Ax, y = x, A y. A = A A hermiittinen. Jokainen reaalinen ja symmetrinen matriisi on määritelmän mukaan myös hermiittinen. A =, HARJOITUSTEHTÄVIÄ

Samankaltaiset tiedostot
Matematiikka B2 - TUDI

Matematiikka B2 - Avoin yliopisto

Matriisit ja vektorit Matriisin käsite Matriisialgebra. Olkoon A = , B = Laske A + B, , 1 3 3

5 Ominaisarvot ja ominaisvektorit

1.1. Määritelmiä ja nimityksiä

Käänteismatriisin ominaisuuksia

Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan

Insinöörimatematiikka D

Ennakkotehtävän ratkaisu

Insinöörimatematiikka D

Neliömatriisi A on ortogonaalinen (eli ortogonaalimatriisi), jos sen alkiot ovat reaalisia ja

3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset

Insinöörimatematiikka D

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

1 Ominaisarvot ja ominaisvektorit

Matikkapaja keskiviikkoisin klo Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/81

3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. Olkoot A 2 := AA =

Insinöörimatematiikka D

6 MATRIISIN DIAGONALISOINTI

Matriisien tulo. Matriisit ja lineaarinen yhtälöryhmä

Matriisiteoria Harjoitus 1, kevät Olkoon. cos α sin α A(α) = . sin α cos α. Osoita, että A(α + β) = A(α)A(β). Mikä matriisi A(α)A( α) on?

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

5 OMINAISARVOT JA OMINAISVEKTORIT

Käänteismatriisi 1 / 14

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Matriisipotenssi. Koska matriisikertolasku on liitännäinen (sulkuja ei tarvita; ks. lause 2), voidaan asettaa seuraava määritelmä: ja A 0 = I n.

Osittaistuenta Gaussin algoritmissa: Etsitään 1. sarakkeen itseisarvoltaan suurin alkio ja vaihdetaan tämä tukialkioiksi (eli ko. rivi 1. riviksi).

Ominaisarvoon 4 liittyvät ominaisvektorit ovat yhtälön Ax = 4x eli yhtälöryhmän x 1 + 2x 2 + x 3 = 4x 1 3x 2 + x 3 = 4x 2 5x 2 x 3 = 4x 3.

Matikkapaja keskiviikkoisin klo Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/210

Insinöörimatematiikka D

LU-hajotelma. Esimerkki 1 Matriisi on yläkolmiomatriisi ja matriisi. on alakolmiomatriisi. 3 / 24

Ortogonaalinen ja ortonormaali kanta

Lineaariset yhtälöryhmät ja matriisit

Insinöörimatematiikka D

Lineaarialgebra, kertausta aiheita

Determinantti 1 / 30

BM20A0700, Matematiikka KoTiB2

1 Matriisit ja lineaariset yhtälöryhmät

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 3. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 3 () Numeeriset menetelmät / 45

9 Matriisit. 9.1 Matriisien laskutoimituksia

Ville Turunen: Mat Matematiikan peruskurssi P1 1. välikokeen alueen teoriatiivistelmä 2007

Lineaarialgebra (muut ko)

Matriisilaskenta (TFM) MS-A0001 Hakula/Vuojamo Ratkaisut, Viikko 47, 2017

1. Normi ja sisätulo

Lineaariset kongruenssiyhtälöryhmät

Seuraava luento ti on salissa XXII. Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/117

Numeeriset menetelmät

Neliömatriisin adjungaatti, L24

Numeeriset menetelmät

Matriisilaskenta. Harjoitusten 3 ratkaisut (Kevät 2019) 1. Olkoot AB = ja 2. Osoitetaan, että matriisi B on matriisin A käänteismatriisi.

