Isojoki Kauhajoki Karijoki Kurikka Teuva SUUPOHJA-info 1/2009 Suupohjan seutukunnan infolehti Teak juhlii 50-vuotista taivaltaan. Teak juhlii 50-vuotista taivaltaan. Aikuiskoulutuskeskus on vuosikymmenen saatossa muuttunut kertakurssittajasta teknologiakeskukseksi, joka nykyisin toimii jokaisessa Suomen maakunnassa. Juhlapäivää vietettiin 1. huhtikuuta työvoimakoulutusta käsittelevän seminaarin ja 50-vuotisjuhlan merkeissä. 50-vuotispäivän kunniaksi julkaistiin myös historiikki Aikuiskoulutusta ajassa - Teuvan aikuiskoulutuskeskuksen viisi vuosikymmentä. Kirjan kirjoittaja Kalervo Niemelä kuvaa Teakin kehitystä menestystarinaksi. Lisää sivulla 2. KOKO 2010 2013 KOKO-ohjelmatyön valmistelu alkoi s. 4 kuksen udun Logistia-Instituutti vauhdittaa koulutusta ja tutkimusta s. 5 LEADER- rahoitusta 2,5 miljoonaa euroa s. 6 Suupohjan kulttuuriyhdistys tiedottaa s. 6 Työvoimakoulutuspoliittinen seminaari käynnisti Teakin 50-vuotisjuhlan. Suupohja-INFO Julkaisija: Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä Toimituksen postiosoite: C/o LC Logistics Center Oy Teknologiapuisto 1 61800 Kauhajoki Päätoimittaja: Ohjelmapäällikkö Timo Vesiluoma p. 040 525 7207 s-posti: timo.vesiluoma@suupohja.fi Toimitussihteeri: Seututiedottaja Tiina Rantakoski p. 020 7470 8308 tai 040 757 2283 s-posti: tiina.rantakoski@suupohja.fi
Työvoimakoulutuspolitiikka aiheena juhlaseminaarissa Teak juhli 50-vuotista toimintaansa. Teak juhl 50-vuotista taivaltaan 1. huhtikuuta. Päivä aloitettiin työvoimakoulutuspoliittisella seminaarilla ja sen jälkeen oli 50-vuotisjuhla. Seminaarissa puhui ohjelmajohtaja Rauno Vanhanen työ- ja elinkeinoministeriöstä aiheenaan Työllä ja yrittämisellä eteenpäin. Hän lähetti viestiä työpaikoille. Käyttäkää hiljaista aikaa toiminnan ja uuden osaamisen kehittämiseen. Yrityksien kannattaisi aikaistaa investointeja, jos mahdollista. Rauno Vanhanen muistutti siitä, että vaikka nyt eletään taantumaa, edessä on lähivuosina iso eläköityminen ja sitä kautta työvoimapula. Lähivuosina poistuu työmarkkinoilta 200 000 ihmistä. Jotta työn määrä säilyy samana, on lisättävä tehokkuutta ja pidennettävä työuria. Keinoja työurien pidentämiseen on Vanhasen mukaan useita, paljon muitakin kuin keskustelussa ollut eläkeiän Rauno Vanhanen muistutti 200 000 ihmisen poistumisesta työmarkkinoilta lähivuosina. nosto. Työuran alussa on merkitystä sillä, kuinka nopeasti mennään jatko-opintoihin ja kuinka nopeasti valmistutaan. Tärkeätä on, että pysyttäisiin terveinä ja työpanosta olisi enemmän, Vanhanen korosti työhyvinvoinnin merkitystä. Huomiota on kiinnitettävä myös rakenteelliseen työttömyyteen, syrjäytymisen estämiseen, työvoimareservien mukaan saamiseen sekä ulkomaisen työvoiman saantiin. Suomessa on 30 000 osatyökykyistä, jotka ovat halukkaita ja valmiita töihin. Näistä olisi löydettävissä 10 000 20 000 ihmisen työpanos. Työkyvyttömyyseläkesäännöksiä tulee kuitenkin muuttaa, hän arvioi. Vanhanen valoi uskoa työn ja yrittämisen merkitykseen. Suomalainen pitää tekemisen meiningistä ja sillä pärjätään. Kaskisten seuraamukset vasta edessä Kansanedustaja Ulla-Maj Wideroos toi terveiset eduskunnasta ja esitti ajatuksia Suupohjan kehittämisestä. Kaskisten tehtaan lakkauttaminen on Wideroosin mukaan pahinta, mitä on sattunut alueelle aikoihin. Seuraamuksia ei ole vielä täysin koettukaan. Wideroos haluaa katsoa asiaa valoisin mielin, mutta realistisesti. Maakuntarajat eivät saa olla yhteistyön