Metsa nomistajan opas energiapuun tuottamiseen nuorista kasvatusmetsista



Samankaltaiset tiedostot
Energiapuun varastointi Jukka Pekka Luiro. Energiapuun korjuun laatukoulutuspäivä-evo

Biohiilestä lisätienestiä

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Energiapuu ja metsänhoito

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Energiapuun korjuusuositukset. Yhteismetsäpäivä, Oulu Tanja Lepistö

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio

Energiapuun varastointitekniikat

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen

Metsäenergiaa tarvitaan

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Energiapuun kasvatus

ENERGIAPUUN KORJUUTEKNIIKKAA. Esa Kinnunen

Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Energiapuun kuivaaminen - Erilaiset menetelmät. Ismo Makkonen, Metsäenergiatutkija

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

Energiapuun korjuu päätehakkuilta Tatu Viitasaari

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Energiapuun laadukas korjuu

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Opas metsäenergian tuottamiseen

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

Energiapuun mittaus ja kosteus

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

1. Polttopuun käyttö Suomessa

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

Metsänh itoja puunkorjuutöiden. maasto-ja karttamerkit

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Metsäenergia Pohjanmaalla

Energiapuun laadukas korjuutekniikka

Opas energiapuun haketuspalvelun käyttäjälle

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

ENERGIASEMINAARI Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka. Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho

Suomen metsien inventointi

Bioenergiapuunkorjuu kalusto ja laitteet sekä turvemaiden ratkaisut

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Energiapuun kuivuminen rankana ja hakkeena

Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman?

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI

Metsän uudistaminen. Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Hakkuutähteen korjuun työnohjeistus päätehakkuilla

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa

Systemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / / Hartola Arto Kettunen / TTS

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E

Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä?

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen Jyrki Raitila, projektipäällikkö

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Metsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset. Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Pystypuusta lattialankuksi

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Energiapuun korjuun laatupäivä Energiapuuharvennukset ja luonnonhoito

Projekti - INFO. Harvesterilaitteistoja energiapuun korjuuseen. Yksinpuinkorjuu BIOENERGIAA METSÄSTÄ

7/1978. LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO. Esko Mikkonen

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

Projekti INFO. Logistiikkaesimerkki biomassalle HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsätuholaki Seinäjoki SMK / EKP / JPY/Rahoitus- ja tarkastustoiminto Mauri Hyytiä

Kuivumismallit Metsätieteen päivät, Metsäteknologiklubi UEF Tutkimuksen tarve UEF

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?

Puuraaka-aineen saatavuus

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.

Puun kosteuskäyttäytyminen

Metsänhoidon perusteet

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Tukien pääperiaatteita

Hyönteistuhojen torjunta myrskyn jälkeen

Suomen metsäkeskus Metsään perustuvien elinkeinojen edistäjä

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-

Laki metsätuhojen torjunnasta ja omavalvonta

Transkriptio:

Metsa nomistajan opas energiapuun tuottamiseen nuorista kasvatusmetsista

Alkusanat Biohiili on kiinteä polttoaine, joka on valmistettu biomassasta kuumentamalla sitä hapettomissa olosuhteissa. Tuloksena on joko puuhiiltä, tai jos lämpötila on verrattain alhainen, torrefioiduksi puuksi kutsuttu tuote. Puuhiiltä ja torrefioitua puuta voidaan kutsua yhteisnimityksellä biohiili. Jalostamattomaan biomassaan verrattuna biohiilellä on useita etuja. Sen energiapitoisuus on korkea, ominaisuudet ovat yhtenäiset ja kosteuspitoisuus on alhainen. Biohiili sopii polttoaineeksi myös kivihiiltä käyttäviin voimalaitoksiin, joissa muut biomassapohjaiset polttoaineet (esimerkiksi hake) saattavat aiheuttaa ongelmia. Biohiilen raaka-aineen tuottaminen ei eroa oleellisesti hakkeen tuotannosta ja näin ollen siihen voidaan soveltaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion laatimia suosituksia energiapuunkorjuuseen. Paras raakaaine, puulajista riippumatta, biohiilen valmistamiseen on kuitupuun laatuvaatimukset täyttävä runkopuu aina 5 cm:n latvaläpimitasta alkaen. Oksat, latvat ja muu pienempi raivauspuu, kuten myöskään puru, ei sellaisenaan käy. Tosin niitäkin voidaan hiiltää normaalina hakkeena, mutta prosessi ei ole tehokas. Omatoiminen metsänomistaja voi tuottaa metsäenergiaa myös itse. Tähän oppaaseen on koottu ohjeet metsäenergian tuottamiseen harvennushakkuiden yhteydessä.