(1.1) Ae j = a k,j e k.

i=1 Näistä on helppo näyttää ominaisuudet (1)-(4). Ellei toisin mainita, käytetään R n :ssä

Matriisilaskenta (TFM) MS-A0001 Hakula/Vuojamo Ratkaisut, Viikko 48, , c)

Talousmatematiikan perusteet: Luento 10. Matriisien peruskäsitteet Yksinkertaiset laskutoimitukset Matriisitulo Determinantti

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 3 /

Esimerkki 4.4. Esimerkki jatkoa. Määrää matriisin ominaisarvot ja -vektorit. Ratk. Nyt

Ominaisarvo-hajoitelma ja diagonalisointi

Talousmatematiikan perusteet: Luento 9. Matriisien peruskäsitteet Yksinkertaiset laskutoimitukset Transponointi Matriisitulo

Matriisit. Määritelmä 1 Reaaliluvuista a ij, missä i = 1,..., k ja j = 1,..., n, muodostettua kaaviota a 11 a 12 a 1n a 21 a 22 a 2n A =

Ortogonaaliset matriisit, määritelmä 1

2.8. Kannanvaihto R n :ssä

Matriisilaskenta, LH4, 2004, ratkaisut 1. Hae seuraavien R 4 :n aliavaruuksien dimensiot, jotka sisältävät vain

x = y x i = y i i = 1, 2; x + y = (x 1 + y 1, x 2 + y 2 ); x y = (x 1 y 1, x 2 + y 2 );

Insinöörimatematiikka D

x 2 x 3 x 1 x 2 = 1 2x 1 4 x 2 = 3 x 1 x 5 LINEAARIALGEBRA I Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 2014 Esa Järvenpää, Hanna Kiili

3x + y + 2z = 5 e) 2x + 3y 2z = 3 x 2y + 4z = 1. x + y 2z + u + 3v = 1 b) 2x y + 2z + 2u + 6v = 2 3x + 2y 4z 3u 9v = 3. { 2x y = k 4x + 2y = h

Käänteismatriisin. Aiheet. Käänteismatriisin ominaisuuksia. Rivioperaatiot matriisitulona. Matriisin kääntäminen rivioperaatioiden avulla

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Malliratkaisut 4 / vko 47

Matriisi-vektori-kertolasku, lineaariset yhtälöryhmät

Päättelyn voisi aloittaa myös edellisen loppupuolelta ja näyttää kuten alkupuolella, että välttämättä dim W < R 1 R 1

Osoita, että täsmälleen yksi vektoriavaruuden ehto ei ole voimassa.

H = : a, b C M. joten jokainen A H {0} on kääntyvä matriisi. Itse asiassa kaikki nollasta poikkeavat alkiot ovat yksiköitä, koska. a b.

10 Matriisit ja yhtälöryhmät

Talousmatematiikan perusteet: Luento 11. Lineaarikuvaus Matriisin aste Käänteismatriisi

Insinöörimatematiikka D

A = a b B = c d. d e f. g h i determinantti on det(c) = a(ei fh) b(di fg) + c(dh eg). Matriisin determinanttia voi merkitä myös pystyviivojen avulla:

Kurssin loppuosassa tutustutaan matriiseihin ja niiden käyttöön yhtälöryhmien ratkaisemisessa.

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

x = y x i = y i i = 1, 2; x + y = (x 1 + y 1, x 2 + y 2 ); x y = (x 1 y 1, x 2 + y 2 );

MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta

2.1.4 har:linyryhmat03. Octavella. Katso ensin esimerkit???? esim:yroctave01 Octaven antamat vastausehdotukset.

Numeeriset menetelmät

MATRIISIALGEBRA. Harjoitustehtäviä syksy Olkoot A =, B =

Talousmatematiikan perusteet: Luento 10. Lineaarikuvaus Matriisin aste Determinantti Käänteismatriisi

3.1 Lineaarikuvaukset. MS-A0007 Matriisilaskenta. 3.1 Lineaarikuvaukset. 3.1 Lineaarikuvaukset

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

1 Lineaariavaruus eli Vektoriavaruus

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 5. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 5 () Numeeriset menetelmät / 28

Numeeriset menetelmät

2.5. Matriisin avaruudet ja tunnusluvut

6. OMINAISARVOT JA DIAGONALISOINTI

3.1 Lineaarikuvaukset. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 3.1 Lineaarikuvaukset. 3.1 Lineaarikuvaukset

Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus

Ratkaisuehdotukset LH 7 / vko 47

tyyppi metalli puu lasi työ I II III metalli puu lasi työ

1. LINEAARISET YHTÄLÖRYHMÄT JA MATRIISIT. 1.1 Lineaariset yhtälöryhmät

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Matriisilaskenta Luento 8: LU-hajotelma

Matriisilaskenta Laskuharjoitus 5 - Ratkaisut / vko 41

Tyyppi metalli puu lasi työ I II III

Transkriptio:

