIITTEET Ahokas, H. & Herva, S. 1992. Hydrologiset seurantamittaukset Eurajoen Olkiluodon tutkimusalueella. Helsinki: Teollisuuden Voima Oy. TVO/Paikkatutkimukset Työraportti 92-35. Blomqvist, R., Nissinen, P. & Frape, S. 1992. Dating of Fracture Minerals from Olkiluoto, Eurajoki (in Finnish with an English abstract). Helsinki, Finland: Teollisuuden Voima Oy. TVO/Site investigations Work Report 92-27. Carlsten, S. 1990. Borehole Radar Measurements at Olkiluoto, boreholes KR1, KR2 and KR3. Helsinki, Finland: Teollisuuden Voima Oy. TVO/Site investigations Work Report 90-27. Carlsten, S. 1991. Borehole Radar Measurements at Olkiluoto, boreholes KR4 and KR5. Helsinki, Finland: Teollisuuden Voima Oy. TVO/Site investigations Work Report 91-02. Cosma, C., Heikkinen, P., Honkanen, S. & Keskinen, J. 1991a. VSP-survey in Olkiluoto, boreholes KR1-KR3. Helsinki: Teollisuuden Voima Oy. Paikkatutkimukset, Työraportti 90-39. 36 s + liitteet. Cosma, C., Heikkinen, P., Honkanen, S. & Keskinen, J. 1991b. VSP-survey in Olkiluoto, Boreholes KR4 and KR5. Helsinki: Teollisuuden Voima Oy. Paikkatutkimukset, Työraportti 90-36. Gardemeister, R., Johansson, S., Korhonen, P., Patrikainen, P., Tuisku, T. & Vähäsarja, P. 1976. Rakennusgeologisen kallioluokituksen soveltaminen. Espoo, Suomi: Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Geotekniikan laboratorio. Tiedonanto 25. 38 s. Gehör, S., Kärki, A., Määttä, T., Suoperä, S. & Taikina-aho, 0. 1996. Eurajoen Olkiluodon kairausnäytteiden petrolo gia ja matalan lämpötilan rako mineraalit. Helsinki: Posiva Oy. Työraportti PATU-96-42, 300 s. Hagros, A. 1999. Olkiluodon tutkimusalueen maaperäolosuhteet pohjarakentamisen kannalta. Helsinki: Posiva Oy. T &K raportti 99-08. Heikkinen, E. (Ed.), Paananen, M., Kurimo, M., Öhberg, A., Ahokas, H., Okko, 0., Front, K., Hassinen, P., Pitkänen, P., Cosma, C., Heikkinen, P., Keskinen, J., Honkanen, S. & Korhonen, R. 1992. Geophysical investigations in the Olkiluoto area, Finland. Summary report. Helsinki: Nuclear W aste Commission of Finnish Power Companies, report YJT-92-34. 110 s. Imatran Voima Oy 1974. Olkiluoto, seisminen luotaus (L301-302... L311-312) ja syväkairaus (SK1-SK12). Tutkimusselostus 26.11.1974, MTT-8731.40. IPT. 1988. Aimo Vuennon seismisten taittumisluotausten ja pintakairausten yhteenvetoraportti.

--------- ------ - - -- 34 Jokinen, J., Paananen, M., Oksama, M. & Soininen, H. 1995. Olkiluodon tutkimusalueen täydentävien sähkömagneettisten taajuusluotausten tulkinta. TVO Paikkatutkimusprojekti, työraportti PATU-95-21. 40 s. Karanko, A. 2000. An Algorithm for Determination of Fracture Zone Orientation Using Borehole Data. Pro gradu-työ. Helsingin yliopisto, Geologian ja mineralogian laitos, Helsinki. 57 s. Karanko, A. Heikkinen, E. ja Hellä, P. 2000. Olkiluodon kairanreikien rakotietokannan täydennys. Posiva Oy, Työraportti 2000-30. 362 s. Keskinen, J., Cosma, C., Heikkinen, P. & Honkanen, S. 1991. Off-shore HSP-survey in Olkiluoto, Lines HSP1-HSP6. Helsinki: Teollisuuden Voima Oy. TVO/Paikkatutkimukset Työraportti 90-37. Korhonen, K-H., Gardemeister, R., Jääskeläinen, H., Niini, H. & Vähäsarja, P. 1974. Rakennusalan kallioluokitus. Espoo: VTT, Geotekniikan laboratorio. Tiedonanto 12. 78 s. Kuivamäki A. 2001. Olkiluodon alueellisen ruhjetulkinnan tarkistus. Helsinki: Posiva Oy. Työraportti 2001-28. 37 s. Lindberg, A. & Paananen, M. 1991. Eurajoen Olkiluodon kallionäytteiden petrografia, geokemia ja geofysiikka, kairanreiät KR1, KR2, KR3, KR4 ja KR5. Helsinki, Finland: Teollisuuden Voima Oy. p. TVO/Paikkatutkimukset Työraportti 92-52. 65s. Niinimäki, R. 2001a. Syväkairaus OL-KR13 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2001. Helsinki: Posiva Oy. Työraportti 2001-19. 179 s. Niinimäki, R. 2001b. Syväkairaus OL-KR14 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2001. Helsinki: Posiva Oy. Työraportti 2001-24. 146 s. Paananen, M. 1996. Eurajoen Olkiluodon tutkimusalueen vuoden 1995 galvaanisten latauspotentiaalimittausten tulkinta. TVO Paikkatutkimusprojekti, työraportti P ATU -96-13. 33 s. Paananen, M. & Kurimo, M. 1990. Eurajoen Olkiluodon aero- ja maanpintageofysikaalisten tutkimusten tulkinta. Helsinki: Teollisuuden Voima Oy. TVO/Paikkatutkimukset Työraportti 90-19. 41 s + liitteet. Pitkänen, P., Front, K. & Hassinen, P. 1991. Eurajoen Olkiluodon kallioperän rakenteen tarkastelu. Espoo: Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Tie- geo- ja liikennetekniikan laboratorio. TVO/Paikkatutkimukset, Työraportti 91-31. 65 s. Pöllänen, J. & Rouhiainen, P. 1996a. Difference flow measurements at the Olkiluoto sitein Eurajoki, boreholes KR1-KR4, KR7 and KR8. Helsinki: Posiva Oy. Työraportti PATU-96-43e. 44 s.