Työohjeet Energiapuuharvennus Energiapuuharvennuksilta voidaan tuottaa materiaalia myös biohiilen valmistamiseen. Se soveltuu nuoriin kasvatusmetsiin. Yleensä energiapuuharvennus tehdään koneellisesti, mutta aktiivisen metsänomistajan on mahdollista tehdä se myös itse mm. siirtelykaatomenetelmällä. Siirtelykaatomenetelmässä moottorisahaan kiinnitetään kaatokahva, joka mahdollistaa työskentelyn selkä suorana (kuva 1.). Menetelmässä runkoon tehdään ensin kaatosahaus, jonka jälkeen moottorisaha jätetään syrjään ja vielä pystyssä oleva runko kallistetaan pinon suuntaan ja siirretään pinoon (kuva 2. Arto Mutikainen). Latvus tulee jo kaatovaiheessa saada oikeaan suuntaan, koska maassa on järkevää liikuttaa vain puun tyveä. Siirtelykaato soveltuu hyvin alle 10 cm läpimittaisten puiden kaatoon. Sitä suurempien puiden kaataminen tällä menetelmällä on työlästä ja harvennus kannattaa tehdä tällöin koneellisesti. Kuva 1 Kuva 2

Kaadettaessa puita tulisi tyvipuoli suunnata ajouralle päin ja kasat tulisi tehdä isoimpien kaadettavien puiden kohdalle. Kasalle tehdään tilaa kaatamalla ja siirtämällä pienemmät puut kookkaan puun latvuksen tieltä. Kuva 3. Puiden kaatojärjestys (1-6) energiapuun siirtelykaadossa. Puut 1A-6A kaadetaan yhteen kasaan, järein puu (3A) kaadetaan paikalleen ja lähellä olevat puut siirretään samaan kasaan. Puut 1B-2B ovat kauempana ja ne kannattaa kaataa omaan kasaan (Juha Varhi\Juhola A. 2010) Työturvallisuus Kaato Aina kun työskennellään metsässä moottorisahan kanssa, tulee huolehtia riittävästä työturvallisuudesta. Kunnolliset suojavarusteet kuuluvat jokaisen omatoimisen metsänomistajan perusvarustukseen. Vähimmäisvaatimuksena voidaan pitää viiltosuojattuja turvahousuja ja metsurinsaappaita, sekä kypärää silmikkoineen ja kuulosuojaimineen. Lisäksi työskennellessä olisi hyvä pitää matkassa ensiapupakkaus ja matkapuhelin helposti saatavilla, jotta avun tilaaminen onnistuisi helposti. (kuva 4. Juha Varhi)

Kuva 4. Metsäkuljetus Mikäli metsänomistaja ajaa kaadetut puut palstalta tienvarsivarastoon, on kuljetuksessa noudatettava tiettyjä perusohjeita. Ole huolellinen noustessasi ohjaamoon ja laskeutuessasi sieltä. Varo traktorin nivelakselia ja pidä nivelakselin suojus kunnossa. Tutki ajoreitti etukäteen etenkin lumiaikana ja hankalassa maastossa. Ylitä pienimmät ojat viistosti, älä kohtisuoraan ojiin nähden. Isojen ojien ylityksessä oja kannattaa täyttää puutavaralla, joka tulee kuitenkin poistaa viimeisen kuorman jälkeen. Tarkkaile etenkin lähellä olevia esteitä ja varaudu ajolinjassa maastonmuotoihin ja reunapuihin. Muista laskea tukijalat ennen kuormausta ja nostaa ne ennen ajoa. Pyri kuormaamaan ylärinteen puolelta. Kaukana tai rinteessä oleva kasa kannattaa vetää maata pitkin lähemmäksi ennen kuormausta. Älä varastoi puita sähkölinjojen alle. Noudata varoetäisyyksiä ja pysäytä kone, jos havaitset ihmisiä vaara-alueella eli alle 20 metrin etäisyydellä metsätraktorista. Kuva 5. Metsäkuljetus mönkijällä.