X.. Matriisialgebra Esimerkki 4 Jos niin x =[i, +i, 2 i ] T C 3, y =[ 2i, 2i, i ] T C 3, x, x = x 2 =+(+)+(4+)=8, y, y =(+4)+4+(+)=, x, y = i( + 2i)+(+i)( 2i)+(2 i)( +i) = +3i. Matriisia A = ĀT sanotaan A:n liittomatriisiksi (engl. adjoint). Jos x C n, y C m ja A on kompleksinen matriisi kokoa m n, niinliittomatriisinjac m :n skalaaritulon määritelmistä seuraa helposti (vrt. reaalinen tapaus edellä) Ax, y = x, A y. Jos A = {a ij } n i,j= on neliömatriisi ja A = A, ts.a ji =ā ij i, j, niinsanotaan, että A on hermiittinen (engl. Hermitean): A = A A hermiittinen. Jokainen reaalinen ja symmetrinen matriisi on määritelmän mukaan myös hermiittinen. Esimerkki 5 Yleinen hermiittinen matriisi kokoa 2 2 on muotoa [ ] a c A =, c b missä a, b R ja c C. HARJOITUSTEHTÄVIÄ. Laske 2A +3B, A B T, AB ja BA, kun A = 3 2, B = 2 0 2. Olkoon A = [ ], B = Laske AB, AC, BC, CA ja BA T. 0 0 0 2 3 2 4 6 2 3, C =. 0 2. 667

X.. Matriisialgebra Pitkäranta: Calculus Fennicus 3. Millä matriisien tyyppiä koskevilla oletuksilla tulot AB ja BA ovat molemmat määriteltyjä, b) samaa tyyppiä? 4. Olkoon a = [, 3, 5, 2], b =[, 3, 2, 4] T, A =(( ) i+j,i=, 2, j=, 2, 3, 4). Laske vektorien/matriisien a, b, A keskinäisistä (kaksittaisist tuloista kaikki, jotka ovat määriteltyjä. 5. Matriisit A ja B ovat kokoa 0 0 ja niiden alkiot ovat a ij = i + j ja b ij = i j. LasketulomatriisinC = AB alkio c ij. 6. Olkoon A = a, B = b c c c d d c d d Määritä luvut a, b, c, d siten, että A 0, B 0, A 2 = A, B 2 = B ja AB = 0.. 7. Määritä matriisi A, kuntiedetään,että A = 3, A = 2, 0 4 2 3 4 4 0 A = 3 2. 8. Hae kaikki matriisit B, jotkakommutoivatmatriisin [ ] [ 0 0 A =, b) A = 0 0 kanssa. 9. Olkoon A ja B samaa kokoa olevia neliömatriiseja. Todista: (A + B) 2 = A 2 +2AB + B 2 A ja B kommutoivat b) A ja B symmetriset AB symmetrinen A ja B symmetriset ja kommutoivat AB symmetrinen 0. Laske A k k N, b) B =(I + A) 00,kun 0 0 0 0 0 0 A = 0 0 0 0 0 0, I = 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 668 ]

X.. Matriisialgebra. Todista matriisitulon transponointisääntö (AB) T = B T A T. b) Näytä, että jokainen neliömatriisi on esitettävissä yksikäsitteisesti muodossa A = B + C, missäb on symmetrinen ja C on vinosymmetrinen: C + C T = 0. 2. Olkoon A = 5 2 0 2 6 2 0 2 7, b = 2 3 x, x = y. z Sievennä lauseke f(x, y, z) =x T Ax + b T x toisen asteen polynomiksi. 3. Laske Ax, Bx, AB, (AB) ja B A,kun [ ] 2 i i i 3 i i 2+i A =, B = i 2 +i, x = 3 i. i 2i 3+2i 3i 2+2i i 2+i 4. (*) Jos reaalinen matriisi A =(a ij ) kokoa m n tulkitaan avaruuden R mn alkiona, niin ko. avaruuden euklidista normia vastaa matriisinormi ( m /2 n A = aij) 2. i= j= Näytä, että pätee Ax A x x R n. 5. (*) Olkoon x R ja määritellään x 0 0 0 0 0 A = 0 x 0 0 0 x, I = 0 0 0 0 0 0, 0 0 0 x 0 0 0 exp(a) =I + k= k! Ak. Laske matriisin exp(a) alkiot x:n funktiona. 6. (*) (Naudat laitumell Nautalaumassa on on 83 täysin ruskeata eläintä, 77 sarvipäätä, 36 sukupuoleltaan sonnia, 22 ruskeata sarvipäätä, 5 ruskeata sonnia, 25 sarvipäistä sonnia ja 7 ruskeata sarvipäistä sonnia. Kaikki lauman eläimet kuuluvat johonkin mainituista ryhmistä. Montako eläintä laumassa on? Vihje: Jaa eläimet pistevieraisiin ryhmiin, esim. ruskeita sarvipäisiä sonneja x kpl... ei-ruskeita sarvettomia lehmiä x 8 kpl. Kirjoita lineaarinen yhtälöryhmä ja ratkaise! 669

