LÄNSI-UUDENMAAN PERHEOIKEUDELLINEN YKSIKKÖ Valmistelusuunnitelma 11.9.2013 1
1. LÄHTÖKOHDAT Kuntien välinen seudullinen yhteistyö palveluiden tuottamisessa käynnistyi Suomessa 1990- luvulla ja on lisääntynyt koko 2000-luvun. Sosiaalihuollon osalta yksi käännekohdista oli vuosina 1997 2003 toteutettu Verkostoituvat erityispalvelut-hanke (VEP), joka loi perustaa yhteistyölle sosiaalihuollon erityispalveluiden osalta. Tämän sosiaali- ja terveysministeriön koordinoiman valtakunnallisen hankkeen tavoitteena oli sosiaalihuollon erityisosaamista vaativien palvelujen saatavuuden turvaaminen kaikissa kunnissa. Tarkoituksena oli turvata erityispalvelujen tarjonta ja edesauttaa ylikunnallisten toimintamallien käyttöönottoa kunnissa. Tarkoituksena oli kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja oppilaitosten verkostoitumisella aikaansaada entistä paremmin toimivat sosiaalihuollon erityispalvelut sekä turvata erityisosaamisen saatavuus. Myöhemmin 2000-luvulla seudullista yhteistyötä ovat vauhdittaneet kunta-ja palvelurakenneuudistuksen myötä tulleet vaateet sekä kiristynyt kuntatalous ja sen tuomat tehostamis- ja tuottavuustavoitteet. Sosiaalihuollon palveluista seudullisesti tuotettuja ovat yleisimmin sellaiset palvelut, joiden tuottaminen toiminnan luonteen ja sen lainsäädännöllisten reunaehtojen takia edellyttävät suurta väestöpohjaa (esim. sosiaalipäivystys ja sosiaaliasiamiestoiminta), tai joiden palvelut koskettavat hyvin pientä osaa kuntalaisista (esim. lastensuojelun sijaishuolto/perhehoito, henkilökohtainen avustajatoiminta), tai palvelut jotka ovat hallinnollisesti itsenäisiä ja edellyttävät vaativaa erityisosaamista (esim. perheoikeudelliset palvelut, kasvatus- ja perheneuvonta, päihdehuolto). Seudullisesti tuotettujen palveluiden vaikutuksista on vielä melko vähän tutkittua tietoa Länsi-Uudenmaan kunnat ovat tehneet pienimuotoista, lähinnä kahdenvälistä yhteistyötä jo pidempään. Laajempana seudullisena yhteistyönä on toteutettu vuoden 2009 alusta toiminut Länsi-Uudenmaan sosiaalipäivystys, jossa Perusturvakuntayhtymä Karviainen tuottaa sosiaalipäivstyspalvelun kaikille Länsi-Uudenmaan kunnille. Lisäksi Länsi-Uudenmaan kunnista osa on mukana Hyvinkään kaupungin hallinnoimassa Seudullinen perhehoitoyksikkö Pihlajassa, joka tuottaa lastensuojelun perhehoidon palveluita Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnille. Ajatus seudullisesta yhteistyöstä perheoikeudellisten palveluiden tuottamisessa Länsi- Uudellamaalla nousi esiin Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja terveysjohdon verkostossa vuonna 2011. Idean pohjalta tehtiin Länsi- ja Keski-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalitaidon laatima selvitys Perheoikeudelliset palvelut Länsi-Uudellamaalla nykytilanne ja lähiaikojen kehittämistarpeet, jossa kartoitettiin alueen kuntien perheoikeudellisten palveluiden resursseja, asiakasvolyymeja sekä kehittämistarpeita. Selvitys ei kuitenkaan johtanut välittömiin konkreettisiin toimenpiteisiin, koska haluttiin odottaa seudun kuntarakenteessa mahdollisesti tapahtuvia muutoksia. Asiaan palattiin syksyllä 2012, jolloin päätettiin käynnistää asian valmistelu ja perustettiin kaksi suunnittelutyöryhmää: hallinnollinen työryhmä vastuualueenaan talous, hallinto ja organisoituminen sekä substanssityöryhmä vastuualueenaan palveluiden sisällöllinen ja toiminnallinen valmistelu. Työryhmien jäseninä olivat alueen kuntien edustajat sekä Länsi- ja Keski-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalitaito. Työryhmät aloittivat työskentelynsä keväällä 2013. Työskentelyn alussa mukana olivat kaikki Länsi-Uudenmaan kunnat (Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio, Vihti), mutta Kirkkonummi ilmoitti 22.4.2013 jäävänsä valmistelutyöstä pois. 2
