Kestävän kehityksen ympäristökasvatussuunnitelma

Kestävän kehityksen ympäristökasvatussuunnitelma Keravan kaupunki Kasvatus- ja opetusvirasto 27.1.2012

Sisältö YMPÄRISTÖTOIMINNAN TEORIATAUSTA... 3 Lasten ja nuorten osallisuus... 3 Yhteistyö ja vastuunjako... 3 Tiedottaminen... 3 Yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa... 3 Arviointi... 3 Jätteiden vähentäminen ja lajittelu... 4 Energia... 4 Vesi... 4 Liikkuminen... 4 Lähiympäristö... 4 Oppiminen... 4 YMPÄRISTÖTOIMINNAN TASOKUVAUKSET KOULUILLE JA VARHAISKASVATUSYKSIKÖILLE... 5 Lasten ja nuorten osallisuus... 5... 5... 5... 5 Yhteistyö ja vastuunjako... 6... 6... 6... 6 Tiedottaminen... 6... 6... 6... 6 Yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa... 6... 6... 7... 7 Arviointi... 7... 7... 7... 7 Jätteiden vähentäminen ja lajittelu... 7... 7... 7... 8 Energia... 8... 8... 8... 8 1

Vesi... 8... 8... 8... 8 Liikkuminen... 9... 9... 9... 9 Lähiympäristö... 9... 9... 9... 9 Oppiminen... 10... 10... 10... 10 2

YMPÄRISTÖTOIMINNAN TEORIATAUSTA Lasten ja nuorten osallisuus Tietäminen ja ymmärrys edistävät vastuullisuutta, mutta tiedon on noustava omasta kokemuksesta ja toiminnasta. Lasten ja nuorten on tärkeä olla osallisena koulun/varhaiskasvatusyksikön ympäristötoimissa. Itse tekemällä oppii parhaiten. Saadessaan vastuuta yhteisistä toimista, lapset ja nuoret kokevat ne tärkeiksi ja ottavat omaksi asiakseen. Ympäristöasiat yhdistävät helposti koko yksikön tiiviimmäksi yhteisöksi. Yhteistyö ja vastuunjako On tärkeää, että ympäristötoimintaan lähtee mukaan koko yhteisö ja että toiminnasta ottaa vastuuta useampi kuin yksi ihminen. Opettajien, kasvattajien, esiopettajien, lasten ja nuorten lisäksi avustajat, siivoojat, kouluisännät ja mahdollinen muu henkilökunta voi olla osallisena ympäristötoimien toteuttamisessa. Vastuuta kannattaa jakaa mahdollisimman monelle eri taholle. Tiedottaminen Kaikkien yksikössä työskentelevien sekä huoltajien on tärkeää tietää ympäristötoimista. Tiedottamista voi tehdä esimerkiksi aamunavausten yhteydessä, hyödyntämällä käytäviä ja ilmoitustauluja, järjestämällä teemapäiviä, tiedottamalla Wilmassa ja ottamalla ympäristötoiminta osaksi opetusta ja kasvatusta. Yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa Lasten ja nuorten huoltajia kannattaa pyytää mukaan varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koulun ympäristötoimiin. Vanhempainyhdistys voi olla mukana järjestämässä teemapäiviä tai hankkia rahoitusta johonkin tärkeään kohteeseen. Kyläyhteisö voi olla myös hyvä yhteistyökumppani. Kasvatuksessa ja opetuksessa sekä teemapäivien järjestämisessä voi hyödyntää tutkija-, yritys- ja yhdistysyhteistyötä. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja ympäristö- ja luonnonharrastusjärjestöjen edustajiin kannattaa olla yhteydessä asiantuntija-avun saamiseksi koululle tai vierailujen järjestämiseksi koulun ulkopuolelle. Arviointi Oman ympäristötoiminnan arviointia on tärkeä tehdä säännöllisesti, esimerkiksi kerran vuodessa syyskauden alkaessa. Näin kartoitetaan jo tehdyt ja sujuvat toiminnat ja huomataan puutteet. Jos edelliselle vuodelle mitoitettuja toimia ei ole kyetty toteuttamaan, asetetaan seuraavan vuoden tavoitteen realistisemmiksi. Vaikka toiminta lähtisi kuinka pienestä asiasta, joka oikeasti saadaan tehdyksi, on saavutettu jotakin enemmän kuin mitä aikaisemmin on tehty! 3