X.2. Neliömatriisit. Käänteismatriisi HARJOITUSTEHTÄVIÄ. Olkoon A, B ja C samaa kokoa olevia neliömatriiseja. Todista: A säännöllinen ja symmetrinen A symmetrinen. b) CA = CB ja C säännöllinen A = B. AB singulaarinen A tai B singulaarinen. d) A singulaarinen ja B säännöllinen AB ja BA singulaariset. e) A ja B ortogonaaliset AB ortogonaalinen. 2. Tarkista kokoa 2 2 olevan matriisin käänteismatriisin laskusääntö [ ] a b = [ ] d b, D = ad bc 0. c d D c a 3. Näytä, että jokainen ortogonaalinen 2 2-matriisi voidaan kirjoittaa jollakin θ R jompaan kumpaan seuraavista muodoista: [ ] [ ] cos θ sin θ cos θ sin θ A = tai A =. sin θ cos θ sin θ cos θ b) Olkoon A kokoa 3 3 oleva ortogonaalimatriisi,jonka alkioista tiedetään: a = 3 7, a 2 = 2 7,a 22 = 6 7,a 2 < 0, a 3 > 0, a 3 < 0. LaskeA ja A. Totea, että yhtälöryhmässä 2 x 3 + x 2 2 2 x 3 3 = 3 x 2 x 2 + 6 x 3 =2 x 2 2 3 x 2 3 =3 kerroinmatriisi on ortogonaalinen. Ratkaise tätä tietoa käyttäen! d) Matriisilla A = on ominaisuus: λa on ortogonaalinen eräällä λ R. Määritätätätietoa hyväksi käyttäen vaakavektori x T siten, että x T A = [7, 3, 3, 9]. 4. Olkoon H = I xx T,missäx R n, x 0 ja x.näytä,ettäeräällä λ R pätee H = I + λxx T. b) Olkoon x R n, x 0 ja r =2 x 2.Näytä,ettäH = I r xx T on symmetrinen ja ortogonaalinen matriisi. Näytä, että jos matriisille A pätee A + A T = 0 ja I + A on säännöllinen matriisi, niin B =(I + A) (I A) on ortogonaalinen. 679

X.2. Neliömatriisit. Käänteismatriisi Pitkäranta: Calculus Fennicus 5. Onko joukon (, 2,...,0) permutaatio (4, 6, 2, 7, 9,, 3, 0, 5, 8) parillinen vai pariton? 6. Matriiseista V ja V 2 kokoa 3 3 tiedetään, että kertoessaan vasemmalta matriisin A matriisi V vaihtaa A :n rivienja2järjestyksenjav 2 rivien 2ja3järjestyksen.Millaisenrivienpermutoinninsillointuottavat V V 2 ja V 2 V?MääritämyösV ja V 2 sekä mainitut tulot. 7. Olkoon A =(a ij ) kokoa n n ja D = diag{d i,i=...n}. Määritä matriisien AD ja DA alkiot. b) Olkoon n, k N, n 2, k n, A =(a ij ) kokoa n n, a ii = a 0kun i k, a kk = b 0, a ik = c 0kun i>kja a ij =0muulloin. Määritä käänteismatriisin A alkiot. 8. Määritä seuraavien kolmiomatriisien käänteismatriisit ratkaisemallayleinen lineaarinen yhtälöryhmä, jonka kerroinmatriisina on ko. matriisi. [ ] 3 0 4 0 0 3 0 b) 2 2 0 0 2 5 2 0 0 2 3 0 0 0 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 d) 0 0 0 e) 0 0 0 f) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 9. (*) Näytä Lauseeseen X.2.6 vedoten, että neliömatriiseille pätee: AB säännöllinen A ja B säännölliset. b) A 2 +3A +2I = 0 A säännöllinen. 0. (*) Näytä, että on olemassa permutaatiomatriisit U ja V siten, että pätee 0 2 0 2 2 2 A = 0 0 0 2 2 2 = U 0 2 2 0 0 2 V. 2 2 0 0 0 0 Laske käänteismatriisi A tämän tiedon avulla. Tarkista, että AA = I.. (*) Olkoon a, b R ja b 0.Näytämatriisialgebranavulla,ettäpätee: Differentiaaliyhtälöllä y +ay +by = x 00 on yksittäisratkaisuna polynomi astetta 00. 680