Valmistelutyöhön osallistuivat seuraavat henkilöt: Hallinnollinen työryhmä Heli Ranta-Salonen, Lohja (puheenjohtaja) Satu Karppanen, Perusturvakuntayhtymä Karviainen Eivor Österlund-Holmqvist, Raasepori Mirjam Waaramäki, Hanko Mikaela Heinonen-Lindholm, Inkoo ja Siuntio Petteri Heino, Sosiaalitaito (sihteeri) Substanssityöryhmä Tarja Pokkinen, Lohja Paula Weurlander, Perusturvakuntayhtymä Karviainen Minette Schulman, Raasepori Marika Källström, Hanko Mikaela Heinonen-Lindholm, Inkoo ja Siuntio Petteri Heino, Sosiaalitaito (sihteeri) 2. Perheoikeudelliset palvelut Perheoikeudellisina palveluina käsitetään yleisesti lastenvalvojan palvelut sekä näihin kiinteästi liittyvät palvelut. Lainsäädännössä näistä on säädetty isyyslain 6 :ssä (isyyden selvittäminen), laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (lapsen huoltajista, tapaamisoikeudesta ja asumisesta sopiminen/päättäminen) sekä laissa lapsen elatuksesta (lapsen elatusavusta sopiminen/päättäminen). Sosiaalihuoltolain 17 määritellään lastenvalvojan palvelut kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin. Laissa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 5 :ssä säädetään lastenvalvojan kelpoisuusvaatimuksista. 2.1 Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyden selvittäminen. Käytännössä isyyden selvittämisen kulku eroaa sen perusteella, asuvatko lapsen vanhemmat yhdessä vai erillään. a) Lapsen vanhempien asuessa yhdessä (ns. avoliitto), isyyden selvittäminen sisältää isyysasiakirjojen laatimisen ja huoltajuutta koskevan sopimuksen tekemisen. Tällöin ei yleensä tarvita erillistä oikeusgeneettistä isyystutkimusta (DNA-testi). b) Lapsen vanhempien asuessa erillään toisistaan, isyyden selvittämiseen kuuluu yleensä isyysasiakirjojen laatiminen, huoltoa, asumista ja/tai tapaamisoikeutta koskevan sopimuksen tekeminen, elatusta koskevan sopimuksen tekeminen sekä tarvittaessa isyystutkimuslähete DNA-testeihin. Lastenvalvojan tehtävät ovat tämän kohdan b) kaltaisia myös silloin kun selvitetään sellaisen lapsen isyyttä, joka syntyy avioliitossa elävälle äidille, mutta jonka biologinen isä ei ole aviomies, ja biologinen isä tunnustaa isyytensä. Tämän tehtäväjaottelun lisäksi lapsen biologinen äiti voi kieltää isyyden selvittämisen (vastustamisasiakirjan laatiminen), isyyden selvittäminen voidaan joutua keskeyttämään (keskeyttämispäätöksen laatiminen) tai isyys joudutaan ratkaisemaan 3
oikeusteitse Käräjäoikeudessa (haastehakemuksen laatiminen ja lapsen edustaminen oikeudessa). 2.2 Lapsen huolto-, asumis- ja tapaamisoikeussopimuksen sekä elatussopimuksen laatiminen avo- tai avioerotilanteessa tai näiden sopimusten/tuomioistuimen päätösten muuttaminen (kokonaan tai joiltakin osin). Sopimuksia voidaan muuttaa olosuhteiden muuttuessa (kun lapsen asuinpaikka muuttuu, tapaamisoikeuden ja luonapidon yksityiskohdat muuttuvat jne). Elatussopimusta tai tuomioistuimen päätöstä voidaan muuttaa korottamalla tai alentamalla elatusmaksua joko pysyvästi tai määräaikaisesti, tai lastenvalvoja voi jatkaa aikaisempaa elatussopimusta (tai tuomioistuimen päätöstä) tai elatusvelvollinen voi vaihtua kun lapsi vaihtaa asuinpaikkaa. Elatussopimuksen yhteydessä lastenvalvoja kartoittaa vanhempien taloudellista tilannetta. Elatusapuun liittyy myös lain mukaan tulevan indeksikorotuksen merkitseminen elatussopimukseen tai elatusta koskevaan oikeuden päätökseen ja korotuksesta tiedottaminen vanhemmille. 