FINGRID Muistio 1 (5) FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 1/2017 Aika Paikka pe 17.3.2017 klo 13.00-16.00 Fingrid Oyj, Läkkisepäntie 21, Helsinki Läsnä Poissa Ilkka Latvala pj. Riikka Hirvisalo-Oja Timo Honkanen Kimmo Karihtala Jarmo Kurikka Juha Rintamäki Matti Ryhänen Stefan Sundman Jarmo Tanhua Jussi Jyrinsalo siht. Jukka Ruusunen Esa Hyvärinen Pekka Manninen Tuomas Timonen Metsä Board Oyj Caruna Oy Turku Energia Oy Outokumpu Oyj Nurmijärven Sähkö Oy Vaasan Sähköverkko Oy Savon Voima Verkko Oy UPM-Kymmene Oyj Teollisuuden Voima Oyj Fingrid Oyj Fingrid Oyj Fortum Oyj Helen Oy Kemijoki Oy 1 Avaus, läsnäolijoiden ja asialistan toteaminen Puheenjohtaja Ilkka Latvala avasi kokouksen. Todettiin läsnäolijat ja esittäydyttiin. Uusina jäseninä aloittivat Timo Honkanen, Kimmo Karihtala, Juha Rintamäki ja Matti Ryhänen. Samalla käytiin läpi ja hyväksyttiin neuvottelukunnan vuosikello alkaneelle vuodelle. Perusteemoitus vastaa viime vuotta, mutta kesän kokouksessa käydään sähköjärjestelmän haasteita ja niiden ratkaisuvaihtoehtoja entistä kattavammin läpi pohjoismaisella tasolla ja uutena asiana loppuvuoden kokouksiin on lisätty jäsenten puheenvuoroja pyrkien samalla kattamaan Fingridin erityyppiset asiakkaat. Käytiin läpi ja hyväksyttiin kokouksen asialista. 2 Kilpailuoikeudellisen ohjeistuksen läpikäynti ja sen sitovuuden toteaminen Lakimies Antti Kivipuro kävi läpi etukäteen jaetun Fingridin ohjeistuksen kilpailulainsäädännön noudattamisesta neuvottelukunnan työssä. Lähtökohtaisesti kiellettyjä ovat menettelytavat, jotka rajoittaisivat kilpailua seuraavilla tavoilla: hinnoitteluperusteista sopiminen hankintaperiaatteista sopiminen luottamuksellisen markkinatiedon, suunnitelmien tai aloitteiden vaihtaminen. Käytiin seuraavaksi läpi pelisäännöt, joiden avulla kilpailusäännöt voidaan ottaa huomioon neuvottelukunnan työssä. Näitä ovat mm. kokousmenettelyt sekä osallistujien välinen yhteistyö ja luottamuksellisen tiedon käsittely.
FINGRID Muistio 2(5) Keskeisiä kokousmenettelyitä ovat, että kokousmateriaalit julkaistaan samanaikaisesti sekä jäsenille että ulkopuolisille ja että kokouksissa ei käsitellä luottamuksellisia tai yksittäistä yritystä koskevia tietoja. Mikäli keskustelu siirtyy kielletylle alueelle, kunkin jäsenen velvollisuus on keskeyttää välittömästi asian käsittely. Pelkkä passiivisuus asian käsittelyssä ei siis riitä vapauttamaan jäsentä vastuusta. Todettiin kilpailulainsäädännön noudattamista koskevan ohjeen sitovan neuvottelukunnan kokouksen toimintaa. 3 Edellisen kokouksen muistio - päätös Hyväksyttiin 12.12.2016 pidetyn kokouksen 16.12.2016 päivätty muistio. 4 Ajankohtaiskatsaus yhtiön toimintaan ja toimintaympäristöön Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen kävi läpi Fingridin näkemyksiä Valtioneuvoston selontekoon kansallisesta energia-ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 sekä Euroopan Komission talvipaketista. Kansallisessa energia-ja ilmastostrategiassa on Fingridin mielestä monia hyviä linjauksia. Näitä ovat mm. markkinaehtoisuus, älykäs sähköjärjestelmä ja ylikansallisten ratkaisujen tarve. Myös Suomen ja Ruotsin välisen sähkönsiirtokapasiteetin