X.3. Gaussin algoritmi kuormitus ristikkorakenteessa, vrt. Luku X.8), niin Gaussin algoritmin eliminaatiovaiheen toistaminen pystytään välttämään pelkän LU-hajotelman avulla: Kun hajotelman matriisit L ja U tallennetaan, niin yhtälöryhmä Ax = b voidaan purkaa kahdeksi peräkkäiseksi yhtälöryhmäksi: LUx = b Ly = b, Ux = y. Nämä ratkeavat eteen- ja takaisinsijoituksilla, jolloin yhtälöryhmän ratkaisemisen työmääräksi tulee W n 2 (ks. Harj.teht. 5b). Jos A olisi tallennettu, olisi työmäärä sama, joten käänteismatriisin laskemisella ei voiteta mitään (!). HARJOITUSTEHTÄVIÄ. Kirjoita seuraavat yhtälöryhmät taulukkomuotoon ja ratkaise Gaussin algoritmilla. Laske myös kerroinmatriisien LU-hajotelmat. { { x + y =33 x + ay = b) (a ±) 2x +4y =00 ax + y =2 x +3x 2 x 3 =4 x +2x 2 +3x 3 = x + x 2 +2x 3 =7 d) x + x 2 x 3 =2 2x +6x 2 +2x 3 =20 x 6x 3 =4 x + x 2 +2x 3 = x x 2 +4x 3 =8 e) x + x 2 = f) x 2x 2 +3x 3 =0 3x x 2 +3x 3 = 3 2x +4x 2 5x 3 =8 g) 2. Olkoon 2x x 2 = x +2x 2 x 3 =2 x 2 +2x 3 x 4 = x 3 +2x 4 = h) 2x x 2 x 4 = 4 x +2x 2 x 3 = x 2 +2x 3 x 4 =4 x x 3 +3x 4 =0 2 3 5 A = 2 2 0, b =, b 2 = 3 4 0 2 0 Ratkaise Gaussin algoritmilla yhtälöryhmät Ax = b ja Ax = b 2 ja laske matriisin A LU-hajotelma. 69

X.3. Gaussin algoritmi Pitkäranta: Calculus Fennicus 3. Olkoon 0 0 A = 0 2 0 0. 2 Laske käänteismatriisi A Gaussin algoritmilla ratkaisemalla yhtälöryhmä Ax = b yleisellä b R 4 (symbolinen lasku), b) ratkaisemalla taulukkomuodossa yhtälöryhmät Ax = e i,i=...4 4. Näytä, että jos lineaarisen yhtälöryhmän kerroimatriisi A on symmetrinen, niin Gaussin algoritmi säilyttää symmetrisenä sen matriisin osan, johon eliminaatio ei ole vielä edennyt, ts. (k ):n eliminaatioaskeleen jälkeen pätee a (k ) ji = a (k ) ij i, j k. Päättele, että Gaussin algoritmin vaatima laskutyö on symmetrisen kerroinmatriisin tapauksessa W = 6 n3 + O(n 2 ). 5. Olkoon A, B matriiseja kokoa n n, L, U ala- ja yläkolmiomatriiseja samaa kokoa ja b R n.näytäoikeaksiseuraavatlaskuoperaatioidentyömääriä koskevat arviot (työyksikkö = kertolasku + yhteenlasku). A, b Ab n 2 + O(n) b) L, b L b 2 n2 + O(n) A, B AB n 3 + O(n 2 ) d) L, U LU 3 n3 + O(n 2 ) 6. (*) Näytä, että laskuoperaation A A työmäärä Gaussin algoritmin eri vaihtoehdoissa on (A kokoa n n, työyksikkö=kertolasku+yhteenlasku) [ A I ] [ I A ] n 3 + O(n 2 ) b) A A = U L n 3 + O(n 2 ) 692