35 Pöllänen, J. & Rouhiainen, P. 2001. Difference flow measurements at the Olkiluoto site in Eurajoki, boreholes KR6, KR7 and KR12. Helsinki: Posiva Oy. Työraportti 2000-51. 150 s. Rouhiainen, P. 2000. Electrical conductivity and detailed flow logging at the Olkiluoto site, boreholes KR1 - KR11. Helsinki: Posiva Oy. Working Report 99-72. 387 s. Saksa, P., Paulamäki, S., Paananen, M., Anttila, P., Ahokas, H., Front, K., Pitkänen, P., Hassinen, P. & Ylinen, A. 1992. Olkiluodon alueen kallioperämalli, yhteenveto. Helsinki: Teollisuuden Voima Oy. Työraportti 92-84. 125 s + liitteet. Saksa, P., Nummela, J. & Ahokas, H. 1996. Eurajoen Olkiluodon tutkimusalueen kalliomalli. Täydennetty ja tarkistettu v. 1996 kuvaus. Helsinki: Posiva Oy. Työraportti PATU-96-46. 32 s. Saksa, P., Hellä, P. Voipio, S, Nummela, J., Hänninen, T., Ahokas, H., Heikkinen, E. ja Lindh, J. 1997. Olkiluodon syväkallion yksityiskohtainen rakotietokanta. Helsinki: Posiva Oy, Työraportti 97-32. 98 s. Saksa, P., Ahokas, H., Nummela, J. & Lindh, J. 1998. Kivetyn, Olkiluodon ja Romuvaaran kalliomallit, rakennemallien muutokset v. 1997. Helsinki: Posiva Oy. Työraportti 98-12. 50s. Suomen Malmi Oy. 1989a. Syväkairaus OL-KR1 Eurajoen Olkiluodossa. Helsinki: Teollisuuden Voima Oy. Paikkatutkimukset, Työraportti 89-38. 17 s + liitteet. Suomen Malmi Oy. 1989b. Syväkairaus OL-KR3 Eurajoen Olkiluodossa. Helsinki: Teollisuuden Voima Oy. Paikkatutkimukset, Työraportti 89-45. 17 s + liitteet. Suomen Malmi Oy. 1990. Syväkairaus OL-KR5 Eurajoen Olkiluodossa. Helsinki: Teollisuuden Voima Oy. TVO/Paik:katutkimukset, Työraportti 90-26. 17 s + liitteet. Vaittinen, T., Saksa, P., Nummela, J., Palmen, J., Hellä, P. ja Ahokas, H. 2001. Olkiluodon kalliomalli, täydennetty ja tarkennettu kuvaus v. 2001/1. Helsinki: Posiva Oy, Työraportti 2001-32. 190 s. Ylinen, A. & Väätäinen, A. 1993. Interpretation of the 1989-1992 hydraulic interference tests at the five TVO sites in Finland. Helsinki: Voimayhtiöiden ydinjätetoimikunta, YJT-93-10. 186 s. Ylinen, A., Väätäinen, A. & Takala, J. 1992. Interpretation of the 1991-1992 interference tests at the Eurajoki Olkiluoto site, western Finland. Espoo: Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Tie- geo- ja liikennetekniikan laboratorio. TVO/Paikkatutkimukset, Työraportti 92-68. 49 s. Vuento A. 1988. Pohjatutkimukset sekä kallioperän laatu uuden ydinvoimalan sijoituksen kannalta. Helsinki: IPT insinööritoimisto Pohjatutkimus Oy. 5 s + liitteet.

36

37 LIITELUETTELO Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Liite 7. Yhdistelmäkartta, jossa IPT:n tulkittu tulospohja, matalan seismisen nopeuden alueet, kalliomallin v.200111 rakenteet ja uusintaprosessoidut VSPheijastajat rei'istä KR1 ja KR2 maanpintaan projisoituina. Yhdistelmäkartta, jossa havaitut ja tulkitut maakerrospaksuudet, matalan seismisen nopeuden alueet, kalliomallin v.200111 rakenteet ja uusintaprosessoidut VSP-heijastajat rei'istä KR1 ja KR2 maanpintaan projisoituina. Yhdistelmäkartta, jossa aerosähkömagneettisen ominaisvastuksen samaarvokartan ote, kalliomallin v. 200111 rakenteet ja uusintaprosessoidut VSPheijastajat rei'istä KR1 ja KR2 maanpintaan projisoituina. Tulkinnan varmuuslukujen määrittely. Rakennusgeologinen luokittelu. Rakennejaksolokit rei'istä KR1, KR3 ja KR5 sekä reikien KR2, KR6 ja KR12 yläosat Kalliomallin version 2001/1 mukaiset rakennemäärittelyt tässä raportissa käsitellyistä rakenteista. Liite 8. Kalliomallin maanpintaleikkaus tarkastelualueelta v. 2001/2. Liite 9. Kalliomallin pystyleikkaus reiän KR1 kautta v. 200112. Liite 10. Kalliomallin pystyleikkaus reiän KR3 kautta v. 2001/2. Liite 11. Kalliomallin pystyleikkaus reiän KR5 kautta v. 200112. Liite 12. Kalliomallin rakenneluettelo v. 200112. Liite 13. Kalliomallin rakennejaksot rei'ittäin v. 200112.

38

..... ll :: 1 LIITE 1 1,19,_ ~ v '"''' '- ~~~ ~ \ - 1 >.~-: 6793000 1. ~o!&t: ~.~~.t);:'~ t ~.. - 1'"2 -' 1... J 1/ ty q,. ~0. ~ - /; h 6792500 1 679 ~ 0..,~, 1...:'il l...("~yf\"x~ -8 191165 1 1 V) \{) 6792000 1-6 79 2 00 ' ~ 152450 0 152600 0

40

LIITE 2 rän paksuus (m) < 1 1-2 2-3 3-5 5-7 7-9 1 9-11 1 > 11 ~ ~ 6792 152600 0

42

LIITE 3., -w... -... -.~ _QSO-.. t 2001./ 1 i. ' ' - - ' -:..(/ 6793000 I! 79301!!L : ' - '"'" kr2-1 _326/ - -' t"2 ~ II II /f ~ w 0