esteenä Suupohjassa. Molemmilla puolin maakuntarajaa on mahdollisuus menestyä. Aktiiviseen yrittämiseen on mahdollisuuksia, hän totesi. Yhteistyöstä hän mainitsi esimerkkinä vaikuttamisen Suupohjan rautatien säilymisen puolesta. Tärkeä rautatie turvaa liikenteen satamaan. Teakilla on Wideroosin mukaan tärkeä tehtävä joustavan koulutuksen järjestäjänä tällaisina aikoina. Wideroos toi esiin valtion elvytyspaketin. Nyt on tehtävä rohkeita ratkaisuja. Velkataakkaa nostetaan kaksinkertaiseksi, jotta turvataan hoidon, sosiaalihuollon ja koulutuksen taso. Wideroos toivoi kuntien käyttävän kuntatalouden elvytyskeinoja paikallisesti. Nyt on aika aikaistaa jäähallien rakentamista ja korjattava homekoulut. Ja lomautuksia on vältettävä, hän toivoi. Seminaarissa puhuivat myös johtaja Raimo Harjunen ja erikoissuunnittelija Marjut Leppänen Etelä-Pohjanmaan TEkeskuksesta ja Marja-Terttu Hautanen- Jokela Länsi-Suomen lääninhallituksesta. Puheenvuorot esittivät myös johtaja Pertti Kinnunen Etelä-Pohjanmaan Kauppakamarista, johtaja Pauli Ojala Nordautomationilta, Birgitta Saarenpää Teakista ja johtaja Tom Lundberg. Ulla- Maj Wideroos korosti maakuntarajat ylittävän yhteistyön merkitystä Suupohjan kehittämisessä. - 2 -
Teakin historiikki julki Kertakurssittajasta teknologiakeskukseksi. Teakin 50-vuotishistoriikki julkaistiin juhlapäivänä. Historiikin TEAK, aikuiskoulutusta ajassa, Teuvan aikuiskoulutuskeskuksen viisi vuosikymmentä on kirjoittanut opetusneuvos Kalervo Niemelä. Historiikkiä lukiessa ei voi olla ihailematta ja kunnioittamatta niitä miehiä ja naisia, jotka alkuaikoina panivat itsensä peliin kurssikeskuksen tulevaisuuden puolesta. Ilman heidän uurastustaan ja sinnikkyyttään koko hanke saada Teuvalle aikuiskoulutuskeskus olisi saattanut kariutua, toteaa toimitusjohtaja Lars Kronqvist. Historiikissa luodaan katsaus Teakin vuosikymmeniin. Alkuvuosien vaikeuksien ja epävarmuuden ajoista siirryttiin 70-luvulle eli aikaan, jolloin kurssikeskuksen toiminta vakiintui. Siirryttäessä 90-luvulle toimintaa leimasi laajentumisen kausi, joka on jatkunut aina tähän päivään saakka. Viidenkymmenen vuoden aikana Teak on kehittynyt pienimuotoisesta ammattikurssikeskuksesta kansainväliset mittasuhteet täyttäväksi teknologiakeskukseksi. Puhuisin mielelläni menestystarinasta. Lähes tyhjästä on kehittynyt valtakunnan tasoinen koulutuskeskus, arvioi historiikin kirjoittaja Kalervo Niemelä. Nykyisin Teakin menestyksen avaimia ovat joustavuus, luotettavuus ja reagointiherkkyys. Teakilla on opetuksen organisoinnin taito, Niemelä sanoo. Toimintaa koko Suomessa Nykyisin Teak on Euroopan suurin ja monipuolisin puu- ja huonekalualaan erikoistunut oppilaitos. Viime vuosien aikana Teak on kehittänyt palveluja myös muille toimialoille. Kasvun myötä on perustettu 15 uutta toimipisteitä eri puolille Suomea. Tällä hetkellä Teakilla on toimintaa kaikissa Suomen maakunnissa. Teakilla on erittäin voimakas kehitysvaihe menossa ja tulos on hyvä, Lars Kronqvist toteaa. Opiskelijoita Teakissa on n. 850, joista noin puolet Teuvalla. Henkilöstön määrä on noin 100. Suosituin opiskeluala on puu- ja huonekaluala. Vahvasti kasvussa on mm. sisustusala. Kuva ylhäällä: Historiikin kirjoittaja Kalervo Niemelä (vas.), ohjelmajohtaja Rauno Vanhanen TEMistä ja Teakin toimitusjohtaja Lars Kronqvist. Kuva keskellä: Kurssikeskuksen pääsisäänkäynti 1970-luvulla. Kuva alla: Teak Teknologiakeskuksen pääsisäänkäynti huhtikuussa 2009.
