Isot emokalat tärkeitä kalakantojen uusiutumiselle, mutta herkkiä ympäristöpaineille Kestävän kalastuksen hanke (KESKALA) Ympäristölounas..217 Mikko Olin, Satu Estlander, Hannu Lehtonen & Joni Tiainen Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos
Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa -hanke (KESKALA 2-214) Päätavoitteena tutkia miten eri tavoin kohdennettu kalastus vaikuttaa paitsi kalakantaan myös muuhun ravintoverkkoon Isojen petokalayksilöiden merkitys Kohdelajit: hauki, ahven ja kuha Helsingin yliopiston ympäristötiet. laitos, RKTL/Luke, osakaskunnat / suojeluyhdistykset Kohdejärvet Evon alueella + Katumajärvi, Pääjärvi Päärahoittaja Bergsrådet Bror Serlachius Stiftelse Kuva: H. Lehtonen Kuva: H. Lehtonen
Tutkimustoiminta Evon järvillä Kalayhteisön rakenne ja tiheys Kalojen kasvu ja ravinnonkäyttö Emokalan ominaisuuksien vaikutus lisääntymistulokseen Ympäristömuutosten vaikutus emokaloihin Kalastuksen säätely: kokeelliset tutkimukset Kalojen ravintovara- ja elinympäristötutkimukset, ekosysteemivasteet Kuva: M. Olin Kuva: M. Vinni Kuva: M. Vinni Kuva: M. Vinni
Hokajärvi Valkea-Kotinen Haukijärvi Haarajärvi Iso Mustajärvi RKTL Majajärvi HÄMEENLINNA LAHTI Iso Valkjärvi kontrollijärvi koejärvi koejärvi, kahtia jaettu
Kokeelliset haukikalastukset Evon järvillä Välimittasäätely (4-6 cm) vs. alamittasäätely ( 4 cm). 2 + 2 järveä + 2 kontrollijärveä Poisto: % kalastuksen kohteena olevasta osakannasta Seuranta: 26-7, 213. Poisto: 28-12
Kokeellinen ahvenen kalastus kahtia jaetulla Evon Isolla Valkjärvellä (IVA) Ylämitta (16 cm) vs. ei mittarajoitusta (kutukanta) Poisto: % kalastuksen kohteena olevasta osakannasta Seuranta: 27, 212. Poisto: 28-211.
Keskeisiä tuloksia 1/4 Emokalan koko vaikuttaa positiivisesti jälkeläisten määrään ja laatuun ahvenella, hauella ja kuhalla
Paino (mg) Eloonjäänti Lukumäärä Emokoko vaikuttaa positiivisesti jälkeläisten määrään ja laatuun ahvenella Mätijyvän paino 6 4 Poikasten lukumäärä 3 2 p<,1 (Olin ym. 212) 1 1 12 14 16 18 2,2,,1 Poikasten keskipaino p<,1 Poikasten nälkiintymisen sieto 19 cm emo 16 cm emo 11 cm emo,, 1 12 14 16 18 2 Naaraan pituus (cm) (Jutila 29) Aika (päiväasteita) (Olin ym. 212)
Egg weight (mg) Mätijyvän kuivapaino (mg) Emokoko vaikuttaa positiivisesti mädin ja poikasten laatuun hauella Kuva: S. Immonen Mätijyvän paino 212 4 Kuva: M. Kotakorpi 3 79. cm 2 1 Hauella myös ikä vaikuttaa: nuoret ja kookkaat yksilöt! 19 11 7 Emon pituus 28.9 cm 4.9 3 2 3 4 6 7 8 Naaraan pituus (cm) 9 1 Female length (cm) Kotakorpi ym. 213 Kotakorpi ym. 213
Egg Mätijyvän dry weight paino (mg) ja mädin laatuun kuhalla.3.2.2..1 Höytiäinen Pielinen Pyhäjärvi Pääjärvi Vanaja Vesijärvi Mätijyvän paino Pielinen, n=34 Höytiäinen, n=1 Pyhäjärvi, n=42 Pääjärvi, n=22 Vesijärvi, n=3 Vanaja, n=46 GLM: Length, p<.1 Lake, p<.1. Roikonen 214 Talvinäytteet Roikonen 214 2 4 6 8 1 Olin ym. 217 Female Emon length pituus (cm) Kuva: J. Ruuhijärvi Kuva: M. Kotakorpi
Keskeisiä tuloksia 1/4 Emokalan koko vaikuttaa positiivisesti jälkeläisten määrään ja laatuun ahvenella, hauella ja kuhalla Johtopäätös: isojen yksilöiden säästäminen edesauttaa kannan luontaista lisääntymistä ja takaa jälkeläisten laadun
