Liite nro 3 1/7 Tutustumismatka Alankomaihin 17.5. 20.5.2016 Tutustumismatkalle osallistuivat: koulutuspäällikkö Tutta Tamminen, Seurakuntaopisto koulutussuunnittelija Carita Sirkka, Seurakuntaopisto sosiaalipalvelujen johtaja Anu Salonen, Carea kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen, Vaalijala Matkan rahoittaja oli Euroopan unionin vaihto- ja yhteistyöohjelma Erasmus+ ja matkan järjestäjä oli Seurakuntaopisto (Kirkkopalvelut ry.). Gallerie Atelier Herenplaats Rotterdamissa Taidestudio Herenplaatsin toiminnanjohtaja Richard Bennaars on käynyt useasti Suomessa ja myös Pieksämäellä. Hän muistaa taidepesulan. Taidestudion ylläpitäjä on Foundation Pameijer, joka on iso säätiö, jolla on palvelutoimintaa Rotterdamissa ja sen ympäristössä. Sillä on yli 2000 työntekijää. Hereenplaats ei tuo esille säätiötaustaansa kuin virallisissa yhteyksissä. Viestinnässä se haluaa toimia mahdollisimman itsenäisesti. Palvelujärjestelmän näkökulmasta kysymys on toimintakeskuksesta. Toiminta alkoi vuonna 1991. Taiteilijoita on kirjoilla noin 40. Toimintaan pyrkiville on tiukka seula ja jokainen henkilö valittiin varsinaisesti vasta ns. työkokoilujakson jälkeen. Työkokeilujakson aikana arvioitiin henkilöä usealta eri osa-alueelta. Taiteellisten kykyjen lisäksi halutaan erityisesti selvittää motivaatio työskennellä taiteilijana. Lisäksi oli löydettävä oma tyyli tehdä taidetta. Töitä on tehtävä vähintään kolme päivää viikossa. Tiloissa oli rauhallinen tunnelma, mutta huonojakin päiviä joskus on. Taiteilijat olivat ylpeitä työstään ja kertoivat niistä mielellään. Osalla on hyvä englannin kielen osaaminen, joka on Alankomaissa tyypillistä. Taiteilijoilla on monenlainen tausta. Heissä on kehitysvammaisia henkilöitä, autismin kirjon henkilöitä ja mielenterveyskuntoutujia. Tiloissa on yksi suuri studio, joka yhteydessä tauko- ja keittiötila. Suurin osa taiteilijoista työskentelee henkilökohtaisissa looseissaan, jossa on omaa rauhaa. Tiloihin kuuluu myös galleriatila ja pieni grafiikkapaja sekä tarpeellista varastotilaa, kaikki yhdessä kerroksessa. Käytetyissä tekniikoissa on tapahtunut viime vuosina sellainen muutos, että maalaaminen siveltimillä on vähentynyt ja piirrostekniikat ovat lisääntyneet, koska taiteilijat haluavat tehdä tarkempaa työtä. Taidestudio tarjoaa taiteilijoiden käyttöön aina laadukkaat työskentelyvälineet, jota ovat huomattava menoerä toiminnassa. Taidestudio teki tiivistä yhteistyötä myös paikallisen teatteriryhmän kanssa ja vierailumme jälkeen jokainen taiteilija oli lähdössä teatteritapahtumaan. Taiteen ja teatterin yhdistäminen oli uusi toimintamalli, jota haluttiin jatkossa kehittää entistä enemmän monitaiteellisesta näkökulmasta. Suomessa tunnetaan ITE taide, joka on innokkaiden harrastajien omaperäistä taidetta valtavirtojen ulkopuolella. Bennaars rinnastaa taidestudion taitelijoiden taiteen tähän. Englanninkielinen termi on outsider art. Vaikka taiteilijoiden osaaminen työssään on korkealla tasolla, heidän muu toimintakykynsä vaihtelee. Huomattava osa heistä käy studiolla yhteiskuljetuksella. Siitä huolimatta, että toiminnassa korostuu motivaatio ja ahkeruus, on joukossa ainakin yksi eläkeläinen. Hän on muistisairas downmies, joka aikaisemmin oli tuottelias, mutta ei siihen enää kykene. Työskentely on nyt hieman sottaista ja väriä on herrassa enemmän kuin kankaassa. Hän kuuluu kuitenkin joukkoon. Taidestudion talousarvio on noin 0,5 M ja taiteen myyntitavoite on 50 000 euroa vuodessa. Yksittäinen teos voi maksaa 2000 euroa. Taiteilijat saavat myyntituotosta 10 %, koska muuten tulot