lisäämistarve tunnistetaan strategiassa. Osana markkinaehtoisuutta ja älykästä sähköjärjestelmää strategia tunnistaa myös kuluttajan kasvavan roolin valintojen tekijänä, jolloin siis kehitys tapahtuu kuluttajalähtöisesti eikä regulaation kautta. Energia-ja ilmastostrategian puutteina Fingrid näkee, ettei se sisällä pohdintaa suomalaisen sähköntuotannon kilpailukykyyn liittyvistä kysymyksistä tilanteessa, jossa kansainvälinen kilpailu jatkuvasti kiristyy. Alueellisiin ratkaisuihin tarvitaan myös vielä lisää konkretiaa ja käytännön toimenpiteitä. Tällainen voisi olla esimerkiksi alueellisen koordinaation lisääminen siten, että myös poliittisella tasolla verkotutaan sekä sovitaan ja otetaan vastuuta yhteisistä energiapoliittisista tavoitteista. Meille etenkin Ruotsi olisi tässä keskeinen kumppani. Kansalliseen strategiaan liittyneessä keskustelussa korostettiin, että markkinaehtoisuus vaatii toimivaa markkinaa, jolla kukin toimija voi hallita myös riskitasoaan haluamallaan tavalla. Keskusteltiin myös siitä, ovatko naapurimaamme yhtä alueellisia omissa ratkaisuissaan vai ovatko ne puhtaasti kansallisia. Todettiin kuitenkin, että Suomen on syytä olla aloitteellinen ja pyrittävä luomaan perusperiaatteita kansallisten strategioiden pohjaksi. Alan toimijoiden tehtävänä on patistaa poliitikkoja tällaiseen yhteistyöhön. Suomalaisen sähköntuotannon kilpailukyvyn lisäksi oltiin huolissaan koko elinkeinoelämän kilpailukyvystä, jossa eräänä keskeisenä tekijänä on riittävän edullinen sähkö. Kuitenkin todettiin kansallisen huoltovarmuuden edellyttävän myös jonkinasteista tasapainoa oman tuotannon ja kulutuksen välille. Uuteen Ruotsin yhdysjohtoon liittyen todettiin, että sitä tuskin Suomessa kukaan vastustaa. Fingridin on syytä pitää toimijat ajan tasalla erilaisista konsultaatioista (esim. PCI-prosessi), jotta hankkeelle osataan antaa vahvaa tukea sen eri vaiheissa. Fingrid painotti myös, että Suomeen tarvitaan lisää sisäistä siirtokapasiteettia, jotta pohjois-etelä-suuntainen kapasiteetti (ns. P1) riittää jatkossakin lisääntyvän tuonnin ja Pohjois-Suomessa sijaitsevan tuotannon tarpeisiin.
FINGRID iiii a ifcvi/i 3(5) Ennen uutta Ruotsin rajajohtoa onkin suunniteltu valmistuvaksi yksi uusi 400 kv P1- yhteys (Metsälinja), minkä lisäksi tarvittaneen aikanaan vielä yksi uusi yhteys. Komission talvipaketissa Fingrid näkee useita hyviä tavoitteita, etenkin markkinakehitykseen liittyen. Paketissa luotetaan energy-only -markkinoihin, mutta todetaan myös tarve kehittää lyhytaikaisia markkinoita, jotta hinta saadaan ohjaamaan paremmin tuotannon ja kulutuksen välistä tasapainoa. Kuluttajan asemaa halutaan vahvistaa ja saada erilaiset joustot paremmin käyttöön. Paketin keskeiset ongelmat puolestaan liittyvät alueellisiin käyttökeskuksiin (ROC), verkon käytön tarvitsemien palveluiden tuottamiseen ja kapasiteettimekanismeihin. Fingrid kokee, ettei uusi alueellinen käyttöorganisaatio loisi meille mitään lisäarvoa, varsinkin kun se ottaisi itselleen päätösvaltaa, muttei vastuuta. Pohjoismaista järjestelmää käytetään jo nyt yhtenä kokonaisuutena vapaaehtoiseen kehitykseen perustuen. Taustalla lieneekin Keski-Euroopan ongelmat, jossa