Suupohjan strategiatyö aloitettu KOKO-ohjelmatyö käynnistyi. Suupohjan kunnat ovat käynnistäneet ohjelmatyön uuteen alueelliseen koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan eli KOKOon pääsemiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö eli TEM avasi haun ohjelmaan maaliskuussa ja seutujen uudet ohjelmaluonnokset tulee toimittaa TEM: iin toukokuun lopussa. Kunnat käsittelevät seudulliset ohjelmaehdotukset virallisesti kesäkuussa. KOKOn ohjelmakausi kattaa vuodet 2010 2013. Ohjelman tavoitteena on parantaa kaikkien alueiden kilpailukykyä ja tasapainottaa aluekehitystä. Ohjelma on alueiden kehittämislain mukainen valtioneuvoston aluepoliittinen erityisohjelma. KOKOon sulautuvat nykyisin toteutettavista alueellisen kehittämisen erityisohjelmista aluekeskusohjelma (AKO), maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen osio (AMO) ja saaristoohjelmat. Alueiden vahvuudet KOKOn perustana KOKOssa parannetaan alueiden omaehtoisia kehittämisedellytyksiä. Perustana ovat alueiden olemassa olevat tai potentiaaliset vahvuudet. Kehittäminen rakentuu voimakkaasti osaamisen ja syventyvän alueellisen erikoistumisen varaan. Suomalaisista alueista pyritään tekemään houkuttelevia sekä yrityksille että asukkaille, mikä edellyttää laajaalaista innovaatio- ja elinympäristöjen kehittämistä. Koheesio tarkoittaa tässä ohjelmassa tasapuolisten kehittämisedellytysten luomista erilaisille alueille sekä erilaisten alueiden ja toimijoiden kytkemistä mukaan aluekehittämiseen. Kilpailukyvyn kehittämisellä viitataan alueiden kykyyn tunnistaa omat vahvuudet, kohdistaa niihin tehokkaasti kehittämispanostukset ja verkostoitua muihin alueisiin valittujen alojen kehittämisessä. Ohjelma tukee paikallisen tason strategista kehittämistyötä. Suupohjassa aloitettu Keväällä tullaan Suupohjan seudun KOKO-ohjelman valmisteluprosessissa pohtimaan tarkemmin uuden ohjelman roolia, resursseja ja mandaattia. Työssä käytetään samaa hyväksi havaittu mallia kuin Kauhajoen seudun Verkostopilotin ja aluekeskusohjelman valmistelussa. KOKO-ohjelman valmistelussa aktivoidaan kuntien lisäksi kumppanuushengessä mukaan eri teemoihin liittyviä sidos- ja kohderyhmiä (yrittäjät, järjestöt, aluehallinto, 3. sektori). Ohjelman valmistelu jakaantuu strategiafoorumeihin, johtoryhmätyöskentelyyn, toimiala/ teemaryhmien kokouksiin, avoimeen nettipalautteeseen sekä Innolink Oy: n tekemään kartoitukseen alueen 200 yritykselle, virkamiehille ja kehittämisen sidosryhmille. Eri teemaryhmät ovat jo aloittaneet työnsä ja ensimmäinen strategiafoorumi järjestettiin huhtikuun alussa. TEM on myös lähettänyt ohjelmasta kertovan kirjeen kaikille seudun kunnanvaltuutetuille. Ohjelman hakijana on kuntien yhteinen kehittämisorganisaatio (SEK). Ohjelman perusalue muodostuu Isojoen, Karijoen, Kauhajoen ja Teuvan kunnista. Aikaisemmin ohjelmissa mukana ollut Jurvan kunta liittyi osaksi uutta Kurikan kaupunkia vuoden alusta. Uuden Kurikan kaupungin kanssa on neuvoteltu, että se tulisi myös mukaan ohjelmaan etenkin huonekalu- ja sisustusalan, mutta mahdollisesti myös mm. elintarvikealan osalta. Lisäksi on keskusteltu, että Honkajoen kunta tulisi mukaan elintarvikeklusterin kehittämisen osalta. Rannikko-Suupohja laatii omaa ohjelmaehdotustaan, mutta heidän kanssaan tavoitteena on tiivistää seutujen välistä yhteistyötä mm. ohjelma-alueiden yhteisen keskustelufoorumin avulla. Lisätietoa: www.kauhajoenseutu.fi -> KOKO-ohjelma Ohjelmapäällikkö Timo Vesiluoma timo.vesiluoma@suupohja.fi P. 040 5257 207 Nikkarikeskus - 4 -