44

45 LIITE 4 Tulkinnan varmuusluvun määrittely. Tämän arvon avulla arvioidaan tulkinnassa käytettävissä olevan tutkimusaineiston määrää ja rakenteen asennon määrittelyn luotettavuutta. Confidence value of structure interpretation. lt estimates the certainty of the structure orientation. Havaintotapa Varmuusluku 1-10 1 = hyvin epävarma, 10 =täysin varma Maanpintakulku (ei kaadetta, lineamentti) arvo 1 Maanpintakulku ja kaade (pelkkä) 2 Reikähavainnot ja tulkinta: 1 reikä, 2 reikää, 3 reikää, ~4 reikähavaintoa arvot 2, 4, 6, 9 Maanpintakulku (+kaade) yhdistettynä reikälävistykseen: 1 reikä, 2 reikää, 3 reikää arvot 4, 6 ja 8 Suunnatut havainnot suhteessa mallikuvaukseen : kaikki eri suunnissa, arvo 3 Raot, tutkaheijastus, VSP 2 yhteensopivaa, 6 kaikki yhteensopivia, 9 Korrelointi reikien välillä: yleiset ominaisuudet vastaavat toisiaan eri paikoissa (paksuus, mineralogia) 6 reiästä reikään geofysikaalinen vaste havaittu ja tulkittu 7 geologinen yhtenevä ja erityinen piirre 8 Tomografinen kuvaus: yhdistää 2 reiän välillä 8 yhdistävät 3 reiän välillä 10 Soveltamisesta: Suora maanpinta-ja tunnelihavainto vastaa reikähavaintoa. Arvoksi valitaan korkein arvo joukosta, joka sopii dataan ja tulkintaan. Saman yksikön eri vaihtoehtojen varmuuslukujen summan ei tarvitse olla 1 0. Määrittelyn ulkopuolelle jää spatiaalinen vaihtelu piirteessä: esim. reikien välillä varmuus on suurempi kuin linjan ulkopuolella ja reunoilla. Esimerkkejä: maanpinnalta tulkittu geofysiikan anomalia, arvioitu kaade = 2 maanpinnalta tulkittu geofysiikan anomalia, 1 reikälävistys = 4, kahdesta reiästä yhdistelty, suunnatut havainnot eri suunnissa = 4, 1 reikälävistys, kaikki suunnatut havainnot tukevat = 9 3 reikälävistystä, suunnatut havainnot enintään 2 yhteensopivaa, pumppausvaste = 7

46 LIITE 4 Confidence value of structure interpretation. lt estimates the certainty of the structure orientation. Observation Confidence value 1-10 1 = very uncertain, 10 = certain Surface trend (no dip, e.g. lineament) 1 Surface trend and dip 2 Borehole observation and interpretation: 1 borehole, 2 boreholes, 3 boreholes, ;:::4 boreholes 2,4,6,9 Surface trend and dip combined to borehole observation: 1 borehole, 2 boreholes, 3 boreholes 4,6,8 Oriented observations in relation to intergreted structure: all in ditferent orient, 3 Fractures, radar reflector, VSP 2 same orientations, 6 all in same orientation, 9 Correlation between boreholes general properties correspond to each other (thickness, mineralogy) 6 observed and interpreted geophysical response from one borehole to another 7 specific geological feature 8 Tomoqraghic intemretation: between 2 qoreholes 8 between 3 boreholes 10

47 LllTE 5 Suomalainen rakennugeologinen kallioluokitus (Korhonen et al. 1974, Gardemeister et al. 1976). Rock quality description according to the Finnish engineering geological classification (Korhonen et al. 197 4, Gardemeister et al. 1976). Ra kenteeuin en Rakennetyyppi Rakennetyyppi ja Vallitsevien kivilaatujen kiinteys massatihein rakoilu 1 harvarakoinen Ma 1 kovuus 1 sitkeys rakenteinen Ma vähärakoinen Ma2 runsasrakoinen Ma3 kiinteä kallio liuske- harvarakoinen Li1 pehmeä, p rakenteinen Li vähärakoinen Li2 hauras, h runsasrakoinen Li3 sitkeä, s seos- harvarakoinen Se1 kova,k rakenteinen Se vähärakoinen Se2 runsasrakoinen Se3 löyhä- harvarakoinen Lö1 rakenteinen Lö vähärakoinen Lö2 runsasrakoinen Lö3 löyhä kallio raparakenteinen kuvataan kivilaadun perusteella niin laajasti kuin Ra se on rapautumisaste huomioon ottaen (RpO- Rp3) 2 mahdollista halkeama- tasomaiset raot jakavat kallion kahteen tai rakenteinen (Ril) useampaan erilliseen osaan rako- runsas rakoinen ei rakotäytettä rakenteinen (Rill) rikkanainen kallio murros- tiheä rakoinen rakojen täytteisyys rakenteinen (Rilll) vähäistä ruhjerakente inen runsas tai raoissa savitäytettä (RiiV) tiheärakoinen savirakenteinen - runsaasti kalliosavea (RiV) 2 harvarakoinen: vähä rako in en : runsasrakoinen: tiheärakoinen: RpO: Rp1: Rp2: Rp3: <1 rakoa/m 1-3 rakoa/m 3-1 0 rakoa/m >10 rakoa/m rapautumaton vähän rapautunut runsaasti rapautunut täysin rapautunut

48 LllTE 5 Rock quafity description according to the Finnish engineering geofogicaf cfassification (Korhonen et af. 197 4, Gardemeister et af. 1976). Structural solidity of Structura 1 types Structu ra 1 types Hardness and rock mass of rock mass and toughness of main rock frequency of types fractures (described in terms of the most dense fracturing) 1 Mass-structu red Sparsely fractured Slightly fractured Abundantly fractured lntact rock mass Schistose- Sparsely fractured Soft structured Slightly fractured Br~tle Abundantly fractured Tough Mixed-structured Sparsely fractured Hard Slightly fractured Abundantly fractured Loose-structu red Sparsely fractured Slightly fractured Abundantly fractured Loose rock mass Weathered- Should be described as thoroughly as possible structured bearing in mind the degree of weathering (RpO- Rp3) 2 Cleft-structured Planar fractures divide the rock mass into two or (Ril) more separate sections Block -structu red Abundantly fractured No fracture filling (Rill) Broken rock mass Fracture- Densely fractured Little filling in fractures structured (Rilll) Crush -structu red Abundantly or Fractures filled with clay (RiiV) densely fractured minerals Clay-structu red - Abundantly clay materia! (RiV) in rock mass 2 Sparsely fractured: Slightly fractured: Abundantly fractured: Densely fractured: RpO: Rp1: Rp2: Rp3: <1 fractures/m 1-3 fractu res/m 3-10 fractures/m > 10 fractures/m Unweathered Slightly weathered Strongly weathered Completely weathered