Jätteiden vähentäminen ja lajittelu Jätteiden synnyn ehkäisy on parasta jätehuoltoa. Jätteistä puhuttaessa on siis tärkeä miettiä jätteen vähentämiskeinoja lajittelun ja kierrätyksen ohella. Jätelaissa lähdetään siitä, että ensisijaisesti jätettä tulisi vähentää ja toissijaisesti hyödyntää materiaalina (kierrätys). Vasta sen jälkeen tulee käyttö energiana (poltto) ja viimeiseksi jätteen loppusijoittaminen turvallisesti. Jätteiden vähentämisessä kannattaa lähteä liikkeelle niistä jätteistä, joita yksikössä syntyy eniten - on se sitten paperia, biojätettä tai jotain muuta. Esimerkiksi lapsia ja nuoria opastetaan oikean kokoisten ruoka-annosten ottamiseen ja näin vähennetään biojätteen syntyä. Paperin käytön vähentämiseen on olemassa monia keinoja toiminnan siitä kärsimättä. Jätteiden lajittelu on yksi konkreettisimmista ympäristöteoista ja sen kautta on helppo päästä käsiksi myös muihin, laajempiin ympäristöasioihin. Energia Energia liittyy kaikkeen toimintaan. Tämän vuoksi energiakysymyksiä on vaikea tarkastella irrallisena kokonaisuutena ja se kannattaakin kytkeä muihin teemoihin. Yksikön energian säästöä tarkasteltaessa voidaan paneutua esimerkiksi sähkönkulutukseen, lämmitykseen, lämmitetyn veden käyttöön, ilmanvaihtoon ja tuuletukseen, ruoan valmistukseen, hankintoihin tai liikkumiseen. Vesi Vesi on elämän edellytys, arvokkaimpia luonnonvaroistamme. Vesi on monipuolinen teema ympäristötoiminnassa. Veden ominaisuuksissa, kiertokulussa, veden merkityksessä eri kulttuureissa, vesistöjen pilaantumisessa ja puhtaan veden säästäväisessä käytössä riittää pohtimista. Yksikössä vettä voidaan säästää esimerkiksi käsienpesuun käytetyn veden harkitulla käytöllä ja vesihanojen ja wc-istuinten vuotojen tukkimisella. Liikkuminen Liikkuminen on eräs tärkeimmistä ilmastonmuutokseen vaikuttavista tekijöistä. Yksiköissä lasten, nuorten ja henkilökunnan päivittäinen yksikön ja kodin välisten matkojen liikkuminen on hyvä ottaa huomioon ympäristötoimia suunniteltaessa. Myös yksiköistä tehtävien retkien liikkumista on hyvä miettiä. Keravalla on hyvät edellytykset pienentää liikkumisen aiheuttamia ilmastovaikutuksia lyhyiden välimatkojen ja hyvän pyörätieverkoston ansiosta. Lähiympäristö Lasten luontosuhde syntyy luonnossa. Lähes kaikilla yksiköillä on lähimetsä tai muu lähiluontopaikka, jota voi hyödyntää. Luonnossa voi leikkiä ja opiskella monia oppiaineita ja aihealueita. Oppiminen Ympäristökasvatuksen voi sisällyttää leikkiin ja opetukseen muissakin kuin luonnontieteellisissä sisältöalueissa ja oppiaineissa. Esimerkiksi äidinkielen tai vieraan kielen aineen tai käsiteltävien tekstien aiheet voivat olla ympäristöaiheisia. Kuvaamataidossa tai käsitöissä voidaan käyttää kierrätysmateriaaleja. 4

