FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 3/2015

Transkriptio

1 AK/Jussi Jyrinsalo FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 3/2015 Aika klo 9:00-12:00 Paikka Fingrid Oyj, Läkkisepäntie 21, Helsinki Läsnä Poissa Jussi Laitinen pj. Raimo Härmä Ilkka Latvala Juha Lindholm Jukka Mikkonen Stefan Sundman Tuomas Timonen Rami Vuola Jussi Jyrinsalo siht. Jukka Ruusunen Jan Montell Pasi Aho Tapio Jalonen Juhani Järvelä Jorma Myllymäki Jarmo Tanhua Tampereen Sähkölaitos Oy Kymenlaakson Sähköverkko Oy Metsä Group Vatajankosken Sähkö Oy Stora Enso Oyj UPM Energy Kemijoki Oy EPV Energia Oy Fingrid Oyj Fingrid Oyj Fingrid Oyj (kohta 4) Fingrid Oyj (kohta 5) Rovakaira Oy Oulun Energia Elenia Oy Teollisuuden Voima Oy Avaus, läsnäolijoiden ja asialistan toteaminen Puheenjohtaja Jussi Laitinen avasi kokouksen ja totesi läsnäolijat. Hyväksyttiin asialista. Kilpailuoikeudellisen ohjeistuksen sitovuuden toteaminen Todettiin kilpailulainsäädännön noudattamista koskevan ohjeen sitovan kokouksen toimintaa. Edellisen kokouksen muistio Hyväksyttiin pidetyn kokouksen päivätty muistio. Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet Talous-ja rahoitusjohtaja Jan Montell kävi läpi Fingridin talouden peruslainalaisuuksia. Yhtiön ansaintalogiikka perustuu verkon arvoon ja siihen suhteutettuun kohtuulliseen tuottoon, jonka Energiavirasto määrää valtion 10 vuoden joukkovelkakirjakorkoon perustuen kullekin valvontajaksolle. Verkon arvoa kasvattavat asiakkaiden tarpeisiin tehtävät investoinnit (joita myös tuotanto- tai kulutuskohteiden sulkeminen voi aiheuttaa), kun taas verkon ikääntyminen laskee sitä.

2 Muistio AK / Jussi Jyrinsalo 2(5) Talous-ja omistajanäkökulma on yksi Fingridin toimintaa ohjaavista tekijöistä, mutta tavoitteena on silti tasapainoinen lähestyminen, jossa keskeisessä asemassa on mahdollisimman edullisten palvelujen tarjoaminen asiakkaille ja yhteiskunnalle. Tavoitteena on olla Euroopan edullisimpien kantaverkkoyhtiöiden joukossa, ja tähän liittyvä vertailu julkaistaan vuosittain yhtiön vuosikertomuksessa. Avaimena edullisuuteen on yhtiön mahdollisimman kustannustehokas toiminta, sillä operatiiviset kulut kasvattavat suoraan kohtuullisen tuoton saavuttamiseksi tarvittavaa tulovirtaa. Kuluissa on paljon muuttuvia ja vaikeasti ennustettavia tekijöitä, kuten verkon häviökustannukset ja reservikustannukset. Myös tulojen ennustamisessa on omat vaikeutensa, sillä tuotoiksi on vielä nykyisellä valvontajaksolla laskettu myös rajusti vaihtelevat pullonkaulatulot. Verkkoon liittyneiltä asiakkailta perittävien kantaverkkotulojen suhteen on puolestaan ulkolämpötilalla suurin vaikutus - jos kertaluonteiset kulutuksen tai tuotannon muutokset unohdetaan. Neuvottelukunta halusi tietää lisää yhtiön eri kulujen suojauksista. Rahoituskustannukset on sidottu lyhyisiin korkoihin, kun taas häviöhankinnan hintataso on suojattu viideksi vuodeksi alenevin portain. Häviövolyymien muutoksilta ei sen sijaan ole suojauduttu. Reservejä hankitaan sekä vuosisopimuksin että tilapäishankintana. Fingridin tavoitteena on täsmäyttää omistajien saama tuotto Energiaviraston määrittelemään kohtuulliseen tuottoon neljän vuoden valvontaikkunassa. Kantaverkkotariffi asetetaan kuitenkin vuosittain, eikä sitä korjata kesken vuotta kuin poikkeustilanteissa. Uusi, ensi vuoden alusta kahdeksaksi vuodeksi voimaantuleva valvontamalli poikkeaa nykyisestä eniten siinä, että