rajasiirtokapasiteettia ei paikoin saada vapautettua riittävästi kaupallisiin tarpeisiin. Käyttöpalveluiden tuottamisen suhteen paketissa ovat ongelmallisia kompensointilaitteiden, varavoiman ja esim. black-start-valmiuksien omistus, joka lähtökohtaisesti ei saisi olla kantaverkonhaltijalla. Näihin on kuitenkin vaikea kuvitella toimivaa markkinaa - ainakaan Suomen olosuhteissa. Kapasiteettimekanismien taas Fingrid kokee olevan kallis ja tehoton ratkaisu sähkön riittävyyden varmistamiselle. Talvipakettiin ja ylipäätään vaikuttamiseen liittyen käytiin keskustelu, jossa nähtiin tärkeäksi luoda uusia tulevaisuuskuvia eikä vain vastustaa muutoksia. Kaivattiin esimerkiksi pohjoismaista foorumia, jossa toimijat voisivat yhdessä pohtia tulevaisuutta ja luoda sen pohjalta yhteisiä kantoja. Voitaisiin esimerkiksi pyrkiä löytämään viisi keskeistä tavoitetta, jotka sitten yritettäisiin saada osaksi eri kansallisia strategioita kussakin pohjoismaassa. Lisäksi tulee yhdessä vaikuttaa siihen, että nämä ratkaisut hyväksytään myös EU-tasolla ja varmistaa, että myös Baltia saadaan mukaan kehitykseen. 5 Fingridin toiminnan mittarointi Käytiin läpi jäseniltä saatuja ehdotuksia Fingridin toimintaa parhaiten kuvaaviksi mittareiksi. Tällaisia ovat: 1. Kustannustehokkuuteen liittyviä: Kustannustehokkuus ja kantaverkkomaksujen suuruus, avoin viestintä muutoksista Siirtokustannus suhteessa muihin maihin Sähköjärjestelmän kokonaiskustannus sen käyttäjille Tehokas kilpailuttaminen eri hankkeissa Tariffia pienentävät toimet, esim. vaihtoehdot verkkoinvestoinneille ja kustannustehokkuutta parantavien toimien tuomat säästöt. 2. Markkinan toimintaan liittyviä: Sähkön hintaerot muihin maihin Sähkömarkkinoiden toimivuuden kehittäminen, edunvalvonnan onnistuminen Datahubin edistyminen, sen kustannukset ja asiakasyhteistyön onnistuminen esettin toiminta Kysyntäjouston määrä.
FINGRID Muistio 4(5) 3. Sähkönsiirron laatuun liittyviä: Kantaverkkohäiriöiden määrä, liityntöjen käytettävyys Läheltä-piti -tilanteiden määrä verkon käytössä, käyttömarginaalit Sähkön laatu ml. jännitekuopat Kyberturvallisuuden taso Sähkön riittävyys, mahdolliset kulutuksen rajoitukset Keskeytyssuunnittelun onnistuminen. 4. Toimintatapaan liittyviä: Yhteydenpito, yhteistyö ja kuunteleminen asiakasrajapinnassa Joustavuus Ympäristö- ja turvallisuusasioiden hoidon taso Asiakastyytyväisyys ja siihen vaikuttaneet toimet Asiakkaiden informointi muutoksista, tulevaisuuteen herättäminen Jatkuva itsensä haastaminen ja kehittyminen. Verrattiin näitä Fingridin omaan, tasapainotettuun mittaristoon, jossa toimintaa tarkastellaan neljästä eri näkökulmasta: 1) asiakkaat ja yhteiskunta, 2) talous, 3) sisäiset prosessit (siirtokapasiteetin varmistaminen, käyttövarmuuden hallinta ja sähkömarkkinoiden edistäminen) sekä 4) henkilöstöjä osaaminen. Ainakin seuraavat tuntuivat puuttuvan mittaristosta, jonka laajentamista Fingrid lupasi tältä osin pohtia: Sähkön riittävyys (kulutuksen mahdolliset rajoitukset) Sähköjärjestelmän kokonaiskustannukset Asiakastyytyväisyyttä lisänneet tai vähentäneet toimet Keskeytyssuunnittelun onnistuminen Sähkön laatu, erityisesti eripituiset jännitekuopat Kysyntäjouston