Uusiutuvan energian edistäminen arktisilla alueilla

Samankaltaiset tiedostot
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö

Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi

Puhtaan energian , Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Toimitusjohtajan katsaus

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) ILMASE työpaja

Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi

Suomen laaja arktinen osaaminen näkyviin!

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK

TAMMI-KESÄKUU Heikki Malinen, toimitusjohtaja

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Fingrid Neuvottelukunta

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Odotukset ja mahdollisuudet

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS. Pöyry Oyj, varsinainen yhtiökokous Martin à Porta, toimitusjohtaja

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Kampanjan tavoitteet

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA

Metsäpolitiikka arvioitavana

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Fortumin Energiakatsaus

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Energiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä

Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Energiaomavarainen Seutu. Projektiesittely

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

Tulevaisuusvaliokunta VNS 6/2017 ( ) Asiantuntijalausunto (Uusien energiatekniikoiden työllistävä vaikutus) Prof. Peter Lund, Aalto-yliopisto

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Energia-alan näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP)

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

Suomen askelmerkit EU:n uusiutuvan energian 2030 tavoitteiden toteuttamiseksi. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund

Kainuun bioenergiaohjelma

Älykäs kaupunkienergia

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa Maija Leino

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

HIILINEUTRAALI KYMENLAAKSO TYÖPAJOJEN KOOSTE 2019

Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Tulevaisuuden kestävä energiajärjestelmä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry TTY

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Transkriptio:

TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Uusiutuvan energian edistäminen arktisilla alueilla Photo: Kodiak Electric Association Ilmansuojelupäivät 22.-23.8.17 Lappeenranta Erikoistutkija Laura Sokka VTT Ilmastonmuutos arktisilla alueilla Lämpötilan nousun on todettu olevan voimakkainta korkeilla leveysasteilla. Tällä on myös voimakas vaikutus muihin ympäristöprosesseihin, esim. jääpeitteeseen, merenpintaan, ikiroudan sulamiseen jne. Muuttunut ilmasto vaikuttaa perinteisiin elinkeinoihin kuten kalastukseen ja poronhoitoon. Lähde: IPCC, WG1 21.8.2017 2 1

Pohjoisen napajään muutos 1986-2005, sekä ennuste 2081-2100 (IPCC AR5, WG1) 1986-2005 RCP4.5 RCP8.5 21.8.2017 3 Uusiutuva energia arktisilla alueilla ja Fulbright Arctic Initiative Yhdysvallat toimi arktisen neuvoston puheenjohtajana vuosina 2015 2017. Puheenjohtajuuskauden painopistealueita arktisten alueiden taloudellisen kehityksen ja elinolojen parantaminen, turvallisuuden hallinta sekä ilmaston muutoksen vaikutusten hillintä. Osana näihin kysymyksiin vastaamista 05/15-10/16 Fulbright Arctic Initiative -tutkimusohjelma, jossa 17 tutkijaa kahdeksasta arktisen alueen maasta käsitteli arktisten alueiden yhteisiä haasteita. Ohjelman teemoja olivat energia, vesi, terveys ja infrastruktuuri. FAI-ohjelmassa korostettiin vuorovaikutusta paikallisyhteisöjen ja päätöksentekijöiden kanssa, sekä tulosten kommunikointia suurelle yleisölle. 21.8.2017 4 2

FAI:n energiaryhmän suositukset FAI:n energiaryhmässä tunnistettiin joukko haasteita ja mahdollisuuksia uusiutuvan energian laajamittaisen kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyen. ->Työn pohjalta laadittiin joukko suosituksia liittyen uusiutuvan energian kehittämiseksi arktisen alueen maissa. Suositukset jaettu neljään teemaan: Esteiden kohtaaminen (Addressing barriers) Uusiutuvan energian paikallinen edistäminen (Local level renewable energy development) Pääoman turvaaminen (Capital development) Tutkimus ja kehittäminen sekä vienti (Research, development and export) 21.8.2017 5 Uusiutuva energia arktisen alueen maissa Yli 2/3 globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä peräisin energiasektorilta. Uusiutuvan energian merkittävä lisääminen tärkein yksittäinen ilmastonmuutoksen hillinnän keino. Tiukkenevat päästötavoitteet, joita Pariisissa viime joulukuussa saavutetun sovun voidaan olettaa edistävän, merkitsevät uusiutuvan energian lisääntyvää käyttöä myös arktisilla alueilla. Pohjois-Amerikan tai Venäjän arktisilla alueilla hyvin erilainen tilanne kuin Pohjoismaissa. Esim. Pohjois-Kanadan Nunavutin territoriossa energiantuotanto perustuu lähes täysin muualta tuotuun energiaan, ja käytännössä kaikki sähkö tuotetaan dieselillä. Useimmat kylät ovat suurimman osan vuodesta täysin eristyksissä, ja kuljetukset ovat mahdollisia vain lentokoneilla. 21.8.2017 6 3

Uusiutuva energia arktisissa maissa Uusiutuvan energian osuus energiantuotannossa vaihtelee maittain paljonkin. Pohjoismaissa, erityisesti Norjassa ja Islannissa, uusiutuvan energian osuus on hyvin suuri, USA:ssa ja Venäjällä matala. Pohjoismaissa sähköverkko hyvin kattava pohjoisillakin alueilla. Alaskassa ja Pohjois- Kanadassa paikalliset verkot (microgrids) tavallisia. Alaskassa uusiutuvan energian osuus noin 25 % sähköntuotannosta (pääasiassa vesivoimaa) 21.8.2017 7 TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Sähköverkkoon kuulumattomat yhteisöt arktisella alueella 4

