1 Ii /7 4 1 / II A Ii
Vieraita, Iuontaisesti Sirokatkarapu on vieraslaji, joka on vuodesta 2003 Iähtien Ievittäytynyt Saaristomereltä Loviisaan asti. Sirokatkarapu muistut taa Suomen rannikolla eläviä hieta- ja leväkatkarapuja. tulokkaita ja tuntemattomia Suomi ej ole mikään muusta maailmasta erossa oleva lintukoto, vaan tänne on vuosien varrella saapunut paljon vieraslajeja, jotka eivät alun perin kuulu Suomen luontoon. Kalkista saapuneista vieraslajeista 157 lajia on luokiteltu Suomen alkuperäiselle luonnolle haj tallisiksi. Kolmetoista lajia on levinnyt Suomen rannikolle, näistä viisi on haitallisia ja muiden edesottamuksia seurataan. Miksi tulokkaita kutsutaan? Suomen vieraslajistrategia valmistui vuonna 2012. Sen laati miseen osallistui yli sata asiantuntijaa. Strategian tarkoituk sena on ennaltaehkäistä vieraslajien aiheuttamia haittoja ja estää uusien vieraslajien saapuminen maahan. Strategian mukaan vieraslajit ovat lajeja, jotka kulkeutu yat tai leviävät alkuperäisen tai nykyisen luontaisen levin neisyysalueensa ulkopuolelle ja onnistuvat menestymään ja myöhemmin lisääntymään uudella alueella, Vieraslaji on ylittänyt luontaiset leviämisesteet, kuten vuoristot, meret ja muut vesistöt, ihmisen tietoisella tai tiedostamattomal la avulla. Tulokaslaji puolestaan on uusi tai alueelle paluumuuttoa tekevä laji, joka leviää luontaisesti, ilman ihmisen suoraa vaikutusta. Suomessa esimerkiksi merimetso on paluumuut taja, jota kutsutaan tulokasla jiksi. Merimetso hävisi Suo men luonnosta ja on suojelun ansiosta vallannut entisen ja lansijansa Suomen rannikolla takaisin. Valta via haittoja Maailman mittakaavassa vie raslajit aiheuttavat suunnaton ta tuhoa sekä suoraan luon nolle että rahassa laskettuna. Maailman biodiversiteetin eli monimuotoisuuden pahin vi hollinen on elinympäristöjen hävläminen ja pirstoutuminen, mutta kakkossijaa pitävät he ti kannoilla tulevat vieraslajit. Ne vievät elintilaa alkuperäisil tä lajeilta, kilpailevat ravinnos ta, muuttavat ekosysteemiä ja voivat pahimmassa tapaukses sa syrjäyttää alkuperäisiä laje ja kokonaan. Koko maapallon vieraslajien alheuttama vuosittainen hinta Veneenalainen maailma tutuksi juttusarjas sa veneen alla oleva ri kas maailma tulee tutuksi Metsähallituksen alueme ribiologi Essi Keskisen, FT, matkassa. Hän tekee VEL MU-kartoituksia eli veden alaisen luonnon tutkimusta Valtakunnallista Vedenalai sen Luonnon Monimuotoi suuden lnventointiohjel maa varten. Kipparin M ETSÄHAI.LITU5 Metsähallitus hoitaa ja hallinnoi kaikkia Suomen yleisiä vesialueita ja mm. merellisiä kansallispuisto ja, ja sen meribiologeihin voi törmätä millä tahansa merialueilla Kotkasta Tor nioon. Perämeren men biologitiimin tekemisiä voi seurata blogista osoiftees sa www.metsahallitusme rella.blogspot.com. lappu huitelee 1 400 miljardin dollarin kieppeillä. Euroopas sa vieraslajit aiheuttavat vuo sittain 12,5 miljardin euron torjunta-, hävitys-, karantee ni-, ennaltaehkäisy- ja muita kuluja. Vuonna 2010 Helsingin kaupunki käytti nom puoli mil joonaa euroa villiintyneiden kaniinien torjumiseen. Suomen vesiympänistöissä esimerkiksi rapurutto, joka on levinnyt täpläravun mukana, on romahcluttanut alkuperäiset TEKSTI Essi KESKINEN KIJVAT KATRIINA KÖNÖNEN JA METSÄHALLITUS 0 Kippari 1/20 15 63
