Annettu julkipanon jälkeen

Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten PL 77, Torikatu 40 B, 67101 KOKKOLA PB 77, Torggatan 40 B, 67101 KARLEBY Puh/Tfn: 06-367 5211, faksi/fax 06-367 5610 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen 25.3.2004 Diaarinumero LSU-2003-Y-728 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisessa hakemusasiassa, joka koskee turkistarhan pitoa Himangan kunnassa. HAKIJA Rahkolan Minkki Oy Yhteyshenkilö Soini Rahkola Ainalin kylätie 32 69100 KANNUS TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Rahkolan Minkki Oy on hakenut ympäristölupaa turkistarhan pitämiselle. Lupaa on haettu 900 siitosnaarasketun ja 600 siitosnaarasminkin pitämiseen. Tarha sijaitsee Himangan kunnan Himangan kylässä tiloilla Latokangas RN:o 113:1 ja Käiköntarha RN:o 24:8. Lupaa on haettu nykyisen toiminnan jatkamiselle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain ( 113/2000) 7 :n perusteella alueellinen ympäristökeskus on velvoittanut toiminnanharjoittajaa hakemaan toiminnalle ympäristölupaa. Luvan hakemiseen velvoittava päätös on annettu 21.5.2003. Tässä päätöksessä on määrätty, että ympäristölupahakemus on jätettävä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle 29.8.2003 mennessä. Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n mukaan vähintään 600 siitosnaarasketun turkistarhan ympäristölupa käsitellään alueellisessa ympäristökeskuksessa. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Lupahakemus on jätetty Länsi-Suomen ympäristökeskukselle 28.8.2003. Hakemusta on täydennetty 15.12.2003. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lestijokilaakson kansanterveystyön kuntainliiton terveyslautakunnan valvontaosasto on myöntänyt 26.9.1979 sijoituspaikkaluvan Rahkolan Minkille 2000 siitosnaarasminkin ja 500 siitosnaarasketun

pitämiselle. Himangan kunnan rakennuslautakunta on myöntänyt 28.4.1980 maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen luvan tarhan rakentamisen. Alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa. TURKISTARHAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tarha sijaitsee Himangan kunnan Himangan kylässä Kärkisen ja Pöntiön välisen paikallistien varressa Pöntiönjoen koillispuolella. Lähimpään asuinrakennuksiin (Jaakko Hämäläinen) on matkaa noin 380 m. Etäisyys Pöntiönjokeen on 100 m. Tarha-alueen maaperä on hakemuksen mukaan moreenia. Tarha ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. TURKISTARHAN TOIMINTA Rahkolan Minkki Oy tarhaa kettuja ja minkkejä. Ympäristölupaa on haettu 900 siitosnaarasketun ja 600 siitosnaarasminkin pitämiseen. Tarhan siitoseläinten määrä on ollut viime vuosina hakemuksen mukainen. Tarhan tuotto on ollut pentutuloksesta riippuen 5000-6000 ketunnahkaa ja 2000-3000 minkinnahkaa vuodessa. Tarha-alueen kokonaispinta-ala on 2,4 ha. Tarha sijaitsee loivasti moneen suuntaan kaltevalla alueella. Varjotaloja on 28 kappaletta. Kettutalojen yhteispituus on 1950 m ja minkkitalojen vastaavasti 240 m eli yhteensä 2150 m. Tarhalla ei ole omaa rehun valmistusta. Rehu hankitaan Himangan Kala ja Minkki Oy:ltä, joka toimittaa rehun tarhan sisääntuloportilla oleviin siiloihin. Tarhalla on oma nahoittamo, jonka yhteydessä on sosiaalitilat. Nahoittamon lisäksi tarha-alueella on varastorakennus, jossa säilytetään mm. kuivikkeita ja trukkien polttoaineita. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Lanta ja sen käsittely Hakemuksen mukainen eläinmäärä ( 900 siitosnaaraskettua ja 600 siitosnaarasminkkiä) tuottaa lantaa 600 m 3 vuodessa. Lanta kuivitetaan oljen ja kutterinlastun avulla. Olkea käytetään noin 110 m 3 ja lastua noin 20 m 3 vuodessa. Hakemuksen mukaan lanta poistetaan kettuhäkkien alta kerran ja minkkihäkkien alta kaksi-kolme kertaa vuodessa. Tarhalla ei ole lantalaa. Lanta on kompostoitu ja varastoitu maanvaraisissa pattereissa. Kompostoitu lanta on käytetty lannoitteena pellolla. Toiminnanharjoittajalla on lannan levitykseen käytettävissä omaa peltoa 15,28 ha, vuokrapeltoa 3,62 ha ja muuta sopimuspeltoa 41,29 ha eli yhteensä 60,29 ha. Hakemuksen liitteenä on uuden lantalan piirustukset. Lantalan suunniteltu pohjapinta-ala on 300 m 3 ja hyötytilavuus 600 m 3. Lantala on sijoitettu asemapiirroksessa tarha-alueen luoteispäätyyn. Sen sijainti on poispäin lähimmästä asutuksesta. Sade- ja jätevesien käsittely Tarha-alueen ympärille on kaivettu kuivatus- ja eristysojat. Eristysojat johdetaan tarha-alueen takarajaa pitkin Pöntiönjokeen. 2

Varjotaloissa ei ole vesikouruja. Varjotalojen räystäät ulottuvat 30-45 cm etäisyydelle häkkien ulkoreunasta. Kaikkien varjotalojen alustat on korotettu niin, että lanta-alustat ovat vähintään 30 cm maanpinnan yläpuolella. Tarha-alue on kuivattu salaojituksella. Noin puoleen varjotalojen väleistä on tehty salaoja. Kuivatusvedet on johdettu laskeutusaltaan kautta metsäojaan ja edelleen Pöntiönjokeen. Eläimet juotetaan kupeista. Tarkastuspäivänä (9.2.2004) juottojärjestelmä oli jäässä. Ruokintalaitteiden (rehusiilot, trukit) pesuvedet johdetaan umpisäiliöön, jonka tilavuus on 2,5 m 3. Pesuvedet on ajettu pellolle lannoitteeksi. Nahoittamon ja sosiaalitilojen jätevedet on johdettu kolmen sakokaivon kautta umpikaivoon, jonka tilavuus on 2 m 3. Hakemuksen liitteenä on suunnitelma jätevesien kemiallisesta käsittelystä. Nykyinen laskeutusallas on esitetty korvattavaksi järjestelmällä, jossa vedet ohjataan tasausaltaan kautta saostusaltaaseen ja siitä turvesuodatusaltaan kautta purkuojaan. Fosforin saostuskemikaalina käytetään finnferriä. Muut jätteet ja niiden käsittely Turkiseläinten ruhot ( 60 t/vuosi) kuljetetaan Himangan Kala ja Minkki Oy:n toimesta destruktoitavaksi. Itsestään kuolleet eläimet on haudattu tarha-alueelle. Nahoituksessa syntyvä käytetty puru ( n. 35 m 3 /vuosi) on hyödynnetty omassa lämpökeskuksessa päätilan yhteydessä. Kierrätyskelpoiset jätteet (metallit, muovit) ja sekajäte on toimitettu hyötyjäteasemalle Himangalle. Tarha-alueella on 1000 l polttoöljysäiliö. Säiliössä on kaksoisvaippa ja se on sijoitettu varastorakennukseen. TOIMINNAN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Lupahakemuksessa ei ole esitetty toiminnan vaikutusten tarkkailua. 3

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 4 Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Himangan kunnan ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla 15.1.2004-13.2.2004 välisenä aikana. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipisteessä ja Himangan kunnantalolla. Naapuritilojen omistajille ja haltijoille on tiedotettu asian vireilläolosta kirjeitse. Tarkastus tarhalla Asian valmisteluun liittyen turkistarhalla pidettiin tarkastus 9.2.2004. Tarkastuksessa verrattiin hakemusasiakirjojen tietoja todelliseen tilanteeseen. Samalla kirjattiin pöytäkirjaan lupahakemuksen käsittelyn kannalta oleellisia täydentäviä ja täsmentäviä tietoja. Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty hankkeen valmisteluasiakirjoihin. Muistutukset ja mielipiteet Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole esitetty. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Himangan kunnanhallitukselta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Himangan kunnan kunnanhallitus ja Himangan kunnan tekninen lautakunta ovat lausunnossaan todenneet, että niillä ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. Hakijan kuuleminen ja vastine Koska muistutuksia tai mielipiteitä ei esitetty, eikä annetuissa lausunnoissa esitetty vaatimuksia, ei toiminnanharjoittajalta ole ollut tarpeen pyytää selitystä muiden tekemistä vaatimuksista. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Rahkolan Minkki Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan turkistarhan pitämiselle. Lupa myönnetään 900 siitosnaarasketun ja 600 siitosnaarasminkin pitämiseen Himangan kunnan Himangan kylässä tiloilla Latokangas RN:o 113:1 ja Käiköntarha RN:o 24:8.. LUPAMÄÄRÄYKSET Varjotalot ja niiden rakenteet 1. Turkiseläimet on sijoitettava hakemuksen liitteenä olevan Ecospec LTD:n laatiman ja rakennusinsinööri Juha Kauppisen 30.11.2003 allekirjoittaman asemapiirroksen 1:750 mukaisesti 28 varjotaloon, joiden yhteenlaskettu pituus on 2190 m. 2. Varjotaloihin saa sijoittaa enintään 900 siitosnaaraskettua ja 600 siitosnaarasminkkiä sekä vuosittain syntyvät pennut. Pennut mukaan lukien varjotaloissa saadaan pitää enintään 7200 kettua ja 3750 minkkiä.

3. Kaikkien varjotalojen lanta-alustojen korotukset on tarkistettava ja tarvittaessa ne on korotettava. Lanta-alustat on oltava jatkuvasti 30 cm varjotalojen välistä maanpintaa korkeammalla niin, että lanta ei joudu tekemisiin sulamisvesien kanssa. Varjotalot tulee varustaa räystäskouruilla tai vähintään 30 cm räystäillä mitattuna häkkien ulkoreunasta. Varjotaloja on tarvittaessa suoristettava ja räystäskouruja oiottava niin, että ne toimivat suunnitellulla tavalla. 5 tava välit- Juottolaitteiston kuntoa on tarkkailtava päivittäin. Havaitut vuodot on korjattömästi. Mikäli varjotaloja kokonaan uusitaan, on uusittavat talot varustettava vesitiiviillä lanta-alustalla tai on käytettävä muuta sellaista vesitiivistä lannan keräysjärjestel- mää, jolla estetään ravinteiden pääsy maaperään. Lanta-alustojen hoito ja lannan käsittely 4. Kuivikemateriaalina on käytettävä turvetta. Lannanpoiston jälkeen kettutalojen lantaalustoille on levitettävä turvetta vähintään 10 cm ja minkkitalojen alle vähintään 5 cm. Turvetta on lisättävä lannanpoistojen välillä niin, että kokonaiskäyttömäärä on vähintään 15 cm vuodessa. Lannanpoisto on tehtävä ketuilla vähintään kerran ja minkeillä 2-3 kertaa vuodessa. 5. Hakemuksen liitteenä olevan asemapiirroksen osoittamalle paikalle on rakennettava viipymättä vesitiivis lantala Ecospec LTD:n laatiman ja Juha Kauppisen 30.11.2003 päiväämän ja allekirjoittaman lantalan pääpiirustuksen mukaisesti. Muutoin lantala on rakennettava noudattamalla maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksiä (MMM-RMO C4, 10.1.2002). Lantalan varastotilavuus on oltava vähintään 600 m 3. Lantalassa muodostuvat nesteet on johdettava erilliseen, tilavuudeltaan vähintään 5 m 3 kaivoon. Kerran vuodessa lantala ja kaivo on tyhjennettävä. Tyhjentämisen jälkeen rakenteiden kunto on tarkastettava ja mahdolliset vauriot on korjattava. Lanta ja kaivoon kertyneet nesteet on toimitettava pellolle lannoitteeksi. Toiminnanharjoittajalla on oltava jatkuvasti vähintään 58,3 ha peltoa lannan levittämiseen. Lantaa ei saa levittää routaiseen tai lumipeitteiseen maahan. Lannan levitysmäärissä on otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä kasvien ravinnetarve. Mikäli lantaa ei levitetä kasvustoon, on lanta mullattava tai pelto kynnettävä välittömästi levittämisen jälkeen kuitenkin viimeistään vuorokauden kuluessa levittämisestä. Valtaojan varteen on jätettävä vähintään metrin ja vesistöjen varteen vähintään viiden metrin vyöhyke, jolle ei levitetä lantaa. Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä vähintään 30 m vyöhyke, jolle lantaa ei saa levittää. Lannan levittäminen on kielletty 15.10.-15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva eikä huuhtoutumista vesistöön tapahdu. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan pintalevitys on kielletty pellolle, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia.

Mikäli lantaa toimitetaan luovutussopimuksen kohteena olevalle pellolle, on toiminnanharjoittajan huolehdittava siitä, että lannan vastaanottaja on tietoinen edellä mainituista lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. Lannan varastointi, kuormaukset ja kuljetukset on järjestettävä niin, ettei niitä joudu ympäristöön ja naapureille aiheutetaan mahdollisimman vähän haittaa. Valuma- ja jätevesien käsittely 6. Tarhan ympärillä olevien kuivatusojien kunto on tarkistettava ja tarvittaessa ne on siivottava. 7. Tarha-alueen valumavesille on rakennettava tarhavesien käsittelyjärjestelmä Ecospec LTD:n laatiman ja Juha Kauppisen 30.11.2003 päiväämän pääpiirustuksen mukaisesti. Puhdistuslaitos on rakennettava niin, että saostuskemikaalin annostelu voidaan suhteuttaa tasausaltaasta saostusaltaaseen pumpattavaan vesimäärään. 8. Rehusiilojen ja rehunjakolaitteiden pesuvedet sekä nahoittamon ja sosiaalitilojen jätevedet on otettava talteen ja johdettava umpikaivoihin. Rehunjakolaitteiden pesuvedet voidaan levittää pellolle. Sosiaalitilojen jätevesisäiliön tyhjentäminen on annettava luvan saaneen toiminnanharjoittajan tehtäväksi. Muiden jätteiden käsittely 9. Toiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte on toimitettava jätteen keräykseen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteen vastaanottopisteeseen. Nahoituskauden ulkopuolella kuolleet yksittäiset eläimet on toimitettava luvan saaneeseen laitokseen hävitettäväksi. Näiden eläinten ruhojen väliaikaista varastointia varten tarhalle hankittava asianmukaiset kylmäsäilytystilat. Nahkotut ruhot, kaavintarasva ja rasvainen puru on toimitettava laitokseen, jolla on viranomaisen antama lupa niiden vastaanottamiseen ja käsittelyyn. Nahkotut ruhot on varastoitava kiinteällä alustalla ja ne on toimitettava viimeistään viikon kuluessa nahkomisesta jatkokäsittelyyn. Rasvaa sisältävän purun kompos- tointi ja levittäminen pellolle on kielletty. Kaikkien jätteiden polttaminen avotulella on kielletty. Tarha-alueen hoito 10. Ympärysaitojen kunto on tarkistettava perusteellisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tarkastuksessa havaitut vauriot on korjattava viivytyksettä. Rehusiilot, rehun jaossa käytettävät laitteet ja kulkuväylät on pidettävä sellaisessa kunnossa, että rehua ei jakelun yhteydessä pääse ympäristöön. Tarhalla säilytettävät polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava niin, että niistä ei aiheudu maaperän tai pinta- ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpitovelvoite 6

11. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa siitoseläin- ja pentumääristä, lannan levityspintaaloista, lanta-alustojen tyhjentämisestä, kuivikkeiden levittämisen ja lisäämisen ajankohdista ja kulloinkin levitettävien kuivikkeiden määristä. Kemikalointilaitoksen toimintaa on tarkkailtava ottamalla vesinäytteet käyttöönoton jälkeen puhdistuslaitoksen ylä- ja alapuolelta kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä. Näytteistä on analysoitava kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja orgaanisen aineen määrä (BOD7). Näytteenoton yhteydessä on arvioitava laitoksen läpi menevä vesimäärä. Mikäli kokonaisfosforin määrä kahdessa peräkkäisessä näytteessä ylittää raja-arvon 2 mg/l, on ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistustuloksen tehostamiseksi. Tehostamista koskeva suunnitelma on esitettävä 6 kuukauden kuluessa toimenpiteeseen velvoittavasta näytteenotosta ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Näytteiden otto ja analysointi on teetettävä julkisen valvonnan alaisuudessa toimivalla tutkimuslaitoksella. Uudet tai muuttuneet peltojen vuokrasopimukset sekä puhdistusjärjestelmän tarkkailutulokset on lähetettävä vuosittain tammikuun loppuun mennessä valvontaviranomaiselle. Muu kirjanpito on vaadittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Toiminnan muutokset 12. Toiminnan muuttamisesta ja lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Toiminnan oleellinen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Määräajat 13. Tarha-alueen valumavesien käsittelyyn tarkoitettu kemiallinen vesien käsittelymenetelmä on rakennettava käyttökuntoon 30.9.2005 mennessä. Lantala on rakennettava viipymättä kuitenkin viimeistään 30.9.2004 mennessä. Voimassa olevan lupapäätöksen kumoaminen 14. Saatuaan lain voiman tämä päätös kumoaa Lestijokilaakson kansanterveystyön kuntainliiton valvontajaoston 26.9.1979 tarhalle myöntämän sijoituspaikkaluvan. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄDÖSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Samoin on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY N:o 1774/2002), joka koskee muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen, eläimistä saatavien sivutuotteiden käsittelyä ja hävittämistä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi-Suomen ympäristökeskus on katsonut, että luvan ehtoja noudattamalla toiminta täyttää laissa säädetyt vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän eikä pinta- tai pohjaveden 7

pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömuodon vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Toiminnasta ei aiheudu naapureille kohtuutonta rasitusta tai haittaa eikä toiminta sijoitu asemakaavan tai muidenkaan määräysten vastaisesti. Lupamääräysten perustelut Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajata ne mahdollisimman vähäiseksi. Turkistarha sijaitsee alueella, jolla tarhaamisen voidaan katsoa olevan perinteistä toimintaa. Lupa on myönnetty hakemuksessa esitetylle siitosnaarasmäärälle. Tarhattavien pentujen määrää rajoittaa maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä 16/EEO/1999 turkiseläinten pidolle asetetut tilavuusvaatimukset.(1,2) Varjotalojen lanta-alustojen korottamisella, varjotalojen varustamisella räystäskouruilla tai riittävän pitkillä räystäillä estetään sade- ja sulamisvesien pääsy kosketuksiin lanta-alustoilla olevan lannan kanssa ja samalla estetään lannan sisältämien ravinteiden sekoittuminen tarha-alueelta pois johdettaviin valumavesiin. Juottolaitteista tippuva vesi liuottaa lannasta ravinteita. Pitämällä laitteisto asianmukaisessa kunnossa estetään ravinteiden liikkeellelähtö ja kulkeutuminen maaperään sekä pinta ja pohjavesiin. Turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeen ( YM:n asettaman työryhmän ehdotus 31.5.2000) mukaan uusia varjotaloja rakennettaessa häkkien alustat on varustettava vesitiiviillä lannan keräysjärjestelmällä. Kokonaan uusittavien varjotalojen rakentamista voidaan verrata uudisrakentamiseen ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen näissä tapauksissa on perusteltua. (3) Kuivikkeina on määrätty käytettäväksi turvetta. Tutkimuksissa (Peltola 1986) on todettu, että turpeen kyky sitoa virtsaa on noin kolminkertainen verrattuna paalatun oljen imukykyyn. