LIITE 1 25.9.2013 HÄMEEN ELY-KESKUKSEN STRATEGINEN TULOSSOPIMUS 2012-2015 - TARKISTUS 2013 1. ELY-keskuksen johdon puolitoistavuotiskatsaus 2013 Alueiden elinvoimaisuuteen liittyvät strategiset tavoitteet ovat edenneet oikean suuntaisesti. ELY-keskus on jatkanut panostuksiaan maakuntien vahvoihin osaamisalueisiin, erityisesti ympäristöliiketoimintaan ja uusiutuvan energian hyödyntämiseen, liittyvien liiketoimintojen kehittämiseen. Panostus näkyy mm. kyseisiin teemoihin liittyvien hankkeiden rahoituksen kasvuna. Pohjavesien suojelun ja suojelutarpeen yhteensovittamista muun maankäytön ja elinkeinoelämän tarpeiden kanssa on jatkettu toteuttamalla mm. pohjavesialueiden rajaustoimintaa. Työllisyysasteeseen liittyvä tavoite (69 %) ei tämän hetkisen toteutumatiedon (66,7 %) perusteella ole toteutumassa. Työttömyysasteen toteutuma 6/2013 (8,2 %) on se sijaan selkeästi asetettua tavoitetta (10 %) matalammalla tasolla, mutta vaarana on työttömyyden kasvun jatkuminen ja tilanteen heikkeneminen. Väestötiheydeltään vähintään 20 as/ha alueilla asuvan väestön osuutta kaupunkiseutujen väestöstä ei 31.12.2012 toteutumatiedon perusteella olla Forssaa lukuun ottamatta saavuttamassa. Asemakaava-alueille rakennettujen asuinhuoneistojen prosenttiosuus on ollut kasvussa ja siihen liittyvät tavoitteet ovat toteutumassa. Luonnonsuojelualueiden hankinta on edennyt tavoitteen mukaisesti. Järvi- ja jokivesien tilaan eikä maatalouden ravinnetaseisiin liittyviä toteutumatietoja ei ole käytettävissä. Elinkeinoelämän menestystekijöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen näyttää haastavalta. Taantumasta johtuen uusien yritysten perustaminen on jäämässä noin 100 yrityksen verran tavoitetta pienemmäksi. Työvoiman saatavuutta kuvaava rekrytointiongelmien määrä on työvoiman tarjonnan kasvusta ja työvoiman kysynnästä hiipumisesta johtuen tavoitetta paremmalla tasolla. Kokonaisuutena heikko taloustilanne on heikentänyt elinkeinoelämän näkymiä. Rahoituksen kysyntä on kuitenkin säilynyt hyvänä. Strategisessa tulossopimuksessa mainituista sanallisista tavoitteista mm. Päijänteen monimuotoista käyttöä edistävä laaja Life+ -kehittämishankehakemus on täydennettynä uudistettu. Työelämän kehittämistoimien koordinaatiota on vahvistettu mm. tiivistämällä sidosryhmäyhteistyötä. Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen on panostettu erityisesti maaseutuohjelman rahoituksella. Yritysasiakkuusstrategian käytäntöön vienti ja yritysasiakkuusjohtoryhmän työ on hyvällä tasolla ja saanut käytännönläheisiä toimintamuotoja. Yhteistyötä alueellisten elinkeinoyhtiöiden kanssa on tiivistetty kasvuyritysten tunnistamiseksi. Teknologiahankkeiden määrä ja rahoitus ovat säilyneet varsin hyvällä tasolla. ELY-keskus on koordinoinut ja rahoittanut Hennalan varuskunnan lakkauttamisesta aiheutuvia rakennemuutostoimenpiteitä. Väestön hyvinvointiin liittyvät työllisyyden hoidon tavoitteet jäävät taantuman jatkumisesta johtuen pääosin toteutumatta. Sekä alle 25- vuotiaiden että ulkomaalaisten työttömyysasteet ovat asetettuja tavoitteita korkeampia. Kiintiöpakolaisten ja turvapaikanhakijoiden sijoittami-
2 nen alueen kuntiin on arviomme mukaan edennyt tavoitteen mukaisesti. Hämeen TE-toimisto on käynnistänyt nuorisotakuuta toteuttavat tehostetut toimet yhteistyössä mm. Lahden ja Hämeenlinnan seutujen kuntakokeiluhankkeiden kanssa. Nuorisotakuulle asetetut tavoitteet ovat kuitenkin osoittautuneen varsin haastaviksi, mutta kehitystä myönteiseen suuntaan on tapahtumassa. Terveellisen ja turvallisen elinympäristön parantamiseen on panostettu mm. ympäristövalvonnalla ja kohdentamalla valvontatoimia tehokkaasti riskikohteisiin. Luovien alojen kehitystä on tuettu lukuisilla hankkeilla osana Hämeen ELY-keskuksen erikoistumistehtävää. OKM:n hallinnonalan tehtävissä on muutoinkin edetty suunnitellusti. ELY-keskuksen toiminnan kehittämisessä on edetty suunnitelmien mukaisesti. Hämeen TE-toimiston käynnistäminen onnistui aikataulun mukaisesti, ja toiminta on käynnistynyt vaikeasta työttömyystilanteesta ja henkilökunnan vähentymisestä huolimatta kohtuullisen hyvin. ELYkeskuksen talous on onnistuttu pitämään toistaiseksi vakaana. Yhteistyö maakuntaliittojen ja muiden sidosryhmien kanssa on sidosryhmätutkimuksen mukaan kehittynyt myönteisesti. ELY-keskuksen toimintaan liittyvät tavoiteindikaattorit, mm. henkilöstöbarometrin arvio työyhteisön tilasta, kehittyivät vuoden 2012 aikana positiivisesti, mutta kuluvan vuoden tiedot puuttuvat. EU-ohjelmien sidonta- ja maksatustasot ovat sekä