Sirokatkaravut Kuulemma Ensin Lopulta myös Aika näyttää vaikutukset jokirapukannat paikoin täysin, ja minkki, joka on syrjäyttänyt alkuperälsiajin vesikon, aiheut taa valtavaa tuhoa maassa pe siville vesi- ja muille linnuille. Veneiden pohjiin kiinnitty vä vieraslaji merirokko Iisää polttoainekuluja, akvaariokas vi kanadanvesirutto aiheuttaa suuria ekologisia muutoksia järvissä umpeuttamalla pieniä vesistöjä, koukkuvesikirppu (loka kuuluu petovesikirppui hin, kuten sitä usein kutsutaan) Iimoittaa verkkoja ja kilpailee kotimaisten planktonsyöjien kanssa ravinnosta, ja valesini simpukalla on potentiaalia tuk kia putkistoja laitoksissa, jotka käyttävät merivettä jäähdyttä mi seen. Haitalliset ja tarkkailtavat Suomen rannikolle levinneet viisi haitalliseksi katsottua vie raslajia ovat kaspianpolyyppi, pieni runkokuntia muodostava polyyppieläin, loka kiinnittyy rakenteisiin, merirokko, kouk kuvesikirppu, valesinisimpuk ka ja kolme liejuputkimatoa Marenzelleria-suvusta, jotka syrjäyttävät alkuperäistä lajis toa ja voivat esiintyä valtavina määrinä pehmeillä pohjilla. Suomeen levinneitä tark kailtavia merilajeja ovat ho pearuutana, joka risteytyy al kuperäisen ruutanan kanssa, liejutaskurapu, putkikuonotok ko, tiikerikatka, vaeltajasimpuk ka, villasaksirapu, kanadanve sirutto ja sydänkärkipiikkilevä. Mustatäplätokko on Iähtenyt Ii sääntymään ja levittäytymään van Veen -pohjaeläinnäytettä pestään tutkimusalus Muikun kann ella. van Veen -näytteen ottimella tutkitaan pehmei den pohjien eläimiä. Haminan edustalta löydetty tieteelle mahdollisesti uusi kotilo on siro ja pieni. vauhdilla. Se havaittlin ensim mäistä kertaa Saaristomerellä vuonna 2005. Se oh levittäyty nyt Helsingin edustalle jo neljä vuotta myöhemmin. WWF:n Suomen meriasian tuntija Sanna Kuningas ker too, että kesällä 2014 pidetyllä Itämeri-talkooleirillä ltäisellä Suomenlahdella olivat vapaa ehtoiset kiinnittäneet erityistä huomiota vieras- ja tulokasla jeihin. Leiriläiset pyysivät vie raslaji sirokatkarapua ja val mistivat niistä ruokaa. keitettiin miedossa suolavedessä ja Mikroskopointi on tarkkaa puuhaa. Pinsetit elvät saa täristä liikaa. popsittiin siitä suuhun. som mista sirokatkaravuista sal normaalia katkarapua vastaa van pyrstön syätäväkseen. Ne maistuivat lähinnä suolave deltä. mustatäplätok ko, jota on jo ihan riesaksi asti, maistuu myös hyvältä.tämän onkimista ja syöntiä kannattai si alkaa mainostaa, Kuningas vinkkaa. Myös kala-asiantuntija Lau ri Urho Rusta- ja Kalatalouden tutkimuslaitoksesta kehottaa onkimaan ja syömään musta täplätokkoa, joka on kuuleman mukaan oiva ruokakala. Ihan uudet lajit Maailman sademetsistä ja val tamerten syvyyksistä Iöytyy vuosittain vielä täysin tieteelle ennestään tuntemattomiakin lajeja. Metsähallituksen Venäjän kanssa yhteistyässä pyörivän TOPCONS-hankkeen maas toinventoinneissa löydettiin kesählä 2013 