X.4. Tuettu Gaussin algoritmi HARJOITUSTEHTÄVIÄ. Näytä, että tuetun Gaussin algoritmin kuluessa suoritetut tukioperaatiot (rivien ja sarkkeiden vaihdot) voidaan suorittaa ennen eliminaatioita lopputuloksen muuttumatta. b) Olkoon A matriisi kokoa n n ja olkoon A k matriisi kokoa k k, joka koostuu A:n alkioista a ij, i,j =...k.näytä,ettäyhtälöryhmäax = b ratkeaa Gaussin algoritmilla ilman tukioperaatioita täsmälleen kun A k on säännöllinen matriisi jokaisella k =...n. 2. Muunna singulaariseen perusmuotoon tuetulla Gaussin algoritmilla, määritä ratkaisut tai totea ratkeamattomuus: 2 3 x 8 0 x 5 3 2 y = 4 b) 2 x 2 = 6 z 3 2 4 2 x 3 2 d) 0 0 0 0 2 0 0 0 0 0 2 2 2 0 0 3 0 0 0 0 3 2 0 2 5 x x 2 x 3 x 4 = x x 2 x 3 x 4 x 5 x 6 0 = 2 0 0 3. Määritä A:n säännöllisyysaste, kaikki yhtälöryhmän Ax = 0 ratkaisut sekä tulohajotelma A = V T LUW T,kunA = d) 2 2 4 2 2 2 4 2 2 3 0 0 0 2 2 0 b) e) 2 2 3 3 2 2 2 0 0 0 f) 2 2 3 3 2 4 4 3 2 0 2 2 4 2 4 70

X.4. Tuettu Gaussin algoritmi Pitkäranta: Calculus Fennicus 4. Saata seuraavat yhtälöryhmät tuetulla Gaussin algoritmilla singulaariseen perusmuotoon. Määritä ratkeavuusehdot ja yleinen ratkaisu sekäedelleen kerroinmatriisin tulohajotelma A = V T LUW T. 2 2 2 5 0 4 x 2 2 2 2 4 2 0 4 2 2 2 2 0 3 3 2 4 4 2 2 b x 2 = b 2 b) x 3 b 3 x b x 2 x 3 x 4 = b 2 b 3 b 4 x 5 b 5 0 4 3 0 2 3 2 2 3 2 0 x x 2 x 3 x 4 = 5. Muunna singulaariseen perusmuotoon ja ratkaise, mikäli mahdollista: [ ] x 0 4 [ ] 2 [ ] x 3 4 2 = b) 4 6 x = 4 3 y x 3 3 5 2 2 2 2 2 4 0 e) 2 4 6 3 6 8 x x 2 x 3 4 7 3 2 3 6 0 8 5 6. Olkoon A = = 2 4 d) 2 3 4 2 3 4 3 4 2 x x 2 x 3 x 4 = 6 3 8 x 4 2 7 y = 4 z 2 3 3 5, b) A = 3 5 2 3 2 7 5 2 5 2 7 Määritä Gaussin algoritmilla ratkeavuusehdot ja yleinen ratkaisu yhtälöryhmille Ax = b (b R 3 )jaa T x = b (b R 4 ).. b b 2 b 3 b 4 702