49 LIITE 6 D - Rakenne Ehjä_kivi D Ri III D Ri IV Ri V D Rp 1 D Rp 2 - Rp 3 D Ehjä kivi Hydraulinen johde D Rakovyöhyke Rakotihentymä.. Ruhjevyöhyke Rikkonaisuusvyöhyke c/ Avoin ~ Tiivis ~ Täytteinen ~ Rapautunut

50 - Intact_rock D Structure D Ri III D - Ri IV Ri V Rp 1 D - Rp 2 D Rp 3 Intact rock D.. Hydraulic zone Fracture zone D Abundant.. Crushed fracturing Major fracture zone roc c/ Open ~ Tight ~ Filled ~ Weathered

51 OLKR1 20 40 60 80 100 Rakov 120 140 160 180 200 220 240 260 280 300

52 340 360 380 400 420 440 460 480 500 520 540 560 580 660

OLKR1 53 680 700 720 740 760 Rakov 780 800 820 840 860 880 900 920 940 960 980

54 OLKR3 20 40 Rp 1 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 260 280 300 Rakov

55 320 340 360 380 520 540 560

56 20 40 60 Rp 1 80 100 120 140 160 180 200 220 240 260 280 300

OLKR2 58 20 40 R26 151/4 60 80 100 120 140 160 180 200 220 R20C 139/20 240 260 280 300 320

OLKR6 59 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 260 280 300

60 20 Rakov (1) 140 160 180 200 220 240 260 280 Rakov (5)

61 LIITE 7 Rakenteiden määrittelyt ja perusteet Rakennetunnuksenjälkeen annetuista kirj allisuusviitteistä löytyvät rakenteen aiemmat kuvaukset. Versioon 2001/1lisätyt uudet rakenteet R33- R71 on mallinnettu ympyrälevyinä käyttäen paksuusarvona todettua reikälävistystä sekä 100 m:n sädettä. Rakenteista esitetyt perustiedot ovat laajuus (alueellinen 1 tutkimusalue 1 paikallinen) varmuusluokka (todettu 1 todennäköinen 1 mahdollinen) asento: kaadesuunta 1 kaade asteina rakenteen koko: paksuus 1 pituus 1 syvyysulottuvuus, rakenteen paksuus voi vaihdella Näiden tietojen lisäksi on kitjallisuusviitteistä koottu perustelut kullekin rakenteelle. VSP-heijastajiin liittyvät tiedot ovat mittausreikä, tunnus, (leikkauskohdan reikäpituus, m), voimakkuus cm 1 n 11, 1 =voimakkain) sekä heijastajan kaadesuuntaja kaade asteina. Reikätutkahavainnot liittyvät aina edellä mainittuun reikään, lisätiedot ovat leikkauskohdan reikäpituus, voimakkuus (1 1 2 1 3, 3 =voimakkain) sekä heijastajan kaadesuuntaja kaade asteina. R9 A 1 B 1 C 92-84, 96-90 paikallinen, todettu sähkömagneettiset maanpinta-ja lentomittaukset painanne kallioperän topografiassa A: 125 150 10m 1500 m 1-500 m KR3 384.3-398.5 m, VSP-KR3-15 1 ill: 390m, 115 150 reikätutka 391 m 1 1, 185 143 suunnattujen rakojen pääsuunta 125 1 65 B: 120172 10m 1 500 m 1-500 m KR5 275.4-283.4 m C: 130156 5 m 1 350 m 1-350m KR3 157.2-162.4 m RlO A /B 1 C 1 D 92-84, 96-90 paikallinen, todettu 7 kpl VSP-heijastajia rei'istä KR1, KR3 ja KR5 painanne kallioperän topografiassa sähkömagneettiset taajuusluotaukset (Sampo) tutkaheijastajienja suunnattujen rakojen yhteensovitus

A: 160160 KR1 512.5-514.5 m, 520.5-526.5 mja 537.6-540.3 m 20m 1500 m 1-750 m VSP-KR1 II: 515 m, 157160 suunnatut raot: 170 1 55 B: 160150 KR1 763.8-774.2 m 8 m 1 ellipsilevy: r = 3 901260 m 1 ulottuu syvyysvälille -400 - -1000 m päärakosuunnat 127 1 30 ja 167 1 26 C: 140155 KR3 118.3-120.3 mja 126.0-131.5 m 10m 1300 m 1-300 m VSP-KR3 1 ill: 130m, 139157 D: 140155 KR5 119.0-129.7 m 10m 1300 m 1-300 m VSP-KR5 lill: 120m, 140145 62 LIITE 7 Rll 96-28, 96-46, 96-61 paikallinen, todettu 140149.5 5 ml 350 ml-300m KR1: 105.9-114.3 m VSP-KR1-6 1 II: 131 161 o, leikkaussyvyys105m VSP-KR1-29 1 II: 131 169, leikkaussyvyys130m sähkömagneettinen luotaus latauspotentiaali tutkimuslinjan TK2linjan 6 siirros-breksiavyöhyke R13 92-84 tutkimusalue, todettu 1421 87.3, 122187.3, sijoittuu tutkimusalueen keskelle 10m 1 1000 m 1-1500 m aerosähkömagneettinen anomalia -> sähköinen j ahderakenne topografinen lineamentti KR1: 635.1-642.9 m R20 A 1 B 1 C 92-84, 96-46, 98-12 tutkimusalue, todettu 139 120 ks. reikälävistykset m 1750-1700 m 1-500 m taulukossa on kuvattu rakenteen reikälävistykset seuraavsti: syvyysväli, lävistyksen tyyppi, hiertohavainto, tutkaheijastaja, zoneori-algoritmilla laskettu asento, suunnattujen rakojen yhteensopivuus rakenteen asentoon (visuaalinen tarkastelu liitteen 4-2 pohjalta) ja vedenjohtavuus VSP-heijastajien osalta ks. Vaittinen et al. (2001) kuva 4-4