Erilaiset ympäristöaiheiset teemapäivät ja projektit kuuluvat olennaisesti KASVO:n yksiköiden toimintaan. Ympäristötoiminnalle kannattaa valita teema, jota koko yksikkö toteuttaa vähintään yhden toimikauden/lukuvuoden ajan. Yhteinen teema yhdistää yksikköä ja eri sisältöalueiden, orientaatioiden ja aineryhmien opettajia ja kasvattajia. YMPÄRISTÖTOIMINNAN TASOKUVAUKSET KOULUILLE JA VARHAIS- KASVATUSYKSIKÖILLE Kansallisessa strategiassa on tavoitteena, että kaikissa Suomen kouluissa ja oppilaitoksissa on oma kestävän kehityksen toimintaohjelma vuoteen 2010 mennessä. Tämän tasokuvauksen lähtöoletuksena on, että jokaisella keravalaisella koululla ja varhaiskasvatusyksiköllä on olemassa kestävän kehityksen ohjelma. Kestävän kehityksen ohjelma tulee olla kirjattuna jokaisen yksikön toimintasuunnitelmassa. Tässä tasokuvauksessa on huomioitu lähinnä kestävän kehityksen ekologiset arvot. Kunkin yksikön vähimmäistavoite on olla tasolla 1. On toivottavaa edetä vähitellen ylemmille tasoille. Eri osa-alueilla voi myös olla eri tasoilla. Lukiossa tasokuvaukset huomioidaan soveltuvin osin. kuvaa minimitasoa ympäristöasioiden huomioimisessa, joka jokaisen Keravan kasvatus- ja opetusviraston yksikön tulisi saavuttaa. kuvaa ympäristöasioita minimitavoitteita enemmän huomioon ottavan yksikön toimintaa. on Vihreä lippu -ympäristöohjelman tai muun ympäristösertifikaatin taso. Kansallisen strategian tavoite on, että vuoteen 2014 mennessä 15% kouluista ja oppilaitoksista on tällä tasolla. Lasten ja nuorten osallisuus Lapset ja nuoret toimivat yksikössä ympäristöohjelman mukaisesti opettajien ja kasvattajien johdolla. Yksikössä on lapsista tai nuorista koostuva ympäristöryhmä tai he ovat mukana ympäristöryhmässä. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti ja ryhmäläiset osallistuvat yksikön ympäristötoimiin, esimerkiksi jätteiden lajittelun tai energian säästön valvontaan. Yksikössä on ympäristöryhmä, jonka jäsenistä vähintään 2/3 on lapsia tai nuoria, mieluiten tasaisesti kaikista ikäryhmistä. Ryhmän toiminnan tulee vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta antamalla heille aidosti vaikutusvaltaa ja toimintamahdollisuuksia. 10% oppilaista osallistuu ympäristötoimiin aktiivisesti, esimerkiksi ympäristöryhmän jäseninä, ympäristövastaavina, ympäristökartoituksen tekijöinä tai tempausten suunnittelijoina. Lisäksi vähintään 70% oppilaista osallistuu ympäristötoimiin arkipäivän toimijoina ja tapahtumien osanottajina. 5