X.5. Determinantti Cramerin sääntö Determinantin muista käyttömuodoista on syytä vielä mainita (ilman todistusta, ks. Harj.teht. ) seuraavat kaksi laskusääntöä. Lause X.5.7 (Cramerin sääntö) Jos A on säännöllinen neliömatriisi kokoa n n, niinyhtälöryhmänax = b ratkaisu on x =(x i ), x i = det A(i) det A, i =... n, missä A (i) saadaan A:sta korvaamalla i:s sarake b:llä. Lause X.5.8 Säännöllisen matriisin A käänteismatriisi on A = B T, i+j det A(ij) [B] ij =( ) det A. Cramerin säännöllä on pienikokoisia yhtälöryhmiä ratkaistaessa edelleen jonkin verran käyttöä käsinlaskussa. Etenkin jos kerroinmatriisin alkiot ovat kokonaislukuja, voidaan säännöllä minimoida (käsinlaskussa vaivalloiset) jakolaskut. Myös symbolisessa (käsin)laskennassa Cramerin säännöllä on käyttöä samaan tapaan kuin determinantilla yleensä. Numeerisessa matriisilaskennassa sen sijaan Cramerin säännöllä on kyseenalainen kunnia esiintyä maailman huonoimpana lineaarisen yhtälöryhmän ratkaisualgoritmina. HARJOITUSTEHTÄVIÄ. Näytä, että ortogonaalisen matriisin determinantilla on vainkaksimahdollista arvoa: Joko det A =tai det A =. 2. Laske Sarrus n säännöllä: 2 3 2 0 4 3 b) 0 2 3 0 2 3 4 0 3 7 2 5 4 0 9 6 3. Olkoon α, β, γ R. Laske α α 2 α + β α+2β α+3β β β 2 b) α +3β α+ β α+2β γ γ 2 α +2β α+3β α+ β 2 α α 2 α 2 α α α 3 Sveitsiläinen matemaatikko Gabriel Cramer (704 752) oli determinanttiteorian uranuurtajia teoksellaan Introduction à l analyse des lignes courbes algébrigues (750). 7

X.5. Determinantti Pitkäranta: Calculus Fennicus 72 4. Laske alideterminanttikehitelmällä, b) ja Gaussin algortimilla, d) molemmilla: 0 2 5 4 2 2 0 0 2 2 b) 2 3 2 5 7 3 9 0 0 2 4 2 0 0 4 0 0 0 4 5 0 0 0 d) 5 4 0 0 0 2 4 3 0 0 0 5 4 2 5. Laske det B, kun B =( 5AA T ) 7 ja A = 3 8 6 3 8 4 8 5 5 6. Määritä kaikki reaaliset tai kompleksiset λ:n arvot, joilla seuraavat matriisit ovat singulaarisia. [ ] λ 2 3 2 λ 4 b) λ 4 3 2 2 6 λ λ 6 λ 3 3 λ 4 4 λ 2 d) λ 6 2 7. Olkoon a,...,a n R n,jamääritellään. λ 2 2 λ 3 2 +λ b k = a k, b j = a j + β j a k, j =...n, j k, missä k n ja β j R. NäytädeterminanttifunktionV ominaisuuksien perusteella, että pätee V (b,...,b n )=V (a,...,a n ).Mitentämätulos liittyy Gaussin algoritmiin sovellettuna matriisiin A =[a...a n ] T? 8. Neliömatriisi A =(a ij ) olkoon kokoa n n ja tridiagonaalinen, ts.a ij =0, kun i j 2. Edelleenolkoona ii =, i =...n,jaa ij = λ, kun i j =. Näytä, että determinantille D n =deta pätee palautuskaava D n = D n λ 2 D n 2. b) Laske D n,n=2...0, kunλ =2.Josλ =, niin millä n:n arvoilla A on singulaarinen?

X.5. Determinantti 9. (*) Näytä, että jos determinantti kokoa n 3 lasketaan alideterminanttisäännöllä, niin tarvittava kertolaskujen lukumäärä on n W n = n! k!. 0. (*) Määritellään determinanttifunktio V (a,...,a n )=det[a...a n ] palautuvasti käyttäen Lauseen X.5.5 ensimmäistä purkusääntöä (k =)sekä sääntöä det a = a determinantille kokoa n =. Näytä induktiolla, että mainitulla tavalla määritellyllä funktiolla on determinanttifunktion ominaisuudet (i) (iii). b) Näytä, että jos p = (i,...,i n ) on joukon (,...,n) permutaatio ja I p =[e i...e in ],niina-kohdanmääritelmänmukaisestionjokodet I p = tai det I p =. Päättele,ettäedellisessätapauksessapermutaatiop on parillinen (eli saavutettavissa parillisella määrällä parivaihtoj ja jälkimmäisessä pariton siis jokainen permutaatio on jompaa kumpaa tyyppiä.. (*) Valitsemalla b = b j e j, j =...n johda Cramerin sääntö alideterminanttisäännöstä. Todista edelleen Lause X.5.8 lähtien Cramerin säännöstä. k= 73