63 LIITE 7 R20 Syvyys Tyyppi Hierto Tutka Zoneori Suunna- K,m/s 139/20 -väli Type hav. Borehol tut raot 0 Depth Shear e radar -1+1++ interva Oriented 1 fractures A KR1 105,9- Rakov + - - ++ 109,3m: 114,3 6.9E-06 KR4 312,5- Rakov + - - + 312,84 316,7 m:1,3e- 5 KR7 221,5- Rikkonv - 219m: Ei Ei hav. 240,11 255,2 183/53 laskettu m:4,54e KR9-06 443,2- Rakov - Ei Ei + 443,87 446,0 mitattu laskettu m:2.3e- KR10 260,0-07 Rikkonv - - 148/48 + 261m: 262,0 3.3E-06 B KR1 130,9- Rakov - 152m: 139/17-153,36 153,5 186/44 m KR4 364,9- Rakov - 5.4E-06 365m: 89/35 + 366,93 371,5 124/59 m:2,9e- 6 KR7 279,1- Rikkonv - - Ei Ei hav. 286,11 289,5 laskettu m:3.15e KR9 468,6- Rakov -06 + Ei Ei - 473,92 480,0 mitattu laskettu m:7.0e- 06 KR10 326,6- Rakov - - - - 327.53 328,6 m:1.6ec 06 KR2 207,0- Rakov - - 144/24 ++ 237.54 250,0 m:1.8e- KR12 299,3- Rakov - Ei Ei ++ 06-346,6 mitattu laskettu

R26 96-90 paikallinen, todettu 151 14 ks reikälävistykset m 11100 m 1-20--100 m 64 LllTE 7 R26 Syvyysväli, Max. K, m/s 151/4 m virtausero Depth max K Ditfrence interval, m flow meas. KR1 64,2-65,19m: 66,2 4.0E-06 KR2 40,9-87,26m: 111.5 3.0E-07 KR5 43,0- ei mitattu 60,0 KRG 31,6-58,64m: 64,5 7.7E-06 KR12 63,5-65,92m: 99,1 9.2E-08

65 LIITE 8 OLKILUOTO KALLIOMALLI Luokitus ja graafiset merkinnät RAKENTEET Varmuusluokka Todettu Todennäköinen Mahdollinen Muu viite HYDRAULINEN JOHDE ( Ri 1-11 & RpO l & K RAKOTIHENTYMÄ ( Ri 1-11 & RpO ) & RL RAKOVYÖHYKE ( Ri 111 1 Rp1) 1 ( Ri 1-11 & RpO l & (RL & (K 1 PCA)) RIKKONAISUUSVYÖHYKE ( Ri IV 1 Rp2 1 Rp3 l RUHJEVYÖHVKE ( Ri V l ~ ~ m ~ II L_j.----, 1 1 1 1 L _J.----, 1 1 1 1 L _J,-----, 1 1 1 1 L _j,-----, 1 1 1 1 L _j,-----, 1 1 1 1 L _j KIVILAJIT D D PÄÄLLEMERKINNÄT HIGHA TIITTINEN KIILLEGNEISSI MGN TONALUTTINEN GNEISSI TONGN TONALUTTI/GRANODIORIITTI TON D DIABAASI DB AHFIBOLIITTI/HET ADIABAASI AFB/MDB ~ GRANIITTI/PEGHATIITTI ~ GR/PG SUONIGNEISSI VGN TEKTONISET HAVAINNOT HIERTO SHEAR < > SIIRROS MUUT MERKINNÄT ~ ~ $1 EP Ci] KAIRANREIKÄ SUUNNITELTU KAIRANREIKÄ PORANREIKÄ ERIT ASOPIETSOMETRI A A' LJ '~ POIKKILEIKKAUKSEN SIJAINTI KAADEMERKINT Ä TUTKIMUSALUEEN RAJA TOPOGRAFIA KA e PORAKAIVO

66 OLKILUOTO BEDROCK MODEL Classification and graphical description STRUCTURES Hydraulic conductor ( Ri 1-11 & RpO ) & K Abundant fracturing ( Ri 1-11 & RpO ) & RL Fracture zone ( Ri 111 1 Rp1 l ( Ri 1-11 & RpO ) & (RL & (K 1 PCA)) Major fracture zone ( Ri IV 1 Rp2 1 Rp3 ) Crushed zone ( Ri V l Directly observed ~ ~ m CERT AINTY CLASS Other Probable Possible indication ~ II,--, 1 1 L_j 1 L _J 1,---, 1 1 1 1,----, 1 1 1 1 L _J L _J,---,,---, 1 1 1 1 1 1 1 1 i _J L _j ROCK TYPES MIGMA TITIC MICA GNEISS D D OVERLA Y NOT A TIONS TONALITIC GNEISS TONALITE/GRANODIORITE D DIABASE AMPHIBOLITE/MET ADIABASE ~~~~~~ GRANITE/PEGMATITE ~~~ VEINEO GNEISS TECTONIC OBSERV A TIONS ~~~~ SHEAR < > FAULT OTHER ANNOTA TIONS ~ ~ ~ EP ~ KA e BOREHOLE PLANNED BOREHOLE PERCUSSION DRILLING MUL TILEVEL PIEZOMETER DRILLED WELL Fintact /D:\olki2001.1\legend_m.dwg x 19-0ct-2001 LOCA TION OF CROSS SECTION STRIKE AND DIP BOUNDARY OF INVESTIGA TION AREA TOPOGRAPHY SHORELINE

0"1 -...] /-'66-. - /.-.:-. - -/ ~ - /

68

69 LIITE 9 ~ ' \\ ~, \ \\.. \~ * *,X -.:L::::z:-z.J ' * *.(-.. * \ v, \ '{'. \ '" * \~ * '\ ' \? ' ;( ' / * * " *! * ~c y * * * * * * * * * * * * R73 fl.'~~r73a * ~.- R:,,. * * * * * * ~\. * * * * * * * * * ('. \). '\. -~.,,. '<' -v..,,. '<' '\). '' '-0. '\). <> Fintact/J