Yhteistyö ja vastuunjako Yksikön johto on sitoutunut ympäristötoimintaan ja on nimennyt sille vastuuhenkilön/t. Ympäristötoimien vastuunjako on määritelty. Yksikön johto on sitoutunut ympäristötoimintaan ja nimennyt yksikölle ympäristöryhmän, joka koostuu henkilökunnasta sekä lapsista ja nuorista. Ympäristöryhmän sisällä on jaettu vastuut tehtäväkohtaisesti. Yksikön johto on sitoutunut ympäristötoimintaan. Yksiköllä tulee olla henkilökunnan tiimi, joka huolehtii toiminta/opetussuunnitelman kestävän kehityksen tavoitteiden näkymisestä ympäristötoiminnassa. Henkilökunnan tiimi tukee lapsista ja nuorista koostuvaa ympäristöryhmää sen toiminnassa ja ainakin osa tiimin jäsenistä on mukana ympäristöryhmässä. Lapset, nuoret ja aikuiset ovat ryhmässä tasa-arvoisia jäseniä ja jokainen on mukana oman kypsyysasteensa edellyttämällä tavalla. Tiedottaminen Koko henkilökunta (mukaan lukien kasvattajat, opettajat, avustajat, siivoojat, keittiöhenkilökunta, kouluisäntä, vahtimestari) ja kaikki lapset ja nuoret sekä huoltajat ovat tietoisia ympäristöohjelman sisällöstä. Koko henkilökunta, muut em. toimijat, kaikki lapset ja nuoret sekä huoltajat ovat tietoisia ympäristöohjelman sisällöstä. Ympäristöryhmä tiedottaa ympäristötoiminnasta säännöllisesti lapsille ja nuorille sekä henkilökunnalle (esim. kokouksissa ja muissa tilaisuuksissa). Koko henkilökunnan ja muiden em. toimijoiden tulee olla tietoisia ympäristötoiminnasta ja sen tavoitteista. Ympäristömyönteiset toimintatavat kirjataan kaikkien nähtäville yhteisiin tiloihin (esim. ilmoitustaulut, henkilökunnan huone, monistushuone, ruokala). Jokainen seuraa ja raportoi tavoitteiden toteutumisesta muille omalla vastuualueellaan. Tempaukset, tapahtumat ja teemaviikot ovat hyviä tapoja saada koko yhteisö osallistumaan ympäristötoimintaan. Yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa Yksikkö tekee yhteistyötä huoltajien, kaupungin ja muiden ulkopuolisten tahojen kanssa ympäristöasioissa tarvittaessa. 6

Yksikkö tekee säännöllistä yhteistyötä huoltajien, kaupungin ja muiden ulkopuolisten tahojen kanssa ympäristöasioissa. Yksikkö tekee aktiivista, tavoitteellista ja pitkäjänteistä yhteistyötä huoltajien, kaupungin, muiden paikallisten toimijoiden sekä joskus kauempaakin löytyvien toimijoiden kanssa. Arviointi Ympäristöohjelman toteutumista arvioidaan vuosittain esimerkiksi yksikön toimintakertomuksen laatimisen yhteydessä. Arvioinnin pohjalta laaditaan suunnitelma seuraavalle toimintavuodelle. Ympäristöohjelman toteutumista arvioidaan vuosittain esimerkiksi yksikön toimintakertomuksen laatimisen yhteydessä. Yksikön ympäristöryhmä tekee vuosittaisen arvioinnin ja pyytää siihen lasten ja nuorten, opettajien ja kasvattajien sekä mahdollisesti muun henkilökunnan ja huoltajien näkemyksen ympäristötoiminnan toteutumisesta. Arvioinnin pohjalta laaditaan suunnitelma seuraavalle lukuvuodelle. Ympäristötoiminnasta on tehty toimintavuoden alussa alkukartoitus ja vuoden lopussa loppukartoitus. Loppukartoituksen tulokset ilmoitetaan toimintakertomuksessa ja niitä verrataan alkukartoituksen tuloksiin. Ympäristökartoituksen tulee sisältää tietoa ympäristökasvatustavoitteiden saavuttamisesta sekä numeerista tietoa yksikön ympäristökuormituksesta. Tiedot ympäristökartoitusta varten saadaan kiinteistön mittareista, laskuista, sekä omista mittauksista ja laskelmista. Toimintaa tulee dokumentoida koko lukuvuoden aikana kirjallisesti ja valokuvaamalla. Lasten ja nuorten tulee osallistua arviointiin ja raportissa tulee näkyä heidän kättensä jälki. Jätteiden vähentäminen ja lajittelu Jätteiden vähentämismahdollisuudet on tiedostettu. Yksikössä lajitellaan biojäte, paperi, kartonki sekä ongelma- ja sekajäte erilleen luokissa, henkilökunnan tiloissa ja/tai ruokalassa. Jätteiden vähentämiseen on ryhdytty. Yksikössä lajitellaan biojäte, paperi, kartonki, metalli, lasi sekä ongelma- ja sekajäte erilleen luokissa, henkilökunnan tiloissa ja/tai ruokalassa. Lapset ja nuoret osallistuvat lajitteluun ja lajitteluastioiden tyhjentämiseen. 7