joukkovelkakirjakorko lasketaan joko puolen vuoden tai kymmenen vuoden keskiarvona (näistä korkeampi valitaan), kun nykyisin korko määräytyy vuosittain sen hetkellisen tason mukaan. Nykytilanteessa, jossa korot ovat olleet poikkeuksellisen alhaalla, muutos johtaa noin kahden prosenttiyksikön korotukseen kohtuullisessa tuotossa. Jatkossa tariffi kuitenkin stabiloituu seuraamaan hitaammin korkojen muutoksia. Muutoksen avulla pyritään turvaamaan verkkoyhtiöille vakaa toimintaympäristö haasteiden kasvaessa. Neuvottelukunta näki kuitenkin ennakoitavuuden suhteen ikävänä, että Energiavirasto vahvistaa valvontamallin muutokset vasta aivan vuoden lopussa. Fingridiä neuvottelukunta peräänkuulutti tekemään viisaita ja kustannustehokkaita investointeja. Toinen valvontamallin keskeinen muutos on se, että pullonkaulatulot siirretään jatkossa erilliselle tilille, josta niiden käyttö kohdistetaan rajasiirtoyhteyksien kapasiteetin hallintaan joko vuosikulujen (esim. vastakaupat) tai investointien muodossa. Menettely eriyttää käytännössä rajasiirron omaksi erikseen rahoitettavaksi liiketoiminnakseen. Olemassa olevat rajasiirtoyhteydet jäävät kuitenkin yhtiön tuottopohjaan. Neuvottelukunta esitti huolensa siitä, että tulevaisuudessa pullonkaulatuloja saatettaisiin joutua ohjaamaan myös muualle Eurooppaan, mikäli itsellä ei olisi tarvetta uusiin rajasiirtoyhteyksiin. Todettiin kuitenkin, että markkinatarpeiden lisäksi uusia rajayhteyksiä tarvittaneen meillä jatkossa myös järjestelmän hallinnan tarpeisiin. Lopuksi käytiin läpi Fingridin omistajilleen ja yhteiskunnalle tuottamaa lisäarvoa. Todettiin osinkojen menevän valtiolle ja eläkeyhtiöille, eli siis suomalaiselle yhteiskunnalle. Samalla yhtiö työllistää investointiensa myötä palvelutuottajia usean sadan henkilötyövuoden verran. Neuvottelukunta näki entistä tärkeämpänä lisäarvona, että Fingrid pystyy huolehtimaan myös tehotasapainosta tilanteessa, jossa tuotantoyhtiöiden

3 Muistio 3(5) toimintaedellytykset jatkuvasti heikkenevät. Laajat sähkökatkot tulee pystyä kaikissa tilanteissa välttämään. 5 Datahub-hankkeen tilannekatsaus Projektipäällikkö Pasi Aho kertoi datahub-hankkeen nykytilanteesta. Datahub-toiminta on tarkoitus organisoida Fingridin täysin omistamaan tytäryhtiöön, jotta sen toiminnan ja kustannusten läpinäkyvyys voidaan varmistaa. Yhtiö tulee laskuttamaan palveluistaan sähkön myyjiä ja jakeluverkonhaltijoita ja sen tuoton regulointiin sovellettaneen liikevaihdosta laskettavaa tuottoprosenttimallia. Asiaan liittyvät lainsäädäntömuutokset ovat kuitenkin yhä kesken. Parhaillaan on menossa datahubin toiminnallisten prosessien - myyjänvaihto, muutto tms. - kuvaaminen tietosisältöineen. Tätä varten Energiateollisuus on Fingridin pyynnöstä nimennyt kaksi työryhmää koskien myyjän ja jakeluverkon prosesseja. Tämä vaihe valmistuu vuoden loppuun mennessä. Samanaikaisesti tekninen asiantuntijaryhmä määrittelee helmikuun loppuun mennessä tekniset kuvaukset vaadittavista rajapinnoista, joita sitten koko toimiala käyttää omien kehityshankkeidensa pohjana. Lisäksi hankkeelle on perustettu neuvoa antava seurantaryhmä, joka pitää kontakteja eri sidosryhmiin ja katsoo hanketta kokonaisuutena. Tarpeen mukaan myös jatkossa perustettaneen uusia työryhmiä eri osatehtäviin. Itse tietojärjestelmän hankinta lähtee liikkeelle ensi keväänä neuvottelumenettelyllä, jolloin toimitus voisi tapahtua kesällä Tuotantokäytön on