70

71 LIITElO 1524744 1525139 792558 792252 KR03 /.,., * ' '"'' * * *..,.,. * * * * * )' * * * * * ' * * * * * * * * * '. ' * * * * * 'X::\ * '~ * * * * * ) * * * * * * * * * * * ' * * * * * * * * * * *.* * * * * ~. ~\* * * * * * *,. *.. )/ * * * * *., * * * /. * * \~\3 * -:... '<-:... \~ * ")... " ~, ')..R1B... * <," ~ ''i~. ~ -~. ' '\ ;X '+. ' / ' ) // ' ' / '(\ '\. '+. u Fintact/J:\op3.dwg * 07- ug-2002

---------------- -- - 72

73 LIITE 11 1525361 793156 KR05 ~ \. '\. ~ \. ~ ~ ~. ~. / * t:i:~. : ' ~ * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * ( ) ' ~ ~ ~ ' '\ ~ ~ '\., Fintact/J:\op5.dwg * 07- ug-2002

74

75 LIITE12 Rakenneluettelo v. 200112: rakennetunnus, asento, suorat havainnot, rakennetyyppi ja tulkinnan varmuus sekä varmuusluokalla että varmuusluvulla kuvattuna. Lisäksi on maininta, mikäli kyseessä on vaihtoehtoinen rakennetulkinta. Vaihtoehtoisuuden merkiksi rakennetunnukseen on lisätty _alt. Ensisijaisesti kalliomallissa esitetään vaihtoehdot, joiden priorisointi on 112. Structures in the bedrock model v. 200112. Structure id, orientation, direct observations, structure type, certainty class and the certainty value of orientation. Also the alternative interpretations are noted. Alternative interpretations are noted with the postfix _alt in the structure id. In the images only the alternatives of highest priority are shown ( 112). Rakenne- Kaade- Kaade, Havainto- Rakenne- Tulkinnan tunnus, Suunta, kohdat tyyppi varmuus prioriteetti (0) (0) Oireet Structure type -luokka 1 -Juku Structure id, Dip Dip observations Certainty classl priority Direction confidence va/ue of orientation R1A ka. 169 50 VLJ Rikkonaisuusvyöhyke Todettu 16 R1B ka. 176 48 KR2,KR5 Rakovyöhyke Todettu 16 R1C - alt 169 42 KR6 Rakovyöhyke Todettu 14 1/2 Vaihtoeht. R12 alt 2/2 R2 170 68 KR5 Rakovyöhyke Todettu 14 R3 170 90 KR6 Rakovyöhyke Todettu 14 R4A ka. 151 75 - Rikkonaisuusvyöhyke Todennäköinen 12 R4B 154 75 - Rikkonaisuusvyöhyke Todennäköinen 12 RS 41 65 PP34,PP35 Ri kkonaisu usvyöhyke Todettu 14 R6 207 90 - Rakovyöhyke Todennäköinen 12 R7 159 45 - Rakovyöhyke Todennäköinen 12 R8 119 30 - Rakovyöhyke Todennäköinen 12-4 R9 120. 72 KAS Rikkonaisuusvyöhyke Todettu 13 R10A 140 60 KR3 Rakovyöhyke Todettu 13 R10B 140 55 KAS Rakovyöhyke Todettu 16 R1 OC_alt 140 55 KR3 Hydraulinen johde Todettu 13 2/2 Vaihtoeht. R76 alt 1/2 R11_alt 135 45 KR1,TK2 Rakovyöhyke Todettu 13 1/2 Vaihtoeht. R20A alt 2/2 R12_alt 45 70 KR6 Rakovyöhyke Todettu 13 2/2 Vaihtoeht. R1C alt 1/2 R13 300 70 - Rakovyöhyke Todennäköinen 12 R14 75 60 KR2 Rakovyöhyke Todettu 16 R15 159 40 KR4,KR7 Rakovyöhyke Todettu 14 R16A 260 90 KR12 Rakovyöhyke Todettu 13 R16B 260 90 KR12 Rakovyöhyke Todettu 13 R17A 160 20 KR10 Rikkonaisuusvyöhyke Todettu 13 R17B 160 20 KR4 Rikkonaisuusvyöhyke Todettu 13 R18 160 40 KR7,TK2 Rikkonaisuusvyöhyke Todettu 16 R19A 360 3 KR4,KR8 Rikkonaisuusvyöhyke Todettu 14 R19B 180 24 KR4,KR8 Hydraulinen johde Todettu 14 R20A 138 17 KR4,KR7, Rikkonaisuusvyöhyke Todettu 19 KR9,KR10

76 LIITE12 Rakenne- Kaade- Kaade, Havainto- Rakenne- Tulkinnan tunnus, Suunta, kohdat tyyppi varmuus prioriteetti (0) (0) Oireet Structure type -luokka 1 -luku Structure id, Dip Dip observations Certainty class/ priority Direction confidence value of orientation R20A_alt 138 25 KR1 Rakovyöhyke Todettu 13 2/2 Vaihtoeht. R11 alt 1/2 R20B 138 17 KR4,KR7, Rikkonaisuusvyöhyke Todettu 19 KR9,KR10 R20B_alt 138 25 KR1 Rakovyöhyke Todettu 13 2/2 Vaihtoeht. R56 alt 1/2 R20C 139 20 KR2,KR12 Rakovyöhyke Todettu 16 R21 160 22 KR1,KR2,KR4, Ruhjevyöhyke Todettu 19 KR5,KR6,KR7, KR11,KR12 R22 45 68 - Rakovyöhyke Mahdollinen 12 R23 ka.117 65 TVO II perust. Rikkonaisuusvyöhyke Todettu 12 R24A 144 47 KR8,KR9 Rikkonaisuusvyöhyke Todettu 16 R24B 144 47 KR8 Rakovyöhyke Todettu 13 R25 199 90 - Rakovyöhyke Todennäköinen R26 151 4 KR2,KR12 Rakovyöhyke Todettu 14 R26_KR1 151 4 KR1 Hydraulinen johde Todettu 13 R26_KR5 151 4 KR5 Hydraulinen johde Todettu 12 R26_KR6 151 4 KR6 Hydraulinen johde Todettu 12 R27 177 85 - Rakovyöhyke Todennäköinen 12 R28A 147 40 - Rakovyöhyke Mahdollinen 1 2 R28B 148 40 - Rakovyöhyke Mahdollinen 1 2 R29 235 70 - Rakovyöhyke Mahdollinen 1 2 R30A 155 35 KR9 Rakovyöhyke Todettu 13 R30B 155 35 KR9 Rakovyöhyke Todettu 13 R31 233 90 - Rakovyöhyke Todennäköinen 12 R32 156 90 - Rakovyöhyke Todennäk. (mahd.) 1 1 R33 150 20 KR1 Rakovyöhyke Todettu 13 R34 125 30 KR2 Rakotihentymä Todettu 13 R35 200 60 KR2 Rakotihentymä Todettu 16 R36 270 25 KR2 Rakovyöhyke Todettu 13 R37 30 30 KR2 Rakovyöhyke Todettu 16 R38/ei suuntat. 0 0 KR2 Hydraulinen johde Todettu 12 R39 185 5 KR3 Rakovyöhyke Todettu 13 R40 155 20 KR3 Rakovyöhyke Todettu 13 R41 65 75 KR3 Rakovyöhyke Todettu 13 R42 165 50 KR3 Rakovyöhyke Todettu 13 R43 165 50 KR3 Rakovyöhyke Todettu 13 R44/ei suuntat. 0 0 KR3 Rakotihentymä Todettu 12 R45 120 30 KR4 Rakovyöhyke Todettu 13 R46 90 25 KR4 Hydraulinen johde Todettu 16 R47 160 20 KR4 Rakovyöhyke Todettu 13 R48 230 70 KR4 Hydraulinen johde Todettu 13 R49 117 72 KR5 Rakotihentymä Todettu 13 R50 195 40 KR6 Rakovyöhyke Todettu 13 R51 280 66 KR6 Hydraulinen johde Todettu 13