Keskeisiä tuloksia 2/4 Alamitalla säädelty voimakas kalastus vähentää nopeasti isojen yksilöiden määrää ja kannan lisääntymispotentiaalia
26 27 28 29 21 211 212 213 26 27 28 29 21 211 212 213 Haukikannan vaste kalastukselle 4 3 3 2 2 1 kalastus *89.1 *79.7 kg / ha kpl / ha 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Tiainen ym. 217 Majajärvi Alamitta Haarajärvi Välimitta
Hauki, kokojakauma Majajärvi ( 4 cm) Haarajärvi (4-6 cm) Tiainen ym. 217 4 3 3 2 2 1 4 3 3 2 2 1 4 3 3 2 2 1 4 3 3 2 2 1 4 3 3 2 2 1 4 3 3 2 2 1 4 3 3 2 2 1 cm % Majajärvi 26 n = 4 1 2 2 3 3 4 4 6 6 7 7 8 8 9 Majajärvi 27 n = 4 1 2 2 3 3 4 4 6 6 7 7 8 8 9 F 4 cm Majajärvi 28 n = 6 1 2 2 3 3 4 4 6 6 7 7 8 8 9 Majajärvi 29 n = 31 1 2 2 3 3 4 4 6 6 7 7 8 8 9 Majajärvi 21 n = 31 1 2 2 3 3 4 4 6 6 7 7 8 8 9 Majajärvi 211 n = 36 1 2 2 3 3 4 4 6 6 7 7 8 8 9 Majajärvi 212 n = 28 1 2 2 3 3 4 4 6 6 7 7 8 8 9 4 3 3 2 2 1 4 3 3 2 2 1 4 3 3 2 2 1 4 3 3 2 2 1 4 3 3 2 2 1 4 3 3 2 2 1 4 3 3 2 2 1 Haarajärvi 26 n = 121 1 2 2 3 3 4 4 6 6 7 7 8 8 9 Haarajärvi 27 n = 1 1 2 2 3 3 4 4 6 6 7 7 8 8 9 F 4-6 cm Haarajärvi 28 n = 188 1 2 2 3 3 4 4 6 6 7 7 8 8 9 Haarajärvi 29 n = 12 1 2 2 3 3 4 4 6 6 7 7 8 8 9 Haarajärvi 21 n = 122 1 2 2 3 3 4 4 6 6 7 7 8 8 9 Haarajärvi 211 n = 112 1 2 2 3 3 4 4 6 6 7 7 8 8 9 Haarajärvi 212 n = 12 1 2 2 3 3 4 4 6 6 7 7 8 8 9
Biomassa tai saalis (kg ha -1 ) Biomassa tai saalis (kg ha -1 ) 8 7 6 4 3 2 1 IVA, ei alamittaa Poistopyynti Ahvenkannan vaste kalastukselle 8 7 6 4 3 2 1 27 28 29 21 211 212 IVA, 16 cm ylämitta 27 28 29 21 211 212 8-17 v. 7 6 4 3 2 Olin ym. 217 1 Poistosaalis Nopea biomassan palautuminen Sukukypsyysiän ja - koon pieneneminen Kutukannan keskikoon ja iän pieneneminen Vanhat yksilöt katosivat alamittasäätelyssä
Mätijyvien määrä /ha Tuotettujen mätijyvien kokonaismäärä ja keskipaino 16 cm <16 cm Mätijyvien keskipaino (mg) Olin ym. 217
Keskeisiä tuloksia 2/4 Alamitalla säädelty voimakas kalastus vähentää nopeasti isojen yksilöiden määrää ja kannan lisääntymispotentiaalia Johtopäätös: Välimitta (nuorten ja isojen yksilöiden vapauttaminen) säätelykeinoksi -> laadukkaat kutijat säilyvät populaatiossa, suuri petokalabiomassa
Keskeisiä tuloksia 3/4 Naarasahventen kasvu heikkenee selvästi epäedullisten ympäristömuutosten seurauksena
Ravinnonkulutus (toukkia mahassa) Kasvuero (cm) Naarasahventen kasvu heikkenee selvästi epäedullisissa olosuhteissa Naaras- ja koirasahvenen ravinnonkulutus naaras Naaras- ja koirasahvenen kasvuero Ikä Ikä 3 3v Estlander 211 Horppila ym. 211 koiras koiras naaras Veden tummuus (mg Pt / l) Kirkas vesi Tumma vesi Kuva: H. Lehtonen
Keskeisiä tuloksia 3/4 Naarasahventen kasvu heikkenee selvästi epäedullisten ympäristömuutosten seurauksena Johtopäätös: Ilmastonmuutoksen edetessä (sameneminen, lämpeneminen) isoja yksilöitä kannattaa erityisesti varjella
Keskeisiä tuloksia 4/4 Kalastuksen vaikutukset siirtyvät laajalti muuhun eliöyhteisöön ja ovat riippuvaisia kalastuksen kohdistamisesta (mittasäätely).