2/7 leikkaisivat heidän sosiaaliturvaansa. Vaikka toiminnassa pyörii huomattavat summat, yksikään studion taiteilijoista ei voisi elättää itseään taiteellaan. Se on edelleen tulevaisuuden tavoite. Työntekijöitä studiossa on kuusi, mutta vain Bennaars toimii täysipäiväisesti. Olennainen osa on näyttelytoiminta kotimaassa ja ulkomailla. Taidestudio on järjestänyt satoja näyttelyitä Euroopassa ja näyttelyitä on ollut myös Yhdysvalloissa. Taiteilijoiden teoksia myydään toistuvasti mm. New Yorkiin, jossa taidetta arvostetaan. Taidestudio on aiemmin sijainnut Herenplaatsilla, joka on Rotterdamin ydinkeskustan tuntumassa. Asumispalvelut oli organisoitu normaaleihin kerrostaloasuntoihin ja jokaisella henkilöllä oli omat yksilölliset asunnot. Asumisen tukipalvelut oli toteutettu niin, että työntekijöitä tässä yksikössä oli paikalla aamusta iltaan. Herenplaatsin talossa asuu nykyään vuokralla Pameijer säätiön asiakkaita tuetussa ja ohjatussa asumisessa. Alkuperäinen taidestudion talo, jossa nyt asuntoja kehitysvammaisille Tilojen vuokra oli kuitenkin sille liian korkea ja studio siirtyi nykyisiin tiloihinsa nimeään muuttamatta. Hereenplaatsin toiminnan rinnalle on entisestään kehitetty myös opetuksellista ja voimaannuttavaa teatteritoimintaa. www.herenplaats.nl http://ketju-lehti.fi/numerot/2014-nro-6/taiteen-tekeminen-on-tyota/

Richard Bennaars esittelee galleriaa 3/7

4/7 Yhteinen työskentelytila, edessä taukotilaa Henkilökohtainen työtila

5/7 Vaalijalan taidetoiminnan näkyvin osa on ollut Taidepesula Nenonpellossa. Siinä on piirteitä Herenplaatsin toiminnasta vaatimattomammin tavoittein. Sillä on kuitenkin edellytykset kehittyä, jos sen toimintaan voidaan panostaa enemmän ja profiilia huomattavasti nostaa. Tälläkin hetkellä se on Vaalijalan hieno käyntikortti. Taidetoimintaa on muuallakin mm. Varkaudessa ja sillä on myös edellytykset kehittyä. Taidetoiminnan haasteena ovat sen kustannukset. Sen on vaikea olla yhtä aikaa vaikuttavaa, näyttävää ja halpaa. Amsterdamin green care ajattelusta Amsterdamin peruskoulujärjestelmään kuuluu, että oppilaille pyritään osoittaman oma viljelypalsta, jota oppilaat hoitavat. Viljelypalstakohteita on useita kaupungin ympäristössä hyvien liikenneyhteyksien päässä. Toiminnassa on mukana myös erityisoppilaat. Alueella sijaitsi monenlaisia virkistys ja harrastuspaikkoja, joissa erityisesti lapsille ja erilaisille ryhmille on esteetöntä järjestää toimintamahdollisuuksia. Viljelyalueet ovat suuria ja kohteemme ympäristössä oli myös leikki- ja liikuntapaikkoja sekä kotieläintoimintaa. Suomessa puhutaan tällä hetkellä paljon green care toiminnasta ja sen edistämisen tarpeesta. Amsterdamissa ajattelu on toimiva osa järjestelmää. https://www.woestewesten.nl/ Koululaisten viljelypalstoja

6/7 Leikki- ja kotieläinpiha Yleisiä huomioita Rotterdamin tai Amsterdamin katukuvassa ei juuri näkyvästi vammaisia henkilöitä vastaan tullut. Amsterdamin keskustassa kohtasimme ison ryhmän vammaisia avustajineen, jotka olivat 10 päivän matkalla Hannoverista Saksasta. Saksalainen ryhmä Amsterdamin keskustassa

7/7 Matkan antina olivat myös keskinäiset ammatilliset keskustelut. Carean ja Vaalijalan toiminnassa on yhteisiä piirteitä ja Seurakuntaopisto tuottaa kummallekin toimijalle koulutuspalveluja. Hyvien käytäntöjen jakaminen toimijoiden välillä voitaisiin organisoida mm. yhteisen esimieskoulutuksen kautta. Esimieskoulutuksessa olisi mahdollista kehittää yhteisesti käytännön työtehtävien uudenlaisia organisointimalleja ja luoda uudenlaisia vammaispalvelujen toimintamalleja suhteessa SOTE-uudistukseen. Erityisesti erilaiset henkilöstörakenteen tehokkaampaan käyttöön liittyvien toimintamallien kehittäminen, palvelujen tuotteistukseen ja moniammatillisen osaamisen varmistaminen tulevaisuuden ammatillisena voimavarana. Esteettömyys perinteisessä rakentamisessa on heikko. Esimerkiksi portaat on suunniteltu mahdollisimman vähän tilaa vieviksi eli ne ovat jyrkkiä ja kapeita. Suomessa on tänä vuonna päätetty, että kanavien varret tulee vaarallisina aidata. Asiaan taidetaan suhtautua Alankomaissa hieman toisin. Perinteisiä taloja Amsterdamissa 1.6.2016 Ilkka Jokinen