Pallo kuuluu kaikille Teemakirja Pallo kuuluu kaikille Tarina Ystävykset Hemmo Hiiri, Maikki Mustarastas, Molli Myyrä, Sipi Siili ja Santtu Sammakko pelaavat niityllä palloa. Yhtäkkiä Roope ilmestyy paikalle. Rauhanhäiritsijä nappaa pallon itselleen ja katoaa. Ystävykset marssivat närkästyneinä Roopen kotipuulle ja vaativat palloaan takaisin. Ovi pysyy kuitenkin visusti kiinni. Vasta kun Roopen äiti kurkistaa ulos, kierii kaverusten pallo kolosta esiin. Hemmo Hiiri ei kuitenkaan juokse pallo kainalossa tiehensä. Se vierittää pallon takaisin koloon ja kutsuu Roopen mukaan pelaamaan. Silmä ei näe, vaan ihminen. (Hugo Kükelhaus)
Sisällys 1. Esipuhe 2. Leikki- ja askarteluvirikkeitä 2.1. Teema: sosiaalinen oppiminen a. Empatian kehittäminen b. Tunteiden tunnistaminen c. Sama laulu, eri tunne d. Kiukkunurkka e. Piste, piste, pilkku, viiva f. Arvaa, arvaa kuka tämä on g. Narrinpeliä 2.2. Havaintoleikkejä a. Iske silmää b. Kivimeditaatio c. Pesulinja 2.3. Yhteistyötä kehittäviä leikkejä a. Rengasrikko b. Keinua ja keinuttaa c. Harjoituksia keinuttelukankaalla d. Avonainen ikkuna e. Arvaile ääniä f. Äänirasia g. Paljasjalkapolku, taikalaatikko ja kosketusseinä h. Sateenkaari huoneessa 2.4 Herkistymisleikkejä a. Pikku koppakuoriainen b. Yhdessä olemme vahvoja 2.5. Projekti: Nukketeatteri laatikossa a. Tarinaa syvennetään b. Roolileikki c. Hahmojen valmistus d. Esitys
1. Esipuhe Hemmo Hiiri ymmärtää Roopen kieltä. Roope ei kykene luomaan kontaktia sanallisella tasolla. Se vai suututtaa pallolla leikkivät eläimet. Se tuntee itsensä ulkopuoliseksi. Kuinka usein olemmekaan nähneet tämän kaltaisia tilanteita lasten keskinäisessä kanssakäymisessä? Kuinka usein olemme kyenneet puuttumaan tilanteeseen rakentavasti ja auttamaan lapsia heidän avuttomuudessaan? Onnistuuko meidän auttaa lapsia ymmärtämään, mitä rivien välissä lukee? Mitä rauhanhäiritsijän reaktio merkitsee? Miksi se tekee niin? Reaktio kertoo enemmän kuin pinnalta näyttää. Meidän tulee lukea rivien välistä ja kehittää siten kykyämme tuntea empatiaa. Päällimmäisenä ei ole provokaatio, vaan sanaton viesti sen takana. Roope haluaisi mukaan peliin. Haluaisitko pelata meidän kanssamme? Tämä voisi olla oikea kysymys Roopelle, joka tässä edustaa itsensä ulkopuoliseksi kokevaa lasta. Aikuiset voivat muotoilla kysymyksiä lasten puolesta ja kannustaa heitä kommunikoimaan keskenään. Lapset tarvitsevat rakentavaa tukea ja erilaisia toimintamalleja. Kertomuksen Hemmo Hiirellä on kylliksi sosiaalista herkkyyttä ja tunneälyä, jotta se kykenee ratkaisemaan tilanteen ilman aikuisten apua. Se vierittää pallon takaisin Roopelle, ja tämä voi sitten päättää itse tulla ulos kolostaan ja ottaa kutsun vastaan. Ja niin on toverillinen yhdessäolo käynyt mahdolliseksi. Me aikuiset voimme antaa apuamme tilanteissa, joissa lapset eivät kykene yksin luomaan kontaktia eivätkä osaa sanoin ilmaista tarpeitaan. Sen sijaan että tilanne vain pahenemistaan pahenee, lapset oppivat meidän esimerkkimme avulla kommunikoimaan ja suhtautumaan toisiin empaattisesti. Kun lapset suuttuvat, pelkäävät, ovat kateellisia ja tuntevat itsensä ulkopuolisiksi, he tarvitsevat usein aikuisten tukea. Lapset häiritsevät ja rikkovat, vaikka he itse asiassa haluaisivat juuri päinvastaista. Kun lapsi jo tietää olevansa rauhanhäiritsijä, hän voikin sitten saman tien käyttäytyä odotusten mukaisesti. Siksi on tärkeää, että lapsi pääsee irti leimastaan. Konfliktitilanteissa lasta voi auttaa, jos aikuinen sanoo esimerkiksi: Hän ei tehnyt sitä tahallaan tai Hän ei varmaankaan halunnut tätä tai Hän ei osaa vielä kertoa, mitä hän haluaa. Aikuisen tehtävä on tasoitella tällaisia tilanteita lasten välillä. Lasten tulee seistä vastakkain ja katsoa toisiaan silmiin, sillä lailla he puhuvat toisilleen. Mistä tässä on kysymys? Sano toiselle, mikä sinua suututti jne.