μg / l μg C / l kpl / ha kpl / ha tai cm 1 4 3 3 2 2 1 1 kpl tai g / m 2 2 2 1 7 6 4 3 2 1 2 2 1 Hauki 3 v. lisäkasvu kpl/ha 26 27 28 29 21 211 212 213 16 cm 12- cm <12 cm 26 27 28 29 21 211 212 213 g/m2 1 kpl/m2 IVA_NS Ahven kalastus 7 cm 26 27 28 29 21 211 212 213 Eläinplankton Pohjaeläimet 26 27 28 29 21 211 212 213 Kasviplankton 26 27 28 29 21 211 212 213 1 4 3 3 2 2 1 2 2 1 7 6 4 3 2 1 2 2 1 IVA_SS 26 27 28 29 21 211 212 213 kalastus 7- cm 26 27 28 29 21 211 212 213 26 27 28 29 21 211 212 213 Estlander ym. 217 Olin ym. 217 Nurminen ym. 217 26 27 28 29 21 211 212 213 26 27 28 29 21 211 212 213 Iso Valkjärvi: eri tavoin kohdistetun ahvenen kalastuksen ekosysteemivasteet IVA_NS=ei-valikoiva IVA_SS=kokovalikoiva: 16 cm vapautettiin
Keskeisiä tuloksia 4/4 Kalastuksen vaikutukset siirtyvät laajalti muuhun eliöyhteisöön ja ovat riippuvaisia kalastuksen kohdistamisesta (mittasäätely). Johtopäätös: Kalastuksen säätelyä suunnitellessa tulisi huomioida myös vaikutukset muuhun eliöyhteisöön. Ekosysteemimuutokset voivat heijastua takaisin vaikuttaen mm. kalastettavan kalakannan kokoon ja rakenteeseen, jolloin vaikutukset ovat pitkäaikaisia ja / tai arvaamattomia -> varovaisuusperiaate.
Yhteenveto ja johtopäätökset 1. Emokalan koko vaikuttaa positiivisesti jälkeläisten määrään ja laatuun -> isojen yksilöiden säästäminen edesauttaa kannan luontaista lisääntymistä ja jälkeläisten laadun säilymistä 2. Alamitalla säädelty voimakas kalastus vähentää nopeasti isojen yksilöiden määrää ja kannan lisääntymispotentiaalia -> Välimitta säilyttää laadukkaat kutijat ja suuren petokalabiomassan 3. Naarasahventen kasvu heikkenee selvästi epäedullisten ympäristömuutosten seurauksena -> ilmastonmuutoksen edetessä isoja yksilöitä tulee erityisesti varjella 4. Kalastuksen vaiku- tukset siirtyvät laajalti muuhun eliöyhteisöön -> ekosysteemipohjainen säätely ja varovai- suusperiaate
KIITOS! www.helsinki.fi/keskala Ulkopuoliset rahoittajat: Bergsrådet Bror Serlachius Stiftelse, Koneen säätiö, Suomen kulttuurirahasto Viiteluettelo: Estlander 211. Fishes of the Darkness : Water colour-regulated competitive interactions in humic lakes. Väitöskirja, HY. Estlander ym. 217. Zooplankton rhapsody: Unexpected response in community following increased fish predation. BER 22:7-167. Horppila ym. 211. Gender-dependent effects of water quality and conspecific density on the feeding rate of fish - factors behind sexual growth dimorphism. Oikos 12: 8-861. Jutila 29. Ahvennaaraan koon vaikutus mädin ja poikasten määrään ja laatuun. Pro Gradu, HY. Kotakorpi ym. 213. Intensive fishing can mediate stronger size-dependent maternal effect in pike (Esox lucius). Hydrobiologia 718: 19-118. Lehtonen 24. Kalojen luontainen lisääntyminen turvattava. HS, vieraskynä 4/24 Nurminen ym. Responses of littoral benthic macroinvertebrates to fishing-induced changes in predation pressure by perch (Perca fluviatilis) - A whole-lake manipulation (arvioitavana) Olin ym. 212. Importance of maternal size on the reproductive success of perch (Perca fluviatilis L.) in small forest lakes - implications for fisheries management. Fish. Man. Ecol. 19: 363-374. Olin ym. 217. Effects of non-selective and size-selective fishing on perch populations in a small lake. BER 22: 137-. Olin ym. 217. Trait-related variation in the reproductive characteristics of female pikeperch (Sander lucioperca) (arvioitavana) Roikonen 214. Kuhaemon (Sander lucioperca (L.)) ominaisuuksien vaikutus mädin määrään ja laatuun sekä emokannan rakenteen merkitys lisääntymispotentiaalille. Pro Gradu, HY. Tiainen ym. 217. The capability of harvestable slot-length limit regulation in conserving large and old northern pike (Esox lucius).