Uusiutuvan energian edistäminen - esteiden kohtaaminen Monet uusiutuvan, kuten muunkin energian edistämiseen liittyvät hankkeet vaikuttavat paikalliseen väestöön. Historiassa useita esimerkkejä tilanteista, joissa energiahankkeita viety läpi ilman paikallisten yhteisön konsultointia ja osallistamista. Arktisissa maissa vaihteleva lainsäädäntö ja käytännöt yva:n ja konsultoinnin suhteen. Keskeistä, että myös uusiutuvaa energiaa koskeviin hankkeisiin sisällytetään vaikutusarviointia ml. paikallisen väestön kuuleminen. Olennaista, että kuuleminen avointa, paikallisilla yhteisöillä todella mahdollisuus osallistua ja että kuulemisella oikeasti vaikutusta prosessin. 21.8.2017 9 Uusiutuvan energian edistäminen - esteiden kohtaaminen Uusiutuvan energian käyttö eri tasoilla eri maissa. Ohjauskeinot ja käytännöt vaihtelevat eri maiden välillä. Tarvitaan kattava vertaileva selvitys energiapolitiikan rakenteista ja mekanismeista arktisen alueen maissa. Esim. Kanadan ja Venäjän pohjoisilla alueilla tukimekanismeja, jotka ylläpitävät nykyistä riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, eivätkä kannusta uusiutuvan energian käyttöönottoon. Uusiutuvan / paikallisen energian tuotannon yhdistäminen muuhun teollisuuteen tehokas keino edistää sen käyttöönottoa. Pohjoismaissa paljon hyviä esimerkkejä esim. metsäteollisuuden yhteydessä toimivasta CHP-tuotannosta. 21.8.2017 10 5

Uusiutuvan energian paikallinen kehittäminen Energiahankkeiden havaittu olevan tehokkaimpia silloin kun paikallisyhteisöt itse ovat sitoutuneet hankkeeseen ja saavat siitä selvää hyötyä. Osaaminen hajanaista ja hankkeita saattavat toteuttaa toimijat, joilla ei ole osaamista pohjoisista oloista. Toisaalta osaaminen ei aina leviä arktisten maiden välillä. Esim. Suomen CHP-osaaminen yhdistettynä bioenergiaan tai Alaskan mikroverkot. -> Paljon potentiaalia osaamisen vientiin. - Arctic Remote Energy Network Academy (ARENA) pilottiohjelma 21.8.2017 11 Taloudellisen pääoman turvaaminen Uusiutuvan energian kehittäminen myös merkittävä taloudellisen kasvun mahdollisuus pohjoisille alueille. Hankkeiden esteenä monesti se, että toimijat ovat liian pieniä pystyäkseen toteuttamaan suuria investointeja. Toimijoiden välisellä yhteistyöllä mahdollisuus toteuttaa hankkeita. Erilaisia mahdollisuuksia tähän, esim. paikalliset uusiutuvan osuuskunnat. Suomessa ns. Mankala-periaatteella toimivat voimalaitosyhtiöt, joissa omistajat, eli osakkaat, vastaavat toiminnan kustannuksista ja saavat vastineeksi sähköä omistusosuutensa suhteessa omakustannushintaan. 21.8.2017 12 6

Taloudellisen pääoman turvaaminen Ns. elinkaarimalli (Public Private Partnerships) hyvä malli uusiutuvan energian edistämiseen. Pohjois-Ruotsin Sjisjka tuulivoimapuisto lähellä Kiirunaa toteutettu elinkaarimallilla. Alueella poronhoitoa harjoittava Girjas saamelaiskylä ollut tiiviisti mukana hankkeen suunnittelussa ja paikallisyhteisö saa myös vuosittaisen osuuden tuotoista. Erityisesti Pohjois-Amerikan ja Venäjän arktisilla alueilla hallinto voisi rohkaista investointeja uusiutuvaan energiaan taloudellisia kannusteilla. Investointituet ja mallit hyvin vaihtelevia eri maissa -> tarve kartoittaa käytössä olevat instrumentit ja niiden toimivuus. 21.8.2017 13 Uusiutuvaan energiaan liittyvä tutkimus ja kehittäminen Ainutlaatuisten olosuhteiden ja olemassaolevan osaamisen ansiosta arktisilla alueilla mahdollisuus kehittyä jopa johtavaksi alueeksi siirryttäessä uusiutuvaan energiaan. Osaamisen siirto alueille, joissa erityisesti tarvetta energiajärjestelmien kehittämisele. Investointeja suunnattava myös paikallisten yhteisöjen oman osaamisen kehittämiseen. Osallistaminen ja tiedonvaihto keskeisiä. Tärkeää miettiä nykyisten rahoitusmekanismien kehittämistä niin, että osa voitaisiin suunnata tiedon jakamiseen ja osaamisen kehittämiseen. 21.8.2017 14 7

Johtopäätöksiä Energiantuotanto ja uusiutuvan energian käyttöaste vaihtelee paljon arktisten maiden välillä. Pohjoismaissa kattavat tuotantojärjestelmät, Pohjois-Amerikassa ja Venäjällä taas haasteita energiansaatavuudenkin suhteen. Uusiutuvalla energialla keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Toisaalta tarjoaa paljon ratkaisuja paikalliseen energiantuotantoon ja energiavarmuuden parantamiseen. Suomella, kuten muillakin Pohjoismailla, paljon mahdollisuuksia teknologian ja osaamisen vientiin. 21.8.2017 15 Kiitos! Lisätietoa: fulbrightenergy.com 8

TEKNOLOGIASTA TULOSTA 9