2. Leikki- ja askarteluvirikkeitä 2.1. Teema: sosiaalinen oppiminen a. Empatian kehittäminen Kaikille ikäluokille Eräät kasvattajat ovat ottaneet käyttöönsä menetelmän nimeltä vauvatarkkailu. Tämän metodin avulla lapset oppivat ymmärtämään toisten ihmisten tunteenilmauksia. Vauvat itkevät, jokeltavat, näyttävät ilmeillään ja eleillään, miten ne voivat. Mikä vauvalla oikein on hätänä, mitä se haluaa? Lapset yrittävät tulkita ja ymmärtää viestin. He oppivat tunnistamaan, mitä toisessa ihmisessä tapahtuu, kun he vastaavat hänen viestiinsä myönteisesti tai ovat kunnioittamatta hänen rajojaan. Onko perhepiirissä vauvaa? Tunnemmeko äidin, joka tuo vauvansa mukanaan päiväkotiin? Me voimme mennä leikkikentälle ja tarkkailla kaikkein pienimpiä. Yhdessä lasten kanssa voimme leikkiä vauvojen kanssa ja tarkkailla niitä. Vauvat eivät osaa vielä puhua, mutta ne kykenevät erinomaisesti ilmaisemaan, mitä ne haluavat ja mitä eivät. Miksi vauva itkee? Mitä on tapahtunut? Pelästyikö se jotakin? Olimmeko me liian kovaäänisiä? Olemmeko me liian nopealiikkeisiä? b. Tunteiden tunnistaminen Erilaisista aikakauslehdistä leikataan kasvokuvia ja liimataan paperille tai pahville. Lapset järjestävät kuvat sen mukaan, ovatko kasvot iloiset, surulliset, ärsyyntyneet, raivostuneet, vihaiset, pelokkaat Mistä tunnistan surulliset kasvot? Lasten kanssa keskustellaan kasvoissa näkyvistä merkeistä, ja annetaan lasten itse ilmehtiä puheena olevaa tunnetilaa. Yksi lapsista esittää jotain tunnetilaa ja toiset arvaavat, mistä on kysymys. Tai aikuinen esittää ja lapset yrittävät arvata. Tätä leikkiä voidaan syventää käymällä lastenteatterissa tai pantomiimiesityksessä. Myös sirkusklovnin ilmehtiminen on niin yksiselitteistä, että sanattoman viestin ymmärtäminen on helppoa. c. Sama laulu, eri tunne Kolmevuotiaille ja sitä vanhemmille Kaikkia lastenlauluja (perinteisiä ja uusia) voidaan laulaa verkkaisen surullisesti, valittavasti, kovaäänisesti, hassunkurisesti, energisen nopeasti, hiljaa, arasti, pelokkaan hämmentyneesti, vihaisesti syvällä, kirkkaalla, jylisevällä, vaihtelevalla äänellä. Kasvojen ilmeet ja eleet voivat korostaa ilmaistavaa mielialaa. Laulettaessa voidaan esimerkiksi tömistellä jaloilla lattiaa ja esittää kiukkua koko olemuksella. Lapset pitävät kovasti tästä leikistä, ja sitä voidaan leikkiä missä vain ilman minkäänlaisia välineitä.