Yleisiä työturvallisuusohjeita 1. Tarkkaile sääolosuhteita. Kova tuuli voi aiheuttaa yllätyksiä puun kaadossa. 2. Pidä ensiapupakkaus aina mukana. 3. Pidä matkapuhelin käden ulottuvilla, jotta avun tilaaminen olisi mahdollista. 4. Ilmoita lähipiirille olinpaikkasi ennen töiden aloittamista. 5. Talleta tärkeimmät numerot puhelimeesi pikavalintaan. 6. Käännä auto valmiiksi lähtösuuntaan. Onnettomuustilanteessa auton kääntäminen voi olla hankalaa. 7. Jätä lappu auton ikkunaan, jossa ilmoitat olevasi metsätöissä lähistöllä. 8. Pukeudu värikkäästi, jotta pelastajat löytävät sinut helpommin. Metsästysaikaan värikäs pukeutuminen on myös turvallisuustekijä. 9. Voit merkata reitin autolle kuitunauhalla, jotta onnettomuustilanteessa löydät perille helpommin. 10. Käytä GPS-paikanninta avun perille saamiseen, jos sellaiseen on mahdollisuus. 11. Syö ja juo riittävästi päivän aikana. 12. Nauti nestettä säännöllisesti etenkin helleaikana. 13. Venyttele taukojen aikana. 14. Älä tupakoi tankkauksen aikana. 15. Käynnistä saha muutaman vähintään muutaman metrin päässä tankkauspaikasta. 16. Koneiden palovaaraa ehkäistään pitämällä ne pölystä puhtaana. 17. Traktorissa on hyvä olla vähintään 6 kg:n jauhesammutin. Kuva 6. Taukojumppa ja venyttelyt ovat tärkeitä työpäivän aikana. Kuvat Juha Varhi.

Työvälineiden huolto Jotta työ olisi sujuvaa ja turvallista, tulee työvälineiden kunnosta huolehtia säännöllisesti. Kuva 7. Raivaussahan viilaus Kuva 8. Moottorisahan viilaus Energiapuukohteen valinta Energiapuun korjuuseen on olemassa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion laatimat suositukset, jotka löytyvät osoitteesta http://www.tapio.fi/files/tapio/aineistopankki/energiapuusuositukset_verkkoon.pdf. pääsääntönä voidaan sanoa, että energiapuunkorjuu tulee suorittaa niin, että metsän puuntuotoskyky ja monimuotoisuus säilyvät. Energiapuunkorjuuta kokopuuna suositellaan vain kuivahkoille kankaille tai sitä rehevimmille maille(taulukko 1.). Rankapuuna eli karsittuna energiapuunkorjuu soveltuu ravinnetalouden ja muiden korjuun kestävyysnäkökohtien puolesta kaikille talousmetsien harvennuskohteille. Lisäksi on olemassa suosituksia luonnonhoitoon, vesien suojeluun ja muun muassa maisemanhoitoon. Aktiivinen metsänomistaja voi myös hoitaa metsiään esimerkiksi riistan erityistarpeet huomioon ottaen. Nämä ohjeet löytyvät tarkemmin Hyvän metsänhoidon suosituksista energiapuunkorjuuseen. Kyllä = suositellaan korjuukohteeksi Ei = ei suositella korjuukohteeksi Kuivahkot kankaat ja niitä viljavammat kivennäismaat sekä vastaavat turvemaat Kuivat kankaat ja karukkokankaat sekä vastaavat turvemaat Kivennäismaiden kuusivaltaiset metsät, joissa kuusen osuus runkoluvusta on ennen harvennusta yli 75 % kokopuun korjuu Kyllä Ei Ei Taulukko 1. korjuukohdevalinta nuorissa metsissä