määrä. Käydyssä keskustelussa muistutettiin, että regulaatio mittaa jo kustannustehokkuutta ja asettaa myös toiminnalle tehostamisvaatimuksen. Fingrid kertoi tilinpäätöksensä aukaisevan asiakkaille entistä enemmän yhtiön tulonmuodostuksen taustoja. Keskusteltiin myös, että tehokkuutta mitattaessa olisi tarpeen ottaa huomioon myös kasvava työn määrä. Tehokkuutta on myös se, että samoilla resursseilla saadaan aikaan entistä enemmän tuotoksia. Viime vuosina esimerkiksi verkkosääntöjen valmistelu ja implementointi on selkeästi kasvattanut työmäärää. Fingridin tuotosten määrittelyä ja mittaamista onkin syytä edelleen kehittää, jotta kokonaistehokkuutta pystytään paremmin arvioimaan. Nähtiin myös tärkeäksi, että Fingrid vertaa mittareitaan muiden kantaverkkoyhtiöiden mittareihin ja niiden tuloksiin. Tämän lisäksi on kuitenkin syytä jatkuvasti verrata myös itse itseään vasten, eli jatkuvasti parantaa omaa toimintaansa. Keskusteltiin tarkemmin siitä, miten mitata edunvalvonnan onnistumista. Etenkin pohjoismaisella tasolla tehtävä vaikuttaminen nähtiin erityisen tärkeänä. Ennen kaikkea on tietysti kysymys tavoitteiden saavuttamisesta, mutta myös oman kontribuution kuten esimerkiksi tehtyjen aloitteiden määrä on tärkeä välitavoite mitattavaksi.
FINGRID Muistio 5(5) 6 Fingridin toiminta ja tavoitteiden täyttyminen vuonna 2016 7 Muut asiat Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen kertasi vuotta 2016. Alkuvuonna saavutettiin uusi kulutusennätys ja loppuvuonna tuulivoiman tuotantoennätys. Siirtovarmuus oli 99,9998%, jota tosin pidettiin hieman vaikeasti aukeavana lukuna. Asiakastyytyväisyyden yleisarvosana oli 4,0 asteikolla 1...5. Keskusteltiin siitä, mitä digitalisaatio tarkoittaa Fingridissä. Asiakkaille tämä näkyy esimerkiksi sähköisten palveluiden kokonaiskehittämisenä ja avoimen datan saatavuutena. Jälkimmäiseen liittyen asiakkaat ja erilaiset palvelutoimittajat voivat jatkossa rakentaa uusia sähkömarkkina-ja voimajärjestelmädataa hyödyntäviä sovelluksia omiin tarpeisiinsa. Todettiin edelliseen asialistan kohtaan viitaten, että sovellusten tai niiden ympärille perustettujen yhtiöiden määrä voisi myös olla tapa mitata Fingridin tuotosta. Palautteena kuultiin aurinkovoiman tuotantoennusteen julkaisemisen olleen hyvä kehitysaskel. Lopuksi käytiin läpi yhtiön meneillään olevat strategiset hankkeet, joista keskustelua herätti yrityskulttuurin uudistaminen. Fingrid totesi, että tavoitteena on kokeileva ja rento kulttuuri, jossa myös epäonnistumiset sallitaan ja jossa niistä opitaan. Monissa asioissa voidaan edetä nopeammin, jos vältetään liian raskasta ennakkosuunnittelua ja jaetaan tavoite riittävän pieniin osatehtäviin. Tällainen malli tukee paremmin myös jatkuvaa parantamista. Liittyen pohjoismaisen sähköjärjestelmän murrokseen jäsenet kaipasivat lisää tietoa pohjoismaisesta yhteistyöstä. Tähän palataan kesäkuun kokouksessa. Lisäksi toivottiin tarkempaa kuvausta työturvallisuuden parantamisen käytännön toimenpiteistä. Tämä puolestaan luvattiin ottaa esiin syyskuun kokouksen investointikatsauksessa. Ei muita asioita. Lopuksi puheenjohtaja kiitti asioista käytyä avointa keskustelua. Vakuudeksi Muistio tarkastettu