NUORTEN ASUMIS TOIMINTAMALLI Sisällysluettelo: 1. Tausta 2 2. Kohderyhmä 2 3. Tavoitteet 2 4. Järjestäjät 2 5. Resurssit 3 6. Markkinointi 3 7. Kurssin teemat 4 8. Palautteiden kerääminen ja seuranta 4 9. Asumiskurssi osaksi rakenteita 5 10. Linkkejä ja lisätietoja 6 11. Tehtäväpankki 6 1 Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke (2012 2015) Nuorisoasuntoliitto ry
1. Tausta Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke (2012 2015) on ympäristöministeriön hallinnoima, RAY:n rahoittama ja Nuorisoasuntoliitto (NAL) ry:n koordinoima valtakunnallinen kehittämishanke, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä ja vähentää nuorten asunnottomuutta. Hanke on osa hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa (PAAVO II), jota toteutetaan vuosina 2012 2015. Nuorten asumiskursseja on hankkeen aikana kehitetty Espoossa, Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Joensuussa, Vantaalla ja Turussa. Kurssien kehittämistyö on tapahtunut yhteistyössä eri sosiaali-, nuoriso-, asumis- ja opetuspalveluiden sekä vuokranantajatahojen toimijoiden kanssa. Tärkeimmässä roolissa ovat olleet paikalliset toimijat, jotka ovat olleet aktiivisesti kehittämässä ja juurruttamassa kurssitoimintaa sekä tunteneet kohderyhmän tarpeet. Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhankkeen rooli kehittämistyössä on vaihdellut kaupungeittain kurssien koordinoinnista ja ohjaamisesta kehittämistyön tukemiseen sekä kurssien vaikuttavuuden seurantaan. NAL ry:n paikallisyhdistyksillä on jo entuudestaan vuosien kokemus nuorten asumistiedon levittämistyöstä mm. kurssien ja Asumisen abc koulutusten muodossa. Tätä työtä on pyritty laajentamaan ja levittämään hankkeen aikana. Kursseja voidaan järjestää monella eri tavalla paikallisten tarpeiden ja toiveiden mukaan. Kurssien tavoitteena on parantaa nuorten asunnonsaantimahdollisuuksia, vahvistaa nuorten asumisen ja arjenhallinnan tietoja ja taitoja sekä vähentää ja ennaltaehkäistä nuorten asunnottomuutta. Kurssin teemoja voivat olla esimerkiksi vuokralaisen oikeudet ja velvollisuudet, asunnon kunto ja huolenpito, talous- ja velka-asiat, opiskelu ja työ sekä oma hyvinvointi. Tässä esiteltävään malliin on koottu eri kaupunkien asumiskursseja yhdistäviä ja keskeisimpiä tekijöitä. Mallia on helppo levittää ja soveltaa erilaisiin toimintaympäristöihin sopivaksi. 2 2. Kohderyhmä Kohderyhmänä ovat alle 30-vuotiaat asunnottomat ja/ tai asunnottomuusuhan alla elävät sekä ensimmäistä kertaa omaan kotiin muuttavat tai muuttoa suunnittelevat nuoret. 3. Tavoitteet 1) parantaa nuorten asunnonsaantimahdollisuuksia 2) vahvistaa nuorten asumistaitoja 3) ennaltaehkäistä ja vähentää nuorten asunnottomuutta 4. Järjestäjät Asumiskurssi voidaan järjestää kahdella tavalla: 1) kurssilla on kaksi pysyvää ohjaajaa, joista toinen vastaa käytännön ohjaamisesta ja toinen koordinoi kurssikokonaisuutta 2) kurssilla on koordinoiva henkilö tai taho sekä vaihtuvat ohjaajat teeman mukaan. Tällöin kunkin kerran ohjaaja vastaa yhden kurssikerran sisällön ja materiaalin tuottamisesta sekä kurssikerran vetämisestä.