Raaka-aineen laatu Energiapuun tärkein laatuominaisuus on kosteus. Energiapuun hankinnassa tulisikin keskittyä tuottamaan riittävän kuivaa raaka-ainetta niin hakkeeksi kuin jatkojalosteiksi, kuten biohiili tai pelletit. Oikealla palsta- ja tienvarsivarastoinnilla metsäenergian kosteuspitoisuutta voidaan normaaliolosuhteissa alentaa huomattavasti. Yleensä energiapuu (pienpuu tai hakkuutähteet) kuivuu hyvin kesäaikaan varastossa. Varastoitu puu on kuitenkin syytä peittää ennen kuin syksyn sateet alkavat nostamaan kosteutta. Pienkokopuun ja hakkuutähteiden peittämisellä saavutetaan noin 6-15 prosenttia kuivempaa raaka-ainetta. Pienkokopuun peittämistä tärkeämpää on kuitenkin aurinkoinen varastopaikka, josta saadaan 7-17 prosenttia kuivempaa raaka-ainetta, kuin varjossa varastoiduista kasoista. Pienkokopuun kohdalla peittämisen etu on suurin jos sillä pystytään estämään lumen sulamisesta aiheutuvan kosteuden lisääntyminen Kuivumisen kannalta hyvä Tasainen, kantava, avoin, tuulinen ja mieluiten ympäröivää maastoa korkeampi kohta Riittävän etäällä sähkö- ja puhelinlinjoista Haketus-/kuljetuskaluston rajoitteet huomioonottava Kääntöpaikan ja tien kantavuuden on oltava riittävät Väistö-/ohituspaikkoja muulle liikenteelle Varasto on oltava kuormaimen ulottuvilla eli kasan kouraisukohta enintään 5 metrin päässä ajotien reunasta Asianmukaiset pinolaput: Varoitukset ja omistustiedot. Pinon pohjalle aluspuut ja puoliväliin välipuut Ilman tulee päästä kiertämään kasan alla Pinon sortumattomuus tulee varmistaa Laki Hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta tulee myös ottaa huomioon varastoitaessa energiapuuta. Lakia sovelletaan, jos kasassa on yli puolet ainespuun mitat täyttävää kuorellista havupuutavaraa Ensisijainen toimenpide on energiapuukasan pois kuljettaminen: mänty 30.6. ja kuusi 31.7. mennessä, Pohjois-Suomessa mänty 15.7. ja kuusi 15.8. mennessä Lain velvoitteet voidaan täyttää myös kasaamalla pino siten, että pintakerroksessa on vähintään puolen metrin paksuinen kerros lehtipuuta tai ainespuuta pieniläpimittaisempaa havupuuta.

Energiapuun kuivuminen varmistetaan oikeanlaisella varastoinnilla. Varaston peittäminen Peite levitetään siten että varaston päällys peittyy kokonaan lisäksi 0,5 metrin leveydeltä kasan sivut ja päädyt Peitteen päälle nostetaan painoksi kourakasoja energiapuuta peitteen lukitsemiseksi paikalleen Tämä opas on rahoitettu BalBic -hankkeen varoista (The development of the Bioenergy and Industrial Charcoal production in the Baltic-Region Balttia-alueen Bioenergian ja Teollisen Biohiilituotannon kehittäminen), joka on osa Central Baltic INTERREG IV A Programme 2007-2013 hankeohjelmaa.

Disclaimer that the publication (presenting information beyond the names, contact details etc. and/or taking a standpoint to an issue) content reflects the authors views and that the Managing Authority cannot be held liable for the information published by the project partners.