d. Kiukkunurkka Kaikenikäisille lapsille Välineet: vanha tyyny, nyrkkeilysäkki ja nyrkkeilyhansikkaat, paperipusseja. Raivostuminen on tunne. Lapset tarvitsevat tilaa tälle tunteelle. Tässä yhteydessä on tärkeää teroittaa lasten mieliin, että toisten lasten rajoja ei saa rikkoa. Yhdessä lasten kanssa etsitään erityinen paikka kiukkunurkalle. Sinne ripustetaan nyrkkeilysäkki ja varataan viereen nyrkkeilyhansikkaat. Kun lapset joutuvat raivonpuuskan valtaan, heidät lähetetään kiukkunurkkaan. Nyrkkeily auttaa joskus ihmeellisesti. Kiukkunurkassa on myös kiukkupussi paperipussi, joka puhalletaan täyteen ja poksautetaan puhki. Kaikki kiukku oli pussissa ja on nyt räjäytetty taivaan tuuliin. Kiukkutyynyksi otetaan vanha tyyny, joka on täytetty pehmeällä materiaalilla. Myös tyyny laitetaan kiukkunurkkaan. Täällä on lupa itkeä. Kiukkunurkka ei korvaa (selkeyttävää) keskustelua! e. Piste, piste, pilkku, viiva Lapset piirtävät tunnekortteja, kasvokuvia, joissa on vain erilaisia suun ja silmien asentoja. Ennen piirtämistä lapset harjoittelevat havainnoimaan itseään tarkastelemalla ilmeitään peilistä. Lasten on helpompi kuvailla eri ilmeitä katsoessaan itseään peilistä. Miltä suuni näyttää, kun olen raivoissani, millaiset ovat silmäni kun pelkään? Ilmeet piirretään pienille pahvinpaloille (noin 10 x 10 cm). Lapset voivat käyttää kortteja perhepiirissä tai lapsiryhmässä osoittamaan mielessään vallitsevaa tunnetta. Lapsi näyttää tunnekorttia, johon on piirretty vihaiset kasvot. Kuka tunnistaa tunteen? Lapsi kertoo, miksi hän on vihainen. Mitä on tapahtunut? Ryhmän tai perheenjäsenten kanssa keskustellaan siitä, mitä itse kukin voisi tehdä, jotta kyseinen lapsi voisi paremmin. Lapsi tekee itsekin ehdotuksia. Kysymys voisi kuulua: Mitä sinä tarvitset, jotta voisit paremmin? f. Arvaa, arvaa kuka tämä on Arvuutellaan kasvoja Lapset koskettelevat silmät sidottuina varovasti vanhempien, ystävien tai toisten ryhmänjäsenten kasvoja Kuka seisoo edessäni? Kuka tämä on?