tarkoitus alkaa Neuvottelukunta kysyi datahubin yhteensopivuudesta muiden pohjoismaiden vastaaviin järjestelmiin. Datahubeja ollaan perustamassa kaikkiin pohjoismaihin ja siten kansalliset järjestelmät keskustelevat keskenään ja omalta osaltaan madaltavat kynnystä yhteispohjoismaiselle vähittäismarkkinalle. Myös itse prosesseja mietittäessä pyritään ne määrittelemään mahdollisimman samankaltaisiksi kuitenkaan kansallista tarvetta unohtamatta. Näin yhteisen vähittäismarkkinan kehittämiseen jää mahdollisimman paljon vaihtoehtoja. Neuvottelukunta oli huolissaan testausjakson lyhyydestä (5 kk), jota pidettiin tiukkana alan toimijoille ja tietojärjestelmien muutoksiin tarvittaville IT-resursseille. Fingridin mielestä etenkin datan siivous onkin syytä aloittaa ajoissa, jotta datamigraatio onnistuu halutussa aikataulussa. Pohdittiin toisaalta, että pitkästä toteutusaikataulusta johtuen voivat jotkut tehtävistä ratkaisuista olla vanhentuneita jo niitä käyttöönotettaessa. Samalla pelättiin, ettei mittaustiedon käsittelyn suhteen tapahdu alalla mitään muutakaan kehitystä, kun kaikki osapuolet odottavat datahubin tuovan tarvittavat ratkaisut. Nähtiinkin tärkeänä, että datahubin rinnalla kehitetään alalla jatkuvasti muutakin tekniikkaa esim. hajautetun tuotannon ja kysynnänohjauksen reaaliaikaisiin tarpeisiin. Datahubin suhteen nähtiin äärimmäisen tärkeänä, että hanke etenee alan tukemana mahdollisimman nopeasti ja parantaa mittaustiedon saatavuutta. Matkan varrella ei kannata myöskään tehdä liikaa kompromisseja, vaikka eri toimijat niitä omista lähtökohdistaan vaatisivatkin. Samalla toivottiin myös ministeriön vievän asioita eteenpäin määrätietoisesti ja tavoitehakuisesti. Kuitenkaan ei toivottu liikaa regulaatiota, vaan alan oma-aloitteista tekemistä. Hanke nähtiin koko alalle yhteisenä ponnistuksena, ei vain Fingridin hankkeena.

4 Muistio 4 (5) 6 Ajankohtaiskatsaus Fingridin toimintaan Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen kävi läpi kesä-/syyskauden ajankohtaisia tapahtumia. Fingridiin on valittu uudeksi sähkömarkkinajohtajaksi Asta Sihvonen-Punkka. Hän aloittaa työnsä vuoden vaihteessa ja ottaa varsinaisen tehtävän vastaan maaliskuun alusta. Neuvottelukunta onnitteli hyvästä valinnasta nähden tärkeänä valitun henkilön hyvät kansainväliset verkostot, etenkin Brysselin suuntaan. Käytiin läpi verkkoinvestointien painopisteet tuuli- ja ydinvoiman liittämiseksi länsirannikolla sekä pääkaupunkiseudun sähkönsyöttöjen varmistamiseksi paikallisen sähköntuotannon vähetessä. Tasasähköyhteyksien käytettävyyteen panostetaan uusilla tavoilla esimerkiksi lisäämällä omaa 24/7-asiantuntijaresurssia ja tekemällä kunnossapitosopimukset suoraan linkkien toimittajien kanssa. Yhteistyötä tiivistetään myös naapurimaiden kanssa, jotta myös yhteyksien toisessa päässä olisi yhtä tehokkaat toimintamallit käytössä. Sähkön hinnoissa on Itämeren alueella suuria eroja. Suomen hinta on ollut muita pohjoismaita korkeampi johtuen Olkiluoto3-yksikön viivästymisestä, Venäjän tuonnin voimakkaasta vähenemisestä ja Ruotsin tuulivoiman voimakkaasta kasvusta. Myös hyvä vesitilanne on osaltaan johtanut halpaan sähkön hintaan Ruotsissa ja Norjassa. Vuoden vaihteessa tulevat käyttöön Liettuan ja Puolan sekä Liettuan ja Ruotsin väliset siirtoyhteydet, mikä muuttanee tilannetta. Neuvottelukunta näki, ettei pelkkien johtojen rakentaminen kuitenkaan riitä, vaan koko toimialalla tulee hakea toimivia kokonaisratkaisuja tuotantorakenteen nopeasti muuttuessa. Lopuksi käytiin läpi pullonkaulatulojen kertymää kuluvalta vuodelta ja kerrottiin Fingridin päätöksestä jättää se ylituotoksi, joka otetaan huomioon ensi vuoden tariffia suunniteltaessa. Käytännössä siis seuraavalla valvontajaksolla jäädään vastaavalla summalla alituotolle. Tällä tavoin pienennetään asiakkaisiin kohdistuvia tariffimuutoksia eli vakautetaan tariffia valvontajakson vaihtuessa (ks. kohta 4). 