Logistia-Instituutti vauhdittamaan tuotekehitystä, tutkimusta ja koulutusta. Logististen järjestelmien ja materiaalinkäsittelyn yritysverkosto Kauhajoella saa kehittämiseen merkittävän panostuksen, kun Logistia-Instituutti aloittaa juuri näinä päivinä toimintansa. Instituutti kokoaa verkoston, jolla on tämän teollisuudenalan kehittämiseen merkittävää osaamista niin koulutuksessa kuin tutkimuksessakin. Kolmas merkittävä asia, minkä Logistia-Instituutin on tarkoitus käynnistää, on yritysten tuotekehityksen tehostaminen. Tähän kehitetään tuotekehitysmalli, joka soveltuu isoja projektituotteita myyvälle teollisuudelle. Logistia-Instituutin toimintaa johdetaan teknologiakeskus Logistiasta, mutta se toimii laajalla alueella verkostokumppaniensa välityksellä. Merkittäviä kumppaneita tulevat olemaan mm. Vaasan Yliopisto, Levón-instituutti, Suupohjan ammatti-instituutti sekä Seinäjoen Ammattikorkeakoulu. Kumppaniverkostoa laajennetaan tarpeen mukaan. Logistia-Instituutin käynnistämisen mahdollistaa Länsi-Suomen lääninhallitukselta saatu ESR-rahoitus, joka kestää 2011 vuoden loppuun. Tavoitteena on että Logistia-Instituutista tulee merkittävä ja maailmallakin tunnustettu logististen järjestelmien toimialan tutkimuksen tuottaja sekä osaamisen kehittäjä. Lisätiedot: Jaana Suksi AKO-koordinaattori/ logistiset järjestelmät P. 040 5711 305 jaana.suksi@lclc.fi - 5 -
Leader- yritys- ja hanketukien päätösten tekeminen jatkuu Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksessa tehdään jälleen päätöksiä Leader- yritys- ja hanketuista vuodenvaihteen katkoksen jälkeen. Päätöksenteko pääsi jatkumaan helmikuun lopussa sen jälkeen, kun valtioneuvosto hyväksyi rahoituksen myöntövaltuudet vuodelle 2009. Suupohjassa arvioitu rahoituskehys tälle vuodelle on noin 2,5 miljoonaa euroa, joka sisältää myös käyttöön saadut vuodelta 2008 jakamatta jääneet rahat. Nyt on juuri oikea aika kehittää toimintaa ja pysähtyä miettimään, miten Leader-rahoitusta voi hyödyntää yritysten tai esimerkiksi kuntien ja eri yhdistysten toiminnassa. Yrityksille Yrityshanketta hakevalla yrityksellä tulee olla edellytykset jatkuvaan, kannattavaan toimintaan. Työntekijöitä tukikelpoisessa yrityksessä pitää olla vähemmän kuin 10. Tukea voidaan myöntää esimerkiksi yrityksen kehittämiseen, tuotekehitykseen, markkinoinnin käynnistämiseen, yrittäjän osaamisen lisäämiseen ja yritysten välisen yhteistyön edistämiseen. Tukea myönnetään investointeihin, jotka ovat tärkeitä yritystoiminnan käynnistymisvaiheessa, yrityksen laajentuessa tai yrityksen parantaessa toimintamahdollisuuksiaan markkinatilanteen muuttuessa. Lisäksi ensimmäinen