77 LIITE12 Rakenne- Kaade- Kaade, Havainto- Rakenne- Tulkinnan tunnus, Suunta, kohdat tyyppi varmuus prioriteetti (0) (0) Oireet Structure type -luokka 1 -luku Structure id, Dip Dip observations Certainty class/ priority Direction confidence value of orientation R52/ei suuntat. 0 0 KR6 Hydraulinen johde Todettu 12 R53 265 88 KR6 Rikkonaisuusvyöhyke Todettu 13 R54 0 0 KR6 Rakovyöhyke Todettu 13 R55 170 50 KR6 Rakovyöhyke Todettu 13 R56_alt 190 60 KR1 Rakovyöhyke Todettu 16 1/2 Vaihtoeht. R20B alt 2/2 R56 190 60 KR7 Rakovyöhyke Todettu 13 R57/ei suuntat. 0 0 KR8 Rakovyöhyke Todettu 12 R58 145 50 KR9 Rakovyöhyke Todettu 13 R59/ei suuntat. 0 0 KR11 Rikkonaisuusvyöhyke Todettu 12 R60/ei suuntat. 0 0 KR11 Rikkonaisuusvyöhyke Todettu 12 R61/ei suuntat. 0 0 KR11 Rakovyöhyke Todettu 12 R62 150 40 KR11 Rakovyöhyke Todettu 13 R63/ei suuntat. 0 0 KR11 Rakovyöhyke Todettu 12 R64 0 0 KR12 Rakovyöhyke Todettu 13 R65 245 60 KR12 Rakovyöhyke Todettu 13 R66/ei suuntat. 0 0 KR12 Rakovyöhyke Todettu 12 R67/ei suuntat. 0 0 KR12 Rakovyöhyke Todettu 12 R68/ei suuntat. 0 0 KR12 Rakovyöhyke Todettu 12 R69/ei suuntat. 0 0 KR12 Rakovyöhyke Todettu 12 R70 90 20 KR12 Rakovyöhyke Todettu 13 R71/ei suuntat. 0 0 KR5 Hydraulinen johde Todettu 12 R72 125 50 KR3 Rakovyöhyke Todettu 16 R73A 160 60 KR1 Rakovyöhyke Todettu 19 R738 160 60 KR1 Rakovyöhyke Todettu 19 R74 180 40 KR1 Rakovyöhyke Todettu 13 R75 160 50 KR1 Rakovyöhyke Todettu 13 R76_alt 65 75 KR3 Hydraulinen johde Todettu 16 1/2 Vaihtoeht. R10C alt (2/2) R77 50 40 KR1 Rakovyöhyke Todettu 16

78

79 LIITE 13 Rakennejaksoluettelo rei'ittäin v. 2001/2: reikätunnus, rakennetunnus versiossa 2001/1 ja uusi tunnus, asento, rakennejakson yläreunan reikäsyvyys, rakennejaksonlävistys paksuus, rakennejakson laskettu paksuus sekä rakennetyyppi. Reikätunnussarakkeessa on *-merkki, jos rakennejaksoon on tehty muutos versiosta 2001/1. Structurelborehole intersections in made/ v. 2001/2. ld of borehole, structure id in made/ v. 2001/1 and in 2001/2, dip direction and dip, borehole length, intersection length, thickness of the structure along the normal of the structure plane and structure type. Rakenne- Rakenne- Kaade- Kaade Reikä- Lävistys- Laskettu Rakenne tunnus, tunnus, suunta syvyys paksuus paksuus twppi 2001/1 2001/2 (0) (0) (m) (m) (m) Structure id Structure id Dip Dip Borehole lntersecti Thick- Structure type 2001/1 2001/2 direction length on length ness KR1 R26 R26_KR1 151 4 64.2 2 2.0 Hydraulinen * johde * R11 R11_alt_1/2 135 45 105.9 8.4 7.4 Rakovyöhyke * R20A R20A_alt_2/2 138 25 105.9 8.4 8.3 Rakovyöhyke * R56 R56_alt_1 /2 190 60 130.9 22.6 15.8 Rakovyöhyke * R20B R20B_alt_2/2 138 25 130.9 22.6 22.3 Rakovyöhyke * R10A R73A 160 60 512.5 2 1.6 Rakovyöhyke * R10A R738 160 60 520.5 6 4.7 Rakovyöhyke * R10A R74 180 40 537.6 2.7 2.5 Rakovyöhyke R33 R33 150 20 593 5.1 5.1 Rakovyöhyke R21 R21 160 22 610.3 8.9 8.9 Ruhjevyöhyke * R13 R77 50 40 635.1 7.8 5.8 Rakovyöhyke * R108 R75 160 50 763.8 10.4 9.5 Rakovyöhyke KR2 R26 R26 151 4 40.9 70.6 69.4 Rakovyöhyke * R20C R20C 139 20 207 43 42.7 Rakovyöhyke R34 R34 125 30 263.7 11.2 10.9 Rakoti hentymä R35 R35 200 60 288 4.9 3.5 Ra koti hentymä R14 R14 75 60 404.3 2.7 1.4 Rakovyöhyke R36 R36 270 25 504 4.1 3.7 Rakovyöhyke R18 R18 176 48 539.9 5.7 4.7 Rakovyöhyke R21 R21 160 22 593.4 21.5 21.5 Ruhjevyöhyke R37 R37 30 30 676.5 2 2.0 Rakovyöhyke R38/ei R38/ei suuntat. 0 0 877.5 2 Hydraulinen suuntat. johde