7 Itämeren alueen verkkosuunnitelma Johtaja Jussi Jyrinsalo kertoi kesällä julkaistusta Itämeren alueen verkkosuunnitelmasta, joka on kartoitus tarkempaa tutkimista edellyttävistä rajat ylittävistä ja niitä tukevista siirtoyhteyksistä vuoteen 2030 mennessä. Suomen osalta listalla on jo edellisestä suunnitelmasta periytyvä kolmas vaihtosähköyhteys Ruotsiin sekä sen edellyttämät vahvistukset edelleen Pohjois-Suomesta Etelä-Suomeen. Uutena listalla on FennoSkanlyhteyden uusinta joko nykyisellä tai sitä suuremmalla teholla. Näiden hankkeiden kannattavuutta on tarkoitus selvittää yhdessä vuodelle 2020 tehdyssä tuotanto-ja kulutusskenaariossa sekä neljässä vuodelle 2030 tehdyssä skenaariossa. Tulokset julkaistaan ensi vuonna osana Euroopan kattavaa verkkosuunnitelmaa. Lisäksi Fingrid selvittää Ruotsin rajayhteyksien vahvistusvaihtoehtoja myös erikseen Svenska Kraftnätin kanssa, joka selvitys valmistuu myös ensi vuonna. Myös muista pohjoismaista on suunnitteilla uusia rajasiirtoyhteyksiä, mutta enimmäkseen manner-eurooppaa kohti. Tämä edellyttää kuitenkin entistä suurempaa panostusta pohjoismaisen tahtikäyttöjärjestelmän hallintaan, sillä uudet järjestelmästä ulos suuntautuvat yhteydet tekevät tehotasapainon ja sitä kautta verkon taajuuden jatkuvan hallinnan entistä vaikeammaksi. Samaan aikaan pienenee Pohjoismaissa pyörivien

5 Muistio 5 (5) 8 Muut asiat tahtigeneraattoreiden määrä, mikä heikentää järjestelmän kykyä vastata nopeisiin tehomuutoksiin. Pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden kesken onkin aloitettu yhteistyö uusien suunnittelumenetelmien kehittämiseksi, joiden avulla voitaisiin paremmin ennakoida järjestelmän hallinnan tulevat haasteet. Näitä haasteita ovat mm. pyörivän massan ja tuotantotehon riittävyys kullakin käyttötunnilla ja sekä tuotantotehon säädettävyys tunnista toiseen. Neuvottelukunta toivoi, että Fingrid kertoo näistä asioista enemmän myös poliittisille päättäjille ja osallistuu parhaillaan kovin "tiedemiespainotteiseen" keskusteluun alan edustajana. Ongelmat pitää nostaa esiin teknisinä ongelmina, jotka on ratkaistavissa, kunhan niihin ajoissa tartutaan. Neuvottelukunta peräänkuulutti uutta rajasiirtokapasiteettia Ruotsin suuntaan. Kysyttiin myös, voivatko Ruotsin sisäiset pullonkaulat nousta pahoiksi pullonkauloiksi tilanteessa, jossa Etelä-Ruotsin ydinvoimaa suljetaan ja yhteys Etelä-Ruotsista Baltiaan tulee käyttöön. Lisäksi siirtotarpeiden ajalliset vaihtelut muuttuvat uusiutuvista energialähteistä johtuen entistä tiheämmin vaihteleviksi. Uusiutuvien energialähteiden määrään ja sijoittumiseen taas vaikuttavat poliittiset päätökset sekä Brysselissä että kussakin Euroopan eri maassa erikseen. Kokonaisuudessaan todettiin tulevaisuuden ennustamisen olevan nykytilanteessa erittäin vaikeaa. Ei muita asioita. 9 Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään maanantaina klo 9-12 Helsingissä. Vakuudeksi Muistio tarkastettu