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Koska turpeen saatavuus on hyvä ja sen hinta on kohtuullinen, voidaan sen käyttämiseen velvoittamista pitää ympäristönsuojelun tavoitteiden saavuttamisen kannalta perusteltuna. Turpeen käyttömäärää ja lisäyskertoja koskeva vaade vastaa alan yleistä käytäntöä. Poistamalla kettuhäkkien alla oleva lanta vähintään kerran vuodessa ja minkkihäkkien alta 2-3 kertaa vuodessa sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita vähennetään ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta. Oikeanlaatuisten ja riittävien kuivikkeiden käytöllä voidaan lannan sisältämät nesteet sitoa kuivikkeisiin ja estää ravinteiden joutuminen maaperään ja sitä kautta pinta- ja pohjavesiin. Lisäämällä kuivikkeita lannanpoistojen välillä vähennetään ilmaan haihtuvia ammoniakkipäästöjä, vähennetään kärpäsistä aiheutuvaa haittaa ja samalla vähennetään naapureille ja ympäristölle aiheutuvaa rasitusta. (4) Valtioneuvoston asetus 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta edellyttää, että toiminnanharjoittajalla on lannan varastointia varten vesitiivis lantala, johon voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta. Lannan levittämistä koskevat rajoitukset ovat tarpeen pinta- ja pohjavesien laadun turvaamiseksi. Pellon pinta-alavaatimus perustuu turkiseläinten lannan keskimääräiseen fosforisisältöön ja siitä saatavaan fosforilannoituksen tasoon. (5) 8

Estämällä ulkopuolisten vesien pääsy tarha-alueelle vähennetään ravinteiden huuhtoutumisriskiä ja optimoidaan tarvittavien puhdistusjärjestelmien mitoitus. (6) Tarha-alueen valumavesien puhdistaminen ja rehunjakolaitteistojen pesuvesien talteenotto on tarpeen ympäristönsuojelulain 7 ja 8 :ssä mainittujen maaperän ja pohjaveden pilaantumisten estämiseksi. (7,8) Jätehuoltoa koskevilla määräyksillä varmistetaan jätteiden käsittelyn hoitaminen kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Kuolleitten eläinten hävittämistä ja nahkontaruhojen sekä kaavintarasvan käsittelyä ja varastointia koskevilla vaatimuksilla varmistetaan ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen ja estetään eläintautien leviäminen. Itsestään kuolleitten eläinten hautaamista ja kaavintarasvaa sisältävän purun polttokieltoa koskevat vaatimukset perustuvat EY:n sivutuoteasetuksen (N:o 1774/2002) määräyksiin. (9) Kunnossa oleva tarhan ympärysaita estää irti päässeiden eläinten karkaamisen tarhan ulkopuolelle. Rehun käsittelyssä käytettävien laitteiden ja tarhalla säilytettävien kemikaalien ja polttonesteiden käyttötarkoitukseen soveltuvalla ja määräysten mukaisella käytöllä ja varastoinnilla vähennetään maaperän ja pintasekä pohjaveden pilaantumisen riskiä. (10) Kirjanpito- ja tarkkailuvelvoite perustuu ympäristönsuojelulain 46 :ään, jonka mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta ja päästöjen tarkkailusta. Kirjanpito on tarpeen, että valvonnan keinoin voidaan varmistaa lupamääräysten toteutuminen. Valumavesistä otettavista näytteistä voidaan päätellä vesiensuojelurakenteiden toimivuus ja tehdä johtopäätöksiä niiden korjaus- ja tehostamistarpeista. (11) Toiminnan muutosta ja