Olennaista on, että yhdellä taholla on selkeä kokonaisvastuu mm. asumiskurssin käytännön järjestelyistä, markkinoinnista, yhteydenpidosta nuoriin ja muihin kurssiin liittyviin henkilöihin. Kurssin ohjaajilta edellytetään sitoutumista ja innostuneisuutta sekä kykyä kohdata vaikeissa elämäntilanteissa eläviä nuoria. Ohjaajiksi sopivat esimerkiksi sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, ohjaaja, etsivä työntekijä, sosiaalinen isännöitsijä, asumisneuvoja, opettaja tms. Nuoret ohjautuvat kurssille sovitusti esimerkiksi aikuissosiaalityön, etsivän työn ja/ tai opiskelijahuollon kautta. 5. Resurssit Henkilöstö: Kurssia koordinoivalle taholle on varattava aikaa kurssin suunnittelua ja järjestelyitä varten. Kurssin suunnitteluun sisältyy mm. aikataulun ja kurssiteemojen rakentaminen mahdollisesti yhdessä nuorten kanssa sekä yhteydenotot ohjaaviin tahoihin ja kurssin nuoriin sekä vieraileviin asiantuntijatahoihin. Varsinaisille kurssin ohjaajille on varattava aikaa mm. kurssikertojen etukäteisvalmisteluun ja suunnitteluun. Siihen on arvioitu kuluvan noin kaksi tuntia/ kerta. Kursseilla voi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää myös asumiskurssin jo käyneitä nuoria kokemusasiantuntijoina. Tilat: Paikka voi olla yksi ja sama koko kurssin ajan tai se voi vaihdella sovitusti ohjaajan toimipaikan mukaan. Paikkana voi olla esim. nuorten palvelukeskus, etsivän työn tila, oppilaitoksen tila tms. Tarjoilut: Sovitusti, esimerkiksi sämpylä ja mehu. Nuoret voivat itse valmistaa jollakin kerralla tarjoiluja. Materiaali: Eri kurssikerroista vastaavat ohjaajat vastaavat omalta osaltaan materiaalin tuottamisesta nuorille. Tehtäviä ja vinkkejä myös ns. tehtäväpankkissa (liite). 3 Nuorten motivointi ja sitouttaminen: Nuorten innostamiseen ja sitouttamiseen mukaan kurssille kannattaa panostaa. Yhdessä sovitut teemat ja pelisäännöt (esim. montako kertaa kurssilta saa olla pois) lisäävät ryhmäytymistä. Myös erilaiset toiminnalliset menetelmät ja tehtävät ovat olleet nuorille hyvin mieluisia. Nuorten sitoutumiseen voi vaikuttaa esimerkiksi kurssin suorittamisesta saatu todistus, jonka voi liittää asuntohakemukseen. Kurssi voidaan myös suunnitella esimerkiksi niin, että nuoret saavat opintopisteitä sen suorittamisesta. Myös kurssille mukaan saatu kokemusasiantuntija voi vaikuttaa nuoren motivaatioon ja nuori voi innostua itsekin myöhemmin ryhtymään kokemusasiantuntijaksi tuleville kurssilaisille. Tulee kuitenkin huomioida, että kurssi ei takaa nuorelle asuntoa, mutta vaikuttaa myönteisesti asunnonsaantimahdollisuuksiin. 6. Markkinointi Kurssin markkinoinnista vastaavat ensisijaisesti nuoria kurssille ohjaavat tahot. Heidän tehtävänsä on kertoa nuorille kurssista ja innostaa nuoria osallistumaan sekä sitoutumaan. Markkinoinnissa on hyvä hyödyntää sosiaalista mediaa ja tekstiviestipalvelua, joita nuoret käyttävät aktiivisesti.