kotilolaji, jota pohjaeläinasiantuntija Katriina Könönen Metsähahhituksesta el ole vieläkään tysin selättänyt. Lajia ei nimittäin löytynyt tun nistuskirjalhisuudesta. tietysti kävin läpi kai ken mahdollisen määrityskir jahhisuuden terrestrisen eli maapuolen, sihlä ekan yksi lön jälkeen mietin, että kotilo voisi olla kenties maalta huuh toutunut. El tuntunut löyty vän. Lisäksi selasin iltakaudet netin uumenia.yöhläkin herä sin miettimään asiaa ja katse lm kännykällä kuvia erilaisista pohjaeläintietokannoista. Koti loista tehtiinturun yliopistossa geenisekvensointi, mutta tieto kannoista el löytynyt vastaa vuutta minkään lajin kanssa, Könönen kertoo tuntematto man kotilon lajinselvityksestä. epäihin jotain Mur chisonellidae-heimon lajia. Googlaamalla löysin Tukhol man luonnonhistoriallisesta museosta Anders Warenin, jo ka on julkaissut ko. heimosta artikkeleita ja tutkii niitä. Hän lupasi auttaa. Lähetin hänel le tutkittavaksi kotiloita ja hän myös kuvasi hienoja kuvia pyyh kä isye 1 ektron im i kroskoo 64 Kippari 1/2015
Itse Sitä On Hän Kautsky-noutimella sukeltala raaputtaa kovalta pohjalta kaikki pohjaeläimet harsopussiin. Pinnalla pussin sisältö seulotaan ja pohjaeläimet nypitään mikroskopoitavaksi. pilla. Hän otti yhteyttä muihin ko. vähän tunnettua ryhmää tuntevlin kollegoihin ympä ri maailmaa, mutta kukaan ej tunnjsta kotiloa mjksikään tu tuksi lajiksi, vaikka on selvää, että laji kuuluu Murchjsonel ljdae-hejmoon. Waren haluaa olla vjelä varovajnen ja etsiä lisää todjstejta siitä, onko laji tjeteelle uusi val el, mutta epäi lee vahvastj, että on. Suomessa ej ole etenkään mereisten vesikotjlojden asi antuntijoita.terrestriset kotilot tunnetaan hyvin, mutta vesiko tjiot huonommin. kyselin myös mm. Ve näjältä ja sieltä kyseltiin edel leen paikallisilta asiantunti joilta, sillä olisi voinut olla mahdollista, että laji on joki en mukana kulkeutunut koti lo, esimerkiksi Kaspianmeren alueelta, Könönen selittää. Uutta Itämerelle Kymen Sanomat tarttui jut tuun ensimmäisenä ja julkaisi mahdolljsestj uuclesta kotilola jista parj uutista vuonna 2014. Uuden lajin tunnistaminen on hjdasta, kun apuun kutsuttu ratsuväki löytyy Ruotsista, Ja panista, Uudesta-Seelannista, Chilestä,Venäjältä ja Ukrainas ta. Näjstä maista löytyy kysei sen kotiloryhmän asjantunte musta. Mistä kotilo sitten voi alla peräisin? el tiedetä, mutta var maankin lajvan mukana ios tajn maajlman valtameriltä, mjssä kyseistä kotilohejmoa tavataan ja lajeja on paljon. Kentjes murtovesiympäristös tä, sjllä kaikkj havainnot ovat Haminan edustalta vähäsuo lajsesta vedestä, matalilta ko viita pohjilta, joita on vähem män tutkittu. Tämän vuoden näytteissä (2014) on ollut huomattavasti enemmän yksilöitä kuin viime vuonna eli laji ilmeisesti lisääntyy hyvin meidän vesil lämme. Silti sitä el ole löytynyt vielä mistään muista eteläran nikon vastaavista näytteistä. Se viittaa slihen, että se on le vjnnyt tänne vastikään, Könö nen kertoo. Tutkimusretkeilijän fiiliksiä Kokonaan tieteelle uuden lajin löytämisen täytyy olla tutkijal le valtavan innostava hetki. Lajeja