2.3 Ns. olosuhdeselvitysten laatiminen tuomioistuimille Sosiaalihuollosta vastaava toimielin on velvollinen selvittämään tuomioistuimille lapsen koti- ja kasvatusolosuhteet tuomioistuimen ratkaistessa lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta. Olosuhdeselvitysten laatiminen on kunnissa organisoitu eri tavoin. Tavallisimmin olosuhdeselvityksiä valmistelevat lastensuojelun sosiaalityöntekijät, jolloin tämä vie resursseja lapsi- ja perhekohtaiselta lastensuojelulta. Viime aikoina on myös yleistynyt selvitystyön ostaminen yksityisiltä palveluntuottajilta. 2.4 Valvotut tapaamiset/vaihdot Joissain tilanteissa etävanhempi määrätään tai vanhempien kesken on sovittu, että etävanhempi tapaa lastaan valvotusti tai että lapsen vaihto tapaamisissa tehdään valvotusti. Kunnalla ei ole näihin tilanteisiin järjestämisvelvollisuutta, joten näiden palveluiden saatavuus vaihtelee paljon. Näitä palveluita tuottavat lähinnä suurimmat kunnat sekä yksityiset palveluntuottajat. Tarve näihin on viime vuosina lisääntynyt ja tämä palvelu tullee kuntien järjestämisvelvollisuuden piiriin lähivuosina, mahdollisesti sosiaalihuoltolain kokonaisuudistuksen myötä. 2.5 Tapaamisoikeuden täytäntöönpanosovittelu Mikäli lapsen ja etävanhemman tapaamiset eivät toteudu vanhempien välisen sopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen mukaisesti, voi etävanhempi hakea käräjäoikeudelta tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa. Täytäntöönpanoa edeltää sovittelu, johon kunnat ovat nimenneet sovittelijat. Sovittelijat ovat tavallisimmin kuntien palveluksessa olevia henkilöitä, jotka tekevät sovittelun erillisenä tehtävänä. Sovittelutoiminnan kustannukset maksaa oikeusministeriö. 4
3 Perheoikeudellisten palveluiden tila Länsi-Uudenmaan kunnissa Karkkilaa ja Vihtiä lukuun ottamatta kaikki Länsi-Uudenmaan kunnat tuottavat lastenvalvojapalvelunsa itse. Karkkilan ja Vihdin lastenvalvojapalvelut tuottaa Perusturvakuntayhtymä Karviainen Lastenvalvojia on kunnissa seuraavasti: Hanko 0,5 Inkoo 0,2 Karviainen 1 Lohja 2 Raasepori 2 Siuntio 0,2 Yhteensä 6,9 Lisäksi sihteerin työpanosta oli Karviaisessa ja Lohjalla yhteensä yhden henkilötyövuoden verran. Tilinpäätöstietoihin ja osin asiantuntija-arvioon perustuen, olivat kuntien lastenvalvojapalveluista aiheutuneet kulut yhteensä 497 000 vuonna 2012. Kuntien asiakasvolyymit vuonna 2012 olivat seuraavat: Elatussopimukset Sopimukset Isyyden Yhteensä huollosta, asumisesta ja tapaamisesta vahvistamiset Hanko 88 199 41 328 Inkoo 32 34 21 87 Karviainen 355 393 222 970 Lohja 494 416 185 1095 Raasepori 158 219 133 510 Siuntio 45 58 25 128 Yhteensä 1172 1319 627 3118 5
Ns. olosuhdeselvityksiä tehtiin tuomioistuimille vuonna 2012 seuraavasti (Inkoon ja Siuntion selvitykset sisältyvät Lohjan lukuun): Hanko 2 Inkoo Karviainen 16 Lohja 7 Raasepori 5 Siuntio Yhteensä 30 Palveluiden tämänhetkiset ongelmat liittyvät lähinnä yksiköiden pienuuteen, joita on joltain osin pyritty ratkaisemaan vapaamuotoisella seudullisella yhteistyöllä. Tämä ei kuitenkaan poista pienen yksikön haavoittuvuutta henkilöstön poissaolojen tai vaihtumisten osalta. Pienuus vaikeuttaa myös palveluiden monipuolistamista ja työntekijöiden erikoistumista. Toisaalta nykytilanne mahdollistaa palveluiden tarjoamisen lähipalveluina sekä välittömän, työntekijätasoisen yhteistyön muiden toimijoiden kanssa. 