7. Kurssin teemat Jokaiselle kurssikerralle valitaan yksi teema. Teemoja valitaan yhtä monta kuin on kurssikertojakin. Kurssin on hyvä olla tiivis kokonaisuus ja sen tulisi kokoontua säännöllisesti. Tavoitteena on antaa nuorelle sellaisia tietoja ja eväitä, joita noudattamalla hän kykenee turvalliseen, asunnon arvon säilyttävään ja naapurisopua edistävään asumiseen sekä säilyttämään asuntonsa. ALOITUS (valmistelutyö n.2h) - kurssin suunnittelu - ryhmäytyminen VUOKRALAISEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET (valmistelutyö n.2h) - asunnon hakeminen - vuokralaisen oikeudet ja velvollisuudet - järjestyssäännöt - asunnon saamisen esteet - apua ongelmatilanteisiin (mm. kaupungin asumisneuvonta) ASUNNON KUNTO JA HUOLENPITO (valmistelutyö n. 2h) - asunnon puhtaanapito: siivous, siivousaineet ja välineet yms. - asunnon huolto: lattiakaivon puhdistaminen, lampun vaihtaminen yms. - apua ongelmatilanteisiin (mm. huoltoyhtiö, isännöitsijä, talonmies) TALOUS- JA VELKA-ASIAT (valmistelutyö n. 2h) - arjen budjetointi - asumisen tuet (toimeentulotuki, Kelan tuet) - velkaneuvonta - säästäminen TYÖ, OPISKELU, KUNTOUTUS (valmistelutyö n. 2h) - työllistymis- ja koulutusmahdollisuudet - kuntoutuminen, työpajatoiminta, vertaistuki 4 HYVINVOINTI (valmistelutyö n. 2h) - terveys, - ruokavalio, liikunta, nukkuminen - tunteiden käsittely (yksinäisyys, masennus,...) - tuki päihteettömyyteen PÄÄTÖS (valmistelutyö n. 2h) - todistus - palaute - jatkosuunnitelma 8. Palautteiden kerääminen ja seuranta Kurssin päättyessä sekä nuorilta että kurssin järjestämisessä mukana olevilta muilta tahoilta on tärkeää kerätä palautetta. Sekä suullisesti että kirjallisesti saatu palaute on merkityksellistä, jota voidaan hyödyntää kurssin kehittämistyössä. Asumiskurssin vaikuttavuuden seuranta on usein haastavaa, koska nuoria voi olla vaikea tavoittaa kurssin päättymisen jälkeen. Nuoria voidaan yrittää tavoittaa kurssin päättymisen jälkeen järjestämällä erilaista toimintaa, esimerkiksi huonekalujen tuunauspaja tai ruuanlaittokerta, jossa samalla käydään läpi asumisen sujumista. Seuranta on kuitenkin tärkeää, jotta saadaan tietoa, onko kurssi auttanut nuoria saamaan asuntoa ja miten itsenäinen asuminen on sujunut. Nämä ovat arvokasta tietoa, kun mietitään kurssin jatkoa ja kiinnittämistä
olemassa oleviin palvelurakenteisiin. ESIMERKKI: KURSSILAISTEN ASUMISEN SEURANTALOMAKE Kurssin nimi: Aika: (kevät/syksy): Lomakkeen tarkoitus on seurata asumisen alkuun lähtöä vuoden ajan kurssin alkamisesta lähtien. Olennaista tietoa on, onko nuori saanut asunnon ja onko asuminen sujunut hyvin vai onko asumisessa ilmennyt ongelmia (vuokrarästit, häiriöt tms.)? Olennaista on, mikä nuoren asumistilanne on vuoden kuluttua kurssin päättymisestä: miten hän on pärjännyt itsenäisessä asumisessa? Onko hän tarvinnut tukea ja onko hän saanut sitä? 1. OSALLISTUJA TILANNE ALKAESSA TILANNE NOIN 3KK JÄLKEEN TILANNE NOIN 6KK JÄLKEEN TILANNE 1VUOSI JÄLKEEN MUITA HUOMIOITA (esim. pvm/ huomioita vuokrarästeistä, asumisen häiriöistä, häätöuhasta, puutteista asumisen taidoissa, tuesta tms.) 2. 3. 4. 5 5. 6. 7. 8. 9. 10. 9. Asumiskurssi osaksi rakenteita Asumiskurssin vakiintumisen mahdollistamisen kannalta on tärkeää kerätä onnistuneita asioita ylös sekä niitä asioita, jotka vaativat jatkokehittämistä. Myönteisten asioiden esiin nostaminen ja niistä tiedottaminen on tärkeää kaikille yhteistyössä oleville tahoille. Jatkon kannalta on tärkeää sopia kuinka usein kurssi järjestetään (esim. kerran syksyllä ja kerran keväällä), kuka kurssia tällöin koordinoi ja mistä mahdollinen rahoitus saadaan. Kurssi ei vaadi isoja taloudellisia panostuksia, jos
esimerkiksi eri tahot yhdessä jakavat kustannuksia (esim. tarjoilu- tai materiaalikulut). Tiloja on mahdollista joissakin tapauksissa saada ilmaiseksi käyttöön esim. yhteistyökumppaneilta tai kaupungilta, jos tahon edustaja on yhteistyössä mukana. Myös lähiseudun yrityksiä voi tiedustella mukaan yhteistyöhön esim. tilojen käytön tai tarjoilujen kustannuksiin. 10. Linkkejä ja lisätietoa: Asumisen ABC- sivusto: www.asumisenabc.fi Nuorisoasuntoliitto (NAL) ry ja liiton alueelliset paikallisyhdistykset: www.nal.fi 11. Tehtäväpankki (Liite) 6