Jos lapsen on vaikea tunnistaa tai arvata, kenestä on kyse, hänelle voidaan antaa vihjeitä. Häntä autetaan kuvailemalla kohteen erityisominaisuuksia, esimerkiksi: Lapsi, joka seisoo edessäsi, leikkii mieluiten tai rakentaa mielellään itselleen luolan hänen lempiruokansa on spagetti jne. Myös lapsen ääni voidaan ottaa avuksi, ensin kenties muunneltuna, sitten tavallisena. Kuka tässä puhuu? g. Narrinpeliä Kolmevuotiaille ja sitä vanhemmille Tämä leikki kehittää havainnointikykyä. Yksi lapsista leikkii narria ja alkaa hullutella. Lapset voivat haluttaessa liikkua huoneessa (vaikkapa rytmikkään musiikin tahdissa). Kaikki liikkuvat jonossa tai vapaasti yksinään, liikutaan nopeasti, hitaasti. Muunnelmia voi tehdä lukemattomia! Leikkitoverit yrittävät matkia narrin kasvojenilmeitä. Narri valitsee itselleen seuraajan jne. Tätä leikkiä voi leikkiä missä vain ja kaikenlaisissa kokoonpanoissa. Mitä vapaammin narri ilveilee, sitä hauskempaa lapsilla on. Vihaa, pelkoa, kiukkua, vallattomuutta, typeryyttä, uhmaa, tyytyväisyyttä, onnea, surua voi ilmaista myös koko olemuksellaan. 2.2. Havaintoleikkejä a. Iske silmää Kolmevuotiaille ja sitä vanhemmille Lapset istuvat niin, että kaikki näkevät toisensa. Yksi lapsista aloittaa ja iskee silmää jollekulle lapselle piirissä. Tämä jatkaa ja iskee silmää jollekulle toiselle. Kuka huomaa, että tarkoitetaan häntä? Tämä havaintoharjoitus sopii hyvin myös leikkiin kutsuksi, kun lasten tulee liittyä mukaan kukin vuorollaan. Tämä harjoitus tekee odottelusta jännittävämpää. b. Kivimeditaatio Tämä harjoitus johdattaa lapsia rauhoittumaan ja tutkiskelemaan itseään. Kotona ennen nukkumaanmenoa tai pienryhmissä (6-8 lasta) Välineet: rauhoittavaa musiikkia, levysoitin, erilaisia kiviä. Lapset asettuvat makaamaan patjalle tai peitolle. Taustalla alkaa soida musiikki hyvin hiljaa. Lapset hengittävät mahaansa. Kädet lepäävät vatsan päällä ja tuntevat, kuinka pieni ilmapallo täyttyy. Kukaan ei puhu enää. Ruumis alkaa tuntua raskaalta. Käsivarret ja jalat lepäävät alustalleen rennosti ojennettuina. Olo on mukava. Leikin johtaja lähtee äänettömästi liikkeelle ja asettaa kiviä lasten kämmenelle, käsivarrelle, poskelle, otsalle Lapset tuntevat kiven ja antavat sen olla paikallaan, kunnes musiikki loppuu. Sitten lapset asettavat kiven itse valitsemaansa paikkaan. Harjoituksen voi antaa kestää 10 20
minuuttia aina sen mukaan, kuinka paljon kokemusta lapsilla on entuudestaan. Lopuksi lapset tuovat kivet vuorotellen takaisin. Sitten voidaan keskustella siitä, missä kivi on tuntunut parhaimmalta. Lapsia on varoitettava, ettei kiviä missään tapauksessa saa työntää sisäänsä! Muunnelma: Lapsia sivellään sulalla tai kutkutetaan kevyesti. Ryhmässä lapset voivat kutkutella toisiaan pareittain. Rajoja on kunnioitettava! c. Pesulinja Lapset vanhempiensa kanssa tai lapsiryhmässä Molemminpuolisten rajojen kunnioittaminen ja koskettamisen pelon lievittäminen, luottamus ja kosketuksen tarve. Keskustelu ennen aloitusta: Kenelle lapsista autonpesulinja on tuttu? Mitä kaikkea siinä tapahtuu autolle? Keskustellaan autonpesulinjan ohjelmien järjestyksestä. Lapset asettuvat niiden mukaiseen järjestykseen. Yksi lapsista ruiskuttaa vaahtoa, yksi tai useampi lapsi leikkii harjoja, yksi lapsista kuivaa, yksi on pohjapesuri, suihku jne. Jos lapsia on paljon, aina kaksi heistä voi yhdessä leikkiä yhtä pesulinjan osaa. He istuvat toisiaan