löytyy maailmalta vuo sittain ja yleensä löytäjä saa nimetä lajin tiettyjen sääntö jen mukaan. Miltä Könöses tå tuntul löytää mahdollisesti uusi laji? Tosj innostavalta! Sydän on välillä tykytellyt. Olen vuo sia katsonut Itämeren lajistoa ja totta kaj on hienoa hoksa ta, että nyt on mikroskoopissa jotain todella kovaa. Ekan yk silön poimi limnologian opis kelija Saara Mäkelin pinsettei hinsä eräästä viime vuonna tutkimusalus Muikulta otetus ta, kovaa pohjaa raapineesta van Veen -näytteestä ja kyse Ii minulta, mikä tämä mahtaa olla. Sitten kuukausia eteen päln kotiloita alkoi löytyä pal jon Haminan edustan Kauts ky-näytteistä. Olin tietysti tosj innoissani ja sam uutta pontta selvitellä lajia, kun varmistui, että kyseessä on varmasti ve dessä elävä kotilolaji, sillä nu tä all niin paljon. Kymmeniä useissa en näytteissä rajatulta alueelta, Könönen intoilee. Könänen sanoo kuitenkin, että vaikka uuden lajin löytä minen on enemmänkin hjenoa ja innostavaa, samaan aikaan tulokaslajien saapuminen on aina huolestuttavaa ja mah dollinen riski. mahdollista, että ky seessä on laji joka aiheuttaa esimerkiksi alkuperäisen lajis ton häviämistä ja köyhtymistä taj muita ongelmia ekosystee meissä, joihin se on levinnyt. Toivottavasti tämä laji ej aiheu ta ongelmia meillä. Esimerkik Ilmoita havainto si vieraslajin mukanaan tuoma loinen voisi aiheuttaa tuhoa meidän lajistollemme, kun meidän lajit eivät ole geneet tisesti sopeutuneet siihen, Kö nönen toppuuttelee. Uusvanhan kotion tulevaisuus Metsähallituksen menitiimi ltäi sellä Suomenlahdella on käy nyt syksyllä 2014 hakemassa sukeltamalla uusia kotiloita ja niitä on lähetetty myös elävinä Anders Warenille Ruotsiin. kasvattelee njitä erilai sissa olosuhteissa ja vol olla, että kun kyseiset nuoret yksi lät toivottavasti kasvavat aikui siksi, niistä voisi löytää uusia tuntomerkkejä, jotka auttavat lajintunnistamisessa ja lajin kuvauksessa, Könänen kertoo. Warenin julkaiseman tutki muksen mukaan tämä kotilo ryhmä on hyvin vanha. Fossli lisia kuoria on löytynyt mm. Australiasta 345 360 miljoonaa vuotta vanhoista matalien me rien kerroksista. Myäs Euroo passa Murchisonellidae-hei mon kotiloiden kuonia on säl lynyt fossiilisissa kerroksissa. Waren rohkenekin väittää, että Murchisonellidae-kotilo heimo olisi yksi vanhimpia, jollei vanhin eläinheimo.tällai sista lajeista käytetään nimeä elävä fosslili. Jos läydetty kotilo tutkimus ten jälkeen osoittautuu uudek si Murchisonellidae-heimon lajiksi, on Katriina Känönen ja muutama muu suomalai nen kollega saanut uuden su Ian hattuunsa ja Itämeri uuden tulokaslajin.tulevaisuus näyt tää, tuleeko laji olemaan haj tallinen vai el. D Edellisen numeron Veden alaiset kanjonit -jutun nimitiedoista oh valitettavasti jäänyt pois maininta kuvien yhteydestä Geologian tutkimuskeskus GTK. Toimitus pahoittelee. Havaitsemastaan vieraslajista vol lähettää tiedon nettilomakkeella osoitteessa www.riistakala.info/vieraslajit/index.php Kippari 1/20 15 65
Grandezza 40 Fly Vläohjaamoilla edelleen kysyntää / 1.JaIfni Välimerelle tuhannen sulun kautta otavcrnedici