80 LIITE13 Rakenne- Rakenne- Kaade- Kaade Reikä- Lävistys- Laskettu Rakenne tunnus, tunnus, suunta syvyys paksuus paksuus tyyppi 2001/1 2001/2 roj (0) (m) (m) (m) Structure id Structure id Dip Dip Borehole lntersecti Thicknes Structure type 2001/1 2001/2 direction length on length s KR3 R39 R39 185 5 47.5 2 2.0 Rakovyöhyke * R76 R76_alt_1 /2 65 75 118.3 13.2 6** Rakovyöhyke * R10C R1 OC_alt_2/2 140 55 118.3 13.2 6** Rakovyöhyke * R9C R10A 140 60 157.2 5.2 4.2 Rakovyöhyke R40 R40 155 20 245.5 5 5.0 Rakovyöhyke R41 R41 65 75 297 10.8 6.2 Rakovyöhyke * R9A R72 125 50 384.3 14.2 12.0 Rakovyöhyke R42 R42 165 50 423.5 5 4.5 Rakovyöhyke R43 R43 165 50 438.8 5.7 5.2 Rakovyöhyke R44/ei R44/ei suuntat. 0 0 496.9 2.3 Rakotihentymä suuntat. KR4 R45 R45 120 30 40.5 22 20.4 Rakovyöhyke R19A R19A 360 3 80.4 3.8 3.6 Ri kkonai suusvyöhyke R19B R19B 180 24 115.5 2 2.0 Hydraulinen johde R46 R46 90 25 305.8 2 2.0 Hydraulinen johde * R20A R20A 138 17 312.5 4.2 4.2 Rikkonaisuusvyöhyke * R20B R20B 138 17 364.95 6.55 6.5 Ri kkonaisuusvyöhyke R17B R17B 160 20 506.5 20 20.0 Rikkonaisuusvyöhyke R21 R21 160 22 756.8 20.7 20.7 Ruhjevyöhyke R47 R47 160 20 790.5 5 5.0 Rakovyöhyke R48 R48 230 70 862.7 2 1.2 Hydraulinen johde R15 R15 159 40 890.5 2 1.9 Rakovyöhyke KR5 R26 R26_KR5 151 4 43 17 15.8 Hydraulinen * johde * R10D R10B 140 55 119 10.7 10.5 Rakovyöhyke R71/ei R71 /ei suuntat. 0 0 203.6 2 Hydraulinen suuntat. johde R49 R49 117 72 252.9 2.4 1.6 Rakoti hentymä R2 R2 170 68 268.4 3.2 2.2 Rakovyöhyke * R9B R9 120 72 275.4 8 5.5 Ri kkonaisuusvyöhyke R1B R1B 176 48 404.3 6 5.5 Rakovyöhyke R21 R21 160 22 465.5 20 19.8 Ruhjevyöhyke

81 LIITE 13 Rakenne- Rakenne- Kaade- Kaade Reikä- Lävistys- Laskettu Rakenne tunnus, tunnus, suunta syvws paksuus paksuus tyyppi 2001/1 2001/2 (0) (0) (m) (m) (m) Structure id Structure id Dip Dip Boreho/e lntersecti Thicknes Structure type 200111 200112 direction length on length s KR6 R50 R50 195 40 5.25 11.35 11.3 Rakovyöhyke * R26 R26_KR6 151 4 31.6 32.9 32.1 Hydraulinen johde R51 R51 280 66 99.6 2 2.0 Hydraulinen johde R52/ei R52/ei suuntat. 0 0 135.6 2 Hydraulinen suuntat. johde * R1C R1 C_alt_1/2 169 42 214.7 5.8 1.9 Rakovyöhyke * R12 R 12_alt_2/2 45 70 214.7 5.8 1.7 Rakovyöhyke R53 R53 265 88 364.8 5.6 3.5 Ri kkonai suusvyöhyke R3 R3 170 90 393.4 6.9 4.1 Rakovyöhyke R21 R21 160 22 473.7 4.2 4.2 Ruhjevyöhyke R54 R54 0 0 505.1 4.8 4.1 Rakovyöhyke R55 R55 170 50 563.1 2.6 2.5 Rakovyöhyke KR7 R18 R18 160 40 82.5 2 1.8 Ri kkonaisuusvyöhyke * R20A R20A 138,, 17 221.5 33.7 32.4 Rikkonaisuusvyöhyke * R20B R20B 138 17 279.1 10.4 10.0 Rikkonaisuusvyöhyke * R56 R56 190 60 408.6 4.1 3.1 Rakovyöhyke R21 R21 160 22 689.5 22.1 22.0 Ruhjevyöhyke R15 R15 159 40 788.9 2.7 2.7 Rakovyöhyke KR8 R57/ei R57 /ei suuntat. 0 0 19.5 2 Rakovyöhyke suuntat. R19A R19A 360 3 77.3 8.2 7.7 Rakovyöhyke R24A R24A 144 47 106.5 17.2 5.4 Ri kkonaisuusvyöhyke R24B R24B 144 47 134.6 6.9 2.2 Rakovyöhyke R19B R19B 180 24 249.6 2 1.3 Hydraulinen johde R19B R19B 180 24 255.6 2 1.3 Hydraulinen johde KR9 R58 R58 145 50 66.2 6.1 5.2 Rakovyöhyke R24A R24A 144 47 146.5 4.6 4.0 Rikkonaisuusvyöhyke