vastapäätä, ja niin pestävä lapsi tulee käsitellyksi kummaltakin puolelta. Pesulinja muodostuu, kun lapset asettuvat jonoon peräkkäin. Yksi lapsista leikkii autoa ja valitsee ohjelman. Hän voi valita joko säästö- tai teho-ohjelman. Ensimmäinen lapsi ryömii pesulinjan läpi. Muut lapset panevat ohjelman käyntiin, mutta muistavat koko ajan pitää rajat selvinä. Onko autolapsella vielä mukavaa? Useimmat lapset nauttivat kosketuksista. Jos meno käy liian raisuksi, saa antaa seis-merkin. Huomautuksen jälkeen leikki jatkuu. 2.3. Yhteistyötä kehittäviä leikkejä a. Rengasrikko Lapsiryhmille neljästä ikävuodesta ylöspäin Välineet: piirroskuva autosta, mustia magneetteja, magneettitaulu, side silmien peittämiseksi. Luottamuksen oppiminen, avaruudellinen hahmottaminen. Keskustellaan rengasrikosta. Onko joku ollut mukana, kun autosta on puhjennut rengas? Tuliko tiepalvelu paikalle? Kykenivätkö vanhemmat tekemään itse jotain? Lapsille annetaan piirretty autonkuva. (Yksinkertainen, suhteellisen isokokoinen piirros riittää.) Kumpikin rengas on puhjennut. Meidän täytyy vaihtaa renkaat itse. Sitä varten auto kiinnitetään magneettitaululle. Kaksi piirrettyä rengasta tai pyöreät magneetit tulee laittaa oikeille paikoilleen. Tämä pitää kuitenkin tehdä silmät sidottuina. Ryhmän lapset ovat tiepalvelun miehiä ja naisia. He huutelevat neuvoja kuten korkeammalle, oikealle, alemmas jne. ja auttavat löytämään oikean
paikan. Kun renkaanvaihto on onnistunut, auton korjaaja saa ryhmältä raivokkaat aplodit. Kukin saa olla vuorollaan tiepalvelun auttaja ja auton korjaaja. Esimerkkipiirros: b. Keinua ja keinuttaa Harjoituksia keinuttelukankaalla tai peitolla Kotona tai lapsiryhmässä Kolmevuotiaille ja sitä vanhemmille Välineet: peitto, keinuttelukangas tai jokin muu suuri kangas (muutamia kankaita voi myös sitoa yhteen). Yhteistyöharjoitus, vahvistaa luottamusta ryhmässä sekä turvallisuuden tunnetta. Keinuttelu: Yksi lapsista asettuu makuulle peiton päälle. Ryhmän jäsenet tai vanhemmat keinuttavat häntä. Kun jokainen tarttuu peiton reunaan, se onnistuu lapsiryhmässäkin. Jokainen pääsee vuorollaan nauttimaan ja kokemaan, miltä tuntuu kun ryhmä keinuttelee häntä. c. Harjoituksia keinuttelukankaalla Jokainen etsii paikkansa kankaan ympäriltä ja tarttuu sen reunasta kiinni. Kangasta nostetaan ja lasketaan yhdessä. Ensin lasketaan kolmeen 1, 2, 3 ja ylös. Samalla huudetaan jonkun lapsen nimi. Tämä syöksyy kankaan alle. Jos joku ei uskalla vielä tehdä sitä yksin, hän voi ottaa toverin mukaansa. Laskuvarjokangas lasketaan alas ja sen alla oleva lapsi etsii tiensä takaisin paikalleen. On erittäin tärkeää, että lapset tekevät yhteistyötä. Leikki onnistuu vain, jos kaikki nostavat kangasta yhtä aikaa. Yhdessä laskeminen auttaa keskittymään. 1, 2, 3 ja ylös! Jokin riimi tai runo toimii myös hyvin apukeinona. Kotona voidaan käyttää lakanaa tai muuta suurikokoista kangasta. Muunnelma: Kaikki lapset, joilla on jotain sinistä, vaaleat hiukset, kaikki pojat, kaikki tytöt, vain kaksi tai vain ystävykset jne. menevät kankaan alle ja jäävät sinne. Lasketaan taas yhdessä 1, 2, 3 ja kohotetaan kangas kaikki lapset palaavat paikoilleen. Myös suuret ryhmät voivat leikkiä keinuttelukankaalla/laskuvarjokankaalla. d. Avonainen ikkuna Havaintoharjoitus kolmevuotiaille ja sitä vanhemmille Silmät suljetaan, ollaan aivan hiljaa ja avataan korvat, sillä kaikki haluavat kuulla.