lopettamista koskevan ilmoitusvelvollisuuden perusteella voidaan tarkastella muutoksen vaikutuksia voimassa oleviin lupamääräyksiin ja arvioida mahdollisen uuden ympäristöluvan tarvetta. (12) Asetetut määräajat ovat tarpeen valvonnan asianmukaisen järjestämisen takia. Toiminnanharjoittaja on laiminlyönyt Lestijokilaakson kansanterveystyön kuntainliiton sijoituspaikkaluvassa määrätyn lantalan rakentamisvelvoitteen ja samaa asiaa koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/200) nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Näistä syistä lantalan rakentamiselle on lupaehdoissa määrätty tiukka aikataulu ottaen huomioon kuitenkin, että rakenteet voidaan tehdä optimiolosuhteissa ilman ylimääräisiä kustannuksia. (13) Kumoamalla Perhonjokilaakson kansanterveystyön kuntainliiton valvontajaoston vanha sijoituspaikkalupa ja tähän lupaan myöhemmin myönnetty laajennuslupa estetään päällekkäisten ja mahdollisesti toistensa kanssa ristiriidassa olevien määräysten olemassaolo. (14) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. Mikäli lupavelvollisessa toiminnassa tätä ennen tapahtuu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään 31.12.2009 mennessä. Hakemukseen tulee liittää selvitykset puhdistuslaitokselta lähtevän veden tarkkailutuloksista ja mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. Tarkkailutulosten perusteella voidaan lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä vaatia vesiensuojelutoimenpiteitä tehostettavaksi. 9

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5-8, 28, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 16-19, 21-23 ja 30 Jätelaki (1072/93) 6 Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26 17-18 Valtioneuvoston asetus 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Muut ohjeet Edellisten säännösten lisäksi luvan myöntämisen edellytyksiä arvioitaessa ja lupamääräyksissä on otettu huomioon: EY:n sivutuoteasetus artikla 5, liite IV luku II Asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) Maa- ja metsätalouden rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO C4, 10.1.2002) Ympäristöministeriön kirje YM/401/2002 kotieläinsuojia koskevien ympäristölupien yhtenäistämiseksi Turkistarhauksen ympäristönsuojeluohje, työryhmän ehdotus 31.5.2000 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 1134 euroa (alv 0 euroa) Maksu perustuu valtion maksuperustelain (150/1992, muutettu 961/1998) nojalla annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1237/2003) alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista. Tämän asetuksen 5 :n voimaantulosäädöksen mukaan ennen tämän asetuksen voimaantuloa vireille tulleista asioista maksu peritään noudattaen tätä asetusta edeltävän ympäristöministeriön päätöksen (1415/2001) mukaista maksutaulukkoa. Maksua on korotettu 35 % johtuen puutteellisesta hakemuksesta aiheutuneesta normaalia suuremmasta työmäärästä. Asian käsittelystä perittävään maksuun haetaan muutosta samalla tavalla kuin pääasiasta tehtyyn ratkaisuun. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle saantitodistuksella suoritemaksua vastaan Jäljennös päätöksestä Himangan kunnanhallitus Himangan kunnan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tämän päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. 10

Ilmoittaminen ympäristökeskuksen ja kunnan ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Himangan kunnan ilmoitustaululla. 11 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Insinööri Mikaela Rudnäs Reino Jortikka Liitteet Valitusosoitus