4 Seudulliset perheoikeudelliset palvelut Länsi-Uudellamaalla Valmistelutyöryhmissä on visioitu seudullisesti tuotettujen perheoikeudellisia palveluita ja luotu alustavia linjauksia ja periaatteita jatkotyöskentelylle. Keskeisenä lähtökohtana on pidetty sitä, että seudulliset palvelut tulee keskittää yhteen palvelupisteeseen, joka tulee sijaita sellaisessa paikassa, johon mahdollisimman monella alueen kunnissa asuvalla on mahdollisuus päästä julkisilla kulkuneuvoilla. Ainoastaan yhteen yksikköön keskittämällä on mahdollista saada aikaan riittävästi tavoiteltavia hyötyjä. Tämän rinnalla tulee reuna-alueen kuntiin kuitenkin varata mahdollisuus asiointiin omassa kunnassa kiinteänä vastaanottoaikana. Seudullisen yksikön tulee myös tarjota kaikkia palveluitaan sekä suomen että ruotsin kielellä. Hallinnollisen organisoituminen lähtökohtana valmistelussa on pidetty ns. isäntäkuntamallia. Työryhmien esityksen mukaan yksikö tuottaa toiminta-alueellaan seuraavat palvelut: perinteiset lastenvalvojan palvelut tuomioistuimen pyynnöstä annettavien selvitysten laatiminen vanhempien huolto-, asumis-, ja/tai tapaamisriitatilanteessa lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanon sovittelu valvotut tapaamiset perheasioiden sovittelu neuvonta, ohjaus ja tuki eroa harkitseville/eronneille vanhemmille, joilla on alaikäisiä lapsia 6
Seudullisen yksikön resurssit siirretään toimintaan osallistuvista kunnista. Suunniteltu palveluvalikko edellyttää kuitenkin nykyisiin resursseihin 3-4 henkilötyövuoden siirtoa kuntien muista sosiaali- ja terveyspalveluista, joista kaksi henkilötyövuotta kohdentuu olosuhdeselvitysten valmisteluun ja yksi tapaamisasioiden koordinointiin. Lisäksi yksikön toiminta edellyttää kokoaikaista toimistotyöntekijää. Yksikön toimintaan on myös varattava resursseja ostopalveluina hankittaviin asiantuntijapalveluihin. Kokonaistaloudellisesti uudistuksen arvioidaan olevan kustannusneutraali. Seudullisen yksikön tavoiteltuja hyötyjä: toiminnan haavoittuvuus vähenee kollegoiden vertaistuki, ohjaus ja konsultointi ovat saatavilla ennaltaehkäisevällä työllä ehkäistään pitkittyviä ja vaikeutuvia eroprosseja laadukkaat eropalvelut ovat kiinteä osa ennalta ehkäisevää lastensuojelua lastensuojelun ja sijaishuollon kustannusten väheneminen mahdollistaa laadukkaamman sopimussovittelutyöskentelyn asiakaspalvelun tasavertaisuus lisääntyy pystytään paremmin vastaamaan avioliittolain 20 mukaisiin perheasioidensovittelua koskeviin vaatimuksiin erityisosaamisen turvaaminen ja erikoistumisen mahdollisuus palvelun ja tiedon saanti nopeutuu palveluiden ja työn kehittämisen edellytykset paranevat työparityöskentelymahdollisuus asiakkaan ja työntekijän oikeusturva paranee neuvonnan ja palvelun saatavuus puhelimitse paranee tukee työntekijöiden hyvinvointia ja jaksamista seudullisen yhteistyön rakenteet keskeisiin yhteistyökumppaneihin vahvistuvat Palveluiden seudullisella keskittämisellä on myös negatiivisia vaikutuksia, näitä arvioidaan olevan mm.: useimpien asiakkaiden asiointimatka pitenee osallistuminen kuntakohtaisiin yhteistyöverkoihin vaikeutuu 5 Valmisteluprosessin aikataulu Mikäli alueen kunnat sitoutuvat seudullisen yksikön valmisteluun, jatkavat nimetyt valmisteluryhmät työskentelyään syksyllä 2013. Tarkoituksena on hankkeistaa valmisteluprosessi ja pyrkiä saamaan valmistelutyölle ulkopuolista rahoitusta (esim. maakunnan kehittämisraha), joka mahdollistaisi määräaikaisen työntekijän palkkaamisen valmistelutyöhön. Tavoitteena on saada toiminnan käynnistämiseen liittyvät asiakirjat kuntien päätöksentekoon keväällä 2014. Valmistelua on tämän jälkeen tarkoitus jatkaa siten, että seudullisen yksikön toiminta käynnistyy vuoden 2015 alussa. Jatkovalmistelussa huomioidaan myös kuntarakenteen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevien rakennemuutosten mahdolliset vaikutukset. 7