Yksikössä lajitellaan biojäte, paperi, kartonki, metalli, lasi sekä ongelma- ja sekajäte erilleen luokissa, henkilökunnan tiloissa ja/tai ruokalassa. Toimintavuoden alussa tehdään jätekartoitus, jossa asetetaan tavoitteet jätteiden määrän vähentämiselle. Jätteiden vähentämiseen liittyviä tietoja, taitoja ja asenteita selvitetään alkukartoituksen yhteydessä. Ympäristötoiminnasta tehdään toimintasuunnitelma, johon kirjataan kartoituksen tulokset, asetetut tavoitteet, sekä keinot, joilla tavoitteisiin päästään. Kartoitus toistetaan toimintavuoden päättyessä. Syntyvän jätteen määrä mitataan säännöllisesti, esimerkiksi ennen jäteastioiden tyhjennystä. Ympäristöryhmä ohjaa jätteiden lajittelua ja koko koulu osallistuu toimintaan. Energia Yksikön aikuiset opastavat lapsia ja nuoria energiansäästöön. Yksikössä seurataan energiankulutusta ja vastuuhenkilö informoi siitä ympäristöryhmälle tai ympäristöryhmä seuraa koulun energiankulutusta. Energiankulutus kartoitetaan ja sitä pyritään vähentämään. Lapset ja nuoret osallistuvat energiansäästötalkoisiin. Yksikön energiankäytöstä tehdään energiakartoitus, jossa kerätään tiedot lämmön ja sähkön kulutuksesta ja analysoidaan, mistä kulutus syntyy. Kartoituksen jälkeen arvioidaan energiansäästön mahdollisuudet ja asetetaan tavoitteet energiansäästölle. Kartoitus toistetaan vuosittain ja tuloksia verrataan edellisten vuosien tuloksiin. Hankintoja tehtäessä ja niistä päätettäessä otetaan huomioon tuotteen ympäristövaikutukset. Energiaa voidaan säästää esimerkiksi sammuttamalla sähkölaitteet aina kun niitä ei käytetä (10 minuutin sääntö valaisimissa), asetetaan tietokoneen virransäästö toimintaan, kaksipuoleinen tulostus oletusasetukseksi, vältetään turhaa kopiointia, huolletaan laitteet riittävän usein ja korvataan hehkulamput energiansäästölampuilla. Vesi Yksikön aikuiset opastavat lapsia ja nuoria veden säästävään käyttöön. Yksikön vedenkulutus kartoitetaan ja sitä pyritään vähentämään. Vedenkulutusta seurataan säännöllisesti. Aikuiset opastavat lapsia ja nuoria veden säästävään käyttöön. Lapset ja nuoret osallistuvat vedensäästötoimenpiteisiin. Yksikön vedenkulutus kartoitetaan ja vedenkulutusta seurataan esimerkiksi vesimittarilla. Tärkeimmät vedenkulutuksen kohteet ja laitteet on selvitetty. Vedenkulutuksen vähentämiseksi tehdään suunnitelma ja tarvittavat tekniset vedensäästötoimenpiteet. Yksikköön 8