työntekijän palkkaukseen on mahdollista saada käynnistystukea. Yhteisöille Rahoitusta voidaan myöntää hankkeille, jotka toteuttavat Suupohjan Leader-ohjelmaa. Tukea voi saada elinkeinojen kehittämiseen, koulutukseen sekä yleishyödylliseen kehittämiseen. Ota yhteyttä Suupohjan Kehittämisyhdistyksen toimistoon ja pohditaan yhdessä kehittämisideaa, sen sopivuutta Suupohjan Leader-ohjelmaan ja rahoituskelpoisuutta! Pia Nurmela Lisätietoja: www.suupohjankehittamisyhdistys.fi P. 020 747 0205. Suupohjan Kulttuuriyhdistys tiedottaa: Suupohjan Kulttuuriyhdistys ry sai vuoden alussa uuden kuntajäsenen, kun Kaskisten kaupunki liittyi yhdistykseen. Myös uusi Kurikka jatkaa yhdistyksessä edelleen Jurvan maksuosuudella. Yhdistystä alusta asti luotsannut teuvalainen Kalervo Niemelä jätti syyskokouksessa puheenjohtajan tehtävät ja ruoriin astui kauhajokelainen Jussi Kleemola. Suupohjan Kulttuuriyhdistys ry auttaa ja neuvoo seudun kulttuuritoimijoita mm. rahoituksen hankkimisessa, yhteistyökumppanien löytämisessä, esiintyjien etsimisessä sekä tapahtumajärjestämisessä. Yhdistys lainaa äänentoistolaitteita ja järjestyksenvalvojaliivejä ja -lätkiä. Suupohjan Kulttuuriyhdistys ry Sipiläntie 3 64700 TEUVA www.suupohja.fi -> Kulttuuriyhdistys P. 050 4679 503 sukury@suupohja.fi Yhteystiedot: Kunnat ja seudulliset toimijat Isojoen kunta Teollisuustie 1 64900 Isojoki Puh. (06) 2413 5511 Faksi (06) 263 1317 S-posti: kunnanhallitus@isojoki.fi Kotisivu: www.isojoki.fi Karijoen kunta Kristiinantie 3 64350 Karijoki Puh. (06) 2413 5900 Faksi (06) 268 0674 S-posti: kunta@karijoki.fi Kotisivu: www.karijoki.fi Kauhajoen kaupunki PL 500 (Hallintoaukio) 61801 Kauhajoki Puh. (06) 2413 2000 Faksi (06) 2413 2009 S-posti: kirjaamo@kauhajoki.fi Kotisivu: www.kauhajoki.fi Kurikan kaupunki PL 500 (Asematie 8) 61301 Kurikka Jurvan palvelupiste PL 5 (Koulutie 8) 66301 Jurva Puh. (06) 451 3555 Faksi (06) 451 3777 S-posti: kurikan-kaupunki@kurikka.fi Kotisivu: www.kurikka.fi Teuvan kunta Pl 25 (Porvarintie 26) 64700 Teuva Puh. (06) 2413 4000 Fax. (06) 2413 4490 S-posti: kunta@teuva.fi Kotisivu: www.teuva.fi Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä PL 112 (Teknologiapuisto 1) 61801 Kauhajoki Puh. (06) 2413 3800 Faksi (06) 2413 3805 S-posti: sek@suupohja.fi Kotisivu: www.suupohja.fi/sek Kauhajoen seudun aluekeskusohjelma / Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä PL 112 (Teknologiapuisto 1) 61801 Kauhajoki Puh. 040 525 7207 Faksi (06) 2413 3805 S-posti: timo.vesiluoma@suupohja.fi Kotisivu: www.kauhajoenseutu.fi Suupohjan Kehittämisyhdistys ry Teknologiapuisto 1 61800 Kauhajoki Puh. 020 7470 205 Faksi 020 7470 210 S-posti: paavo.mattila@suupohja.fi Kotisivu: www.suupohjankehittamisyhdistys.fi Suupohjan Kulttuuriyhdistys ry Seudullinen kulttuurisihteeri Reija Iso-Mustajärvi Sipiläntie 3 64700 Teuva Puh: 050 4679 503 S-posti: sukury@suupohja.fi Kotisivu: www.suupohja.fi/kulttuuri Suupohjan seutuviestintä Seututiedottaja Tiina Rantakoski LC Logistics Center Oy Teknologiapuisto 1 61800 Kauhajoki Puh. 040 757 2283 S-posti: tiina.rantakoski@suupohja.fi