-2, KH :00

-2, KH 2016-05-02 15:00 Kokouskutsu Maanantaina 2. toukokuuta 2016 klo 15.00, kaupunginhallituksen kokoushuone Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Peter Boström, puheenjohtaja Michael Östman Ulla Hellén, I varapuheenjohtaja Pentti Silvennoinen Jarmo Ittonen, II varapuheenjohtaja Anna-Maija Lyyra Mona Vikström Bo Forsman Kenneth Holmgård Marcus Suojoki Maria Lunabba Annica Haldin Owe Sjölund Brita Brännbacka-Brunell Christina Helsing Bjarne Kull Kari Koskela Mervi Rantala Tua Mäenpää Kurt Hellstrand Eero Luomala Marita Salmu Muut läsnäolijat Kristina Stenman, kaupunginjohtaja Milla Kallioinen, kaupunginsihteeri Anna-Maja Henriksson, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Richard Sjölund, kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Markus Karlsson, kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Asiat Oheisen esityslistan mukaan. Toimeksi saanut: Milla Kallioinen kaupunginsihteeri

120, KH 2016-05-02 15:00 KOKOUSKUTSUN LAILLISUUS JA KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS

121, KH 2016-05-02 15:00 PÖYTÄKIRJANTARKASTUS Kaupunginsihteeri: Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa maanantaina 9. toukokuuta 2016. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus valitsee Tua Mäenpään ja Owe Sjölundin pöytäkirjantarkastajiksi.

122, KH 2016-05-02 15:00 ILMOITUSASIAT Dnro 88/2016 KEHA-keskus: lastensuojelulain mukaisista toimenpiteistä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnalle 1.1 31.12.2015 (144.205,15 ). Asiakirjat ovat nähtävissä kaupunginkansliassa. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi.

123, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 49/2016 ASIOIDEN OTTAMINEN KAUPUNGINHALLITUKSESSA KÄSITELTÄVIKSI Kaupunginsihteeri: Kuntalain 51 :n mukaan kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja tai johtosäännössä määrätty kunnan viranhaltija voivat ottaa hallituksen käsiteltäväksi lautakunnan jo ratkaiseman asian. Hallitus voi, eräin poikkeuksin, kumota lautakunnan päätöksen tai palauttaa asian uuteen käsittelyyn. Kun oikeutta käytetään, on katsottava, että päätös on tehty, kun pöytäkirja on tarkastettu. Oikeutta on käytettävä sinä aikana, jona oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Pietarsaaren hallintosäännön 45 :n mukaan lautakunnan tai johtokunnan on ilmoitettava kaupunginhallitukselle viimeistään neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta sellaisia asioita koskevista päätöksistä, jotka voidaan ottaa kaupunginhallituksen käsiteltäviksi. Pietarsaaren kaupunki, Luodon kunta, Uudenkaarlepyyn kaupunki ja Pedersören kunta ovat sopineet sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksistä alueen yhteistoimintasopimuksessa, ettei isäntäkunnan (Pietarsaaren kaupungin) hallitus käytä sillä olevaa oikeutta, ylemmän toimielimen ominaisuudessa, ottaakseen käsiteltäväksi kaupunginhallituksessa asioita, joista yhteinen lautakunta tai sen jaostot ovat tehneet päätöksen. Poikkeuksena ovat tapaukset, joissa päätösten laillisuuden valvonta sitä vaatii. Sivistyslautakunnan 20.4.2016 ja teknisen lautakunnan 26.4.2016 kokouksien pöytäkirjat ovat nähtävillä kokouksessa sekä osoitteessa http://webmap.jakobstad.fi/ktweb/ Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää olla ottamatta päätettäväkseen yhtään asiaa, joista sivistyslautakunta 20.4.2016 ja tekninen lautakunta 26.4.2016 ovat tehneet päätökset.

124, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 381/2016 RAHATOIMISTO: LAHJOITUSRAHASTOJEN KORKOVAROJEN JAKAMINEN VUONNA 2016 Lahjoitusrahastojen korkovarat vuonna 2016 ja niiden jakamisehdotus: Liite 124 Kaupunginsihteeri: Esitetään, että kaupunginhallitus hyväksyy oheisen ehdotuksen lahjoitusrahastojen korkovarojen jakamisesta vuonna 2016. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus hyväksyy rahatoimiston tekemän lahjoitusrahastojen vuoden 2016 korkovarojen jakamisehdotuksen.

124, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 124, kh 2.5.2016

124, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 124, kh 2.5.2016

124, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 124, kh 2.5.2016

124, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 124, kh 2.5.2016

124, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 124, kh 2.5.2016

124, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 124, kh 2.5.2016

125, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 380/2016 RAHATOIMISTO: STIPENDIEN JAKAMINEN Kaupunginsihteeri: Talousarvioon on varattu 2.000 euron määräraha jaettavaksi stipendeinä. Stipendejä jaettaessa lasketaan lukuvuosina 2013/2014 2015/2016 Pietarsaaresta kotoisin olevien oppilaiden määrän keskiarvo. Oppilaita Summa Optiman kuntayhtymä 253 1.380 euroa Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 114 620 euroa Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää - että stipendiavustukset maksetaan edellä esitetyn jaon mukaisesti - että oppilaitokset saavat itse jakaa stipendit kuntayhtymiin kuuluvien eri koulujen kesken, kuitenkin niin, että stipendit annetaan Pietarsaaresta kotoisin oleville oppilaille.

126, KH 2016-05-02 15:00 PB: 259/2016 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Yhteistoimintaryhmä 30.3.2016 15 Liite A/ 15/2016 Vuoden 2015 henkilöstöraportti on laadittu kaupungin henkilöstötoimistossa yhteistyössä sosiaali- ja terveysviraston hallinnon kanssa. Henkilöstöraportissa havainnollistetaan koko kaupunki työnantajana, eli siihen sisältyy myös sosiaali- ja terveydenhuolto. Raportilla pyritään esittämään havainnollisesti kaupungin työntekijät tilastomuodossa ja tekemään yleisarvioita tekstimuodossa. Raportti voi toimia suunnittelun ja päätöksenteon pohja-aineistona. Yhteistoimintaryhmä keskustelee ehdotuksesta vuoden 2015 henkilöstöraportiksi ja hyväksyy sen. Raportin läpikäynnin ja keskustelun jälkeen yhteistoimintaryhmä hyväksyi ehdotuksen vuoden 2015 henkilöstöraportiksi. Hj 13.4.2016 32 vuoden 2015 henkilöstöraportiksi: Liite 32 Henkilöstöjohtaja: Henkilöstöjaosto hyväksyy omalta osaltaan vuoden 2015 henkilöstöraportin, joka toimitetaan samalla kaupunginhallitukseen jatkokäsittelyä varten. hyväksyttiin. Kh 2.5.2016 126 Henkilöstöraportti 2015: Liite 126 Kaupunginsihteeri: Kaupungin talouden sopeuttamistarpeesta johtuen kaupunginvaltuusto asetti tavoitteeksi, että henkilöstöä vähennetään edelleen vuoden 2015 aikana ainakin 30 henkilötyövuodella luonnollista poistumaa hyödyntäen. Konkreettisin muutos tapahtui, kun Pietarsaaren Sataman ja Pietarsaaren Energialaitoksen

126, KH 2016-05-02 15:00 PB: 259/2016 henkilöstö, yhteensä n. 62 henkilöä, siirtyvät yhtiöittämisen seurauksena pois kaupungin palveluksesta. Kaupungin henkilöstömäärä oli vuodenvaihteessa 2015/2016 yhteensä 2.811 henkilöä. (Sosiaali- ja terveysvirastolla oli yhteensä 1.650 työntekijää 31.12.2015.) Työntekijöiden määrä väheni 71 henkilöllä vuoteen 2014 verrattuna. Henkilöstökustannukset, sisältäen työnantajamaksut, vähenivät n. 3,4 miljoonalla eurolla verrattuna edelliseen vuoteen. Kun huomioidaan Pietarsaaren Sataman ja Energialaitoksen yhtiöittäminen, pysyi palkkasumma jokseenkin edellisen vuoden tasolla. Sairauspoissaolon osalta voidaan todeta, että sairauspoissaolo (kalenteripäiviä) työntekijää kohden on samalla tasolla kuin vuonna 2014, 15,7 päivää (2014) ja 15,6 päivää (2015). Teknisten palvelujen työntekijöiden vuoden 2015 keskimääräinen sairauspoissaolo oli 20,1 päivää, sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijöillä 16,1 päivää ja sivistyspalvelujen työntekijöillä 13,6 päivää. Muiden työntekijöiden keskimääräinen sairauspoissaolo oli 8,9 päivää. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupungin vuoden 2015 henkilöstöraportin.

126, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 126, kh 2.5.2016 Personalrapport Henkilöstöraportti STST KH 2.5.2016 126 2015

126, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 126, kh 2.5.2016 Personalrapport 2015 Henkilöstöraportti 1. Inledning.............................................................. 3 2. Personalresurser........................................................ 4 2.1. Personalens mängd och struktur....................................... 4 2.2. Årsverken......................................................... 5 2.3. Heltid deltid...................................................... 5 2.4. Personalens åldersstruktur............................................ 5 2.5. Förtroende och samarbete.............................................. 5 3. En kunnig personal....................................................... 6 3.1. Personalens kompetensutveckling......................................... 6 3.2. Introduktion inom social- och hälsovårdsverket................................ 6 3.3. Rekrytering inom social- och hälsovårdsverket................................ 6 4. Välbefinnandet i arbetet................................................... 7 4.1. Tillsammans stöder vi arbetsförmågan...................................... 7 4.2. TYHY-verksamheten.................................................. 7 4.3. Företagshälsovården 2015.............................................. 8 4.4. Hälsorelaterad frånvaro................................................ 9 4.5. Arbetarskyddet 2015................................................. 10 4.6. Personalens välbefinnande inom social- och hälsovårdsverket.................... 12 5. Personalkostnader och personalinvesteringar................................. 12 6. Jämställdhet........................................................... 13 7. Tabeller............................................................... 25 1. Johdanto.............................................................. 14 2. Henkilöstövoimavarat................................................... 15 2.1. Henkilöstön määrä ja rakenne........................................... 15 2.2. Henkilötyövuodet................................................... 16 2.3. Kokoaika osa-aika................................................. 16 2.4. Henkilöstön ikärakenne............................................... 16 2.5. Luottamus ja yhteistyö................................................ 16 3. Osaava henkilöstö...................................................... 17 3.1. Henkilöstön osaamisen kehittäminen..................................... 17 3.2. Perehdytys sosiaali- ja terveysvirastossa................................... 17 3.3. Sosiaali- ja terveysviraston rekrytointi.................................... 17 4. Työhyvinvointi......................................................... 18 4.1. Tuetaan työkykyä yhdessä............................................. 18 4.2. TYHY-toiminta...................................................... 18 4.3. Työterveyshuolto 2015................................................ 19 4.4. Terveysperusteiset poissaolot........................................... 20 4.5. Työsuojelu 2015.................................................... 22 4.6. Henkilöstön hyvinvointi sosiaali- ja terveysvirastossa........................... 23 5. Henkilöstökustannukset ja henkilöstöinvestoinnit............................. 23 6. Tasa-arvo............................................................. 24 7. Taulukot.............................................................. 25 2 Solveig Sandvik-Nyberg Pärmbild/Kannen kuva: Pirjo Salonen

126, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 126, kh 2.5.2016 1. Inledning Den kommunala arbetsgivaren bör känna till sin personalstruktur och personalens arbetsinsats, kompetens, arbetshälsa och utvecklingsbehov för att med krympande resurser också i fortsättningen klara av att tillhandahålla god kommunal service. Utvärdering av personalresurserna är en av byggstenarna i god personalledning. Kommuninvånarna väntar sig service som kvalitativt och kvantitativt håller en hög nivå och de anställda förväntar sig en god personalpolitik. Kommunsektorn kännetecknas av att den är arbetskraftsintensiv och servicen tillhandahålls med kompetent, skicklig och utbildad personal. Sjukfrånvaron bland vår stads anställda är i stort sett på samma nivå som de senaste åren. Rutinerna gällande uppföljningen har förändrats bl.a. då det gäller längre sjukfrånvaro. T.ex vid uppnådda 30 dagars sjukfrånvaro bör arbetsgivarparten kontakta företagshälsovården för att diskutera situationen. Det som är speciellt oroande är att frånvaro på grund av mentala orsaker tenderar att öka. Jakobstad följer trenden i hela landet. Vi lever i förändringarnas tidevarv. Nyligen har stadens hamn bolagiserats, energiverket har sålts, förlossningsavdelningen har lagts ned och avd. 7 har upphört. För närvarande pågår samarbetsförhandlingar och man förutspår kännbara budgetåtstramningar. Man diskuterar eventuell bolagisering av stödfunktionerna inom stadens tekniska sektor och de tillsynes oändliga diskussionerna gällande den kommande landsomfattande Sote-reformen pågår. Det är känt och förståeligt att förändringar på arbetsplatsen oroar berörda anställda. För att lindra denna oro bör alla parter genomgående informera de berörda på ett transparent sätt. Tillsammans med personalens representanter utformades för flera år sedan stadens personalstrategi som fortsättningsvis gäller och står sig utmärkt. Den är godkänd av stadsfullmäktige. Diskussioner mellan arbetsgivarparten och arbetstagarparten bör bygga på Delaktighet personalen bör ges möjlighet att bli hörd vid förändringar, såväl stora som små, Förtroende parterna kommunicerar på ett sätt som skapar förtroende, Respektfullt bemötande parterna kommunicerar sakligt och hövligt, Rättvisa samma regelverk gäller alla. Med tillämpande av dessa kriterier skapas trygghet och tillit i arbetsförhållandet och i arbetsgemenskapen. När en människa i trygghet och frihet ges ansvar frigörs resurser som annars inte är tillgängliga. Rune Wiik personaldirektör Maria Kivilompolo 3

126, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 126, kh 2.5.2016 2. Personalresurser Stadens personal har till uppgift att främja invånarnas välfärd och en hållbar utveckling inom sitt område (kommunallagen 1 ). P.g.a. anpassningsbehovet inom stadens ekonomi satte stadsfullmäktige som mål att personalen fortsättningsvis skulle minska under år 2015 med åtminstone 30 årsverken genom utnyttjande av den naturliga avgången. Målet uppnåddes. Den mest konkreta förändringen inträffade i och med att personalen vid Jakobstads Hamn och Jakobstads Energiverk, sammanlagt ca 62 personer, till följd av bolagiseringen inte längre är anställda av staden. 2.1. Personalens mängd och struktur Stadens personalantal uppgick vid årsskiftet 2015/2016 till sammanlagt 2811 personer. Antalet anställda minskade med 71 personer jämfört med år 2014. Se närmare tabellen nedan. Tabell 1 Antal anställda, lägesrapport 31.12.2015, deltid och heltid Työntekijämäärä, tilanneraportti 31.12.2015, osa-aika ja kokopäivä Förändring/ Muutos % av arbetstid, työaika %:ssa 10-49 % 50-99 % 100 % Tot./Yht. 2014-2015 SOCIAL & HÄLSOV. / SOSIAALI & TERVEYS 26 840 784 1650 1 BILDNINGSTJÄNSTER / SIVISTYS 99 142 456 697-7 TEKNISKA TJÄNSTER / TEKNIIKKA 7 75 259 341-18 ÖVRIGA / MUUT 1 11 111 123-47 TOTALT / YHTEENSÄ 133 1068 1610 2811-71 Av stadens anställda var 372 (13,2 %) män och 2439 (86,8 %) kvinnor 31.12.2015. Antalet tillsvidareanställda var 2043 personer (72,8 %) och 768 personer (27,2 %) var anställda på viss tid. Tabell 2 Social- och hälsovårdsverket hade sammanlagt 1650 anställda 31.12.2015. Resultatområdet hälso- och sjukvård hade 730 anställda, resultatområdet äldreomsorg 766 anställda, resultatområdet socialomsorg 126, miljöhälsovården 14 och förvaltningen 11 anställda. Av de anställda var 5,4 % män och 94,6 % kvinnor. Vid årsskiftet var 1197 personer, dvs. 72,5 %, anställda tills vidare. Antalet visstidsanställda var 453. Pirjo Salonen 4

126, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 126, kh 2.5.2016 2.2. Årsverken Antalet årsverken har minskat jämfört med föregående år inom stadens alla sektorer. Minskningen uppgår till totalt 96 årsverken, som fördelas enligt tabellen nedan. Tabell 3 Antal årsverken sektorvis under åren 2011-2015 Henkilötyövuodet toimialoittain 2011-2015 Förändring/ Muutos 2006 2011 2012 2013 2014 2015 2014-2015 Social & hälsov. / Sosiaali & terveys 209 1387 1366 1318 1309 1292-17 tot./yht.varav /josta Hälso- och sjukvården/terveydenhuolto 703 671 638 613 595-18 Äldreomsorg/Vanhushuolto 556 567 550 562 563 1 Socialomsorg/Sosiaalihuolto 99 101 102 110 108-2 Övriga / Muut 29 27 28 24 26 2 Billdningstjänster / Sivistys 522 588 571 560 552 546-6 Tekniska tjänster / Tekniikka 202 325 324 354 339 314-25 Övriga / Muut 198 170 176 169 165 117-48 Årsverken totalt, Henk.työv. yhteensä 922 2470 2437 2401 2365 2269-96 sysselsättningsanställda ingår inte, työllistämisvaroin palkattuja ei sisälly 2.3. Heltid deltid Vid årsskiftet 2015/2016 var antalet deltidsanställda i hela staden 1201 personer, dvs. 42,7 % av personalen. Det största antalet deltidsanställda fanns inom social- och hälsovårdsverket, sammanlagt 866 deltidsanställda med olika anställningsprocent. Det betyder att 52,5 % arbetade deltid. Andelen deltidsanställda har förblivit på samma nivå som år 2014. 2.4. Personalens åldersstruktur Medelåldern för hela stadens personal var 46,2 år. Antalet 60 år fyllda var i hela staden 330. Medelåldern för social- och hälsovårdsverkets personal var 45,9 år (45 år 2014). Inom resultatområdet äldreomsorg var medelåldern 43,8 år, medan den inom resultatområdet hälso- och sjukvård var 47,6 år. Tabell 4 Medelålder för staden Jakobstads anställda 2011-2015 2011 2012 2013 2014 2015 45,9 45,7 46,2 45,9 46,2 2.5. Förtroende och samarbete Till staden Jakobstads arbetsgivarkultur hör att alltid föra diskussioner med berörd personal eller med fackavdelningarnas representanter i frågor som berör personalen. Personalens delaktighet i frågor som påverkar det egna arbetet eller arbetsförhållandena är av mycket stor vikt. En saklig, kontinuerlig växelverkan karaktäriserar umgänget mellan arbetsgivaren och fackföreningarnas representanter. Stadens personalsektioner har godkänt överenskommelsen om samarbete mellan arbetsgivaren och de anställda, som uppdaterades år 2014 och togs i bruk i början av år 2015. Överens- kommelsen grundar sig på samarbetslagen och beskriver mera detaljerat på vilket sätt samarbetet tillämpas i staden. Enligt överenskommelsen bör arbetsplatsmöten hållas minst 8 gånger per år. Syftet med arbetsplatsmötena är att skapa en fungerande arbetsgemenskap med öppen kommunikation och jämlik växelverkan, där alla arbetar för att uppnå arbetsplatsens målsättningar. Arbetsplatsmöten På en Webropol-förfrågan svarade 86 % av stadens personal att man på arbetsplatsen hade haft 8 eller fler arbetsplatsmöten per år. 5

126, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 126, kh 2.5.2016 3. En kunnig personal 3.1. Personalens kompetensutveckling Bestämmelserna om personal- och utbildningsplanen ändrades genom lagändringar 1.1.2014. Den gemensamma personal- och utbildningsplanen för 2015 godkändes i samarbetsorganen och den uppdateras årligen. Alla anställda har sina personliga fortbildningskort där de bokför sina interna och externa utbildningar. Förmännen sammanställer fortbildningarna vid årets slut. År 2015 återbetalades via TVR (arbetslöshetsförsäkringsfonden) en summa på 51 281 till social- och hälsovårdsverket och 21 940 till övriga staden. En förutsättning för att få 10 % av lönekostnaderna återbetalt är att utbildningen uppfyller kriterierna i lagen och att utbildningen baserar sig på en utbildningsplan. Under året ordnades 74 interna utbildningstillfällen med 2534 deltagare. Under året ordnades 30 läkarmeetingar där det i medeltal ca 30 läkare från nejden deltog. För unga och specialiserande läkare ordnades 31 tillfällen. Nytt för i år är att socialsektorn ordnar en gång i månaden en gemensam träff förr socialarbetare och familjearbetare där man samlas och diskuterar kring aktuella ämnen. Två gemensamma förmannautbildningar har ordnats för hela stadens förmän där den ena har berört säkerheten och den andra hade som tema att leda i förändring. Också ett jämställdhetsseminarium för alla stadens förmän ordnades. Ett rekordantal deltagare (205) från stadens olika sektorer deltog en eftermiddag i utbildning gällande droger. Ledande sömnforskare i Finland delgav sina forskningsresultat på ett lättförståeligt sätt med 96 deltagare från många sektorer. Ett lite annorlunda sätt att väcka diskussion och reflektion var teaterföreställningen Den där fjärde, som handlade om hur det är att vara människa och om en pappas berättelse, om vad som händer då någon i familjen får cancer. Inom utbildningsverket har man själv ordnat datautbildningar för lärarna. Inom både Osaava hanke på finskt håll och Kunnig projektet har lärarna deltagit i utbildning. En nedskärning i budgeten gällande anslag för fortbildning kan ha delvis påverkat utbildningarna. Både kostnaderna som också deltagandet i utbildningarna har minskat betydligt. Tabell 5 Antalet kursdagar/koulutuspäivien lukumäärä Externa Ulkoiset Interna Sisäiset Utbildningsdagar/ Koulutuspäiviä Medeltal/Keskiarvo dagar/deltagare päiviä/osallistuja Medeltal/Keskiarvo dagar/anställd päiviä/työntekijä Sochv/Soster 1744 1543 3287 2,87 1,99 Bildning/Sivistys 421 509 930 3,72 1,33 Tekniska/Tekninen 189 19 208 2,89 0,61 Övriga/Muut 67 26 93 2,38 0,76 3.2. Introduktion inom social- och hälsovårdsverket Social- och hälsovårdsverket gjorde hösten 2015 för fjärde gången en undersökning om hur introduktionen för nyanställda har fungerat i organisationen. Alla nyanställda och vikarier som under tiden januari augusti 2015 haft en tillfällig anställning, ombads svara på några frågor om hur introduktionen fungerade på den egna arbetsplatsen. Frågeformulären sändes till de anställdas e-postadresser. Tillfälligt anställda som saknade e-postadress uppmanades svara på enkäten via portalen. 243 svar erhölls (91 från hälso- och sjukvården, 126 äldreomsorgen, 20 socialomsorgen). Svaren bearbetades och analyserades på olika nivåer, och jämfördes med resultaten från ifjol. Under de fyra år som enkäten utförts upplever man att introduktionen förbättrats. Stämningen på arbetsenheterna utvärderades, även den har förbättrats genom åren. Lika många som ifjol svarade att de var beredda att gärna eller mycket gärna rekommendera sin arbetsenhet åt andra (73 %). 52 respondenter gav i fria kommentarer sina synpunkter på hur introduktionen har fungerat. 3.3. Rekrytering inom social- och hälsovårdsverket En aktiv rekrytering av vissa yrkesgrupper, såsom socialarbetare och läkare, har under det gångna året börjat visa resultat. Läkarsituationen inom primärhälsovården har varit bra under året. Ett aktivt arbete med mentorskap har gjort att hälsovårdscentralläkarna och läkarvikarierna trivs bättre i vår organisation. Rekryteringsgruppen för läkare har sammankommit 2 gånger under året och diskuterat nuläget och framtida behov. För tillfället har man inte haft samma akuta behov av att rekrytera läkare till primärhälsovården, men en psykiater till specialsjukvården har haft hög prioritet. Det har framkommit också i median hur det uppskattas 6

126, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 126, kh 2.5.2016 av de unga läkarna att ha tillgång till en mentor. Fortsättningsvis satsas det på synlighet genom att delta i olika evenemang såsom Kunta etsii lääkäriä i Tammerfors. Eftersom vi har sektorer där pensioneringar är att vänta inom kort är det viktigt att fortsätta med målmedvetet rekryteringsarbete och att vara synlig på olika tillställningar. En viktig rekryteringskanal, speciellt när man söker kortvariga vikarier, är vikariebanken. Vikariebankens tjänster erbjuds åt arbetspunkterna inom social- och hälsovårdsverket. I slutet av år 2014 grundades en arbetsgrupp, vars målsättning är att planera vikariepoolverksamhet. Vikariebanken koordinerar för tillfället flera tidsbestämda poolbefattningar. Vikariebanken har ordnat vikarier till 3858 arbetspunkter och 646 arbetsskift har man inte lyckats hitta någon vikarie. Om ingen vikarie hittats har arbetspunkterna själva ordnat vikarier genom byten av arbetsskift eller varit underbemannade under i frågavarande arbetsskift. I allt högre grad och särskilt sommartid har behovet av vikarier skötts genom interna personalförflyttningar. Vikariebankens rekryteringsprogram, där det finns möjligt att söka tjänster och befattningar på elektronisk väg har betydligt underlättat ansökningsprocessen. 4. Välbefinnandet i arbetet Välbefinnandet och hälsan i arbetet påverkas i hög grad av arbetsledningen, av samarbete och förtroende, av yrkeskunskap och kunnande mm. För att minska den skadliga belastningen kan det gälla att trygga personalresurserna, tydliggöra arbetsuppgifterna, planera och dimensionera arbetet, utveckla förmansarbetet och att trygga personalens möjligheter till inflytande. Här behandlas främst sådant som arbetarskydds- och TYHY-verksamheten kan stöda. Foto: Gun Österbacka 4.1. Tillsammans stöder vi arbetsförmågan För att minska långtidssjukskrivningar togs nya anvisningar för aktivt stöd i bruk 1.1.2014. Aktivt stöd är ett tillvägagångssätt med vars hjälp arbetsplatsen planmässigt förebygger och löser problem med arbetsförmågan. Anvisningarna gäller 1. Tidigt stöd, 2. Effektiverat stöd och 3. Stöd för återgång till arbetet. Under de två år som anvisningarna har varit i bruk har de främst använts först vid längre sjukskrivning, dvs. när behovet av effektiverat stöd redan varit ett faktum. Inom social- och hälsovårdsverket har t.ex. sjukfrånvaron för 55-59 åringar ökat med 49,6 % (1 934 kalenderdagar) från år 2014 till år 2015. Behovet av tidigt stöd är stort men budgeten utgör en begränsande faktor när det gäller t.ex. anställning av vikarier. Även behovet av tidigt stöd vid förändringar är uppenbar. Under året har även behovet av en fjärde punkt kommit fram, dvs. anvisningar för Varaktig och väsentlig nedsatt arbetsförmåga och avslutande av arbets-/ tjänsteförhållande. Tillägget torde godkännas under våren 2016. 4.2. TYHY-verksamheten TYHY-verksamheten har skett enligt den godkända TYHY-planen för 2015. Enligt utförd Webropol-förfrågan har 81 % av de anställda deltagit i någon form av TYHY-verksamhet i början av år 2015. Ett plock ur TYHY-verksamheten: 1. På grund av ökad sjukfrånvaro bland äldre anställda har ett TYHY-projekt, i samarbete med Työplus, ordnats för 58-åriga anställda. I projektet deltog hälften av alla 58-åringar. Målsättningen med projektet var att lära metoder till självhjälp, t.ex. övningar för rygg och nacke, avslappning, stresshantering mm. Vid slutet av året var medeltalet för alla muskeltester betydligt bättre än vid starten och de allra flesta av del- 7

126, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 126, kh 2.5.2016 tagarna skrev i feedbacken att projektet varit bra för dem. De som deltog i projektet hade under 2014 en medelsjukfrånvaro på 21,4 d/år, vilken steg till 23,4 d/år under 2015. För dem som inte deltog i projektet steg sjukfrånvaron betydligt mera. Företagshälsovården konstaterade att av deltagarna 2015 var det många som skulle ha haft mera nytta av projektet ifall de kunnat delta lite tidigare, innan problemen hunnit bli så stora. Ett motsvarande projekt ordnas under 2016, då med målgruppen 55-åringar. 2. Ett hälsofrämjande TYHY-projekt för avdelning 7 påbörjades hösten Foto: Solveig Sandvik-Nyberg 2014 och slutade våren 2015. På grund av alla ändringar som skett på avdelningen, redan i början av år 2015, är det svårt att dra några långtgående slutsatser av projektet. För de anställda som deltog ligger medelsjukfrånvaron på samma nivå som tidigare. 3. Under hösten påbörjades ett mera omfattande hälsostödande TYHY-projekt för anställda vid Hagalund, Hagaborg och avd. 9 i Nykarleby. Projektet pågår även 2016. Vid Hagalund berodde 67 % av sjukfrånvaron 2015 på problem i stöd- och rörelseorganen. 4. TYHY-kuponger för subventionering av motion har använts för 137 600. I medeltal har 12,2 kuponger/ anställd använts, 32 kuponger har delats ut. Sammanlagt har 34 400 motionstillfällen subventionerats med TYHY-kuponger. Mest kuponger har använts i simhallen, 7248 st. Dessutom har arbetstagare fyllda 58 år kunnat simma gratis; möjligheten har använts 2118 gånger. 5. De rekreationseftermiddagar som arbetsplatserna själva ordnat har subventionerats. En finskspråkig Välbefinnande i arbetet -kortutbildning har ordnats för 30 arbetarskyddspar och kuntoremontti-kurser för 74 anställda. Dessutom har Pröva på tillfällen ordnats mm. 6. TYHY-verksamhetens betydelse är svår att direkt beräkna i euro, men redan de anställda som själva berättat att de på grund av olika TYHY-åtgärder börjat motionera regelbundet, slutat röka, gått ner i vikt, haft lindrigare besvär i stöd- och rörelseorgan, fått bättre stresstålighet än tidigare mm. bidrar till slutsatsen att verksamheten är lönsam. 4.3. Företagshälsovården 2015 Företagshälsovårdens tre viktigaste mål för verksamhetsperioden har varit: 1. Arbetsplatsutredningar 2. Hälsoundersökningar och 3. Tidigt stödjande av arbetsförmågan. Staden Jakobstad köper även sjukvårdstjänster på allmänläkarnivå. En arbetsgivare får ersättning för företagshälsovårdskostnader, för den räkenskapsperiod som avslutas vid utgången av 2016, endast om det har utförts en grundläggande utredning på arbetsplatsen med tanke på företagshälsovården. Företagshälsovårdens utredning innehåller en bedömning av hur arbetet inverkar på arbetstagarnas hälsa och arbetsförmåga. I rapporten antecknas också åtgärdsförslag för utveckling av arbetsförhållandena. Av nämnda orsak har företagshälsovården under 2015 använt ett större antal timmar till arbetsplatsutredningarna, vilket också krävs under 2016, för att alla arbetsplatser skall få sina arbetsplatsutredningar. Se tabell 22. Under 2015 har också behovet av/användningen av företagspsykologtjänster ökat. Den procentuella andelen sjukskrivningar på grund av psykisk ohälsa (stress, utbrändhet, konflikter mm) har ökat. Ökningen gäller främst social- och hälsovårdssektorn. För 2015 är kostnadernas maximibelopp, som FPA ersätter, 418,90 /anställd. Tabell 6 Kostnader(euro) 2011 2012 2013 2014 2015 Kostnader Kustannukset 669 800 686 487 897 686 993 335 1009 272 FPA-ersättning Kela-korvaus 349 054 362 598 473 934 516 000* 530 000* Nettokostnad Nettokustannukset. 320 676 323 889 423 752 477335* 479 272* Nettokostnad/anställd** Nettokust./työnt.** 108 116 151 166 * 183 * * Uppskattade kostnader ** Antal anställda som omfattas av arbetshälsovården 8

126, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 126, kh 2.5.2016 4.4. Hälsorelaterad frånvaro Trots att målsättningarna är att minska sjukfrånvaron betydligt har det här inte lyckats. Antalet sjukfrånvarodagar/anställd ligger på samma nivå som 2014. Men en märkbar ändring har ändå skett. Sjukfrånvaron bland 55-59 åriga anställda inom social- och hälsovården har ökat med 49,6 %. Samtidigt har frånvaron på grund av psykisk ohälsa, inom social- och hälsovården, ökat med 46,2 %. I arbetarskyddets Valmeri-kartläggningar syns tydligt att den psykosociala belastningen ökat på en del arbetsplatser och att en del anställda upplever att de arbetar på gränsen av sin prestationsförmåga. Inom övriga förvaltningsenheter är skillnaderna mellan tidigare år inte alls lika stora. För alla arbetsplatser, alla förvaltningsenheter, har frånvaro på grund av psykisk ohälsa ökat från 19 % till 23,3 %. Frånvaro på grund av problem i stöd och rörelseorgan har ökat från 32,8 % till 34,4 %. Det här gäller för sjukfrånvaro > 3 dagar. Tabell 7 Antal sjukfrånvarodagar (kalenderdagar/anställd, olycksfall ingår) Sairauspoissaolopäivät (kalenteripäiviä/työntekijä, tapaturmat mukaan luettuna) 2012 2015 Medelsjuk frånvaro Sairauspoissaolojen keskiarvo Kalenderdagar Kalenteripäivien lukumäärä Medelsjuk frånvaro Sairauspoissaolojen keskiarvo Kalenderdagar Kalenteripäivien lukumäärä Medelsjuk frånvaro Sairauspoissaolojen keskiarvo Kalenderdagar Kalenteripäivien lukumäärä Medelsjuk frånvaro Sairauspoissaolojen keskiarvo Kalenderdagar Kalenteripäivien lukumäärä 2012 2013 2014 2015 Social- & hälsov./ Sosiaali ja terveys 16,6 28 877 15,8 26 378 15,8 26 010 16,1 26 586 Hälso- o sjukvård Terveys- sairaanh 13,3 10 903 13,8 10 544 13,4 9 948 14,1 10 269 Äldreomsorg/ Vanhushuolto 20,2 15 255 18,4 13 624 18,7 13 923 18,7 14 348 Socialomsorg/ Sosiaalihuolto 19,2 2 547 14,6 1 962 13,3 1 788 13,2 1 663 Bildningstjänster/ Sivistys 13,8 9 768 12 8 782 13 9 171 13,6 9 511 Tekniska / Tekninen 20,6 7 042 19,9 7 717 21,3 7 656 20,1 6 641 Övriga/ Muut* 10,5 1 892 11 1 996 13,7 2 334 8,9 1 187 Hela personalen/ Koko henkilöstö 16,1 47 798 15,1 44 873 15,7 45 170 15,6 43 925 *Affärsverken, koncernförvaltningen, byggnadstillsynen, avfallsnämnden Av sjukfrånvarodagarna är 3 000 dagar oavlönade och 8304 dagar sådana, för vilka 2/3 lön betalats. Tabell 8 Tabell 9 Frånvarons indelning i kortare och längre frånvaro 2014-2015 Sairauspoissaolojen jakauma lyhyisiin ja pitkiin poissaoloihin 2014-2015 På grund av att FPA och arbetsmarknadsverket ändrat sina rekommendationer presenteras sjukfrånvaroin- 9

126, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 126, kh 2.5.2016 delningen i kortare och längre frånvaro endast för år 2014 och 2015. Tidigare har indelningsintervallet varit ett annat. Antalet invalidpensioner var å andra sidan färre än under 2014. Jämförelse: 2014 var staden Jakobstads förtida pensionsavgift 0,5 % av lönesumman, jämförelsekommunernas procentuella andel var 0,9 %. Staden Jakobstad förtidsavgift var alltså 374 661 mindre än för jämförelsekommunerna i medeltal. (Källa: Keva, Kaari-laskuri 2014) Trots att antalet invalidpensioner sjunkit mellan 2014 och 2015 har den förtida avgiften stigit, beroende på att pensioneringarna 2014 påverkar avgiften i 3 år. Se tabellerna 24-26. 4.5. Arbetarskyddet 2015 Identifiering och förebyggande av faror och skadlig belastning samt bedömning av risker ligger till grund för arbetarskyddsverksamheten. Ett nytt verksamhetsprogram Arbetarskyddet en del av allas arbete och yrkeskunskap 2015-2018 har godkänts och tagits i bruk. Under de senaste åren har myndigheternas krav på bedömning av den psykosociala belastningen ökat. Behovet av det här syns även i vår sjukfrånvarostatistik, frånvaro på grund av psykisk ohälsa ökar. Bland annat för att bemöta kravet på bedömning av den psykosociala belastningen tog vi under 2014 på försök i bruk arbetarskyddsförvaltningens Valmeri-förfrågning, utökad med öppna frågor för konkreta förslag till förbättringar. Under år 2014 svarade 650 anställda på förfrågningen. Den här metoden visade sig bra och användbar, varför vi under 2015 fortsatt använda den. Under 2015 har förfrågningen utförts på 26 nya arbetsplatser, sammanlagt har 539 anställda svarat. Tabell 10 Valmeri-undersökningens resultat 10

126, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 126, kh 2.5.2016 Skillnaderna mellan arbetsplatser är stora. Fastän den procentuella andelen anställda med dålig arbetsmiljö är liten, verkar problemen på vissa arbetsplatser vara verkligen stora. När det gäller den fysiska arbetsmiljön (5 frågor) förekommer problem med inomhusluften rätt ofta, inom alla förvaltningsenheter. Ca 10 % av de anställda upplever att inomhusluften absolut borde förbättras (bedömningssiffra 1) och 20 % har bedömt inomhusluften med siffran 2 på skala 1-5. Det kan då gälla temperatur, drag, ventilation eller inomhusluftens kvalitet, t.ex. orenheter i luften. När det gäller belastningen i stöd- och rörelseorgan (4 frågor) är det främst obekväma arbetsställningar som lyfts fram. Det gäller t.ex. trånga utrymmen, främst på avdelningar och inom hemvården (Valmeri 2014), och andra situationer där klinterna behöver hjälp vid förflyttning. Tunga lyft lyfts fram, speciellt inom äldreomsorgen och inom tekniska sektorn. Ergonomin är en utmaning på många arbetsplatser. Vid bedömningen av den psykosociala belastningen (9 frågor) är det främst bristen på tid och ständiga, störande avbrott som lyfts fram. 5 % av de anställda upplever att de arbetar på gränsen av sin prestationsförmåga, svarsalternativ 1, och 14 % har svarat med en 2:a. Det är speciellt på hälsovårdsmottagningarna, också skolhälsovården, och på en del avdelningar som de anställda upplevt att de varit tvungna att arbeta på gränsen av sin prestationsförmåga. Arbetsplatsernas helhetssvar och de anställdas konkreta förslag till förbättringar är, tillsammans med företagshälsovårdens arbetsplatsutredningar, bra underlag när arbetsplatserna skall göra sina riskkartläggningar (förmännens ansvar) och åtgärdsplaner på basen av dem. Redan vid tillfället där arbetsplatsens resultat getts och diskuterats har många förslag kommit fram. Många av förslagen har senare också förverkligats. Inomhusluftgruppen har under 2015 hållit 6 protokollförda möten och behandlat ett 40 tal klagomål, där personalen upplever att det finns problem med inomhusluften. Flera av klagomålen har föranlett mera omfattande konditionsgranskningar av hela fastigheter, för att utreda problemen. Arbetsolycksfall och hot om våld Utvecklingen av antalet arbetsolycksfall under perioden 2011 till 2015 har gått i rätt riktning. Antalet ersättningsdagar har minskat, fastän antalet olycksfall ligger på ungefär samma nivå. Olycksfallsfrekvensen för staden Jakobstad är lägre än för jämförbara kommuner. Se tabell 27. Den förebyggande verksamheten fortsätter. Minskningen av färdolycksfall beror till stor del på vinterns väderlek, men även sandningen på arbetsplatsernas utomhusområden påverkar. Däremot har antalet anmälningar som gäller hot om våld ökat. Anmälningarna angående hot om våld har under 2015 till största delen kommit från social- och hälsovårdssektorn. Det finns ett mörkertal beträffande antalet anmälningar. Därför togs ett nytt system, Haipro, för anmälning av arbetsolycksfall, Nära ögat situationer och Hot om våld i bruk inom SOCHV från 1.1.2016. Det större antalet anmälningar kan till en del bero på ökad information om vikten av att anmäla hotfulla situationer. Nya anvisningar för att förebygga våld och hot om våld har godkänts i slutet av år 2015. Tabell 11 Tabell 12 11

126, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 126, kh 2.5.2016 4.6. Personalens välbefinnande inom social- och hälsovårdsverket Social- och hälsovårdsverkets personal var med i Tabell 13 en välmåendeundersökning år 2015. Undersökningsresultaten visade att belastningen i arbetet har förblivit på samma nivå som under föregående år. Social- och hälsovårdsverkets personal har fortsättningsvis flera skyddande faktorer, som har en positiv inverkan på arbetshälsan och välbefinnandet. De anställda upplever att de har kontroll över sitt arbete. Personalen upplever att arbetet är relativt givande och den allmänna tillfredsställelsen i arbetet är mycket god på alla resultatområden. Det sociala kapitalet är i hela organisationen fortfarande större än genomsnittet för de organisationer som besvarat enkäten. Personalen upplever att de behandlas rättvist av förmännen. Tillfredsställelsen med rättvisan i beslutsfattandet inom organisationen har sjunkit, på samma sätt som i övriga organisationer. Rättvisan i beslutsfattandet är i vår organisation fortsättningsvis lite bättre än genomsnittet för de organisationer som deltagit i undersökningen. Förändringarna inom social- och hälsovårdsverket upplevs fortfarande som stora. Av de anställda upplever 36,4 % att de inte har möjlighet att påverka förändringar i arbetet. Personalens möjligheter att påverka förändringar har minskat i alla organisationer som besvarat enkäten. En fungerande arbetsgemenskap spelar också en viktig roll när ändringar ska genomföras. Arbetsgemenskapen, samarbetet och vi-andan fungerar som helhet bra på de olika resultatområdena inom social- och hälsovårdsverket. Resultaten visar att i de enheter där man har satsat särskilt på att utveckla det egna arbetet, har också resultaten för välbefinnandet i arbetet förbättrats. Stora förändringar, som personalen kände till, syns å andra sidan tydligt i resultaten för välbefinnandet i arbetet, t.ex. nedläggningen av en avdelning. Av de anställda hade 51 % deltagit i utvecklingssamtal, enskilt eller i grupp. Av dem som besvarat enkäten inom resultatområdet socialomsorg hade 68,5 % deltagit i utvecklingssamtal och inom resultatområdet hälso- och sjukvård 62,1 %. Inom resultatområdet äldreomsorg var motsvarande andel 32,8 % (45,3 % år 2014). Utvecklingssamtalen hade upplevts som nyttiga. Av dem som svarat på enkäten ville 53,4 % fortsätta med sitt eget arbete (55,5 % år 2014). Ca 80 % av de anställda ansåg att de kunde rekommendera sin arbetsgivare. För socialomsorgen var motsvarande siffra 83 %, för äldreomsorgen 84 % och för hälso- och sjukvården 74 %. Monica Backlund 12

126, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 126, kh 2.5.2016 5. Personalkostnader och personalinvesteringar Inom den arbetsintensiva kommunsektorn utgör arbetskraftskostnaderna och investeringarna i personalens arbetshälsa och kompetensutveckling en stor del av kommunens ekonomi. Uppföljningen av strukturen och utvecklingen av arbetskraftskostnaderna år på så sätt centrala också inom personalrapporteringen. Personalkostnaderna inklusive arbetsgivarkostnader har minskat c. 3,4 miljoner euro jämfört med föregående år. Med beaktande av bolagiseringen av Jakobstads Hamn och Energiverket, ligger lönesumman ungefär på samma nivå som året före. Nettokostnaden för företagshälsovården samt övriga kostnader för personalinvesteringar avviker inte nämnvärt från föregående års motsvarande kostnader. Tabell 14 Arbetskraftskostnader och personalinvesteringar Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Euro(a) 1. Löner totalt/palkat yhteensä brutto 85 348 280 - Lön under semestern/vuosiloma-ajan palkat 13 054 373 - Lön under hälsorelaterad frånvaro/ Terveysperusteisten poissaolojen palkat 2 870 392 - Familjeledigheter, lön / Perhevapaa palkat 504 328 - Lön under tiden för andra, avtalsenliga ledigheter/ Muut lakisääteisten/sopimusperusteisten poissaolojen palkat 101 704 (Sparledighet/Säästövapaa, ej soc.kostn, ei sos.kuluja) 110 988 2. Pensions- och andra sociala avgifter/eläke- ja muut sosiaalikustannukset 24 756 597 3. Personalinvesteringar / Henkilöstöinvestoinnit - Företagshälsovård/Työterveyshuolto netto 479 272 - TYHY-verksamhet/-toiminta 271 103 - Utbildning och annan utveckl./koulutus ja muu kehittäminen 456 259 - Arbetsplatsbespisning/Työpaikkaruokailu 119 140 6. Jämställdhet Jämställdhet mellan könen är ett mål som staden Jakobstad, i enlighet med sitt personalpolitiska jämställdhetsprogram 2013-2016, förbinder sig att främja i all sin verksamhet. Diskriminering på grund av kön, godkänns inte, målet är en arbetsplats fri från alla former av diskriminering. Tabell 15 Löneskillnaden mellan kvinnor och män ökade med 0,8 % från år 2014 till 2015. Den procentuella andelen män minskade med 1,9 % mellan 2014 och 2015, till stor del beroende på att energiverket bolagiserats. Mera uppgifter om jämställdheten framgår av tabellerna 32-33 13

126, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 126, kh 2.5.2016 1. Johdanto Kunnallisen työnantajan tulee tuntea organisaationsa henkilöstörakenne ja henkilöstön työpanos, osaaminen, työterveys ja kehittymistarpeet, jotta myös jatkossa voidaan tarjota hyvää kunnallista palvelua, voimavarojen supistuessa. Henkilöstövoimavarojen arviointi on yksi hyvän henkilöstöjohtamisen rakennuskivistä. Kuntalaiset odottavat saavansa palvelua, joka on laadullisesti ja määrällisesti korkeatasoista, ja työntekijät odottavat hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Kuntatoimialaa leimaa työvoimaintensiivisyys ja palvelun tarjoaa osaava, taitava ja koulutettu henkilöstö. Kaupunkimme työntekijöiden sairauspoissaolo on jokseenkin viime vuosien tasolla. Seurannan rutiinit ovat muuttuneet mm. pitemmän sairauspoissaolon osalta. Jos sairauspoissaolo on jatkunut 30 päivää, työnantajaosapuolen on otettava yhteyttä työterveyshuoltoon ja keskusteltava tilanteesta. Erityisen huolestuttavaa on, että poissaolo mielenterveydellisistä syistä on kasvussa. Pietarsaari seuraa tässä muun maan suuntausta. Elämme muutosten aikaa. Kaupungin satama on hiljattain yhtiöitetty, energialaitos myyty, synnytysosasto lakkautettu ja osasto 7 lopetettu. Yhteistoimintaneuvottelut ovat käynnissä ja tuntuvia talousarvion kiristyksiä ennustetaan. Kaupungin teknisen toimialan tukitoimintojen mahdollisesta yhtiöittämisestä keskustellaan ja päättymättömiltä vaikuttavat keskustelut koko maan kattavasta tulevaisuuden sote-uudistuksesta jatkuvat. On tiedossa ja ymmärrettävää, että työpaikan muutokset huolestuttavat asianomaisia työntekijöitä. Tämän huolen lieventämiseksi kaikkien osapuolten on jatkuvasti tiedotettava hyvin avoimesti asioiden kulusta henkilöille, joita muutokset koskettavat. Joitakin vuosia sitten laadittiin yhdessä henkilöstön edustajien kanssa kaupungin henkilöstöstrategia, joka on edelleen voimassa ja hyvin ajankohtainen. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt strategian. Työnantajaosapuolen ja työntekijäosapuolen keskustelujen on perustuttava seuraaviin seikkoihin: Osallisuus henkilöstöllä on vaikutusvaltaa ja se voi vaikuttaa sekä suuriin että pieniin muutoksiin, Luottamus osapuolet kommunikoivat tavalla, joka synnyttää luottamusta, Kunnioittava kohtelu osapuolet kommunikoivat asiallisesti ja kohteliaasti, Oikeudenmukaisuus kaikkia kohdellaan sovittujen periaatteiden mukaisesti. Näitä kriteereitä soveltaen luodaan turvallisuutta ja luottamusta työsuhteessa ja työyhteisössä. Turvallisuutta ja vapautta kokevan ihmisen saadessa vastuuta vapautuu voimavaroja, joita ei muuten ole saatavilla. Rune Wiik henkilöstöjohtaja Maria Kivilompolo 14

126, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 126, kh 2.5.2016 2. Henkilöstövoimavarat Kaupungin henkilöstön tehtävänä on pyrkiä edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan (kuntalaki 1 ). Kaupungin talouden sopeuttamistarpeesta johtuen kaupunginvaltuusto asetti tavoitteeksi, että henkilöstöä vähennetään edelleen vuoden 2015 aikana ainakin 30 henkilötyövuodella luonnollista poistumaa hyödyntäen. Tavoitteeseen päästiin. Konkreettisin muutos tapahtui, kun Pietarsaaren sataman ja Pietarsaaren Energialaitoksen henkilöstö yhteensä n. 62 henkilöä siirtyvät yhtiöittämisvelvoitteen seurauksena pois kaupungin palveluksesta. 2.1. Henkilöstön määrä ja rakenne Kaupungin työntekijöiden määrä oli vuodenvaihteessa 2015/2016 yhteensä 2811 henkilöä. Työntekijöiden määrä väheni 71 henkilöllä vuodesta 2014. Ks. tarkemmin alla oleva taulukko. Taulukko 1 Antal anställda, lägesrapport 31.12.2015, deltid och heltid Työntekijämäärä, tilanneraportti 31.12.2015, osa-aika ja kokopäivä Förändring/ Muutos % av arbetstid, työaika %:ssa 10-49 % 50-99 % 100 % Tot./Yht. 2014-2015 SOCIAL & HÄLSOV. / SOSIAALI & TERVEYS 26 840 784 1650 1 BILDNINGSTJÄNSTER / SIVISTYS 99 142 456 697-7 TEKNISKA TJÄNSTER / TEKNIIKKA 7 75 259 341-18 ÖVRIGA / MUUT 1 11 111 123-47 TOTALT / YHTEENSÄ 133 1068 1610 2811-71 Kaupungin työntekijöistä miesten osuus oli 372 (13,2 %) ja naisia oli 2439 (86,8 %) 31.12.2015. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oli 2043 (72,8 %) henkilöä ja määräaikaisessa työsuhteessa 768 (27,2 %) henkilöä.. Taulukko 2 Sosiaali- ja terveysvirastossa oli yhteensä 1650 työntekijää 31.12.2015. Terveydenhuollon tulosalueella oli 730, vanhushuollon tulosalueella työntekijöitä oli 766, sosiaalihuollon tulosalueella 126, ympäristöterveydenhuollossa 14 ja hallinnossa 11. Työntekijöistä 5,4 % oli miehiä ja 94,6 % naisia. Vuodenvaihteessa 1197 henkilöä eli 72,5 % oli palkattu toistaiseksi. Määräaikaisten työntekijöiden määrä oli 453. Pirjo Salonen 15

126, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 126, kh 2.5.2016 2.2. Henkilötyövuodet Henkilötyövuosien määrä on laskenut edellisvuoteen verrattuna kaikilla kaupungin toimialoilla. Väheneminen on yhteensä 96 henkilötyövuotta, jakautuneina alla olevan taulukon mukaisesti. Taulukko 3 Antal årsverken sektorvis under åren 2011-2015 Henkilötyövuodet toimialoittain 2011-2015 Förändring/ Muutos 2006 2011 2012 2013 2014 2015 2014-2015 Social & hälsov. / Sosiaali & terveys 209 1387 1366 1318 1309 1292-17 tot./yht.varav /josta Hälso- och sjukvården/terveydenhuolto 703 671 638 613 595-18 Äldreomsorg/Vanhushuolto 556 567 550 562 563 1 Socialomsorg/Sosiaalihuolto 99 101 102 110 108-2 Övriga / Muut 29 27 28 24 26 2 Billdningstjänster / Sivistys 522 588 571 560 552 546-6 Tekniska tjänster / Tekniikka 202 325 324 354 339 314-25 Övriga / Muut 198 170 176 169 165 117-48 Årsverken totalt, Henk.työv. yhteensä 922 2470 2437 2401 2365 2269-96 sysselsättningsanställda ingår inte, työllistämisvaroin palkattuja ei sisälly 2.3. Kokoaika osa-aika Osa-aikaisten työntekijöiden määrä oli vuodenvaihteessa 2015/2016 koko kaupungissa 1201 henkilöä, eli 42,7 % henkilöstöstä. Suurin määrä osa-aikaisia työntekijöitä oli sosiaali- ja terveysvirastossa, yhteensä 866 osa-aikaista työntekijää, joiden työssäoloprosentti vaihteli. Näin ollen 52,5 % työskenteli osa-aikaisesti. Osa-aikaisten osuus on pysynyt vuoden 2014 tasolla. 2.4. Henkilöstön ikärakenne Koko kaupungin henkilöstön keski-ikä oli 46,2 vuotta. 60 vuotta täyttäneiden määrä oli koko kaupungissa 330. Sosiaali- ja terveysviraston henkilökunnan keski-ikä on 45,9 vuotta (45 vuotta 2014). Vanhushuollon tulosalueella keski-ikä oli 43,8 vuotta kun taas terveydenhuollon tulosalueella 47,6 vuotta. Taulukko 4 Pietarsaaren kaupungin työntekijöiden keski-ikä 2011-2015 2011 2012 2013 2014 2015 45,9 45,7 46,2 45,9 46,2 2.5. Luottamus ja yhteistyö Pietarsaaren kaupungin työnantajakulttuuriin kuuluu käydä keskusteluja asianomaisen henkilöstön tai ammattiyhdistysosastojen edustajien kanssa henkilöstöä koskevissa asioissa. Henkilöstön osallisuus omaa työtä tai työolosuhteita koskevissa asioissa on hyvin tärkeää. Asiallinen, jatkuva vuorovaikutus luonnehtii työantajan ja ammattiyhdistyksen edustajien kanssakäymistä. Kaupungin henkilöstöjaostot ovat hyväksyneet vuonna 2014 päivitetyn työantajan ja työntekijöiden välisen yhteistoimintamenettelysopimuksen, joka otettiin käyttöön vuoden 2015 alussa. Sopimus perustuu yhteistoimintalakiin ja kuvailee yksityiskohtaisemmin yhteistoiminnan soveltamista kaupungissa. Yhteistoimintasopimuksen mukaan työpaikkakokouksia on pidettävä vähintään 8 kertaa vuodessa. Työpaikkakokousten tavoitteena on luoda toimiva työyhteisö, jossa on avoin viestintä ja tasapuolinen vuorovaikutus, ja jossa kaikki työskentelevät yhdessä työpaikan tavoitteiden saavuttamiseksi. Työpaikkakokoukset Webropol-kyselyn mukaan 86 % kaupungin henkilöstöstä vastasi, että työpaikalla on pidetty 8 tai useampi työpaikkakokousta vuodessa. 16

126, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 126, kh 2.5.2016 3. Osaava henkilöstö 3.1. Henkilöstön osaamisen kehittäminen Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa koskevat säännökset muuttuivat lainmuutosten myötä 1.1.2014. Vuoden 2015 yhteinen henkilöstö- ja koulutussuunnitelma hyväksyttiin yhteistoimintaelimissä ja sitä päivitetään vuosittain. Kaikilla työntekijöillä on henkilökohtaiset täydennyskoulutuskorttinsa, joihin he kirjaavat suorittamansa sisäiset ja ulkoiset koulutukset. Esimies laatii täydennyskoulutuksista koosteen vuoden lopussa. Vuonna 2015 Työttömyysvakuutusrahasto palautti sosiaali- ja terveysvirastolle 51.281 ja muulle kaupungille 21.940. Koulutuksen tulee täyttää lain vaatimukset ja perustua koulutussuunnitelmaan, jotta palkkakustannuksista palautetaan 10 %. Vuoden aikana järjestettiin 74 sisäistä koulutustilaisuutta, joissa oli 2534 osanottajaa. Vuoden aikana järjestettiin 30 lääkärimeetingiä, joihin osallistui keskimäärin 30 lääkäriä seudulta. Nuorille ja erikoistuville lääkäreille järjestettiin 31 tilaisuutta. Tänä vuonna uutta on se, että sosiaalitoimi järjestää kerran kuukaudessa sosiaalityöntekijöiden ja perhetyöntekijöiden yhteisen tapaamisen, johon kokoonnutaan keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. Koko kaupungin esimiehille on järjestetty kaksi esimieskoulutusta, joista toinen koski turvallisuutta ja toinen muutosjohtamista. Lisäksi kaikille kaupungin esimiehille järjestettiin tasa-arvoseminaari. Huumeita koskevaan koulutusiltapäivään osallistui ennätysmäärä (205) työntekijöitä kaupungin kaikilta toimialoilta. Suomen johtava unitutkija kertoi tutkimustuloksistaan helppotajuisesti, ja tilaisuudessa oli 96 osanottajaa useilta toimialoilta. Hieman erilainen tapa herättää keskustelua ja pohdintoja oli teatteriesitys Den där fjärde, jonka aiheena oli ihmisyys sekä isän kertomus siitä, mitä tapahtuu, kun joku perheestä sairastuu syöpään. Koulutusvirasto on järjestänyt itse tietotekniikkakoulutusta opettajille. Opettajat ovat osallistuneet koulutukseen Osaava-hankkeessa ja ruotsinkielisellä taholla Kunnig-hankkeessa. Täydennyskoulutusmäärärahojen leikkaaminen talousarviossa on saattanut osittain vaikuttaa koulutuksiin. Sekä kustannukset että koulutuksiin osallistuminen ovat vähentyneet huomattavasti. Taulukko 5 Antalet kursdagar/koulutuspäivien lukumäärä Externa Ulkoiset Interna Sisäiset Utbildningsdagar/ Koulutuspäiviä Medeltal/Keskiarvo dagar/deltagare päiviä/osallistuja Medeltal/Keskiarvo dagar/anställd päiviä/työntekijä Sochv/Soster 1744 1543 3287 2,87 1,99 Bildning/Sivistys 421 509 930 3,72 1,33 Tekniska/Tekninen 189 19 208 2,89 0,61 Övriga/Muut 67 26 93 2,38 0,76 3.2. Perehdytys sosiaali- ja terveysvirastossa Sosiaali- ja terveysvirasto teki syksyllä 2015 neljättä kertaa tutkimuksen siitä, miten uusien työntekijöiden perehdyttäminen on toiminut organisaatiossa. Kaikkia uusia työntekijöitä ja tammi-elokuussa 2015 tilapäisessä työsuhteessa olleita sijaisia pyydettiin vastaamaan muutamiin kysymyksiin, jotka koskivat perehdytyksen toimivuutta omalla työpaikalla. Kyselylomakkeet lähetettiin työntekijöiden sähköpostiosoitteisiin. Tilapäisiä työntekijöitä, joilla ei ollut sähköpostiosoitetta, kehotettiin vastaamaan kyselyyn portaalin kautta. Vastauksia saatiin 243 (91 terveydenhuollosta, 126 vanhushuollosta ja 20 sosiaalihuollosta). Vastauksia käsiteltiin ja analysoitiin eri tasoilla ja verrattiin edellisvuoden tuloksiin. Perehdytyksen koetaan parantuneen niiden neljän vuoden aikana, joina kysely on tehty. Kyselyssä arvioitiin työyksikköjen ilmapiiriä, ja myös se on parantunut vuosien aikana. Vastanneista yhtä moni kuin viime vuonna vastasivat olevansa valmis suosittelemaan työyksikköään muille mielellään tai erittäin mielellään (73 %). 52 vastaajaa esitti vapaamuotoisissa kommenteissa mielipiteitään perehdytyksen toimivuudesta. 3.3. Sosiaali- ja terveysviraston rekrytointi Eräiden ammattiryhmien, kuten sosiaalityöntekijöiden ja lääkärien, aktiivinen rekrytointi on alkanut tuottaa tulosta kuluneen vuoden aikana. Perusterveydenhuollon lääkäritilanne on ollut vuoden aikana hyvä. Aktiivinen mentorointityö on johtanut siihen, että terveyskeskuslääkärien ja lääkärisijaisten viihtyvyys on parantunut organisaatiossamme. Lääkärien rekrytointiryhmä on kokoontunut vuoden aikana kaksi kertaa keskustelemaan nykytilanteesta ja tulevista tarpeista. Perusterveydenhuollon lääkäreiden rekrytoinnille ei ole ollut yhtä kiireellistä tarvetta kuin aikaisemmin, mutta tärkeällä sijalla on ollut psykiatrin palkkaaminen erikoissai- 17

126, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 126, kh 2.5.2016 raanhoitoon. Myös mediassa on tullut esille, että nuoret lääkärit arvostavat mentorointia. Näkyvyyteen panostetaan edelleenkin osallistumalla eri tapahtumiin, kuten Tampereella järjestettävään Kunta etsii lääkäriä -tapahtumaan. Koska eräiltä toimialoilta on jäämässä työntekijöitä eläkkeelle lähitulevaisuudessa, on tärkeää jatkaa määrätietoista rekrytointityötä ja näkyä eri tilaisuuksissa. Sijaispankki on tärkeä rekrytointikanava etenkin lyhytaikaisia sijaisia haettaessa. Sijaispankin palveluja tarjotaan sosiaali- ja terveysviraston työpisteille. Vuoden 2014 lopussa perustettiin työryhmä, jonka tavoitteena on suunnitella sijaispoolitoimintaa. Tällä hetkellä sijaispankki koordinoi useita määräaikaisia poolitoimia. Sijaispankki on järjestänyt sijaisia 3858 toimipisteeseen, ja 646 työvuoroon ei ole onnistuttu löytämään sijaista. Niissä tapauksissa toimipisteet ovat järjestäneet sijaisuuden itse vaihtamalla työvuoroja tai olleet alimiehitettynä kyseisen työvuoron ajan. Sijaistarve on täytetty yhä suuremmassa määrin sisäisten henkilöstösiirtojen avulla etenkin kesäaikaan. Hakuprosessia on helpottanut merkittävästi sijaispankin rekrytointiohjelma, jonka avulla on mahdollista hakea virkoja ja toimia sähköisesti. 4. Työhyvinvointi Työhyvinvointiin ja työterveyteen vaikuttavat suuressa määrin mm. työnjohto, yhteistyö ja luottamus, ammattitaito ja osaaminen. Haitallisen kuormituksen vähentämiseksi on turvattava henkilöstövoimavarat, selkeyttää työtehtäviä, suunnitella ja mitoittaa työtä, kehittää esimiestyötä ja turvata henkilöstön vaikutusmahdollisuudet. Tässä käsitellään ensisijaisesti asioita, joita työsuojelutoiminta ja TYHY-toiminta voivat tukea. 4.1. Tuetaan työkykyä yhdessä Uudet aktiivisen tuen ohjeet pitkäaikaisten sairauslomien vähentämiseksi otettiin käyttöön 1.1.2014. Aktiivinen tuki on menettelytapa, jonka avulla työpaikka ehkäisee ja ratkaisee työssä selviytymiseen liittyviä ongelmia suunnitelmallisesti. Ohjeet koskevat 1. Varhaista tukea, 2. Tehostettua tukea ja 3. Työhönpaluun tukea. Ohjeet ovat olleet käytössä kahden vuoden ajan ja niitä on käytetty yleisimmin vasta pitkän sairausloman yhteydessä, eli tehostetun tuen tarpeen jo ollessa tosiasia. Sosiaali- ja terveysvirastossa esim. 55 59-vuotiaiden sairauspoissaolo on lisääntynyt 49,6 % (1 934 kalenteripäivää) vuodesta 2014 vuoteen 2015. Varhaisen tuen tarve on suuri, mutta talousarvio toimii rajoittavana tekijänä esim. sijaisten palkkaamisessa. Varhaisen tuen tarve muutosten yhteydessä on myös ilmeinen. Solveig Sandvik-Nyberg Vuoden aikana on ilmennyt tarvetta myös neljännestä kohdasta, joka on Työkyvyn pysyvä ja olennainen aleneminen ja työ-/virkasuhteen päättäminen. Lisäys hyväksyttäneen keväällä 2016. 4.2. TYHY-toiminta TYHY-toimintaa on toteutettu vuoden 2015 TYHY-suunnitelman mukaan. Tehdyn Webropol-kyselyn mukaan 81 % työntekijöistä on osallistunut jonkinmuotoiseen TYHY-toimintaan vuoden 2015 alussa. Poiminta TYHY-toiminnasta: 1. Vanhempien työntekijöiden lisääntyneen sairauspoissaolon vuoksi on 58-vuotiaille työntekijöille järjestetty TYHY-hanke yhteistyössä Työplussan kanssa. Puolet kaikista 58-vuotiaista osallistui hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena oli opettaa itsehoidon menetelmiä, esim. selkä- ja niskaharjoituksia, rentoutusta, stressinhallintaa. Vuoden lopulla kaikkien lihastestien keskiarvo oli huomattavasti parempi kuin aloitettaessa, ja valtaosa osallistujista kirjoitti palautteessa, että hanke oli ollut heidän mielestään hyvä. Hankkeeseen osallistujien vuoden 2014 sairauspoissaolojen keskiarvo oli 21,4 päivää/vuosi, joka nousi 23,4 18

126, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 126, kh 2.5.2016 päivään/vuosi vuonna 2015. Henkilöillä, jotka eivät osallistuneet hankkeeseen, sairauspoissaolo nousi huomattavasti enemmän. Työterveyshuolto totesi, että vuonna 2015 moni olisi hyötynyt hankkeesta enemmän, mikäli olisi voinut osallistua siihen hiukan aikaisemmin, ennen kuin ongelmat olisivat kasvaneet niin suuriksi. Vastaava hanke järjestetään vuonna 2016, kohderyhmänä ovat tuolloin 55-vuotiaat. 2. Osastolla 7 aloitettiin terveyttä edistävä TYHY-hanke syksyllä 2014 ja hanke päättyi keväällä 2015. Osastolla on tapahtunut paljon muutoksia jo vuoden 2015 alkupuolella, minkä vuoksi on vaikeaa vetää hankkeesta johtopäätöksiä pitkällä tähtäimellä. Hankkeeseen osallistuneiden työntekijöiden keskimääräinen sairauspoissaolo on samalla tasolla kuin aikaisemminkin 3. Syksyllä aloitettiin laajempi terveyttä tukeva TYHY-hanke Hakalehdon, Hagaborgin ja Uudenkaarlepyyn osasto 9:n työntekijöille. Hanke jatkuu myös vuonna 2016. Vuonna 2015 Hakalehdon sairauspoissaoloista 67 % johtui tuki- ja liikuntaelinten ongelmista. 4. TYHY-kuponkeja eri liikuntamuotojen subventointiin on käytetty 137 600 :n arvosta. Kuponkeja on käytetty keskimäärin 12,2 kpl/työntekijä, kuponkeja on jaettu 32. Yhteensä 34 400 liikuntatilaisuutta on subventoitu TYHY-kupongeilla. Eniten näitä on käytetty uimahallissa, 7248 kpl. Lisäksi 58 vuotta täyttäneet työntekijät ovat saaneet uida ilmaiseksi; mahdollisuutta on käytetty 2118 kertaa. 5. Työpaikkojen itse järjestämiä virkistysiltapäiviä on subventoitu. Suomenkielinen Työhyvinvointi -lyhytkoulutus on järjestetty 30 työsuojeluparille ja kuntoremonttikursseja on järjestetty 74 työntekijälle. Lisäksi on järjestetty mm. Kokeile -tilaisuuksia. 6. TYHY-toiminnan merkitystä on vaikea laskea euroissa, mutta jo ne työntekijät, jotka erilaisiin TYHY-toimenpiteisiin osallistuttuaan kertovat aloittaneensa säännöllisen kuntoilun, ovat lopettaneet tupakoinnin, vähentäneet painoaan, heidän tuki- ja liikuntaelinten vaivansa ovat vähentyneet, ovat saaneet aikaisempaa paremman stressinsietokyvyn ym. osoittavat osaltaan, että toiminta on kannattavaa. 4.3. Työterveyshuolto 2015 Työterveyshuollon toimintajakson kolme tärkeintä tavoitetta ovat olleet: 1. Työpaikkaselvitykset 2. Terveystarkastukset ja 3. Työkyvyn varhainen tukeminen. Pietarsaaren kaupunki ostaa myös sairaanhoitopalveluja yleislääkäritasolla. Työnantaja saa korvausta työterveyshuollon kustannuksista vuoden 2016 lopussa päättyvältä tilikaudelta ainoastaan, jos työpaikalla on tehty perusselvitys työterveyshuollosta. Työterveyshuollon selvitykseen sisältyy arvio siitä miten työ vaikuttaa työntekijöiden terveyteen ja työkykyyn. Raporttiin merkitään myös toimenpide-ehdotuksia työolosuhteiden kehittämiseksi. Mainitusta syystä työterveyshuolto on käyttänyt enemmän tunteja työpaikkaselvityksiin vuonna 2015, ja tätä vaaditaan myös vuonna 2016, jotta kaikille työpaikoille saadaan laadittua työpaikkaselvitykset. Ks. taulukko 22. Työterveyspsykologien tarve/käyttäminen on kasvanut vuonna 2015. Psyykkisestä vajaakuntoisuudesta (stressi, työuupumus, konfliktit ym.) johtuvien sairauspoissaolojen prosentuaalinen osuus on kasvanut. Kasvu koskee lähinnä sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaa. Kelan korvaama kustannusten enimmäismäärä vuonna 2015 on 418,90 /työntekijä. Taulukko 6 Kustannukset (euroa) 2011 2012 2013 2014 2015 Kostnader Kustannukset 669 800 686 487 897 686 993 335 1009 272 FPA-ersättning Kela-korvaus 349 054 362 598 473 934 516 000* 530 000* Nettokostnad Nettokustannukset. 320 676 323 889 423 752 477335* 479 272* Nettokostnad/anställd** Nettokust./työnt.** 108 116 151 166 * 183 * * Arvioidut kustannukset ** Työterveyshuollon piiriin kuuluvia työntekijöitä 19

126, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 126, kh 2.5.2016 4.4. Terveysperusteiset poissaolot Vaikka tavoitteena on ollut sairauspoissaolojen huomattava vähentäminen, siinä ei ole onnistuttu. Sairauspoissaolopäivien määrä työntekijää kohden on vuoden 2014 tasolla. Huomattava muutos on kuitenkin tapahtunut. Sosiaali- ja terveydenhuollon 55 59-vuotiaiden työntekijöiden parissa sairauspoissaolot ovat lisääntyneet 49,6 %. Samalla poissaolo psyykkisen vajaakuntoisuuden vuoksi on kasvanut 46,2 % sosiaali- ja terveydenhuollossa. Työsuojelun Valmeri-kartoitus osoittaa selvästi, että psykososiaalinen kuormitus on kasvanut joillakin työpaikoilla ja että osa työntekijöistä kokee työskentelevänsä suorituskykynsä äärirajoilla. Muissa hallintokunnissa erot aikaisempien vuosien välillä eivät ole läheskään yhtä suuret. Kaikilla työpaikoilla, kaikissa hallintokunnissa, poissaolo psyykkisen vajaakuntoisuuden vuoksi on kasvanut 19 %:sta 23,3 %:iin. Tuki- ja liikuntaelinongelmista johtuva poissaolo on kasvanut 32,8 %:sta 34,4 %:iin. Tämä koskee yli kolmen päivän sairauspoissaoloja. Taulukko 7 Antal sjukfrånvarodagar (kalenderdagar/anställd, olycksfall ingår) Sairauspoissaolopäivät (kalenteripäiviä/työntekijä, tapaturmat mukaan luettuna) 2012 2015 Medelsjuk frånvaro Sairauspoissaolojen keskiarvo Kalenderdagar Kalenteripäivien lukumäärä Medelsjuk frånvaro Sairauspoissaolojen keskiarvo Kalenderdagar Kalenteripäivien lukumäärä Medelsjuk frånvaro Sairauspoissaolojen keskiarvo Kalenderdagar Kalenteripäivien lukumäärä Medelsjuk frånvaro Sairauspoissaolojen keskiarvo Kalenderdagar Kalenteripäivien lukumäärä 2012 2013 2014 2015 Social- & hälsov./ Sosiaali ja terveys 16,6 28 877 15,8 26 378 15,8 26 010 16,1 26 586 Hälso- o sjukvård Terveys- sairaanh 13,3 10 903 13,8 10 544 13,4 9 948 14,1 10 269 Äldreomsorg/ Vanhushuolto 20,2 15 255 18,4 13 624 18,7 13 923 18,7 14 348 Socialomsorg/ Sosiaalihuolto 19,2 2 547 14,6 1 962 13,3 1 788 13,2 1 663 Bildningstjänster/ Sivistys 13,8 9 768 12 8 782 13 9 171 13,6 9 511 Tekniska / Tekninen 20,6 7 042 19,9 7 717 21,3 7 656 20,1 6 641 Övriga/ Muut* 10,5 1 892 11 1 996 13,7 2 334 8,9 1 187 Hela personalen/ Koko henkilöstö 16,1 47 798 15,1 44 873 15,7 45 170 15,6 43 925 Liikelaitokset, konsernihallinto, rakennusvalvonta, jätelautakunta Sairauspoissaolopäivistä 3 000 päivää on palkattomia ja 8304 päivää sellaisia, joista on maksettu 2/3 palkasta. Taulukko 8 Taulukko 9 Frånvarons indelning i kortare och längre frånvaro 2014-2015 Sairauspoissaolojen jakauma lyhyisiin ja pitkiin poissaoloihin 2014-2015 20

126, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 126, kh 2.5.2016 Kelan ja työmarkkinalaitoksen muutettua suosituksiaan, tässä esitellään sairauspoissaolojen jakauma lyhyisiin ja pitkiin poissaoloihin vain vuodelta 2014 ja 2015. Aikaisemmin jakaumaintervalli on ollut toinen. Toisaalta työkyvyttömyyseläkkeiden määrä oli alhaisempi kuin vuonna 2014. Vertailu: Vuonna 2014 Pietarsaaren kaupungin varhaiseläkemaksu oli 0,5 % palkkasummasta, vertailukuntien prosentuaalinen osuus oli 0,9 %. Pietarsaaren kaupungin varhaiseläkemaksu oli siis 374 661 alhaisempi kuin vertailukunnissa keskimäärin. (Lähde: Keva, Kaari-laskuri 2014) Vaikka varhaiseläkkeiden määrä on laskenut vuosien 2014 ja 2015 välillä, varhaiseläkemaksu on noussut, mikä johtuu vuoden 2014 eläköitymisten vaikuttamisesta maksuun kolmen vuoden ajan. Ks. taulukot 24 26. 4.5. Työsuojelu 2015 Vaaratekijöiden tunnistaminen ja niiden aiheuttamien riskien arviointi toimii työsuojelutoiminnan perustana. Uusi toimintaohjelma, Työsuojelu osaksi jokaisen työtä ja ammattitaitoa 2015 2018, on hyväksytty ja otettu käyttöön. Viranomaisten vaatimukset psykososiaalisen kuormituksen arvioinnista ovat viime vuosien aikana kasvaneet. Kyseinen tarve näkyy myös sairauspoissaolotilastoissamme, sillä poissaolo psyykkisen vajaakuntoisuuden vuoksi lisääntyy. Muun muassa psykososiaalisen kuormituksen arviointivaatimukseen vastaamiseksi otimme vuonna 2014 kokeilukäyttöön työsuojeluhallinnon Valmeri-kyselyn, jota oli täydennetty avoimilla kysymyksillä käytännön parannusehdotuksia varten. Vuonna 2014 kyselyyn vastasi 650 työntekijää. Menetelmä osoittautui hyväksi ja käyttökelpoiseksi, joten olemme jatkaneet sen käyttämistä vuonna 2015. Vuonna 2015 kysely on tehty 26 uudella työpaikalla, ja yhteensä 539 työntekijää on vastannut siihen. Taulukko 10 Valmeri-undersökningens resultat Erot työpaikkojen välillä ovat suuret. Vaikka huonossa työympäristössä työskentelevien työntekijöiden prosentuaalinen osuus on pieni, ongelmat vaikuttavat olevan todella suuria joillakin työpaikoilla. Fyysisen työympäristön osalta (5 kysymystä) kaikissa hallintokunnissa esiintyy melko usein sisäilmaongelmia. Noin 10 % työntekijöistä kokee, että sisäilmaa tulisi ehdottomasti parantaa (arviointiluku 1) ja 20 % on arvioinut sisäilman luvulla 2 asteikolla 1-5. Kyseessä voi olla lämpötila, veto, ilmastointi tai sisäilman laatu, esim. ilman epäpuhtaudet. Tuki- ja liikuntaelinten kuormituksen osalta (4 kysymystä) epämukavat työasennot mainitaan yleisimmin. Ky- 21

126, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 126, kh 2.5.2016 seessä ovat esim. ahtaat tilat, lähinnä osastoilla ja kotihoidossa (Valmeri 2014), sekä muissa tilanteissa, joissa asiakkaat tarvitsevat apua siirtymisessä. Raskaat nostot mainitaan, erityisesti vanhushuollossa ja teknisellä toimialalla. Ergonomia on haaste monilla työpaikoilla. Psykososiaalisen kuormituksen (9 kysymystä) osalta nostetaan esiin lähinnä ajan puute ja jatkuvat, häiritsevät keskeytykset. 5 % työntekijöistä kokee työskentelevänsä suorituskykynsä rajoilla, vastausvaihtoehto 1, ja 14 % on vastannut luvulla 2. Erityisesti terveydenhuollon vastaanotoilla, sekä kouluterveydenhuollossa ja joillakin osastoilla työntekijät ovat kokeneet, että he ovat joutuneet työskentelemään suorituskykynsä äärirajoilla. Työpaikkojen kokonaisvastaus ja työntekijöiden käytännön parannusehdotukset muodostavat yhdessä työterveyshuollon työpaikkaselvitysten kanssa hyvän perustan työpaikkojen riskikartoitusten laatimiselle (esimiesten vastuulla) ja niiden perusteella tehtäville toimenpidesuunnitelmille. Tilaisuudessa, jossa työpaikan tulokset esiteltiin ja niistä keskusteltiin, esitettiin jo useita ehdotuksia. Monet ehdotuksista on myöhemmin myös toteutettu. Sisäilmaryhmällä on ollut 6 kokousta, joista on kirjoitettu pöytäkirja. Kokouksissa on käsitelty nelisen kymmentä valitusta koskien henkilökunnan kokemuksia sisäilmaongelmista. Useampien valitusten pohjalta on päädytty koko kiinteistöjen kattavampiin kuntotarkastuksiin ongelmien selvittämiseksi. Työtapaturmat ja väkivallan uhka Työtapaturmien määrän kehitys on vuosien 2011 välisellä 2015 jaksolla mennyt oikeaan suuntaan. Korvauspäivien määrä on vähentynyt, vaikka tapaturmien määrä on suunnilleen samalla tasolla. Pietarsaaren kaupungin tapaturmatiheys on alhaisempi kuin vertailtavissa kunnissa. Ks. taulukko 27. Ehkäisevä toiminta jatkuu. Työmatkatapaturmien määrän väheneminen johtuu valtaosin talven säätilasta, mutta myös työpaikkojen edustalla olevien alueiden hiekoittaminen vaikuttaa asiaan. Sen sijaan ilmoitukset väkivallan uhasta ovat lisääntyneet. Ilmoitukset väkivallan uhasta ovat vuonna 2015 tulleet valtaosin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalta. Tehtyjen ilmoitusten kohdalla on lisäksi huomioitava tilastoimattomat ilmoitukset. Sosiaali- ja terveysvirastossa otettiin siitä syystä käyttöön 1.1.2016 uusi järjestelmä, Haipro, työtapaturmien, Läheltä piti -tilanteiden ja Väkivallan uhka -tilanteita varten. Suurempi määrä ilmoituksia voi johtua osaksi siitä, että uhkatilanteista ilmoittamisen tärkeydestä on tiedotettu enemmän. Uudet ohjeet väkivallan ja väkivallan uhan estämiseksi on hyväksytty vuoden 2015 lopulla. Taulukko 11 Taulukko 12 4.6. Henkilöstön hyvinvointi sosiaali- ja terveysvirastossa Sosiaali- ja terveysviraston henkilökunnalle tehtiin hyvinvointitutkimus vuoden 2015 aikana. Tutkimustulokset osoittivat, että työn kuormittavuus on pysynyt edellisten vuosien tasolla. Sosiaali- ja terveysviraston henkilöstöllä on edelleen useita suojaavia tekijöitä, joilla on myönteinen vaikutus työ-terveyteen ja hyvinvointiin. Työntekijät kokevat, että he voivat hallita työtään. Henkilöstö kokee työnsä kohtuullisen palkitsevaksi, ja yleinen työtyytyväisyys on erittäin hyvä kaikilla tulosalueilla. Sosiaalinen pääoma on koko organisaatiossa edelleen suurempi kuin kyselyyn vastanneissa organisaatioissa keskimäärin. Henkilöstö kokee esimiehiltä saadun kohtelun oikeudenmukaiseksi.. Tyytyväisyys organisaation päätöksenteon oikeudenmukaisuuteen on laskenut, kuten muissakin organisaatioissa. Päätöksenteon oikeudenmukai- 22

126, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 126, kh 2.5.2016 suus on organisaatiossamme edelleen hieman parempi kuin kyselyyn osallistuneissa organisaatiossa keskimäärin. Muutokset sosiaali- ja terveysvirastossa koetaan edelleen suuriksi. Työntekijöistä 36,4 % kokee, että työssä ei ole vaikutusmahdollisuuksia muutoksiin. Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet muutoksiin ovat vähentyneet kaikissa kyselyyn vastanneissa organisaatioissa. Työyhteisön toimivuudella on myös tärkeä osa muutoksen läpiviemisessä. Työyhteisöt ja yhteistyö sekä me-henki toimivat kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveysviraston eri tulosalueilla hyvin. Taulukko 13 Tulokset osoittavat, että niissä yksiköissä, joissa on tehty erityisesti oman työn kehittämiseen liittyvää kehitystyötä, ovat myös työhyvinvointitulokset parantuneet. Toisaalta työhyvinvointituloksissa näkyy selvästi henkilöstön tiedossa olevat suuret muutokset, kuten osaston lakkauttaminen. Työntekijöistä 51 % oli osallistunut ryhmä- tai yksilökehityskeskusteluun. Sosiaalihuollon tulosalueella kyselyyn vastanneista 68,5 % ja terveydenhuollon tulosalueella 62,1 % oli osallistunut kehityskeskusteluihin. Vanhushuollon tulosalueella vastaava luku oli 32,8 % (vuonna 2014 45,3 %). Kehityskeskustelut oli koettu hyödyllisiksi. Kyselyyn vastanneista 53,4 % halusi jatkaa omassa työssään (55,5 % vuonna 2014). Noin 80 % työntekijöistä katsoi, että voi suositella työnantajaansa. Sosiaalihuollon osalta vastaava luku oli 83 %, vanhushuollon 84, % ja terveydenhuollon 74 %. 5. Henkilöstökustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Työvoimavaltaisella kunta-alalla työvoimakustannukset ja investoinnit henkilöstön hyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen muodostavat merkittävän osan kunnan taloudesta. Työvoimakustannusten rakenteen ja kehityksen seuranta ovat keskeisiä myös henkilöstöraportoinnissa. Henkilöstökustannukset, sisältäen työnantajamaksut, vähenivät n 3,4 miljoonalla eurolla verrattuna edelliseen vuoteen. Kun huomioidaan Pietarsaaren Sataman ja Energialaitoksen yhtiöittäminen, pysyi palkkasumma jokseenkin edellisen vuoden tasolla. Työterveyshuollon kustannukset sekä muut henkilöstöinvestointien kustannukset eivät poikkea mainittavasti edellisenvuoden vastaavista kustannuksista. 23

126, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 126, kh 2.5.2016 Taulukko 14 Arbetskraftskostnader och personalinvesteringar Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Euro(a) 1. Löner totalt/palkat yhteensä brutto 85 348 280 - Lön under semestern/vuosiloma-ajan palkat 13 054 373 - Lön under hälsorelaterad frånvaro/ Terveysperusteisten poissaolojen palkat 2 870 392 - Familjeledigheter, lön / Perhevapaa palkat 504 328 - Lön under tiden för andra, avtalsenliga ledigheter/ Muut lakisääteisten/sopimusperusteisten poissaolojen palkat 101 704 (Sparledighet/Säästövapaa, ej soc.kostn, ei sos.kuluja) 110 988 2. Pensions- och andra sociala avgifter/eläke- ja muut sosiaalikustannukset 24 756 597 3. Personalinvesteringar / Henkilöstöinvestoinnit - Företagshälsovård/Työterveyshuolto netto 479 272 - TYHY-verksamhet/-toiminta 271 103 - Utbildning och annan utveckl./koulutus ja muu kehittäminen 456 259 - Arbetsplatsbespisning/Työpaikkaruokailu 119 140 6. Tasa-arvo Pietarsaaren kaupungin tavoitteena on sukupuolten välinen tasa-arvo, ja kaupunki sitoutuu edistämään tätä kaikessa toiminnassaan henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman 2013 2016 kautta. Sukupuolesta johtuvaa syrjintää ei hyväksytä, vaan tavoitteena on työpaikka, jossa ei esiinny minkään muotoista syrjintää. Naisten ja miesten välinen palkkaero kasvoi 0,8 % vuodesta 2014 vuoteen 2015. Miesten prosentuaalinen osuus laski 0,2 % vuodesta 2014 vuoteen 2015, eli oikeastaan ei tapahtunut muutosta. Lisätietoa tasa-arvosta taulukoissa 32 33 Taulukko 15 24

126, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 126, kh 2.5.2016 TABELLER / TAULUKOT 2. PERSONALRESURSER / HENKILÖSTÖRESURSSIT Tabell 16 / Taulukko 16 Anställningsförhållanden 31.12.2015 Palvelussuhteet 31.12.2015 Män/Miehet Kvinnor/Naiset Sammanlagt/Yhteensä Totalt / Yhteensä 372 2439 2811 Fast anställda, vakinaiset 279 1764 2043 Visstidsanställda, määräaikaiset 93 675 768 Tabell 17 / Taulukko 17 Personalens åldersstruktur Henkilöstön ikäjakauma Ålder Antal % andel Ikä Lukumäärä % -osuus under 30 / alle 30 430 15 % 30-39 488 17 % 40-49 736 27 % 50-59 827 30 % 60-64 296 10 % 65 och över 65 ja yli 34 1 % Totalt / yhteensä 2811 100 % medelålder / keski-ikä 46,20 3. EN KUNNIG PERSONAL / OSAAVA HENKILÖSTÖ Tabell 20 /Taulukko 20 Anställda Työntekijät Deltagare i utbildning Koulutukseen osallistuneet Antal deltagare % Osallistujamäärä % Utbildningsdagar Koulutuspäiviä Medeltal dgr/delt. Keskiarvo pvä/osall. 2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014 2015 Hälso- och sjukvården Terveydenhuolto 743 730 666 605 90% 83% 2586 1876 3,9 3,1 Äldreomsorg Vanhushuolto 744 766 450 420 60% 55% 1016 949 2,3 2,3 Socialomsorg Sosiaalihuolto 134 126 117 101 87% 80% 583 352 5 3,5 Miljöhälsovård Ympäristöterveydenhuolto 16 17 16 13 100% 76% 89 73 5,6 5,6 Förvaltning Hallinto 12 11 10 8 83% 73% 26 38 3,3 4,8 Totalt/Yhteensä 1649 1650 1259 1147 76% 70% 4316 3287 3,4 2,9 Personalens kompetensutveckling / Henkilöstön osaamisen kehittyminen 25

126, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 126, kh 2.5.2016 3. EN KUNNIG PERSONAL / OSAAVA HENKILÖSTÖ Tabell / Taulukko 21 Antalet anställda Työntekijöiden määrä Deltagit % Osallistuneet % Utbildningsdagar Täyd.koulut.päivät Utbildningsdeltagare Täyd.koulut.osall. Medeltal dagar/delt. Keskiarvo pvä/osall. Grupp 2 Ryhmä Yrkeshögskole-. el. insitutnivå Ammattikorkeak.- tai opistotaso Grupp 3 Ryhmä Grundexamen el. på skolnivå Perustutkinto tai koulutaso Grupp 4 Ryhmä Övrig personal med högskoleex. Muu henkilöstö korkeakoul.tutk. Grupp 5 Ryhmä Stöd/kontorspersonal Tuki- / toimistohenkilöstö Läkare, tandläk., veterinärer Lääkärit, hammaslääk., eläinlääk. Socialarbetare Sos.työntekijät Totalt personer som omfattas Yhteensä täyd.koul. osallistuneet 2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014 2015 561 528 642 681 49 59 270 247 97 96 30 39 1649 1650 96% 91% 68% 62% 100% 88% 47% 42% 78% 65% 97% 72% 76% 70% 2159 1432 976 863 348 279 294 198 382 386 158 129 4316 3287 538 482 439 419 49 52 128 104 76 62 29 28 1259 1147 4,0 3,0 2,2 2,1 7,1 5,4 2,3 1,9 5,0 6,2 5,4 4,6 3,4 2,9 4. VÄLBEFINNANDET I ARBETET / TYÖHYVINVOINTI FÖRETAGSHÄLSOVÅRDEN / TYÖTERVEYSHUOLTO Tabell /Taulukko 22 Verksamheten i siffror/ Toiminta lukuina Antal besök på mottagning/vastaanotolla käyntejä (sjukvård/ sairaanhoito) - läkare/lääkäri -hälsovårdare/terveydenhoitaja Antal hälsoundersökningar/terveystarkastuksia 2011 2012 2013 2014 2015 1 771 2 234 6387 7 863 6038 1 647 1 493 6445 6 983 7073 - läkare/lääkärit 269 154 219 406 339 - hälsovårdare/terveydenhoitaja 960 252 389 787 520 - fysioterapeut/fysioterapeutit 317 40 6 58 142 - psykolog/psykologit 1 48 59 139 Arbetsplatsutredningar, timmar/työpaikkaselvitykset, tunteja 98 212 662 557 632 26

126, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 126, kh 2.5.2016 HÄLSORELATERAD FRÅNVARO / TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT Tabell /Taulukko 23 De främsta av företagshälsovården statistikförda orsakerna till sjukfrånvaro (den procentuella andelen sjukdagar) Työterveyden tilastoimat sairauspoissaolojen yleisimmät syyt (sairauspäivien prosentuaalinen osuus) Tabell/Taulukko 24 Invalidpensioner / Työkyvyttömyyseläkkeet 2011 2012 2013 2014 2015 Invalidpension Työvkyvyttömyyseläke 4 4 5 6 4 Delinvalidpension Osatyökyv.eläke 5 10 14 18 12 Rehabiliteringsstöd Kuntoutustuki 6 3 8 9 6 Sammanlagt/Yhteensä 15 17 27 33 22 Tabell /Taulukko 25 Invalidpensioner /Työkyvyttömyyseläkkeet Medelålder/Keski-ikä Invalidpension/Työkyvyttömyyseläke Delinvalidpension/Osatyökyvyttömyyseläke Rehabiliteringsstöd/Kuntoutustuki 2012 2013 2014 2015 61,5 60,2 58,0 57,5 55,6 55,4 55,2 52,7 55,6 55,4 55,2 49,8 Tabell /Taulukko 26 Pensionsavgifter/ Eläkemaksut Förtida avgift/ Varhe-maksu Pensionsbaserad avgift/ Eläkemenoperusteinen maksu 2011 2012 2013 2014 2015 246 612 302 241 342 151 403 408 478 533* 3 488 501 3 497 792 3 781918 3 440 672 3 222 808* * uppskattad / arvioitu (Keva) 27

126, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 126, kh 2.5.2016 ARBETARSKYDD OLYCKSFALL / TYÖSUOJELU TAPATURMAT Tabell /Taulukko 27 Olycksfallsfrekvens/tapaturmataajuus OBS! Antal ersättningsdagar /K Tabell /Taulukko 28 Till If erlagda olycksfallsförsäkringspremier If:ille maksetut tapaturmavakuutusmaksut Olycksfallsersättningar, av If betalda, Ifin maksamat tapaturmakorvaukset 2011 2012 2013 163 949 222 125 204 372 95 238 151 767 92 812 * kan ännu öka ifall olycksfall som hänt 2015 förorsakar kostnader ännu 2016 * voi vielä nousta, jos vuoden 2015 tapaturmat aiheuttavat kustannuksia vielä vuonna 2016 Pirjo Salonen 28 2014 345 140 101 966 2015 286 987 62 582 *

126, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 126, kh 2.5.2016 5. PERSONALKOSTNADER OCH PERSONALINVESTERINGAR HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Tabell 28 /Taulukko 28 Stadens utbetalda löner och arvoden 2011-2015 Kaupungin maksetut palkat ja palkkiot 2011-2015 1 000 2011 2012 2013 2014 2015 Social & hälsov. / Sosiaali & terveys 48 570 50 194 51 518 51 401 49 351 Billdningstjänster / Sivistys 20 077 20 159 21 242 19 900 19 740 Tekniska tjänster / Tekniikka 9 510 11 006 10 978 10 507 10 337 Övriga / Muut 7 609 6 946 6 944 6 910 6 679 Lönekostn. Totalt/ Palkkakust. yhteensä 85 766 88 305 90 682 88 718 86 107 Förändr.fr föreg år / Muutos edell. vuodesta 4,88 % 2,96 % 2,69 % -2,17 % -2,94 % *sysselsättning ingår inte / työllistetyt eivät sisälly Tabell 29 /Taulukko 29 Sparledighet 2014 och 2015 Säästövapaa 2014 ja 2015 Frivillig oavlönad ledighet som beviljats i syfte att nedbringa staden skostnader Vapaaehtoinen palkaton vapaa kaupungin kustannusten vähentämiseksi 2014 Antal personer Antal dagar Insparad summa Soc & hälsov /Sos & terveys 154 1088 120 580 Alla övriga / Kaikki muut 121 900 73 647 Totalt / Yhteensä 275 1986 194 227 2015 Antal personer Antal dagar Insparad summa Soc & hälsov /Sos & terveys 92 589 71 110 Alla övriga / Kaikki muut 99 744 65 912 Totalt / Yhteensä 191 1333 137 022 Sociala kostnader ingår, sosiaalikulut mukana Tabell 30 / Talukko 30 Personalens arbetsplatsbespisning, antal måltider Henkilöstön työpaikkaruokailu, ateriamäärä 2011 2012 2013 2014 2015 Måltidskuponger, restaurang, Aterialipukkeita, ravintola 50983 51215 52421 56444 54586 Måltiskuponger, arb.platsen ca. Aterialipukkeita työpaikalla, n. 68769 52329 55207 39097 31406 Måltider, naturaförmån ca. Aterioita, luontaisetu n. 70690 64570 64657 63786 57857 Måltider totalt, Aterioita yhteensä 190442 168114 172285 159327 143849 29

126, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 126, kh 2.5.2016 6. JÄMSTÄLLDHET /TASA-ARVO Tabell /Taulukko 32 Kvinnor, män 2015 Uppgiftsrelaterad lön, tillsvidare anställda, 100 % arbetstid ( /mån) Tehtäväkohtainen palkka, toistaiseksi palkatut, 100 % työaika ( /kk) Kvinnors löner i procent av männens/ Naisten palkat prosenteissa miesten palkoista 2013 2014 2015 2013 2014 2015 Akta, män/kvtes, miehet 2 863 2 832 2 674 Akta, kvinnor/kvtes, naiset 2 244 2 270 2 280 78,4 % 80,2 % 85,3 % Ukta, män/ovtes, miehet 2 923 2 844 2 843 Ukta, kvinnor / Ovtes, naiset 2 729 2 772 2 785 93,4 % 97,5 % 98,0 % TS, män / TS, miehet 2 587 2 568 2 582 TS, kvinnor/ts, naiset 2 290 2 363 2 344 88,5 % 92,0 % 90,8 % Läkta, män/ls, miehet 5 433 5 622 5 539 Läkta, kvinnor/ls, naiset 4 871 4 870 4 871 89,7 % 86,6% 87,9 % Samtliga män/kaikki miehet 3 132 3 029 3 069 Samtl. kvinnor/ Kaikki naiset 2 370 2 381 2 388 75,7 % 78,6% 77,8 % De timavlönade kvinnornas löner var 2015 i medeltal 89,3 % av de timavlönade männens löner, som var 11,87 Tuntipalkkaisten naisten palkat olivat vuonna 2015 keskimäärin 89,3 % tuntipalkkaisten miesten palkoista, jotka olivat 11,87. Pirjo Salonen 30

126, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 126, kh 2.5.2016 31

126, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 126, kh 2.5.2016 Ab Forsberg Rahkola Oy 2015

127, KH 2016-05-02 15:00 SOCHV: 307/2016 VIRKANIMIKKEEN MUUTTAMINEN YLILÄÄKÄRISTÄ APULAISYLILÄÄKÄRIKSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Sotel 19.4.2016 51 Valmistus: johtava lääkäri Sosiaali- ja terveysviraston perusterveydenhuollossa on kolme ylilääkärin virkaa, kaksi Malmilla ja yksi Uudessakaarlepyyssä. Uudenkaarlepyyn ylilääkäri jää eläkkeelle 31.5.2016. Viraston yleisenä tavoitteena on vähentää henkilöstövastuullisten esimiesten määrää. Sosiaali- ja terveysviraston perusterveydenhuolto on yhdennettävä tasa-arvoisemman palvelun mahdollistamiseksi. Käytäntö, jossa Malmin perusterveydenhuollon avohoidolla ja Uudenkaarlepyyn tk:lla on yhteinen ylilääkäri ja Uudessakaarlepyyssä apulaisylilääkäri, voi luoda edellytykset tavoitteen toteutumiselle ja lisäksi parantaa sosiaali- ja terveysviraston yleislääkärien välistä yhteistyötä. Apulaisylilääkäri vastaisi yhdessä osastonhoitajan kanssa Uudenkaarlepyyn tk-vastaanoton käytännön toiminnasta, koordinoisi lääkärintyötä ja toimisi yhteyshenkilönä. Muutoksesta ei aiheudu kustannuslisäystä. Johtava lääkäri: Ehdotetaan sosiaali- ja terveyslautakunnalle, että Uudenkaarlepyyn tk-vastaanoton ylilääkärin (ÖL801N) virkanimike muutetaan apulaisylilääkärin nimikkeeksi nykyisen viranhaltijan lopettaessa. Sen jälkeen perusterveydenhuollon avohoidon ylilääkäri (ÖL002P) toimii myös Uudenkaarlepyyn tk-vastaanoton ylilääkärinä 1.5.2016 lukien. Muutoksen jälkeen asia käsitellään henkilöstöjaostossa apulaisylilääkärin viran haettavaksi julistamista varten. Sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy, että Uudenkaarlepyyn tk-vastaanoton ylilääkärin (ÖL801N) virkanimike muutetaan apulaisylilääkärin nimikkeeksi nykyisen viranhaltijan lopettaessa. Sen jälkeen perusterveydenhuollon avohoidon ylilääkäri (ÖL002P) toimii myös Uudenkaarlepyyn tk-vastaanoton ylilääkärinä 1.5.2016 lukien. Asia siirretään kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle. Muutoksen jälkeen asia käsitellään henkilöstöjaostossa apulaisylilääkärin viran haettavaksi julistamista varten. Sosiaali- ja terveyslautakunta: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotuksen.

127, KH 2016-05-02 15:00 SOCHV: 307/2016 Kh 2.5.2016 127 Kaupunginjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunnan ehdotuksesta kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy, että Uudenkaarlepyyn tk-vastaanoton ylilääkärin (ÖL801N) virkanimike muutetaan apulaisylilääkärin nimikkeeksi nykyisen viranhaltijan lopettaessa.

128, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 98/2016 CAROLA SUNDQVIST: ANOMUS LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ VAPAUTTAMISESTA Kh 8.2.2016 26 Eroanomus: Liite 26 Kaupunginsihteeri: Carola Sundqvist anoo vapautusta kunnallisista luottamustehtävistään 1.3.2016 alkaen, koska hänet on valittu museonjohtajaksi. Sundqvist haluaa jatkaa ylikunnallisissa luottamustehtävissään. Sundqvist on kaupunginvaltuuston varsinainen jäsen ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, jäsen sosiaali- ja terveyslautakunnassa, jäsen tasa-arvotoimikunnassa ja varajäsen ruotsinkielisen työväenopiston johtokunnassa. Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää Carola Sundqvistille eron kaupunginvaltuuston varsinaisesta jäsenyydestä, kaupunginvaltuuston puheenjohtajuudesta sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan ja tasaarvokomitean jäsenyydestä että ruotsinkielisen työväenopiston johtokunnan varajäsenyydestä. Kaupunginhallitus ehdottaa lisäksi kaupunginvaltuustolle, että se toteaa ensimmäisen varavaltuutetun Michael Östmanin tulevan valtuuston varsinaiseksi jäseneksi Carola Sundqvistin tilalle jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi 2016 2017. Kaupunginhallitus ehdottaa lisäksi kaupunginvaltuustolle, että se valitsee kaupunginvaltuustolle puheenjohtajan, jäsenen sosiaali- ja terveyslautakuntaan ja tasa-arvokomiteaan sekä varajäsenen ruotsinkielisen työväenopiston johtokuntaan jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi 2016 2017. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv 14.3.2016 12 Eroanomus: Liite 12 Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto myöntää Carola Sundqvistille eron kaupunginvaltuuston varsinaisesta jäsenyydestä, kaupunginvaltuuston puheenjohtajuu-

128, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 98/2016 desta sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan ja tasa-arvotoimikunnan jäsenyydestä että ruotsinkielisen työväenopiston johtokunnan varajäsenyydestä. - että kaupunginvaltuusto toteaa ensimmäisen varavaltuutetun Michael Östmanin tulevan valtuuston varsinaiseksi jäseneksi Carola Sundqvistin tilalle jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi 2016 2017. - että kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginvaltuustolle puheenjohtajan, jäsenen sosiaali- ja terveyslautakuntaan ja tasa-arvotoimikuntaan sekä varajäsenen ruotsinkielisen työväenopiston johtokuntaan jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi 2016 2017. Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen ja päätti: - myöntää Carola Sundqvistille eron kaupunginvaltuuston varsinaisesta jäsenyydestä, kaupunginvaltuuston puheenjohtajuudesta, sosiaali- ja terveyslautakunnan ja tasa-arvotoimikunnan jäsenyydestä sekä ruotsinkielisen työväenopiston johtokunnan varajäsenyydestä - että ensimmäinen varavaltuutettu Michael Östman tulee valtuuston varsinaiseksi jäseneksi Carola Sundqvistin tilalle jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi 2016 2017 - valita Anna-Maja Henrikssonin kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi, Mona Vikströmin sosiaali- ja terveyslautakunnan jäseneksi ja Kristina Lundström-Björkin ruotsinkielisen työväenopiston johtokunnan varajäseneksi jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi 2016 2017. Kaupunginvaltuusto päätti, että kaupunginhallitus valitsee uuden jäsenen tasa-arvotoimikuntaan. Kh 29.3.2016 72 Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus ilmoittaa Carola Sundqvistille, Anna-Maja Henrikssonille, Michael Östmanille, Mona Vikströmille, Kristina Lundström-Björkille, sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja ruotsinkielisen työväenopiston johtokunnalle kaupunginvaltuuston päätöksestä. Kaupunginhallitus päättää lisäksi nimetä uuden kaupunginhallituksen edustajan sosiaali- ja terveyslautakuntaan. Kaupunginhallitus:

128, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 98/2016 Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen ja nimesi Maria Lunabban kaupunginhallituksen edustajaksi sosiaali- ja terveyslautakuntaan. Kh 2.5.2016 128 Kaupunginsihteeri: Carola Sundqvist pyysi eroa kunnallisista luottamustehtävistään, mutta hän jatkaa ylikunnallisten luottamustehtävien hoitamista. Carola Sundqvist on Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston varajäsen. Maakuntavaltuuston jäsenen ja varajäsenen on perussopimuksen (9 ) mukaan oltava jäsenkuntien valtuutettuja. Sundqvistille on myönnettävä ero maakuntavaltuuston varajäsenyydestä ja valittava uusi varajäsen maakuntavaltuustoon. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se myöntää eron Carola Sundqvistille maakuntavaltuuston varajäsenyydestä ja nimeää uuden varajäsenen maakuntavaltuustoon jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

129, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 279/2015 VALTUUTETTU ILMARI HEINONEN YM.: ALOITE TOIMINTAOHJEEN LAATIMI- SESTA ERILAISIIN SELVITYKSIIN REAGOIMISTA VARTEN Kv 9.3.2015 21 Aloite: Liite 21 Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti työjärjestyksensä mukaisesti lähettää asian kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kh 16.3.2015 131 Aloite: Liite 131 Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää antaa kaupunginkanslialle tehtäväksi laatia toimintaohjeet siitä kuka vastaa ja millä aikataululla selvityksistä aiheutuvista toimenpiteistä. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh 7.3.2016 57 Aloite: Liite 57 A Toimintaohje hallintokunnille selvityksistä aiheutuvia toimenpiteitä varten: Liite 57 B Koordinaattori Christina Lind-Kangas: Kaupunginkanslia on laatinut ehdotuksen toimintaohjeeksi erilaisista selvityksistä aiheutuvia toimenpiteitä varten. Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupunginkanslian ehdotuksen toimintaohjeeksi erilaisista selvityksistä aiheutuvia toimenpiteitä varten ja julistaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

129, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 279/2015 Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv 25.4.2016 22 Aloite: Liite 22 A Toimintaohje hallintokunnille selvityksistä aiheutuvia toimenpiteitä varten: Liite 22 B Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupunginkanslian ehdotuksen toimintaohjeeksi erilaisista selvityksistä aiheutuvia toimenpiteitä varten ja julistaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen. Kh 2.5.2016 129 Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ilmoittaa Ilmari Heinoselle ja kaupungin hallintokunnille kaupunginvaltuuston päätöksestä.

130, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 695/2014 VALTUUTETTU EIJA YLI-SAARI-SALMINEN Y.M.: ALOITE KAKSIKIELISISTÄ PE- RUSKOULUISTA PIETARSAARESSA Kv 6.10.2014 60 Aloite: Liite 60 Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti työjärjestyksensä mukaisesti lähettää asian kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kh 13.10.2014 332 Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus lähettää aloitteen päivähoito- ja koulutusvirastoon lausuntoa varten. Lausunto on annettava kaupunginhallitukselle viimeistään 31.3.2015. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Sivl 20.1.2016 9 Aloite: Liite 9 Sivistysjohtaja on asettanut työryhmän selvittämään Pietarsaaren suomen- ja ruotsinkielistä perusopetusta. Lähtökohtana ja reunaehtona ovat olleet kasvatukselliset tavoitteet, nykyiset opetustilat, suunnittelunäkökohdat, oppilasmäärien kehitys ja taloudelliset mahdollisuudet. Tarkastelu koskee vuoteen 2030 ulottuvaa ajanjaksoa. Selvityksen tuloksena esitetään kouluverkon kehitysehdotus, jota on tarkasteltu mm. talouden ja henkilöstöhallinnon näkökulmasta: Tarpeeksi suuret opettajakunnat, jotta voisimme tarjota mieluisen oppimisympäristön ja vähentää henkilöriskejä, Tarpeeksi suuria kouluja, jotta henkilöstöresursseja voitaisiin hyödyntää tehokkaasti, Parempi tilatehokkuus, Alhaisemmat kustannukset oppilasta kohden, Vanhojen rakennusten korjausvelan vähentäminen, sekä

130, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 695/2014 Sisäilman laatuongelmien uhan pieneneminen siihen liittyvine kalliine ja usein akuutteine toimenpiteineen. Työryhmään ovat kuuluneet: Jan Levander, sivistysjohtaja, puheenjohtaja Juha Paasimäki, suomenkielinen opetustoimi, koulutoimenjohtaja, sihteeri Annica Haldin, sivistyslautakunnan puheenjohtaja Brita Brännbacka-Brunell, ruotsinkielisen koulujaoston puheenjohtaja Markku Pukkinen, suomenkielisen koulujaoston puheenjohtaja Johan Nygård, Vestersundinkylän koulun rehtori Kristiina Hellstrand, Kielikylpykoulun rehtori Keijo Paananen, Länsinummen koulun rehtori Peter Lindqvist, Oxhamnin koulun rehtori Kim Pitkäkangas, Etelänummen koulun rehtori Seuraava työryhmä on lisäksi tehnyt valmistelutyötä: Jan Levander, sivistysjohtaja Juha Paasimäki, koulutoimenjohtaja Tom Enbacka, päivähoidon johtaja Rune Hagström, vt. tekninen johtaja Ben Griep, toimistoarkkitehti Pietarsaarelaisten lasten määrän tarkastelu osoittaa, että tavallinen suomenkielinen ikäryhmä on viime vuosina koostunut n. 70 lapsesta. Vuosina 2008 2014 syntyneiden lasten määrä vaihtelee 72 ja 75 välillä. Ruotsinkieliset ikäluokat ovat vaihdelleet melko voimakkaasti vastaavana ajanjaksona. Syntyneiden määrä liikkuu vuositasolla 105 ja 150 lapsen välillä. Lukuvuotena 2015 2016 oppilasmäärä esikoulusta 9. luokkaan on suomenkielisessä koulutoimessa 801 lasta ja ruotsinkielisessä koulutoimessa 1459 lasta. Prosentuaalinen jakauma on siis 35 % suomenkielisiä ja 65 % ruotsinkielisiä oppilaita. Työryhmä päätyi ehdottamaan, että kieliryhmät pidetään erillään, jotta voitaisiin säilyttää tarpeeksi suuret ja vahvat yksiköt. Lainsäädännössä todetaan, että kunta, jossa on sekä suomenettä ruotsinkielisiä asukkaita, on velvollinen järjestämään perusopetuksen ja esikouluopetuksen erikseen kumpaakin kieliryhmää varten (23.12.1999/1288). Olemme Pietarsaaressa päättäneet tarjota niille perheille, joiden kotikieli on pelkästään ruotsi tai suomi, mahdollisuuden kielikylvyn valitsemiseen. Kielikylvyssä oppilas opiskelee pitkälti kielikylpykielellä, joka ei ole oppilaan äidinkieli. Toinen peruste kieliryhmien erilleenpitämiselle oli mahdollisuus tarjota riittävän suuret opettajakunnat molemmille kieliryhmille ja sitä kautta mieluinen oppimisympäristö sekä opettajille että oppilaille.

130, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 695/2014 Suuret yksiköt tarkoittavat myös vähemmän kiinteistöjä ja siten parempaa tilatehokkuutta ja pienempää korjausvelkaa, joka tätä nykyä on muuten suuri päiväkodeissamme ja kouluissamme. Suuret yksiköt ovat myös kustannustehokkaita, mikä näkyy mm. siinä, että Kielikylpykoululla (joka on suurin alaasteemme ) on alhaisimmat kustannukset oppilasta kohden. Aloitteen olettamus, jonka mukaan kaksikieliset koulut toisivat lähikoulun lähemmäksi oppilasta, ei pidä paikkansa. Kartalta selviää, millä alueilla ruotsin- ja suomenkieliset lapset asuvat. Kokonaisvaltaisesti tarkasteltuna Pietarsaaressa on yksi alue, jonne voitaisi perustaa kaksikielinen yksikkö, joka olisi molemmille kieliryhmille yhtä suuri. Kyseessä on Länsinummen koulua ympäröivä alue. Toinen kielellisesti suhteellisen tasainen alue on Kilisaari. Muilla alueilla kyseessä olisi pienet yksiköt, joissa olisi erilliset opetusryhmät toisesta kieliryhmästä. Tarkastellessa esim. Vestersundinkylän koulua ympäröivää aluetta, puuttuu suomenkielinen väestö lähes kokonaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että suomenkielisessä koulussa voisi olla yksittäisiä luokkia, joissa olisi ruotsinkielisiä oppilaita, ja vastaavasti ruotsinkielisessä koulussa olisi suomenkielinen luokka. Riittävän oppilasmäärän saavuttamiseksi myös näiden yksittäisten luokkien tulisi koostua eri-ikäisistä oppilaista. Työryhmän mielestä tämä ei olisi kasvatuksellisesti tai toiminnallisesti tavoiteltavissa oleva vaihtoehto. Koosteena voidaan todeta, että työryhmä on esitellyt ehdotuksen Pietarsaaren tulevaisuuden kouluverkoksi. sisältää koulujen määrän keskittämisen kahteen suomenkieliseen ala-asteeseen ja kolmeen ruotsinkieliseen ala-asteeseen. Yläasteet pidetään kummassakin kieliryhmässä erikseen, ja näissä on vuosikurssien 6-9 oppilaita. Kielikylpykoulua tarjotaan kiinnostuneille. Kielikylpykoulun oppilaat käyvät vuosikursseja 1-5. Pietarsaaren lukiot jakavat kiinteistön myös jatkossa. Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta antaa yllä olevan vastauksen Eija Yli-Saari- Salmisen ym. aloitteeseen. Sivistyslautakunta: hyväksyttiin. Kh 7.3.2016 58 Aloite: Liite 58

130, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 695/2014 Kaupunginsihteeri: Sivistyslautakunta on käsitellyt aloitteen kokouksessaan 20.1.2016. Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy sivistyslautakunnan lausunnon vastaukseksi aloitteeseen, ja julistaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv 25.4.2016 23 Aloite: Liite 23 Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy sivistyslautakunnan lausunnon vastaukseksi aloitteeseen, ja julistaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen. Kh 2.5.2016 130 Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ilmoittaa Eija Yli-Saari-Salmiselle ja sivistyslautakunnalle kaupunginvaltuuston päätöksestä.

131, KH 2016-05-02 15:00 SOCHV: 951/2015 ALOITE MONIALAISEN YHTEISPALVELUN SIIRTÄMISESTÄ TOIMINTAMÄÄRÄ- RAHOINEEN HENKILÖSTÖTOIMELTA SOSIAALI- JA TERVEYSTOI- MEEN SOTEL 26.1.2016 9 Valmistelu: sosiaalihuollon päällikkö Liite A: Aloite Eija Pitkäjärvi/ Pro-Jakobstad on tehnyt aloitteen, jossa hän vaatii, että hallinnollinen vastuu pitkäaikaistyöttömien kuntalaisten työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (INTRO) siirretään Pietarsaaren kaupungin henkilöstötoimelta ja Uudenkaarlepyyn, Pedersören, Luodon ja Kruunupyyn yhteistoimintakunnilta Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston aikuissosiaalityöhön. Pitkäjärvi perustelee vaatimustaan mm. työn tehostumisella, päällekkäisen työn poistumisella, yhteistyön paranemisella ja työmarkkinatukikustannusten vähenemisellä sekä asiakkaille tarjottavien palvelujen laadun paranemisella. Monialainen yhteispalvelu (INTRO) on työ- ja elinkeinotoimiston, Kansaneläkelaitoksen ja kuntien kuntouttavan työtoiminnan välistä yhteistyötä. INTRO:n tehtävänä on tarjota tukea elämänhallinnassa ja työnhaussa sekä tarjota kuntouttavia ja aktivoivia toimenpiteitä työttömille henkilöille. Asiakkaina on lähinnä pitkäaikaistyöttömiä sekä vaikeasti työllistyviä nuoria. Kuntien rooli heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisessä on kasvanut vuoden 2015 alussa voimaan tulleen, työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain myötä. Kunnan tehtävänä on työllistää vähintään 300 päivää työmarkkinatukea saaneet pitkäaikaistyöttömät. Lisäksi kunnalla on velvollisuus työllistää 25 vuotta täyttäneet henkilöt, joiden työttömyys on kestänyt 12 kuukautta, sekä alle 25-vuotiaat henkilöt, joiden työttömyys on kestänyt 6 kuukautta. Ellei kunta työllistä yli 300 päivää työttömänä ollutta henkilöä, se osallistuu kyseisen henkilön työmarkkinatuen rahoittamiseen. Kunnilla on tärkeä, paikallista ja alueellista elinvoimaa vahvistava rooli työtilaisuuksien luojana kunnan omassa toiminnassa ja yhteistyössä yritys- ja elinkeinopalvelujen kanssa sekä työpajaja valmennuspalvelujen tuottajana. Työllisyydenhoidon kokonaisvastuuta ei tulisi siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon vastuulle, sillä työllisyys linkittyy voimakkaasti elinkeino-, koulutus- ja talouspolitiikkaan. Tärkeää on yhteistyö ja yhteinen päämäärä työllisyyden edistämisessä.

131, KH 2016-05-02 15:00 SOCHV: 951/2015 Työttömälle on tärkeää saada henkilökohtaista tukea ja ohjausta. INTRO ja aikuissosiaalityö tekevät jo nyt yhteistyötä aktivointisuunnitelmien laatimisessa. Yhteistyötä terveydenhuollon kanssa (työttömien terveystarkastukset) kehitetään. Monialaisen yhteispalvelun hallinnon siirto kunnilta sosiaali- ja terveysvirastolle ei ole puollettavaa. Kruunupyy on osallisena INTRO:ssa, mutta ei lukeudu sosiaali- ja terveysviraston yhteistoimintakuntiin. Sosiaalihuollon päällikkö: Ehdotetaan, että sosiaali- ja terveyslautakunta tutustuu aloitteeseen ja että monialaisen yhteispalvelun hallinnointia jatketaan nykyisellään. Sosiaali- ja terveyslautakuntaa muistutetaan yhteistyön lisäämistarpeesta ja lautakunnan tietoisuuteen saatetaan, että aikuissosiaalityölle tulee myöntää resursseja tätä tarkoitusta varten perustoimeentulotuen siirtyessä KELA:n hoidettavaksi. Sosiaali- ja terveysjohtaja: Ehdotetaan, että sosiaali- ja terveyslautakunta tutustuu aloitteeseen ja että monialaisen yhteispalvelun hallinnointia jatketaan nykyisellään. Sosiaali- ja terveyslautakuntaa muistutetaan yhteistyön lisäämistarpeesta ja lautakunnan tietoisuuteen saatetaan, että aikuissosiaalityön resurssien jako tulee arvioida ennen kuin perustoimeentulotuki siirtyy KELA:n hoidettavaksi. Toimijoiden välistä moniammatillista yhteistyötä tehostetaan. Aloite siirretään kaupunginhallitukselle jatkokäsittelyä varten. Sosiaali- ja terveyslautakunta: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotuksen. Kh 7.3.2016 59 Aloite: Liite 59 Kaupunginsihteeri: Liitteenä oleva aloite ei ole valtuustoaloite, vaan sosiaali- ja terveyslautakunnalle osoitettu ja suoraan toimitettu aloite. Sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt sosiaalihuollon päällikön vastauksen aloitteeseen kokouksessaan 26.1.2016. Aloitteessa vaaditaan, että hallinnollinen vastuu pitkäaikaistyöttömien kuntalaisten työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (INTRO) siirretään Pietarsaaren kaupungin henkilöstötoimelta ja Uudenkaarlepyyn, Pedersören, Luodon ja Kruunupyyn

131, KH 2016-05-02 15:00 SOCHV: 951/2015 yhteistoimintakunnilta Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston aikuissosiaalityöhön. valta tällaisessa asiassa kuuluu kuntalain 23 :n mukaan kaupunginvaltuustolle, joten kaupunginvaltuuston on hyväksyttävä vastaus aloitteeseen. Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy sosiaalihuollon päällikön vastauksen aloitteeseen ja toteaa, että monialaisen yhteispalvelun hallinnointia jatketaan nykyisellään. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv 25.4.2016 24 Aloite: Liite 24 Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy sosiaalihuollon päällikön vastauksen aloitteeseen ja toteaa, että monialaisen yhteispalvelun hallinnointia jatketaan nykyisellään. Kaupunginvaltuusto: Keskustelun aikana valtuutettu Marita Salmu esitti, että asia palautetaan kaupunginhallitukselle uuteen valmisteluun. Asiassa on pyydettävä fysiatrian ylilääkärin lausunto. Helinä Sipinen, Eero Luomala ja Mervi Rantala kannattivat ehdotusta. Asiassa äänestettiin. Keskustelun jatkamisen puolesta äänestävät JAA ja Salmun ehdotuksen puolesta äänestävät EI. Äänestyksen tulos 18 jaaääntä ja 24 ei-ääntä. Kaupunginvaltuusto päättää palauttaa asian kaupunginhallitukselle uuteen valmisteluun. Asiassa pyydetään fysiatrian ylilääkärin lausuntoa. Kh 2.5.2016 131 Kaupunginjohtaja:

131, KH 2016-05-02 15:00 SOCHV: 951/2015 Kaupunginhallitus päättää pyytää asiasta lausunnot vielä henkilöstötoimistolta ja fysiatrian ylilääkäriltä. Määräaika lausuntojen jättämiselle on 15.6.2016.

132, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 147/2016 PERUSSOPIMUS: KUNTAYHTYMÄ KVARNEN Kh 26.10.2015 370 Kutsu kuntayhtymäkokoukseen ja esityslista: Liite 370 A Perussopimus: Liite 370 B Kaupunginsihteeri: Kuntayhtymän kokous pidetään 5.11.2015. Tarkoituksena on tuolloin päättää lisärakennuksen investoinnista ja lainanotosta. Kaupunginhallitus keskusteli Kvarnenista edellisessä kokouksessaan 12.10.2015, ja tämän jälkeen on pidetty yhteinen kokous Kvarnenin edustajien kanssa. Suurimmat maksuosuudet Pietarsaaren kaupungille aiheutuvat maahanmuuttajien kieliopetuksesta. Kieliopetus olisi tarkoituksenmukaisinta järjestää maahanmuuttajien kotikunnassa. Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää irtisanoa perussopimuksen, ja ilmoittaa, että Pietarsaaren kaupunki ei aio osallistua lisärakennusinvestoinnista aiheutuviin kustannuksiin. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että maahanmuuttajien kielikoulutus pyritään järjestämään vuoden 2016 alusta alkaen Pietarsaaressa, ja sivistysvirastolle annetaan tehtäväksi aloittaa valmistelut kielikoulutuksen järjestämiseksi Pietarsaaressa. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh 9.11.2015 393 Perussopimus: Liite 393 Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää irtisanoa liitteenä olevan perussopimuksen koskien Kronoby folkhögskola-kuntayhtymää. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen.

132, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 147/2016 Kv 16.11.2015 72 Perussopimus: Liite 72 Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto päättää irtisanoa liitteenä olevan perussopimuksen koskien Kronoby folkhögskola-kuntayhtymää. Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti irtisanoa liitteenä olevan perussopimuksen koskien Kronoby folkhögskola-kuntayhtymää. Owe Sjölund ehdotti, että seuraava ponsi hyväksytään päätöksen yhteyteen: Valtuusto kehottaa asianomaisia osapuolia laatimaan nopeasti uuden sopimuksen, joka selvittää yksiselitteisesti kustannusten jaon ja yhteistyömuodot Kronoby Folkhögskola -kuntayhtymän puitteissa. Richard Sjölund ja Brita Brännbacka-Brunell kannattivat Owe Sjölundin ponsiehdotusta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti ponnen. Kh 30.11.2015 406 Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus ilmoittaa Kronoby folkhögskola - kuntayhtymälle, sivistyslautakunnalle ja rahatoimistolle kaupunginvaltuuston päätöksestä. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh 29.3.2016 82 perussopimukseksi: Liite 82 Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginvaltuusto päätti 16.11.2015 irtisanoa voimassa olevan perussopimuksen Kronoby folkhögskola-kuntayhtymän kanssa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti päätökseen liitettävän ponsiehdotuksen, jonka mukaan uusi sopimus

132, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 147/2016 laadittaisiin. Kronoby folkhögskola-kuntayhtymän omistajakuntien kunnan- ja kaupunginjohtajat sekä koulun rehtori ovat laatineet ehdotuksen uudeksi perussopimukseksi Kronoby folkhögskola-kuntayhtymän kanssa. Muutokset näkyvät liitteenä olevassa tekstissä punaisella. Pykälät 14 (peruspääoma) ja 18 (investointien pääomarahoitus) ovat kokonaisuudessaan uudet, ja muilta osin sopimusta on tarkistettu. Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että perussopimuksen irtisanominen perutaan ja uusi ehdotus perussopimukseksi hyväksytään. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv 25.4.2016 26 perussopimukseksi: Liite 26 Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle: - että perussopimuksen irtisanominen perutaan ja uusi ehdotus perussopimukseksi hyväksytään. Kaupunginvaltuusto: Keskustelun aikana valtuutettu Marita Salmu ehdotti, että asia palautetaan kaupunginhallitukselle uuteen valmisteluun sopimukseen sisältyvien epäselvyyksien takia. Helinä Sipinen kannatti ehdotusta. Asiassa äänestettiin. Keskustelun jatkamisen puolesta äänestävät JAA ja Salmun ehdotuksen puolesta äänestävät EI. Äänestyksen tulos 36 jaaääntä ja 6 ei-ääntä. Keskustelu jatkuu. Ei esitetty muita ehdotuksia. Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaan. Kh 2.5.2016 132 Kaupunginjohtaja:

132, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 147/2016 Kaupunginhallitus ilmoittaa Kronoby folkhögskolakuntayhtymälle, sivistyslautakunnalle ja rahatoimistolle kaupunginvaltuuston päätöksestä.

133, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 848/2015 VESA BERG: ANOMUS LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ VAPAUTTAMISESTA Kh 26.10.2015 367 Eroanomus: Liite 367 Kaupunginsihteeri: Vesa Berg anoo vapautusta kaikista kunnallisista luottamustehtävistä henkilökohtaisten syiden takia. Berg on kaupunginvaltuuston varsinainen jäsen, jäsen sisäisten tukipalvelujen jaostossa ja varajäsen suhteellisten vaalien lautakunnassa, sivistyslautakunnassa sekä sivistyslautakunnan suomenkielisessä jaostossa. Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää Vesa Bergille eron kaupunginvaltuuston varsinaisesta jäsenyydestä sekä eron suhteellisten vaalien vaalilautakunnan varajäsenyydestä, sivistyslautakunnan varajäsenyydestä, sivistyslautakunnan suomenkielisen jaoston varajäsenyydestä ja sisäisten tukipalvelujen jaoston jäsenyydestä. Kaupunginhallitus ehdottaa lisäksi kaupunginvaltuustolle, että se toteaa ensimmäisen varavaltuutetun Ulrika Rönnbackin tulevan valtuuston varsinaiseksi jäseneksi Vesa Bergin tilalle jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi 2015 2017. Kaupunginhallitus ehdottaa lisäksi kaupunginvaltuustolle, että se valitsee varajäsenen suhteellisten vaalien vaalilautakuntaan, varajäsenen sivistyslautakuntaan, varajäsenen sivistyslautakunnan suomenkieliseen jaostoon sekä jäsenen sisäisten tukipalvelujen jaostoon jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi 2015 2017. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv 16.11.2015 69 Eroanomus: Liite 69 Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto myöntää Vesa Bergille eron kaupunginvaltuuston varsinaisesta jäsenyydestä sekä eron suhteellisten vaalien vaalilautakunnan varajäsenyydestä, sivistyslautakunnan varajäsenyydestä, sivistyslau-

133, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 848/2015 takunnan suomenkielisen jaoston varajäsenyydestä ja sisäisten tukipalvelujen jaoston jäsenyydestä, - että kaupunginvaltuusto toteaa ensimmäisen varavaltuutetun Ulrika Rönnbackin tulevan valtuuston varsinaiseksi jäseneksi Vesa Bergin tilalle jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi 2015 2017, - että kaupunginvaltuusto valitsee varajäsenen suhteellisten vaalien vaalilautakuntaan, varajäsenen sivistyslautakuntaan, varajäsenen sivistyslautakunnan suomenkieliseen jaostoon sekä jäsenen sisäisten tukipalvelujen jaostoon jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi 2015 2017. Kaupunginvaltuusto: - kaupunginvaltuusto myönsi Vesa Bergille eron kaupunginvaltuuston varsinaisesta jäsenyydestä sekä eron suhteellisten vaalien vaalilautakunnan varajäsenyydestä, sivistyslautakunnan varajäsenyydestä, sivistyslautakunnan suomenkielisen jaoston varajäsenyydestä ja sisäisten tukipalvelujen jaoston jäsenyydestä, - kaupunginvaltuusto totesi ensimmäisen varavaltuutetun Ulrika Rönnbackin tulevan valtuuston varsinaiseksi jäseneksi Vesa Bergin tilalle jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi 2015 2017, - kaupunginvaltuusto valitsi Kari Koskelan varajäseneksi suhteellisten vaalien vaalilautakuntaan, Jaakko Koskelan varajäseneksi sivistyslautakuntaan ja varajäseneksi sivistyslautakunnan suomenkieliseen jaostoon sekä Ahti Lehtosen jäseneksi sisäisten tukipalvelujen jaostoon jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi 2015 2017. Merkittiin, että Vesa Berg oli poistuneena käsiteltäessä asiaa 69. Syy: oma anomus. Kh 30.11.2015 403 Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus ilmoittaa Vesa Bergille, Ulrika Rönnbackille, Kari Koskelalle, Jaakko Koskelalle, Ahti Lehtoselle, sivistyslautakunnalle ja sisäiselle tukipalvelukeskukselle kaupunginvaltuuston päätöksestä. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh 11.4.2016 98 Kaupunginsihteeri:

133, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 848/2015 Vesa Berg on myös Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston jäsen sekä Pohjanmaan liiton tarkastuslautakunnan varajäsen. Pietarsaaren kaupunginvaltuusto ei ole valinnut Bergiä kyseisiin luottamustoimiin, vaan valinnat on tehnyt Pohjanmaan liiton edustajainkokous. Pohjanmaan liiton Perussopimuksen 9 :ssä todetaan seuraavasti: Mikäli maakuntavaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa kesken toimikauden tai muusta syystä eroaa maakuntavaltuuston jäsenyydestä kesken toimikauden päättää jäsenen edustama kunta uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta maakuntavaltuuston jäljellä olevaksi toimikaudeksi". Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää Vesa Bergille vapautuksen myös Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston jäsenyydestä ja tarkastuslautakunnan varajäsenyydestä sekä valitsee uuden jäsenen maakuntavaltuustoon ja ehdottaa uutta varajäsentä tarkastuslautakuntaan. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv 25.4.2016 27 Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto myöntää Vesa Bergille vapautuksen myös Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston jäsenyydestä ja tarkastuslautakunnan varajäsenyydestä sekä valitsee uuden jäsenen maakuntavaltuustoon ja ehdottaa uutta varajäsentä tarkastuslautakuntaan. Kaupunginvaltuusto: Ulla Hellénin ehdotuksesta Maakuntavaltuuston jäseneksi valitaan Kari Koskela ja tarkastuslautakunnan varajäseneksi ehdotetaan Vesa Suvantoa. Kh 2.5.2016 133 Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ilmoittaa Pohjanmaan liitolle, Vesa Bergille, Kari Koskelalle ja Vesa Suvannolle kaupunginvaltuuston päätöksestä.

134, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 1036/2015 KIELIKYLPYKOULUN JA KIELIKYLVYN PÄIVÄKODIN TILAOHJELMA Kh 21.12.2015 443 Huoneohjelma: Liite 443 Valmistelu: v.t. tekninen johtaja Rune Hagström, puh. 044 7851463 Sivistyslautakunta on kokouksissaan ottanut kantaa siihen, miltä Pietarsaaren kouluverkko näyttää tulevaisuudessa. Myös kielikylpykoulu on ollut osana kouluverkkosuunnittelua. Kielikylpykoulu on sivistyslautakunnan päätöksen mukaan kolmisarjainen koulu, jossa on kaksi ruotsinkielistä ryhmää ja yksi suomenkielinen ryhmä. Kielikylpykoulu sijaitsee tällä hetkellä Pursisalmen kiinteistössä, jossa on myös kielikylvyn päiväkoti. Kielikylpykoulun muuttaessa pois Pursisalmen kiinteistöstä ja kiinteistön mahdollisessa myynnissä tai purkamisessa, jää päiväkoti ilman tiloja. Kielikylvyn päiväkoti voidaan toteuttaa samassa kiinteistössä kielikylpykoulun kanssa. Sivistysjohtaja, päivähoidon johtaja sekä vt. tekninen johtaja ovat laatineet hankkeelle huonetilaohjelman kolmisarjaiseksi alakouluksi, joka sisältää opetushallituksen ohjeiden mukaisesti kolmiryhmäisen päiväkodin. Huonetilaohjelman koko on 3.780 m 2, josta päiväkodin osuus on 539 m 2 ja keittiö on huomioitu jakelukeittiönä, sekä liikunta/juhlasali normaalikokoisena 400 m 2 :n koulusalina. Mikäli tässä hankkeessa halutaan toteuttaa myös esim. salibandyn mitat täyttävä liikuntasali, on huonetilaohjelmaan lisättävä vielä noin 1.500 m 2. Ristikarin kiinteistön kokonaispinta-ala on 2.563 m 2 ja siihen voi hyvällä suunnittelulla sijoittaa noin 2.000 m 2 tilaohjelmasta, mikä tarkoittaa, että rakennusta on laajennettava, jos esitetty tilaohjelma toteutetaan. Kustannusennuste hankkeelle (3.780 m 2 ) on 7,5-8,5 milj. riippuen siitä, miten suunnittelussa onnistutaan käyttämään vanhaa rakennusta. Kaupunginsihteeri: Kaupunginhallitus päättää omalta osaltaan hyväksyä ja ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Kielikylpykoulun ja Kielikylvyn päiväkodin huonetilaohjelman, joka käsittää 3.780 m 2. Kaupunginhallitus päättää myös asettaa hankkeelle suunnittelutoimikunnan. Kaupunginhallitus valitsee seuraavat jäsenet toimikuntaan: sivistysjohtajan, päivähoidon johtajan, Kielikylpykoulun rehtorin, vt. teknisen johtajan sekä 2 4 luottamushenkilöä. Kaupunginhallitus:

134, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 1036/2015 Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian uuteen valmisteluun. Uudessa valmistelussa pitää selvittää mm voidaanko Ristikarin tilaohjelma toteuttaa elinkaarimallin mukaisesti ja tilaohjelma mietittävä uudestaan. Kh 8.2.2016 37 Huoneohjelma: Liite 37 Valmistelu: vt. tekninen johtaja Rune Hagström, puh. 044 7851463 Kaupunginhallituksen palautettua asian on opetusvirasto, koulutoimenjohtaja ja sisäinen tukipalvelukeskus, vt. tekninen johtaja käyneet läpi tilaohjelman ja selvittäneet mahdollisuutta toteuttaa hanke elinkaarihankkeena. Sivistyslautakunta, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto ovat hyväksyneet ehdotuksen tulevaisuuden kouluverkosta Pietarsaaressa. Ehdotuksessa Kielikylpykoulu on kolmisarjainen koulu. Huoneohjelmaehdotus perustuu tähän. Huoneohjelma perustuu myös määräyksiin, joita aikaisemmin käytettiin pohjana valtion rahoitusta anottaessa. Määräysten mukaan kokonaismäärän HYM 2/oppilas tulee olla 2.986 3.114 m 2. Ylimenevät neliömetrit ehdotuksessamme johtuvat 400 m 2 :n voimistelusalista (200 300 m 2 määräyksissä). Vt. tekninen johtaja on tiedustellut Suomen suurilta, tämäntyyppisiä hankkeita toteuttavilta rakennusliikkeiltä mahdollisuutta toteuttaa Kielikylpykoulu elinkaarihankkeena. Saatujen vastausten mukaan Kielikylpykoulun toteuttaminen Ristikarin kiinteistöön on liian pieni hanke, hankkeessa on liian monta riskitekijää kuten että rakennus on suojeltu, kyseessä on peruskorjaushanke ja että rakennuksessa on sisäilmaongelma jotta se olisi heille kiinnostava. Vastanneet yritykset eivät olleet kiinnostuneita elinkaarimallista. Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää omalta osaltaan hyväksyä ja ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Kielikylpykoulun ja Kielikylvyn päiväkodin huonetilaohjelman, joka käsittää 3.660 m 2. Kaupunginhallitus päättää myös asettaa hankkeelle suunnittelutoimikunnan. Kaupunginhallitus valitsee seuraavat jäsenet toimikuntaan: sivistysjohtajan, päivähoidon johtajan, koulun rehtorin, vt. teknisen johtajan sekä 2 4 luottamushenkilöä.

134, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 1036/2015 Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana kaupunginjohtajan sijainen muutti ehdotustaan seuraavasti: Kaupunginhallitus päättää tässä vaiheessa asettaa virkamiehistä ja luottamushenkilöistä koostuvan työryhmän, jotta Ristikarin koulun tilaohjelmasta ja saneerauksen toteuttamisesta saadaan kaikkia osapuolia tyydyttävä ehdotus, joka voidaan hyväksyä kaupunginvaltuustossa. Kaupunginhallitus päätti nimetä seuraavat henkilöt jo ehdotettujen virkamiesten lisäksi työryhmään: Owe Sjölund (puheenjohtaja), Kari Koskela, Jarmo Ittonen ja Eero Luomala. Kh 11.4.2016 94 Tilaohjelma: Liite 94 Valmistelu: vt. tekninen johtaja Rune Hagström, puh. 044 7851463 Kaupunginhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan 8.2.2016 ja päätti asettaa työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia Ristikarin koulun tilaohjelmasta ja saneerauksen toteuttamisesta kaikkia osapuolia tyydyttävä ehdotus, joka voidaan hyväksyä kaupunginvaltuustossa. Työryhmällä on ollut kolme kokousta, joissa aikaisemmin ehdotettua tilaohjelmaa on kehitetty edelleen. Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan uuden tilaohjelman ja ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy uuden tilaohjelman. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv 25.4.2016 28 Tilaohjelma: Liite 28 Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy uuden tilaohjelman.

134, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 1036/2015 Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen. Kh 2.5.2016 134 Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ilmoittaa tekniselle palvelukeskukselle kaupunginvaltuuston päätöksestä.

135, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 358/2016 LIIKELAITOS PIETARSAAREN VEDEN JOHTOSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN Kh 18.4.2016 112 Kaupunginsihteeri: Liikelaitos Pietarsaaren Veden johtosäännön 6 :n mukaan liikelaitoksen toimitusjohtajan valitsee kaupunginvaltuusto liikelaitoksen johtokuntaa kuultuaan. Johtosääntö on hyväksytty kaupunginvaltuustossa vuonna 2008 eikä sitä ole sen jälkeen muutettu. Nyt olisi perusteltua muuttaa johtosääntöä koskien toimitusjohtajan valinnan menettelytapaa. Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se päättää muuttaa liikelaitos Pietarsaaren veden johtosäännön 6 :n mom 1. siten, että se kuuluu seuraavasti: Liikelaitoksen toimitusjohtajan valitsee liikelaitoksen johtokunta. Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana Bjarne Kull ehdotti, että Pietarsaaren Veden johtosääntöä muutetaan siten, että kaupunginhallitus valitsee toimitusjohtajan. Kari Koskela kannatti ehdotusta. Asiassa äänestettiin. Kaupunginjohtajan sijaisen ehdotuksen puolesta äänestävät JAA ja Bjarne Kull n ehdotuksen puolesta äänestävät EI. Äänestyksen tulos 7-4. (Jaa-äänet: Eero Luomala, Jarmo Ittonen, Mona Wikström, Owe Sjölund, Maria Lunabba ja Peter Boström; EI-äänet: Kari Koskela, Bjarne Kull, Ulla Hellén ja Kurt Hellstrand). Kaupunginhallitus päätti siten kaupunginjohtajan sijaisen ehdotuksen mukaan. Kv 25.4.2016 30 Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto päättää muuttaa liikelaitos Pietarsaaren veden johtosäännön 6 :n mom 1. siten, että se kuuluu seuraavasti: Liikelaitoksen toimitusjohtajan valitsee liikelaitoksen johtokunta. Kaupunginvaltuusto: Keskustelun aikana valtuutettu Bjarne Kull ehdotti, että Pietarsaaren Veden johtosääntöä muutetaan siten, että Pietarsaaren Veden toimitusjohtajan valitsee kaupunginhallitus. Mikael Snellman kannatti ehdotusta.

135, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 358/2016 Asiassa äänestettiin. Kaupunginhallituksen ehdotuksen puolesta äänestävät JAA ja Bjarne Kull in ehdotuksen puolesta äänestävät EI. Äänestyksen tulos 27 jaa-ääntä ja 15 ei-ääntä. Kaupunginvaltuusto päätti siten kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti. Kh 2.5.2016 135 Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ilmoittaa Liikelaitos Pietarsaaren Vedelle kaupunginvaltuuston päätöksestä.

136, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 462/2009 KEITTIÖSTRATEGIAN MUUTTAMINEN Kh 1.6.2009 367 Keittiöstrategiaehdotus: Liite 367 Kaupunginsihteeri: Pietarsaaren kaupunginvaltuusto on varannut vuoden 2008 talousarviopäätöksessä 300.000 euroa Koivurinteen keittiön peruskorjaukseen. Valtuusto on kuitenkin kirjannut reunaehdon investoinnin toteuttamiseen: Koivurinteen keittiön peruskorjausta ei saa aloittaa, ennen kuin esitetään selkeä keittiöstrategia, jossa on huomioitu myös MTHA:n keittiökapasiteetti. Määräraha sisältyy myös tämän vuoden talousarvioon. Keittiöstrategiaehdotuksen on valmistellut työryhmä, joka koostuu eri hallintokuntien sekä henkilöstön edustajista. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee keittiöstrategiaehdotuksen tässä vaiheessa tiedoksi ja keskustelee työryhmälle annettavista jatko-ohjeista. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus pani asian pöydälle. Kh 11.6.2009 395 Keittiöstrategiaehdotus: Liite 395 Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee keittiöstrategiaehdotuksen tässä vaiheessa tiedoksi ja keskustelee työryhmälle annettavista jatko-ohjeista. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. TKK 15.3.2011 3 Tekninen johtaja Heimo Toiviainen ja ruokapalvelupäällikkö Lisa Kniivilä tiedottavat keittiöstrategiasta.

136, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 462/2009 Kaupunginjohtaja: Merkitään tiedoksi. Talous-, kehitys- ja konsernijaosto: hyväksyttiin. Kh 28.3.2011 141 Pietarsaaren kaupungin ruokapalvelun uudelleen järjestämisen strategiaksi: Liite 141 Kaupunginsihteeri: Pietarsaaren kaupunginvaltuusto on varannut vuoden 2008 talousarviopäätöksessä 300.000 euroa Koivurinteen keittiön peruskorjaukseen. Valtuusto on kuitenkin kirjannut reunaehdon investoinnin toteuttamiseen: Koivurinteen keittiön peruskorjausta ei saa aloittaa, ennen kuin esitetään selkeä keittiöstrategia, jossa on huomioitu myös MTHA:n keittiökapasiteetti. Keittiöstrategiaehdotuksen on valmistellut työryhmä, joka koostuu eri hallintokuntien sekä henkilöstön edustajista. Vuosien 2011 2013 taloussuunnitelmaan on varattu 450.000 euroa vuodeksi 2012 Koivurinteen keittiön peruskorjaukseen. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy oheisen ehdotuksen Pietarsaaren kaupungin ruokapalvelun uudelleen järjestämisen strategiaksi. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksesta panna asian pöydälle. Kh 4.4.2011 164 Pietarsaaren kaupungin ruokapalvelun uudelleen järjestämisen strategiaksi: Liite 164 Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy oheisen ehdotuksen Pietarsaaren kaupungin ruokapalvelun uudelleen järjestämisen strategiaksi.

136, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 462/2009 Kaupunginhallitus: Kerstin Ström ehdotti keskustelun aikana Michael Östmanin kannattamana, että viiden valmistuskeittiön käsittävää ehdotus B:tä täydennetään Vestersundinkylän koulun valmistuskeittiöllä. Asiasta äänestettäessä kaupunginjohtajan ehdotus sai 7 jaaääntä (Helinä Sipinen, Jarmo Ittonen, Maarit Wik, Marianne Surma-aho, Alf Stenvik, Kurt Hellstrand ja Peter Boström) ja Kerstin Strömin ehdotus 3 ei-ääntä (Kerstin Ström, Bo Forsman ja Michael Östman), joten kaupunginhallitus teki kaupunginjohtajan ehdotuksen mukaisen päätöksen. Kv 23.5.2011 29 Pietarsaaren kaupungin ruokapalvelun uudelleen järjestämisen strategiaksi: Liite 29 Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy oheisen ehdotuksen Pietarsaaren kaupungin ruokapalvelun uudelleen järjestämisen strategiaksi. Kaupunginvaltuusto: Keskustelun aikana Richard Sjölund/sos.dem. ryhmä ehdotti Christina Helsingin, Pia Rosengård-Anderssonin/rkp-ryhmän ja Jarmo Ittosen/vl-ryhmän kannattamana seuraavaa lisäystä tekstiin: - Mitoitus- ja strategiatyö jatkuu ja keskittyy Malmin ravintokeskukseen siten, että kaupunginvaltuusto voi talousarviokokouksessaan joulukuussa 2011 ottaa kantaa raporttiin ja niihin investointikustannuksiin, jotka johtuvat Malmin ruokapalvelujen uudelleenjärjestelyistä ja tehostamisesta. - Kaupungin ruokapalvelujen tavoitteena tulee olla ruoan laadun parantaminen. Ruoka-aineiden hintaa ei tämän vuoksi voida alentaa ja mitoituksessa ja henkilöstön käytön tehostamisessa täytyy laatunäkökulma ottaa huomioon kauttaaltaan. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen sekä puheenjohtajan ehdotuksesta myös edellä esitetyt lisäykset tekstiin. Kh 6.6.2011 259 Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus lähettää asian sisäiselle tukipalvelukeskukselle toimeenpantavaksi. Kaupunginhallitus:

136, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 462/2009 Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh 12.12.2011 511 Valmistelu: talonrakennuspäällikkö Rune Hagström, puh. 86 1463 Pietarsaaren kaupunginvaltuusto on varannut vuoden 2008 talousarviosta tekemässään päätöksessä varoja Koivurinteen keittiön peruskorjaustöihin. Valtuusto asetti investoinnille kuitenkin yhden reunaehdon: on esitettävä selkeä keittiöstrategia, jossa MTHA:n keittiökapasiteetti otetaan huomioon ennen vihreän valon näyttämistä keittiön korjaustöille. Eri hallintokuntien edustajista ja henkilöstöstä koostuva työryhmä on laatinut Pietarsaaren kaupungin keittiöstrategian ja kaupunginvaltuusto on hyväksynyt sen 23.5.2011. Strategian hyväksymisen lisäksi valtuusto päätti myös näin: Mitoitus- ja strategiatyö jatkuu ja keskittyy Malmin ravitsemuskeskukseen siten, että kaupunginvaltuusto voi talousarviokokouksessaan joulukuussa 2011 ottaa kantaa raporttiin ja niihin investointikustannuksiin, jotka johtuvat Malmin ruokapalvelujen uudelleenjärjestelyistä ja tehostamisesta. Talonrakennuspäällikön päätösehdotus: Kaupunginhallitus merkitsee sisäisen tukipalvelukeskuksen raportin tiedoksi ja ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto pidentää raportin ja toimenpideohjelman määräaikaa 30.4.2012 asti. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee sisäisen tukipalvelukeskuksen raportin tiedoksi ja ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se pidentää raportin ja toimenpideohjelman määräaikaa 30.4.2012 asti. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus teki yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen mukaisen päätöksen kuitenkin lisäten, että kaupunginhallitukselle annetaan väliraportti helmikuussa 2012. Kv 19.12.2011 97 Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle: - että se pidentää raportin ja toimenpideohjelman määräaikaa 30.4.2012 asti.

136, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 462/2009 Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen. Kh 9.1.2012 25 Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus ilmoittaa kaupunginvaltuuston päätöksestä tekniselle palvelukeskukselle. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh 6.2.2012 71 Vanhusneuvoston lausunto: Liite 71 Kaupunginsihteeri: Vanhusneuvosto on lähettänyt kaupunginhallitukselle lausunnon suunnitellusta keittiöstrategiasta. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus lähettää lausunnon tekniselle palvelukeskukselle. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh 20.2.2012 108 Malmin ja Koivurinteen keittiöiden mitoitus, väliraportti: Liite 108 Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen.

136, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 462/2009 Kh 4.12.2012 535 Piirustus: Liite 535 Valmistelu: talonrakennuspäällikkö Rune Hagström, puh. 86 1463 Sisäinen tukipalvelukeskus on jatkanut Malmin ja Koivurinteen keittiöiden toimintojen ja tilojen suunnittelua Malmin ja Koivurinteen keittiöiden mitoituksesta laaditun väliraportin mukaan. Syynä loppuraportin viivästymiseen on riittävien taustatietojen hankkiminen lopullisen arvioinnin tekemiseksi toiminnan parhaasta mallista; mm. erilaisia tuotantotapoja on pitänyt testata, ts. keskitettyä ja hajautettua jakelua, saada keittiökonetoimittajien (Metos) ehdotus prosessikaavioksi ja tuotantotavaksi sekä konsultin (Damico) mitoitusehdotus. Tuotteiden toimittajien aikataulujen vuoksi on testaukset saatu valmiiksi 6. ja 7. kesäkuuta. Niiden jälkeen ovat sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö ja keittiöiden henkilöstö saaneet antaa palautetta erilaisista jakelujärjestelmistä. Prosessikaaviota ja tuotantotapoja kehitettäessä ovat Metoksen asiantuntijat olleet apuna tuotantomääriin (litroihin, kiloihin) ja -aikoihin perustuvan tuotantosuunnitelman laatimisessa. Sen pohjalta voidaan mitoittaa keittiö, tilat ja keittiökoneet sekä henkilöstö. Kyseinen mitoitus on nyt saatu, ja se on seuraavassa valitun strategiaehdotuksen perusta. 1. Malmin keittiöstä tulee keskuskeittiö Malmin keittiön uudet tilat rakennetaan nykyisten tilojen yhteyteen oheisen piirustuksen mukaisesti. Siitä saadaan se etu, että keittiö voi toimia nykyisissä tiloissa uusien tilojen valmistumiseen asti. Vanhat tilat saneerataan apuvälineiden käsittelytiloiksi. Kyseinen investointi on Malmin kiinteistöjen kuntayhtymän vastuulla ja se tekee investointipäätökset. Koivurinteen ja kotipalvelun ruoka-annosten valmistus siirretään Malmin keittiöön. Malmin keittiöön keskitetty tuotanto tehostaa tuotantoresurssien käyttöä ja alentaa samalla annoshintaa. Tuotantotapaa muutetaan keittiössä siten, että ruoka jaetaan pääasiassa keskistetysti, Koivurinne ja jotkin sairaalan osastot jakelevat hajautetusti. Tuotantotapojen muutos tarkoittaa mm. sitä, että valmistuksessa tullaan käyttämään valmiita salaattituotteita ja esikypsennettyjä lihatuotteita. 2. Koivurinteen keittiöstä tulee palvelupiste Koivurinteen ruoka valmistetaan Malmin keittiössä ja kuljetetaan Koivurinteeseen jakeluvaunuilla, nk. Burlodge-vaunuilla ja jaetaan osastoille. Välitystuotteiden (maitotuotteiden, leikkelei-

136, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 462/2009 den ja tuoreen leivän) käsittely ja astioiden pesu hoidetaan palvelupisteessä, kaikki muu tapahtuu Malmin keittiössä. Palvelupiste-malli vaatii vähiten henkilöstöä ja investointeja. Kustannusvaikutus lähtötilanteen perusteella laskettuna: Henkilöstökustannukset vähenevät luonnollisen poistuman kautta n. 360.000. Tuotantokustannukset vähenevät 20.000 vuodessa. Raaka-ainekustannukset vähenevät 65.000 vuodessa. Kuljetuskustannukset lisääntyvät 5.000 vuodessa. Kokonaissäästöksi muodostuu vuoden 2011 lähtötilanteeseen verrattuna 440.000 vuodessa, kun kaikki toimenpiteet on tehty. Säästöjen toteutumiseksi kokonaisuudessaan on Malmin keittiössä tehtävä muutostöitä oheisen piirustuksen mukaisesti ja Koivurinteen keittiö on saneerattava palvelupisteeksi. Terveydenhuoltoviranomaiset ovat huomauttaneet tarkastuksissaan Koivurinteen keittiön vioista ja puutteista ja vaativat keittiön saneeraamista. Malmin keittiö on kulunut sekä tiloiltaan että koneistukseltaan. Toimintamallin muuttuessa on saneeraus ja laajennus tehtävä nyt. Keittiöön tehtävät investoinnit ovat Malmin kiinteistöjen kuntayhtymän vastuulla ja niiden tekemistä on ehdotettava sille. Talonrakennuspäällikön päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää, että Koivurinteen ja kotipalvelun ruuanvalmistus siirretään Malmin keittiölle ja että Koivurinteen keittiö saneerataan palvelupisteeksi. Kaupunginhallitus ehdottaa Malmin kiinteistöjen kuntayhtymälle, että tämä toimeenpanee Malmin keittiön uusien tilojen rakentamisen. Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle 400.000 :n määrärahan myöntämistä vuodeksi 2013 Koivurinteen keittiön saneerausta varten. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää - että Koivurinteen ja kotipalvelun ruuanvalmistus siirretään Malmin keittiölle ja että Koivurinteen keittiö saneerataan palvelupisteeksi. - ehdottaa Malmin kiinteistöjen kuntayhtymälle, että kuntayhtymä toimeenpanee Malmin keittiön uusien tilojen rakentamisen. - ehdottaa kaupunginvaltuustolle 400.000 :n määrärahan myöntämistä vuodeksi 2013 Koivurinteen keittiön saneerausta varten. Kaupunginhallitus: Asia poistettiin listalta. Kh 28.10.2013 457

136, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 462/2009 Kaupunginsihteeri: Valtuuston 23.5.2011 hyväksymän keittiöstrategian mukaan valmistuskeittiöiden määrää oli tarkoitus vähentää 12:sta 5:een ja jakelukeittiöiden määrää oli tarkoitus nostaa 8:sta 15:een, mikä vastaisi 143.000 :n vuosittaista säästöä. Valmistuskeittiöiden oli määrä olla Länsinummi, Etelänummi, Rådmanin koulu, Kielikylpykoulu/Ristikari ja Kirkkorannan-Jungmanin koulu. Strategian saavuttamiseksi vaadittiin yhteensä 347.000 :n investointeja Kielikylpykoulun/Ristikarin koulun, Länsinummen koulun, Etelänummen koulun ja Rådmanin koulun keittiöissä. Investoinnit on toteutettu, lukuun ottamatta Rådmanin koulun osuutta (sisäiset muutokset ja lisärakennus tavaran vastaanottoa varten). Länsinummen koulun keittiön tilanne korjautuu homesaneerauksen johdosta ja sen valmistuessa keittiössä on suurempi kapasiteetti kuin alun perin keittiöstrategiassa ajateltiin. Keittiöstrategian tavoitellut vaikutukset, kustannussäästöt ja tehokkaampi toiminta, ovat toteutuneet niin, että vuoden 2014 talousarvio on samalla tasolla kuin vuoden 2010 tilinpäätös, vaikka henkilöstökustannukset ovat kasvaneet työsopimusten ja materiaalin hintojen nousun johdosta. Tavoiteltua henkilötyövuosien vähentämistä kouluissa ja päiväkodeissa ei kuitenkaan ole vielä saavutettu. Keittiöstrategian päätökseen sisältyy myös Malmin keittiön muuntaminen keskuskeittiöksi ja Koivurinteen keittiön muuttaminen palvelupisteeksi. Malmin kiinteistöjä koskevan investointipäätöksen tekee Malmin kiinteistöjen kuntayhtymä. Koivurinteen saneeraukseen tarvittava investointi on 400.000 euroa. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää toteuttaa keittiöstrategian kokonaan ja huomioi asian vuoden 2014 talousarviovalmistelussa. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh 11.4.2016 99 Valmistelu: v.t. tekninen johtaja Rune Hagström, puh. 044 785 1463 Kaupunginvaltuusto on aikaisemmin päättänyt keittiöstrategian osalta, että Rådmanin, Etelänummen, Ristikarin ja Kyrkostrandin-Jungmanin koulujen keittiöt ovat keittiöitä, jotka valmistavat ruokaa kaupungin kouluille ja päiväkodeille, ja että Malmin sairaalan keittiö valmistaa sairaalan ja Koivurinteen vanhainkodin

136, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 462/2009 ruoan. Nykyisen keittiöstrategian uudelleenarviointi on tarpeellinen, sillä suuri osa ruokapalvelujen henkilöstöstä (n. 10 kpl) saavuttaa eläkeiän ja jää eläkkeelle seuraavien kahden vuoden aikana. Lisäksi kaikissa valmistuskeittiöissä, Länsinummen koulun keittiötä lukuun ottamatta, on vikoja ja puutteita, joista viranomaiset ovat huomauttaneet. Nämä voidaan korjata kustannustehokkaammin, jos keittiöstrategiaa muutetaan. Rådmanin koulun valmistuskeittiö valmistaa tällä hetkellä n. 1.200 annosta päivittäin. Edellä kuvatun toiminnan laajuisena Rådmanin koulun keittiön tilat ovat liian pienet, sisään tulevan ja lähtevän aineiston käsittely tapahtuu sääntöjen vastaisesti, ja osittain keittiötoimintoja käsitellään ruokasalissa. Sisäinen tukipalvelukeskus on suunnitellut keittiötilojen peruskorjausta puutteiden korjaamiseksi. Terveysviranomaisten ja Aluehallintoviraston esille ottamien Rådmanin koulun vikojen ja puutteiden lisäksi Etelänummen ja Kirkkorannan-Jungmanin koulujen keittiötiloissa on puutteita. Eniten puutteita on havaittu tilojen koossa: ne ovat liian pienet ja havaittujen puutteiden korjaaminen on kallista. Siirtämällä valmistus Etelänummen ja Kirkkorannan-Jungmanin kouluista Rådmanille, investointi on edullisempi, ja lisäksi valmistuksen siirtäminen tuo huomattavia säästöjä henkilötyövuosissa. Rådmanin koulun lisärakentamisen myötä terveysviranomaisten ja Aluehallintoviraston vaatimia muutoksia ja lisärakentamista ei tarvitse toteuttaa muissa mainituissa keittiöissä. Malmin kiinteistöt ky:n keittiötilat Malmin sairaalassa ovat myös kuluneet ja on olemassa ilmeinen riski siitä, että terveysviranomaiset tai Aluehallintovirasto jopa kieltävät tilojen käytön. Malmin sairaalan tilojen ongelmien korjaamiseksi Malmin kiinteistöt ky on laadituttanut piirustukset keittiön peruskorjausta ja muutosta varten. Urakoiden kilpailuttaminen on tehty ja urakoitsijoiden valinta odottaa kaupungin päätöstä keittiöstrategiasta. Kyseisen keittiön peruskorjaus on hyvin kallis ja tulee nostamaan huomattavasti kaupungin ruokapalveluiden maksamaa tilavuokraa. Vuokrankorotus tulee vaikuttamaan suoraan annoshintoihin. Rådmanin koulun keittiön laajentamisen yhteydessä voidaan myös huomioida Malmin sairaalan ja Koivurinteen ruokapalvelun tarve, ja siirtää näiden yksikköjen valmistus Rådmanin koulun keittiöön. Rådmanin koulun keittiön laajentamiseen käytettävällä investointisummalla saadaan myös Malmin ja Koivurinteen valmistus Rådmanin koulun keittiöön. Siirtämällä valmistus Rådmanin koulun keittiöön saavutetaan myös huomattavia säästöjä henkilötyövuosien määrässä. Keittiöstrategiaa muutettaessa muutetaan myös valmistusprosessi ns. Cook and Hold -menetelmästä Cook and Chill - menetelmään: sen sijaan, että ruoka kuljetetaan lämpimänä jakelukeittiöihin, se jäähdytetään ennen kuljetusta ja kuljetetaan kylmänä ja lämmitetään juuri ennen käyttöä. Prosessin muuttaminen mahdollistaa tuotantolaitoksen tehokkaamman hyö-

136, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 462/2009 dyntämisen ja henkilöstön alhaisemman kuormituksen, ja samalla henkilöstön tarve vähenee. Alhaisempi fyysinen ja psyykkinen kuormitus edistää myös henkilöstön terveyttä ja vähentää sairauspoissaoloa. Ruokapalvelu on henkilöstön osalta nyt tilanteessa, jossa huomattava määrä työntekijöitä saavuttaa eläkeiän ja jää eläkkeelle. Ennusteen mukaan seuraavien 2-3 vuoden aikana n. 10 henkilöä jää eläkkeelle. Jos ehdotettu keittiöstrategian muutos ja investointi Rådmanin koulun keittiöön toimeenpannaan, eläkkeelle jäävää henkilöstöä ei tarvitse korvata. Rådmanin koulun keittiösaneerauksen oli tarkoitus alkaa jo vuonna 2015. Sisäinen tukipalvelujaosto oli varannut 600.000 kunnossapitävästä investointimäärärahasta tähän hankkeeseen. Hankkeistaminen venyi kuitenkin niin myöhään vuoden aikana, että urakoitsijoita ei valittu vuonna 2015. Sisäinen tukipalvelujaosto on päättänyt vuoden 2016 kunnossapitoinvestointien määrärahan käytöstä, ja varannut 300.000 keittiön peruskorjausta varten. Tarjousten loppusumma, joka sisältää varaukset, on 1.320.000 ja jakelukeittiöiden lisävarusteiden summa on 125.000. Sisäinen tukipalvelukeskus toimeenpani vuonna 2015 kunnossapitoinvestointeja, joiden loppusumma oli 1.075.000, kun käytettävissä oleva määräraha oli 1.400.000. Rahoituksen käyttämättä jäänyt summa, 325.000, oli osa Rådmanin keittiön laajentamisen rahoitusta. Jotta hanke voidaan toteuttaa, tulee sisäisen tukipalvelujaoston hankkeelle tänä vuonna varatun kunnossapitomäärärahan lisäksi myöntää 1.150.000 :n määräraha. Hankkeen rahoitus koostuisi tuolloin viime vuoden käyttämättä jääneestä osasta + tämän vuoden kunnossapitoosuudesta + lisästä = 325.000 + 300.000 + 820.000 = 1.445.000. Viranomaisten huomauttamien vikojen ja puutteiden korjaamisen investointikustannukset ovat ilman keittiöstrategian muuttamista n. 920.000, ja tässä tapauksessa henkilötyövuosissa tehtävät säästöt jäävät toteutumatta. Jos keittiöstrategian muutos toteutetaan siten, että Rådmanin koulun keittiöstä tulee keskuskeittiö ja Etelänummen ja Kirkkorannan-Jungmanin koulujen keittiöistä sekä Malmin keittiöstä tulee jakelukeittiöt, henkilöstön tarve vähenee jopa 16 henkilötyövuodella. Tämä tarkoittaa n. 600.000 vuositasolla ja tarkoittaa että ruokaannoksen hinta Malmilla laskee noin 3,8 /annos. Ehdotetun keittiöstrategian investointikustannukset Rådmanin koulussa ovat 1.455.000. Aikaisemmin tässä kappaleessa mainittua 920.000 :n investointia ei tuolloin tarvitse toteuttaa. Lisäksi Malmin kiinteistöt ky:n ei tarvitse peruskorjata ja laajentaa Malmin sairaalan keittiötä nyt suunnitellun laajuisena, vaan investointitarve laskee huomattavasti. Jos Malmin keittiö toteutetaan valmistuskeittiönä, ruokapalvelun uusi vuokra tulee olemaan n. 230.000 /vuosi. Nykytilanne on 113.500 /vuosi, eli

136, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 462/2009 vuokra nousee 116.500 :lla/vuosi. Jos keittiö toteutetaan jakelukeittiönä, vuokraksi tulee n. 93.000 /vuosi, eli säästö on 20.000 /vuosi. Ehdotetun investoinnin takaisinmaksuaika on 2,3 vuotta. Kaupunginjohtajan sijaisen ehdotus: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että keittiöstrategiaa muutetaan siten, että valmistuskeittiöiden määräksi tulee kaksi, eli Länsinummen koulun ja Rådmanin koulun keittiöt, ja että valmistus tapahtuu Cook and Chill -menetelmällä. Kaupunginhallitus päättää lisäksi ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että Malmin sairaalan keittiön toimintamuoto muutetaan valmistuskeittiöstä jakelukeittiöksi, ja että Malmin ja Koivurinteen valmistus tapahtuu joko Länsinummen koulun tai Rådmanin koulun keskuskeittiössä. Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy suunnitellun investoinnin Rådmanin koulun keittiöön ja myöntää 1.150.000 lisämäärärahan kunnossapitäviin investointeihin hankkeen toteuttamista varten. Lisämäärärahan tarve rahoitetaan lainalla. Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana kaupunginjohtajan sijainen muutti ehdotustaan seuraavanlaisesti: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että keittiöstrategiaa muutetaan siten, että valmistuskeittiöiden määräksi tulee koulujen osalta kaksi, eli Länsinummen koulun ja Rådmanin koulun keittiöt, ja että valmistus tapahtuu Cook and Chill -menetelmällä. Malmin kiinteistöt kuntayhtymä on aikeissa peruskorjata Malmin keittiön, joten kaupunginhallitus pyytää, että kuntayhtymä ja omistajakunnat ottavat kantaa siihen, jatkaako Malmin keittiö valmistuskeittiönä vai muutetaanko se jakelukeittiöksi. Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy suunnitellun investoinnin Rådmanin koulun keittiöön ja myöntää 1.150.000 lisämäärärahan kunnossapitäviin investointeihin hankkeen toteuttamista varten. Lisämäärärahan tarve rahoitetaan lainalla. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv 25.4.2016 31

136, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 462/2009 Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle: - että keittiöstrategiaa muutetaan siten, että valmistuskeittiöiden määräksi tulee koulujen osalta kaksi, eli Länsinummen koulun ja Rådmanin koulun keittiöt, ja että valmistus tapahtuu Cook and Chill -menetelmällä - että kaupunginvaltuusto hyväksyy suunnitellun investoinnin Rådmanin koulun keittiöön ja myöntää 1.150.000 lisämäärärahan kunnossapitäviin investointeihin hankkeen toteuttamista varten. Lisämäärärahan tarve rahoitetaan lainalla. Kaupunginvaltuusto: Keskustelun aikana valtuutettu Owe Sjölund ehdotti seuraavaa tekstimuutosta kaupunginhallituksen ehdotuksen ensimmäiseen osioon: - että keittiöstrategiaa muutetaan siten, että valmistuskeittiöiden määräksi tulee koulujen osalta kaksi, eli Länsinummen koulun ja Rådmanin koulun keittiöt, ja että valmistus tapahtuu Rådmanilla Cook and Chill -menetelmällä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi tekstimuutoksen yksimielisesti. Muilta osin kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaan. Kh 2.5.2016 136 Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ilmoittaa tekniselle palvelukeskukselle ja rahatoimistolle kaupunginvaltuuston päätöksestä.

137, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 233/2015 PIETARSAAREN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN LAATIMINEN Kh 2.3.2015 108 Vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa kuntien valtuustoja käsittelemään kerran valtuustokaudessa laajaa hyvinvointikertomusta. Sen lisäksi valtuuston on käsiteltävä vuosittain hyvinvointikertomukseen liittyvä raportointi kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin hyväksi toteutetuista toimenpiteistä. Kuntalakikin lähtee siitä, että kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen on kunnan tehtävä. Hyvinvointikertomus voidaan tehdä sähköisessä muodossa. Paras asiantuntemus kertomuksen laatimiseksi on sosiaali- ja terveysvirastossa. Kaupungin on nimettävä yhdyshenkilö. Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää - tilata hyvinvointikertomuksen laatimisen sosiaali- ja terveysvirastosta - nimetä kaupunginsihteerin kaupungin yhdyshenkilöksi kertomuksen laatimisessa. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh 8.12.2015 424 Hyvinvointikertomus: Liite 424 Valmistelu: koordinoija Christina Lind-Kangas, puh. 044 7851415 Hyvinvointikertomus on terveydenhuoltolain 12 :ssä tarkoitettu laajempi hyvinvointikertomus. Pietarsaaren seudun kunnat ovat yhdessä laatineet hyvinvointikertomuksen maalis lokakuussa 2015 ja sen on koonnut erityisasiantuntija Stefan Näse (Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto) yhteistyössä kuntien hyvinvointikertomuksesta vastaavien yhteyshenkilöiden sekä kuntien johtoryhmien kanssa. Pietarsaaren yhteyshenkilönä on toiminut koordinoija Christina Lind-Kangas. Hyvinvointikertomus perustuu ensimmäiseen luonnokseen, joka koski Pietarsaaren seutua kokonaisuutena. Luonnosta on tämän jälkeen työstetty ja täydennetty siten, että peruskunnan näkökulma on huomioitu. Kukin kunta on osaltaan kommentoinut valtuustokauden 2009 2012 tuloksia ja kokemuksia ja muotoillut ajatuksia ja tavoitteita valtuustokaudeksi 2013 2016.

137, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 233/2015 Hyvinvointikertomuksen työstäminen aloitettiin vasta vuonna 2015, joten työn painopiste on asetettu vuosien 2013 2016 hyvinvointisuunnitelmaan. Vuosien 2009 2012 arviointi ilmenee tarkemmin kuntien kyseisten vuosien toimintakertomuksista ja tilinpäätöksistä. Kukin kunta käsittelee ja hyväksyy, mahdollisten muutosten jälkeen, oman osuutensa yhteisestä hyvinvointikertomuksesta. Kuntien hyväksyttyä hyvinvointikertomuksen se julkaistaan osoitteessa Hyvinvointikertomus.fi. Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy vuosien 2013 2016 hyvinvointikertomuksen Pietarsaaren kaupungin osalta, osana kaupungin toiminnan suunnittelua ja taloudellista suunnittelua. Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana kaupunginjohtajan sijainen muutti ehdotustaan seuraavasti: kaupunginhallitus päättää pyytää asiasta vanhusneuvostolta ja sivistyslautakunnalta lausuntoa ennen asian viemistä kaupunginvaltuustoon. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Sivl 2.3.2016 29 Hyvinvointikertomus: Liite 29 Hyvinvointikertomus on tarkoitettu välineeksi kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä koskevien tietojen keräämiseen, ja tulosten pohjalta linjataan keskeisiä toimenpiteitä. Muutama kommentti Pietarsaaren seudun hyvinvointikertomuksesta 2013 2016: 1. Hyvinvointitiedon ja toteutettujen toimenpiteiden arviointi Ensimmäisessä luvussa esitetään eri ikäluokkia koskevia kommentteja. Lasten ja nuorten kohdalla tuodaan esille merkittäviä puutteita: ystävien puute, heikko terveys, vanhemmuuden puutteet. Kertomuksesta puuttuu kuitenkin tieto siitä, mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä tai on ryhdytty ongelmien korjaamiseksi. 4. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat Pietarsaari: kertomuksesta puuttuvat seuraavat suunnitelmat:

137, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 233/2015 - Liikuntapoliittinen ohjelma 2007-2015 - Varhaiskasvatussuunnitelma (VASU) - Pietarsaaren oppilas- ja opiskelijahuollon suunnitelma - Opiskeluhuollon järjestämissuunnitelma 5. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkavalla valtuustokaudella Pietarsaaren osalta puuttuvat konkreettiset kehityskohteet. Koulutoimessa opetussuunnitelman uudistaminen, LP2016, on iso kehittämishanke, joka koskee esikoulua, perusopetusta ja lukioita. Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta ehdottaa, että hyvinvointikertomusta täydennetään edellä mainituilla suunnitelmilla ja hankkeilla. Sivistyslautakunta: Sivistyslautakunta hyväksyi hyvinvointikertomukseen ehdotetut täydennykset. Sivistyslautakunta katsoo, että raportti on muilta osin heikkolaatuinen ja sitä on täydennettävä. Pietarsaaren seudun elinkeinoelämä kuuluu maan vientivetoisimpiin, muita samankaltaisia myönteisiä asioita on tuotava esille, koska ne vaikuttavat työllisyyteen ja siten seudun hyvinvointiin. Kh 29.3.2016 87 Hyvinvointikertomus: Liite 87 A Vanhusneuvoston lausunto: Liite 87 B Kaupunginsihteeri: Pyydetyt tahot eli vanhusneuvosto ja sivistyslautakunta ovat antaneet lausuntonsa hyvinvointikertomuksesta. Nämä lausunnot on otettu kertomuksessa huomioon, ja kertomusta on täydennetty. Hyvinvointikertomusta on Pietarsaaren osalta muutenkin korjattu ja paranneltu. Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy vuosien 2013 2016 hyvinvointikertomuksen Pietarsaaren kaupungin osalta, osana kaupungin toiminnan ja talouden suunnittelua.

137, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 233/2015 Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv 25.4.2016 25 Hyvinvointikertomus: Liite 25 A Vanhusneuvoston lausunto: Liite 25 B Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy vuosien 2013 2016 hyvinvointikertomuksen Pietarsaaren kaupungin osalta, osana kaupungin toiminnan ja talouden suunnittelua. Kaupunginvaltuusto: Keskustelun aikana valtuutettu Mervi Rantala teki seuraavan ehdotuksen: Kaupunginvaltuusto hyväksyy vuosien 2013-2016 hyvinvointikertomuksen luonnoksena ja palauttaa sen jatkovalmisteluun samalla edellyttäen että: - suunnitelmaa parannetaan ulko- ja kieliasun ja tekstin osalta helpommin luettavaan muotoon, lisätään indikaattoreita ja tilastotietoa - tavoitteita ja tarvittavia toimenpiteitä hyvinvoinnin edistämiseksi selkiytetään 2-3 päätavoitteen osalta - suunnitelmassa esitetään tarvittavat toimenpiteet - että lopullinen hyvinvointisuunnitelma tulee valtuuston käsittelyyn syyskuun 2016 loppuun mennessä. Helinä Sipinen kannatti Rantalan ehdotusta. Asiassa äänestettiin. Keskustelun jatkamisen puolesta äänestävät JAA ja Rantalan ehdotuksen puolesta äänestävät EI. Äänestyksen tulos 17 jaaääntä ja 25 ei-ääntä. Kaupunginvaltuusto päättää palauttaa asian kaupunginhallitukselle jatkovalmisteluun Mervi Rantalan ehdotuksen mukaan. Kh 2.5.2016 137 Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää lähettää hyvinvointikertomuksen uudelleen valmisteltavaksi kaupunginvaltuuston hyväksymien ohjeiden mukaan.

138, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 365/2016 PIETARSAAREN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNNÖN MUUTOS Kaupunginsihteeri: Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta tuli voimaan 1.4.2016. vallan siirtyminen rakentamisen poikkeamistilanteissa lähes kokonaan ELYltä kunnille perustuu ympäristövaliokunnan mietintöön (YmVM 7/2013) ja MRL kokonaisarvioinnin tuloksiin (Suomen ympäristö, 1/2014). Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarvioinnissa poikkeamistoimivallan siirtämistä ELYiltä kunnille pidettiin perusteltuna osana pyrkimystä parantaa ELYjen ohjauksen ja valvonnan vaikuttavuutta ja toiminnan suuntausta nykyistä enemmän kuntien strategisen alueidenkäytön suunnitteluun, yleiskaavoituksen ja kestävän yhdyskuntarakenteen edistämiseen. Lakimuutoksella on tarkoitus selkeyttää viranomaisten välistä työnjakoa sekä helpottaa rakentamisen prosesseja nopeuttamalla ja yksinkertaistamalla käsittelyä. Käytännössä kaikki MRL:n alaiset rakentamisen poikkeamislupa-asiat tulevat vastedes kunnan toimivallassa ratkottaviksi ja kuntiin uusina tehtävinä hoidettavaksi. Tämä tarkoittaa sekä vastuun että tehtävien siirtämistä kuntiin, mikä luonnollisesti merkitsee työmäärän lisääntymistä. Ranta(uudis-)rakentamiset uusille rakennuspaikoille Rakennusoikeuden ylitykset asemakaava-alueilla Rakennussuojelupoikkeamiset (asemakaavat, laki rakennusperinnön suojelemisesta) Rakennuskielloista poikkeamiset (asemakaavan hyväksymispäätös (lainvoima, MRL 53 3. mom.) Korjausrakentamisen alueelliset poikkeamiset Lupien myöntöedellytyksiin / perusteisiin ei tule muutoksia ja samat pelisäännöt siirtyvät toimivallan siirron myötä kuntiin (MRL 172 ). Nyt ELY-keskukselta kuntiin siirtyvät poikkeuslupa-asiat ovat luonteeltaan maankäyttöön liittyviä ja siten rinnastettavissa suunnittelutarveratkaisuihin ja johdonmukaista on, että näiden asioiden käsittelyssä noudatetaan yhtenevää menettelytapa. Kaupunginhallitus on 18.4.2016 teknisen lautakunnan esityksestä hyväksynyt uuden menettelyn seuraavasti: 1.4.2016 ELY-keskukselta kuntiin siirtyvien poikkeuslupaasioiden käsittelyssä, milloin kysymys on: 1. uuden rakennuksen rakentamisesta ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa 72 :n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa, ellei kyse ole olemassa olevan asuinrakennuksen laajentamisesta tai korvaamisesta; 2. vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta tontti- tai rakennuspaikkakohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta taikka vähäistä suuremman rakennusoikeuden osoittamisesta alueelle, jolle asemakaavassa ei ole osoitettu rakennusoikeutta;

138, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 365/2016 3. poikkeamisesta rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä; tai 4. poikkeamisesta 53 :n 3 momentissa tarkoitetusta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta, noudatetaan menettelytapaa jossa: Asemakaava-arkkitehti valmistelee edellä mainitut poikkeusluvat teknisen lautakunnan päätettäväksi. Tekninen lautakunta toimittaa päätöksen rakennusvalvontavirastoon sekä tiedoksi kaupunginhallitukselle ja ELY-keskukselle. Tämä muutos vaatii Pietarsaaren kaupungin hallintosääntöön muutoksia. Nykyisen Pietarsaaren kaupungin hallintosäännön 8 mukaisesti teknisen lautakunnan ja sen jaoston tehtäviin ja erityiseen ratkaisuvalta kuuluu mm. 8.1 1. mom: Tekninen lautakunta järjestää teknisen toimen palvelut ja huolehtii siinä tarkoituksessa mm. maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnalle kuuluvista tehtävistä. Lautakunta arvioi asemakaavojen ajanmukaisuuden muiden kuin vaikutuksiltaan merkittävien kaavojen osalta. 8.1 4. mom: Lautakunta valmistelee kaupunginhallitukselle maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista poikkeushakemuksista alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle annettavat lausunnot. 8.2 mukaan teknisen lautakunta mm. 1. ratkaisee kaupungille edellä mainittujen lakien mukaan kuuluvat asiat. 2. päättää muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien asemakaavojen ja asema-kaavan muutosten hyväksymisestä. Hallintosääntöä ehdotetaan muutettavaksi siten, että 8.1 4. mom. poistetaan kokonaisuudessaan: Lautakunta valmistelee kaupunginhallitukselle maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista poikkeushakemuksista alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle annettavat lausunnot. Hallintosäännön kohtaan 8.2 kohdat 6-9 seuraavasti: 8.2 Lautakunnan ratkaisuvalta Tekninen lautakunta

138, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 365/2016 1. ratkaisee kaupungille edellä mainittujen lakien mukaan kuuluvat asiat 2. päättää muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien asemakaavojen ja asemakaavan muutosten hyväksymisestä 3. päättää kiinteän maa- ja vesiomaisuuden myymisestä, ostamisesta ja vaihtamisesta valtuuston talousarviossa vahvistamissa rajoissa 4. päättää kiinteän maa- ja vesiomaisuuden vuokralle antamisesta tai vuokralle ottamisesta enintään 10 vuodeksi tai kaupunginvaltuuston vahvistaman tontti-vuokrataksan mukaisesti 5. päättää vuokrasopimuksessa määrätyn rakennusvelvollisuuden täyttämisajan jatkamisesta enintään kahdella vuodella kerrallaan 6. päättää uuden rakennuksen rakentamisesta ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa MRL 72 :n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa, ellei kyse ole olemassa olevan asuinrakennuksen laajentamisesta tai korvaamisesta; 7. päättää vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta tontti- tai rakennuspaikkakohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta taikka vähäistä suuremman rakennusoikeuden osoittamisesta alueelle, jolle asemakaavassa ei ole osoitettu rakennusoikeutta; 8. päättää poikkeamisesta rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä; 9. päättää poikkeamisesta MRL 53 :n 3 momentissa tarkoitetusta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta. Menettelytavan muutos tarkoittaa myös sitä, että hallintosääntöä on muutettava ympäristö- ja rakennuslautakunnan ratkaisuvallan osalta seuraavasti: 9 Ympäristö- ja rakennuslautakunnan tehtävät ja erityinen ratkaisuvalta 9.2 Ratkaisuvalta Ympäristö- ja rakennuslautakunta ratkaisee kohdan 10.1 mukaan lautakunnan tehtäviin kuuluvat asiat sekä 1. päättää poikkeamisesta maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n 1 momentissa mainituissa tapauksissa. Lautakunta ei kuitenkaan päätä poikkeamisesta, kun kysymys on: A. uuden rakennuksen rakentamisesta ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa 72 :n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa, ellei kyse ole olemassa olevan asuinrakennuksen laajentamisesta tai korvaamisesta; B. vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta tonttitai rakennuspaikkakohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta taikka vähäistä suuremman rakennusoikeuden osoittamisesta alueelle, jolle asemakaavassa ei ole osoitettu rakennusoikeutta; C. poikkeamisesta rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä; tai D. poikkeamisesta 53 :n 3 momentissa tarkoitetusta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta Lisäksi nykyiseen hallintosääntöön tulisi tehdä tekninen muutos kohtaan 3.2.5 Liikelaitosten johtokunnat. Nykyisessä muodossaan kohta on seuraava:

138, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 365/2016 3.2.5 Liikelaitosten johtokunnat Liikelaitoksia ovat Pietarsaaren energialaitos -liikelaitos, Pietarsaaren vesi -liikelaitos ja Pietarsaaren satama -liikelaitos. Liikelaitos perustetaan kaupunginvaltuuston erillispäätöksellä. Pietarsaaren satama -liikelaitoksen johtokunnassa on viisi jäsentä ja viisi varajäsentä. Pietarsaaren energialaitos - liikelaitoksen ja Pietarsaaren vesi -liikelaitoksen johtokunnissa on seitsemän jäsentä ja seitsemän varajäsentä. Jäsenet valitsee valtuusto. Liikelaitoksilla on erilliset johtosäännöt. Vuoden 2015 alusta alkaen Pietarsaaren satama-liikelaitos ja Pietarsaaren energialaitos-liikelaitos ovat lakanneet toimimasta. Hallintosääntö tulee muuttaa seuraavaan muotoon: 3.2.5. Liikelaitoksen johtokunta Pietarsaaren kaupungissa on Pietarsaaren vesi-liikelaitos. Liikelaitos perustetaan kaupunginvaltuuston päätöksellä. Pietarsaaren vesi-liikelaitoksen johtokunnassa on seitsemän jäsentä ja seitsemän varajäsentä. Jäsenet valitsee valtuusto. Liikelaitoksella on erillinen johtosääntö. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuustolle, että se päättää poistaa kaupungin hallintosäännön kohdan 8.1 4.mom kokonaisuudessaan: Lautakunta valmistelee kaupunginhallitukselle maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista poikkeushakemuksista alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle annettavat lausunnot. Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se päättää muuttaa kaupungin hallintosäännön 8.2 kohtaa siten, että se kuuluu seuraavasti: Tekninen lautakunta 1. ratkaisee kaupungille edellä mainittujen lakien mukaan kuuluvat asiat 2. päättää muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien asemakaavojen ja asemakaavan muutosten hyväksymisestä 3. päättää kiinteän maa- ja vesiomaisuuden myymisestä, ostamisesta ja vaihtamisesta valtuuston talousarviossa vahvistamissa rajoissa 4. päättää kiinteän maa- ja vesiomaisuuden vuokralle antamisesta tai vuokralle ottamisesta enintään 10 vuodeksi tai kaupunginvaltuuston vahvistaman tontti-vuokrataksan mukaisesti

138, KH 2016-05-02 15:00 CFV: 365/2016 5. päättää vuokrasopimuksessa määrätyn rakennusvelvollisuuden täyttämisajan jatkamisesta enintään kahdella vuodella kerrallaan 6. päättää uuden rakennuksen rakentamisesta ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa MRL 72 :n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa, ellei kyse ole olemassa olevan asuinrakennuksen laajentamisesta tai korvaamisesta; 7. päättää vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta tontti- tai rakennuspaikkakohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta taikka vähäistä suuremman rakennusoikeuden osoittamisesta alueelle, jolle asemakaavassa ei ole osoitettu rakennusoikeutta; 8. päättää poikkeamisesta rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä 9. päättää poikkeamisesta MRL 53 :n 3 momentissa tarkoitetusta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta. Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se päättää muuttaa kaupungin hallintosäännön 9.2 1. kohtaa siten, että se kuuluu seuraavasti: 9.2 Ratkaisuvalta Ympäristö- ja rakennuslautakunta ratkaisee kohdan 10.1 mukaan lautakunnan tehtäviin kuuluvat asiat sekä 1. päättää poikkeamisesta maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n 1 momentissa mainituissa tapauksissa. Lautakunta ei kuitenkaan päätä poikkeamisesta, kun kysymys on: A. uuden rakennuksen rakentamisesta ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa 72 :n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa, ellei kyse ole olemassa olevan asuinrakennuksen laajentamisesta tai korvaamisesta; B. vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta tonttitai rakennuspaikkakohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta taikka vähäistä suuremman rakennusoikeuden osoittamisesta alueelle, jolle asemakaavassa ei ole osoitettu rakennusoikeutta; C. poikkeamisesta rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä; tai D. poikkeamisesta 53 :n 3 momentissa tarkoitetusta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se päättää muuttaa kaupungin hallintosäännön 3.2.5 kohtaa siten, että se kuuluu seuraavasti: 3.2.5. Liikelaitoksen johtokunta Pietarsaaren kaupungissa on Pietarsaaren vesi-liikelaitos. Liikelaitos perustetaan kaupunginvaltuuston päätöksellä. Pietarsaaren vesi-liikelaitoksen johtokunnassa on seitsemän jäsentä ja seitsemän varajäsentä. Jäsenet valitsee valtuusto. Liikelaitoksella on erillinen johtosääntö.

139, KH 2016-05-02 15:00 UBV: 381/2015 KOULUT JA PÄIVÄKODIT 2030 Sivl 22.4.2015 31 Sivistysjohtaja perusti lokakuussa 2014 työryhmän, johon kuuluvat seuraavat henkilöt: Annica Haldin, Brita Brännbacka-Brunell, Markku Pukkinen, Juha Paasimäki, Jan Levander, Keijo Paananen, Johan Nygård, Kristiina Hellstrand, Peter Lindqvist, Kim Pitkäkangas. Työryhmä on kokoontunut syksyllä ja kevättalvella. Työryhmän lisäksi on kokoontunut työryhmän alainen ryhmä, johon kuuluvat Juha Paasimäki, Tom Enbacka, Rune Hagström, Ben Griep ja Jan Levander. Lautakunnan jäsenille esitellään perusaineisto, johon on koottu talous- ja tilastotietoa. Liite 31 Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta keskustelee raportista ja päättää työn jatkon suuntaviivoista. Sivistyslautakunta: Sivistyslautakunta keskusteli raportista ja lautakunta haluaa ehdotuksia käytännön toimenpiteiksi Koulut ja päiväkodit 2030 - työryhmältä. Raportti lähetetään kaupunginhallitukselle tiedoksi. Sivl 24.8.2015 97 Koulut ja päiväkodit 2030 -työryhmää on pyydetty tekemään käytännön ehdotuksia toiminnan mitoittamisesta tulevaisuudessa. Sillä välin on ilmennyt ongelmia Pursisalmen kiinteistön osalta ja lautakunta saa tutustua kiinteistön kuntoa käsittelevään raporttiin. Raportin on laatinut IdeaStructura OY:n Jukka Huttunen. Jukka Huttunen itse, Rune Hagström ja terveydenhuoltoviranomaisten edustaja kertovat näkemyksensä raportin sisällöstä. Sivistyslautakunta keskustelee Kielikylpykoulun vaihtoehtoisista ratkaisuista tulevaisuudessa. Lautakunnan seuraavassa kokouksessa syyskuussa Koulut ja päiväkodit 2030 -työryhmä esittelee käytännön ehdotuksia, joihin voidaan ottaa kantaa. Ehdotukset menevät myös kullekin koulujaostolle lausuntoa varten.

139, KH 2016-05-02 15:00 UBV: 381/2015 Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta merkitsee raportin tiedoksi. Sivistyslautakunta: hyväksyttiin. Sivl 15.9.2015 107 Koulut ja päiväkodit 2030 -työryhmä on päässyt yksimielisyyteen ehdotuksesta Pietarsaaren tulevaisuuden kouluverkosta. Työryhmän lähtökohtana on, että molemmille kieliryhmille ylläpidetään samanlaista koulujärjestelmää. Ala-asteet kattavat vuosiluokat 0-5 (esikoulu vuosiluokka 5), yläasteiden kattaessa vuosiluokat 6-9. Meillä on Pietarsaaressa yli 10 vuoden ajalta kokemusta tästä mallista ruotsinkielisissä kouluissa. Kielikylpykoulun ehdotetaan jatkavan omassa yksikössään, omassa kiinteistössä ja noudattavan samaa jakoa. Lukioiden suunnitellaan jatkavan yhdessä samassa kiinteistössä toistaiseksi. Lukioiden sijoitus otetaan uudelleen käsittelyyn, mikäli valtiovalta asettaa uusia vaatimuksia ja toimintaohjeita toisen asteen koulutukselle. perustuu seuraaviin tekijöihin: nykyinen ja tulevaisuuden oppilasmäärä kiinteistöjen kunto ja korjaustarve koulutuksen taloudelliset voimavarat kasvatuksellinen kehitys ja opettajien saatavuus Päivitetty raportti + ehdotus, Koulut ja päiväkodit 2030 Liite 107 Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta merkitsee raportin Koulut ja päiväkodit 2030 tiedoksi. Lautakunta lähettää tulevaisuuden kouluverkkomallin lausuntoa varten ruotsinkieliselle ja suomenkieliselle koulujaostolle. Jaostoja pyydetään ottamaan kantaa malliin, jossa vuosiluokat 0-5 ovat alakouluissa ja vuosiluokat 6-9 sijoittuvat yläkouluun. Jaostoja pyydetään myös kumpaakin erikseen ottamaan kantaa siihen, millä aikataululla voidaan vähentää yksi koulu ruotsinkielisessä koulutoimessa ja yksi koulu suomenkielisessä koulutoimessa. Seuraavassa kokouksessa sivistyslautakunnalle esitellään erilaisia ehdotuksia kiinteistöjen käytöstä tulevaisuudessa. Koti- ja kouluyhdistykset kutsutaan syksyn aikana tiedotustilaisuuteen.

139, KH 2016-05-02 15:00 UBV: 381/2015 Sivistyslautakunta: hyväksyttiin. Siv-su 23.9.2015 42 Päivitetty raportti + ehdotus, Koulut ja päiväkodit 2030 Liite 42 Koulutoimenjohtaja: Jaosto ottaa kantaa kouluverkkotyöryhmän esittämään malliin, jossa vuosiluokat 0-5 ovat alakoulussa ja vuosiluokat 6-9 sijoittuvat yläkouluun. Lisäksi jaosto ottaa kantaa siihen, millä aikataululla voidaan vähentää yksi koulu suomenkielisessä koulutoimessa. Sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto: Jaosto otti kantaa asiaan seuraavasti: Tulevaisuuden kouluverkkoehdotuksen aikatauluun ei voida ottaa kantaa ennen kuin tiedetään toteutuuko kielikylpykoulun rakentaminen. Mallia, jossa vuosiluokat 6-9 sijoitetaan yläkouluun, ei kuitenkaan suljettu pois kouluverkon tiivistämiseksi. Bildn-sv 30.9.2015 59 Sivistyslautakunta pyytää jaostolta lausuntoa seuraavasti: Jaostoja pyydetään ottamaan kantaa malliin, jossa vuosiluokat 0-5 ovat alakoulussa ja vuosiluokat 6-9 yläkoulussa. Jaostoja pyydetään myös kumpaakin erikseen ottamaan kantaa siihen, millä aikataululla voidaan vähentää yksi koulu ruotsinkielisessä koulutoimessa ja yksi koulu suomenkielisessä koulutoimessa. Ruotsinkielisessä koulutoimessa on noudatettu runsaan 10 vuoden ajan mallia, jossa vuosiluokat 0-5 ovat alakoulussa ja vuosiluokat 6-9 yläkoulussa. Kaiken kaikkiaan malli on toiminut hyvin ja koulut ovat olleet tyytyväisiä järjestelyihin. Yhden ruotsinkielisen koulun vähentämisen aikataulua koskevassa asiassa jaosto tutustuu vielä työryhmän laatimaan raporttiin Koulut ja päiväkodit 2030. Jaosto keskustelee oppilasmääristä, kiinteistöjen kunnosta ja kouluverkon taloudellisista edellytyksistä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Liite 59

139, KH 2016-05-02 15:00 UBV: 381/2015 Koulutoimenjohtaja: Jaosto keskustelee asiasta ja laatii lautakunnan pyytämän lausunnon. Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen koulujaosto: Jaosto katsoo, että Kielikylpykoulu voi jatkaa tulevaisuudessakin nykyisen mallin mukaisesti molempien kieliryhmien omana yksikkönä. Kielikylpykoulun sijoittamisen suunnittelua jatketaan. Kielikylpykoulun tulee noudattaa samaa järjestelmää kuin muun perusopetuksen, ts. vl 0-5 i ala-asteella ja vl 6-9 i yläasteella. Keskustelun aikana Minna Luomala ehdotti, että kielikylpy lakkautetaan, oppilaat siirretään takaisin lähikouluihin ja panostetaan hyviin olosuhteisiin kaikissa näissä kouluissa. ei saanut kannatusta. Luomala jätti pöytäkirjaan eriävän mielipiteen. Jaosto ehdottaa, että Bonäs skola ja Vestersundsby skola yhdistetään hallinnollisesti viimeistään 1.8.2019. Yhteisen koulun suunnittelu tulee aloittaa vuonna 2017. Suunnittelun yhteydessä aloitetaan myös keskustelu siitä, kumpaa kiinteistöistä/tonteista vastaisuudessa käytetään. Lisäksi jaosto katsoo, että useat kaupungin kouluista ovat epätarkoituksenmukaisessa kunnossa. Jaosto katsoo olevansa velvollinen tarjoamaan tarkoituksenmukaiset tilat kaikille pietarsaarelaisille lapsille ja nuorille. Sivl 21.10.2015 116 Koulu ja koti yhdistykset kutsutaan aikaisemman päätöksen mukaisesti tiedotustilaisuuteen syksyn aikana. Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta kutsuu kaikki perusopetuksen koulujen koti ja koulu -yhdistysten hallitukset tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen Länsinummen koululle keskiviikkona 28.10.2015 klo 18. Sivistyslautakunta: hyväksyttiin. Sivl 19.11.2015 123 Perusopetuksen koti ja koulu -yhdistykset kutsuttiin tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen Länsinummen koululle tiistaina 27.10.

139, KH 2016-05-02 15:00 UBV: 381/2015 Rehtori Keijo Paananen kertoi tilaisuuden alkajaisiksi Länsinummen koulun peruskorjauksesta, minkä jälkeen koulussa tehtiin tutustumiskierros. Keskeisiä aiheita tiedotustilaisuudessa olivat mm. 1. Tämän päivän ja tulevaisuuden oppilasmäärä 2. Tuntiresurssi 3. Kiinteistöjen kunto 4. Vuosiluokat 6-9 yläkoulussa Koti ja koulu -yhdistykset olivat hyvin edustettuja ja jäsenillä oli mahdollisuus tehdä kysymyksiä. Sivistysjohtaja tiedotti ja johti keskustelua, mutta myös suomenkielisellä koulutoimenjohtajalla ja yläkoulujen rehtoreilla oli puheenvuorot mm. vuosiluokkien 6-9 sijoittamisesta yläkouluun. Sivistyslautakunnan on nyt otettava kantaa tulevaisuuden kouluverkkoon. Sivistysjohtajan ehdotus perustuu raporttiin, jonka Koulut ja päiväkodit 2030 -työryhmä on toimittanut. Keskeisenä asiana koko prosessissa on Kielikylpykoulun tulevaisuus. Esityksessä ehdotetaan, että Kielikylpykoulu saa uuden kiinteistön toimintansa jatkamiseen nykyisessä muodossaan, eli molemmat kieliryhmät on sijoitettu rinnakkain samaan kiinteistöön. Tämä tarkoittaa, että joko rakennetaan täysin uusi kiinteistö, tai Ristikarin kiinteistö kunnostetaan ja siihen rakennetaan lisätilaa komisarjaisen koulun tarpeisiin. Liite 123 Toukokuussa 2013 sivistyslautakunta päätti seuraavalla tavalla: Sivistyslautakunta päättää sijoittaa Kielikylpykoulun Pursisalmen kiinteistöön syyslukukaudesta 2013 alkaen. Ristikarin kiinteistön suunnittelua kiirehditään, mutta realistinen arvio lienee se, että kiinteistön suunnitteluun ja kunnostamiseen menee noin kolme vuotta. Päivähoitoryhmät voivat jäädä kiinteistöön. Pietarsaaren lukio muuttaa yhteen Jakobstads Gymnasiumin kanssa. Elleivät tilat riitä, vuokrataan lisätiloja Strengbergin kiinteistöstä. Sivistyslautakunta valtuuttaa sivistysjohtajan vuokraamaan tilat. Toimintaa arvioidaan ensimmäisen toimintavuoden jälkeen. Lopullinen päätös lukion sijoituksesta tehdään ennen Kielikylpykoulun peruskorjauksen valmistumista. Ristikarin kiinteistön peruskorjaukseen ei ole myönnetty tänä aikana suunnittelurahaa, joten olemme edelleen samassa tilanteessa kiinteistön suunnittelun osalta. Tekninen lautakunta on varannut vuodeksi 2016 yhteensä 200.000 Kielikylpykoulun suunnitteluun. Sivistyslautakunnan tulisi ottaa kantaa siihen, mihin vaihtoehtoon päädytään Kielikylpykoulun tulevaisuutta ajatellen siten, että suunnittelu voi käynnistyä tammikuussa.

139, KH 2016-05-02 15:00 UBV: 381/2015 Kielikylpykoulun tilantarve on n. 3.200 m 2. Tähän sisältyy 400 m 2 :n voimistelusali. Nykyinen Ristikarin kiinteistö on n. 2.600 m 2. Peruskorjaus/lisärakentamisvaihtoehdossa tarvitaan siis vähintään 600 m 2 :n lisärakennus, todennäköisesti n. 800 m 2. Jos vaihtoehtona on uudisrakennus, jonka suuruus on n. 3.200 m 2, hankkeen kustannukset ovat noin 7.000.000. Peruskorjaus ja lisärakennus ovat samaa suuruusluokkaa. Jos myös kielikylvyn 5-vuotiaat otetaan mukaan hankkeeseen, voimme laskea lisäksi vielä n. 500 m 2 tilaa. Liikuntajaosto on lisäksi esittänyt suuremman urheilusalin tarvetta koulunrakentamisen yhteydessä. Urheilusalin on oltava vähintään 800 m 2, ja lisäksi lisätilat mm. salibandyn tarpeisiin. Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta päättää, että Pietarsaaren kouluverkko muotoillaan Koulut ja päiväkodit 2030 -työryhmän ehdotuksen mukaan (liite). Kielikylpykoulun suunnittelu aloitetaan tammikuussa ja Ristikarin kiinteistö peruskorjataan/lisärakennetaan mahdollisimman nopeasti Kielikylpykoulun tarpeiden mukaan. Sivistyslautakunta: Keskustelun aikana Anita Petterson ehdotti, että uusi Kielikylpykoulu rakennetaan. ei saanut kannatusta ja se raukesi. Sivistyslautakunta päätti yksimielisesti valmistelun mukaisesti. Sivistyslautakunta lähettää asian eteenpäin kaupunginhallitukseen huomioitavaksi vuoden 2016 talousarviossa ja vuosien 2016 2018 taloussuunnitelmassa. Kh 30.11.2015 415 Raportti: Liite 415 Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto varaa määrärahat Ristikarin koulun kunnostamiseen/laajentamiseen vuoden 2017 taloussuunnitelmaan. Arvioitu kustannus on 7.000.000. Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana kaupunginjohtajan sijainen muutti ehdotustaan seuraavasti:

139, KH 2016-05-02 15:00 UBV: 381/2015 Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto varaa määrärahat vuoden 2017 taloussuunnitelmaan. Arvioitu määräraha saa enintään olla 5 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Tua Mäenpää jätti eriävän mielipiteen asiassa merkittäväksi pöytäkirjaan. Mäenpää ehdotti, että kielikylpyä varten rakennetaan uusi koulu. ei saanut kannatusta. Kv 14.12.2015 83 Raportti: Liite 83 Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto varaa määrärahat Ristikarin koulun kunnostamiseen/laajentamiseen vuoden 2017 taloussuunnitelmaan. Arvioitu määräraha saa enintään olla 5 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuusto: Keskustelun aikana valtuutettu Mikael Snellman ehdotti, että asia palautetaan uutta valmistelua varten. Valtuutettu Tua Mäenpää kannatti ehdotusta. Kaupunginvaltuusto päätti äänestää asiasta seuraavasti: Käsittelyn jatkamisen puolesta äänestävät JAA ja palauttamisen puolesta äänestävät EI. Äänestyksen tulos: 38 JAA-ääntä ja 4 EI-ääntä. Muita vastaehdotuksia ei esitetty, joten kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti. Kh 21.12.2015 456 Kaupunginsihteeri: Kaupunginhallitus ilmoittaa rahatoimistolle, sivistyslautakunnalle ja tekniselle lautakunnalle kaupunginvaltuuston päätöksestä. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh 18.1.2016 6

139, KH 2016-05-02 15:00 UBV: 381/2015 Pietarsaaren tulevaisuuden kouluverkoksi: Liite 6 Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Pietarsaaren kouluverkon muodostamisen koulut ja päiväkodit -työryhmän ehdotuksen mukaisesti (liite). Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv 1.2.2016 6 Pietarsaaren tulevaisuuden kouluverkoksi: Liite 6 A Raportti: Liite 6 B Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy Pietarsaaren kouluverkon muodostamisen koulut ja päiväkodit -työryhmän ehdotuksen mukaisesti (liite). Kaupunginvaltuusto: Keskustelun aikana valtuutettu Helinä Sipinen ehdotti, että raportin sisältämien puutteellisten tietojen ja liian tiukan aikataulun johdosta asia palautetaan uuteen valmisteluun. Valtuutettu Mervi Rantala kannatti ehdotusta. Asiasta äänestettiin. Asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänestävät kyllä ja Sipisen ehdotuksen puolesta äänestävät ei. Äänestyksen tulos: 30 KYLLÄ- ja 11 EI-ääntä. Asian käsittely jatkuu. Keskustelun aikana valtuutettu Mervi Rantala ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Valtuutettu Helinä Sipinen kannatti ehdotusta. Asiasta äänestettiin. Asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänestävät kyllä ja Rantalan ehdotuksen puolesta äänestävät ei. Äänestyksen tulos: 35 KYLLÄ- ja 6 EI-ääntä. Asian käsittely jatkuu. Keskustelun aikana ei ehdotettu muita vastaehdotuksia, joten kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen esityksen.

139, KH 2016-05-02 15:00 UBV: 381/2015 Keskustelun aikana Ilmari Heinonen teki seuraavan ponsiesityksen: Kaupunginvaltuusto katsoo, että asian jatkovalmistelussa on huomioitava myös: 1. Luodon suomenkieliset lapset. 2. Kasvavan maahanmuuton ja mahdollisten perheenyhdistämisten vaikutukset oppilasmääriin. 3. Koulujen todelliset oppilasmäärät, mukaan lukien maahanmuuttajat. Kaupunginvaltuusto haluaa tarkennetut luvut ja arvion maahanmuuton vaikutuksista puolen vuoden kuluessa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ponnen yksimielisesti. Kh 8.2.2016 30 Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus ilmoittaa sivistyslautakunnalle ja sivistysjohtajalle kaupunginvaltuuston päätöksestä. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh 2.5.2016 139 Pietarsaaren kaupungin lausunto: Liite 139 A Kunnallisvalitus kaupunginvaltuuston päätöksestä: Liite 139 B Kaupunginlakimies: Kaupunginvaltuuston 1.2.2016 tekemästä päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Kaupunki on laatinut asiasta lausunnon, jossa pyydetään hallinto-oikeutta hylkäämään valitus aiheettomana. Pietarsaaren kaupungin lausunto on lähetetty Vaasan hallinto-oikeuteen 28.4.2016. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan lausunnon, ja pyytää Vaasan hallinto-oikeutta hylkäämään valituksen aiheettomana.

139, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 139 A, kh 2.5.2016

139, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 139 A, kh 2.5.2016

139, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 139 B, kh 2.5.2016

139, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 139 B, kh 2.5.2016

139, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 139 B, kh 2.5.2016

139, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 139 B, kh 2.5.2016

139, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 139 B, kh 2.5.2016

139, KH 2016-05-02 15:00 / :s bilaga: Liite 139 B, kh 2.5.2016