laaditaan säästävän vedenkäytön toimintaohjeet, joista on informoitu koko henkilökuntaa sekä lapsia ja nuoria. Ympäristöryhmä seuraa vedenkulutusta ja säästötoimenpiteiden toteutumista. Vedensäästötoimenpiteitä voivat olla esimerkiksi vuotojen korjaaminen, vedenpaineen tarkistus, hanan lisälaitteet tai uudet hanat ja kulutuksen vähentäminen. Liikkuminen Ympäristövastaava on tiedottanut yksikön aikuisia sekä lapsia ja nuoria kestävästä liikkumisesta osana yksikön ympäristöohjelmaa. Kestävästä liikkumisesta on tiedotettu aikuisia sekä lapsia ja nuoria, ja se on osa yksikön ympäristöohjelmaa. Pyöräilyä tuetaan esimerkiksi pyörätelinein. Lasten ja nuorten liikkuminen hoito- ja kouluaikana pyritään järjestämään kävellen, pyöräillen tai julkisilla kulkuvälineillä. Liikkumismuotoja on kartoitettu ja ympäristöystävällisestä liikkumisesta on tiedotettu koko henkilökuntaa, lapsia ja nuoria sekä huoltajia. Heidän liikkumisensa toiminta-aikana, esimerkiksi retkillä, pyritään järjestämään kävellen, pyöräillen tai julkisilla kulkuvälineillä. Hoito- ja koulumatkojen kulkemiseen kävellen, pyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla kannustetaan. Henkilökunta pyrkii käyttämään työmatkoillaan julkisia kulkuneuvoja tai kimppakyytejä, jos kävely tai pyöräily ei ole mahdollista. Osallistutaan pyöräilyn teemaviikkoon tai muihin kestävän liikkumisen teematapahtumiin mahdollisuuksien mukaan. Lähiympäristö Kaikki opettajat ja kasvattajat ovat tietoisia yksikön lähiluontokohteesta ja osaavat käyttää sitä opetuksessaan tarvittaessa. Lähiympäristöä käytetään joidenkin aineiden opetuksessa tai sisältöalueiden käsittelyssä. Kaikki opettajat ja kasvattajat ovat tietoisia yksikön lähiluontokohteesta ja osaavat käyttää sitä opetuksessaan. Lähiympäristöä käytetään oppimisympäristönä useassa oppiaineessa tai sisältöalueessa säännöllisesti eri vuodenaikoina. Yksikön lähiympäristön käyttö kartoitetaan, tehdään toimintasuunnitelma lähiympäristön viihtyvyyden lisäämiseksi ja/tai lähiympäristön käytön lisäämiseksi. Lähiympäristöä käytetään ympäristökasvatuksen oppimisympäristönä useassa oppiaineessa tai sisältöalueessa säännöllisesti eri vuodenaikoina. Lähiympäristöä käytetään opetuksessa ja kasvatuksessa kestävästi. Ympäristökuormitusta minimoidaan esimerkiksi käyttämällä luonnonmateriaaleja ostetun materiaalin sijasta, liikkumalla mahdollisimman paljon lihasvoimaa käyttäen, käyttämällä kestäviä eväs- 9

pakkauksia, keräämällä lähiympäristöstä roskia, säästämällä sähköä ja vettä. Yksikön arjessa näkyy muutoksia ympäristöä vähemmän kuormittavaan suuntaan. Lapset ja nuoret ovat osallisena lähiympäristön käytön suunnittelussa. Kaikkien yksiköiden tärkeät luontokohteet on kerätty yhteiselle kartalle, johon voi tutustua kasvatus- ja opetusvirastossa tai netissä osoitteessa xxx Oppiminen Ympäristökasvatusta on joissakin oppiaineissa tai aihealueissa ja sitä kehitetään edelleen. Varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja koulussa järjestetään ympäristöaiheisia teemapäiviä. Ympäristökasvatus on sisällytetty osaksi toimintasuunnitelmaa. Ympäristökasvatusta toteutetaan ja kehitetään usean oppiaineen opetuksessa tai aihealueen käsittelyssä. Ympäristöaiheisia teemapäiviä järjestetään. Toimintasuunnitelmassa painotetaan ympäristökasvatuksellisia tavoitteita. Yksikössä toteutetaan monipuolista ympäristökasvatusta, jossa korostuu toiminnallisuus, kokemuksellisuus ja ulkona oppiminen. Ympäristökasvatusta kehitetään jatkuvasti ja suunnittelussa käytetään luovuutta. Kestävän kehityksen ohjelman teemakohtaiset sisällöt tulee sisällyttää eri oppiaineisiin tai aihealueisiin. Retket, teemapäivät, tapahtumat, tempaukset, vierailukäynnit ja asiantuntijavierailut tuovat vaihtelua koulun arkeen. 10

KASVATUS- JA OPETUSVIRASTO POSTIOSOITE PL 123, 04201 Kerava KATUOSOITE Kauppakaari 1 B 3. krs. PUH (09) 29491 FAKSI (09) 294 2267 INTERNET www.kerava.fi SÄHKÖPOSTI opetus@kerava.fi varhaiskasvatus@kerava.fi oppimiskeskus@kerava.fi Kasvatus- ja opetusvirasto 1/2012