ESR- että EAKR-ohjelmissa kohtuullisen hyvällä tasolla, ja koko ohjelmakauden tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Maataloustukien valvontaan liittyvä aikataulutavoite saavutettiin vuonna 2012, ja kuluvanakin vuonna tavoite saavutettaneen suunnitellusti. Henkilöstön sairastavuuteen liittyvät indikaattoritiedot kehittyivät vuoden 2012 aikana myönteisesti, ja kohtuullisen hyvä taso näyttäisi jatkuvan myös kuluvana vuonna. HALLIS-hankkeeseen liittyvät tavoitteet ELY-keskuksen organisaation keventämiseksi mm. päälliköiden määrää vähentämällä sekä ELYkeskuksen ja TE-toimiston hallinnon yhteen kokoamisella ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti. 2. Toimintaympäristön muutokset Hämeen ELY-keskus ei tällä tarkistuskierroksella esitä aiemmin sovittujen tavoitteiden muuttamista. Esitämme tarvittavat muutokset vasta seuraavalla suunnitelman tarkistuskierroksella, jos tilanne sitä edellyttää. Strategisista ohjausindikaattoreista esitetään vuoden 2014 tavoiteluvut, joiden perusteluiksi ELY-keskus tuo esiin seuraavia seikkoja: Alueiden elinvoimaisuus Työllisyystilanne on edelleen heikkenevä, joten työllisyysaste on pidetty vuoden 2013 tavoitetasolla ja työttömyysastettakin korotettu hieman tämän hetkisestä toteutumatasosta. Molemmat tavoitteet ovat varsin haasteellisia, koska pelättävissä on työttömyyden vaikeutuminen edelleen tulevan talven aikana. Taajama-alueilla asuvan väestön osuuden ja asemakaava-alueille rakennettavien asunhuoneistojen osuuden arvioidaan kehittyvän edelleen tavoitteiden mukaisesti, joten tavoitetasoja korotettiin hieman vuoden 2013 tavoitetasoista. Kaatopaikalle sijoitettavaan biohajoavaan jätteeseen, maatalouden ravinnetasoihin ja vesien tilaan liittyviä tavoitteita korotettiin hieman vuoden 2013 tasoista.
3 Elinkeinoelämän menestystekijät Lahden eteläisen kehätien suunnittelu ja toteuttaminen sekä VT 12:n parantaminen ovat edelleen alueen kiireellisimpiä kehittämishankkeita, joiden toteutumista tuetaan yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Päijät-Hämeen Cleantech-osaamiskeskittymä on kehittynyt myönteisesti, ja kehitystyötä tuetaan jatkossakin ELY-keskuksen rahoituksella, vaikka INKA-ohjelman vetovastuuta ei tältä osin Lahteen saatukaan. Myös Forssan seudulla on suunnitteilla merkittäviä uusiutuvan energian tuotantoon sekä tuulivoiman käyttöön liittyviä hankkeita, jotka edistäisivät toteutuessaan elinkeinoelämän menestysmahdollisuuksia. Maaseudulla asumisen ja erityisesti yrittämisen elinehto on nopeiden tietoliikenneyhteyksien olemassaolo. Tilanteen parantumiseen pyritään jatkossakin panostamaan maaseutuohjelman rahoituksella. Haasteet työvoiman saatavuudessa tulevat lisääntymään, joten työperäistä maahanmuuttoa tulee jatkossakin edistää. Osaavan työvoiman saatavuuden arvioidaan kuitenkin hieman parantuvan, joten tavoitetasoa nostettiin hieman vuoden 2013 tasosta. Uusien yritysten perustamisen odotetaan taloustilanteesta johtuen pysyvän varsin alhaisena, joten tavoitetasoa laskettiin selkeästi vuoden 2013 tasosta. Kasvuyritysten osalta säilytettiin kuluvan vuoden tavoitetaso vuodelle 2014. Talouden epävarmuus näyttää jatkuvan, mikä heijastuu myös yritysten t&k-panostuksiin, joten tavoitetasoa tarkistettiin hieman alaspäin. Väestön hyvinvointi Nuorisotyöttömyystilanteen arvioidaan säilyvän haastavana, joten alle 25-vuotiaiden työttömyysasteen oletetaan paranevan vain hieman kesäkuun lopun väliaikatietoon nähden. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat Hämeessä vakava ongelma, joka edellyttää yhteistyön tiivistämistä Lahden ja Hämeenlinnan kuntakokeiluhankkeiden kanssa ja sidosryhmien saamista mukaan toimintaan työpaikkojen tarjonnan lisäämiseksi. Lisääntyvä maahanmuutto sekä jo maassa olevien maahanmuuttajien tilanne edellyttävät panostuksia heidän työllistymisensä parantamiseen ja kotoutumistoimien tehostamiseen. Maahanmuuttajien työllistäminen riittävässä laajuudessa on jatkossakin vaikeaa, joten ulkomaalaisten työttömyyden tavoitetasoa jouduttiin 6/2013 toteutumatietoon perustuen hieman heikentämään. ELY-keskuksen toiminnan kehittäminen Valtiontalouden vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma vaikuttaa myös vuosina 2014 15 ELY-keskuksen toimintaan. ELY-keskuksen ja TEtoimiston synergiaetujen täysimääräinen hyödyntäminen ja KEHA-hakkeen mahdollisesti mukanaan tuomat uudet toimintamallit ovat tärkeitä tilanteesta selviämisen kannalta. Lisäksi tarvitaan Iskukykyinen ELY-keskus -hankekokonaisuuden mukaisia kehittämistoimia, mitkä johtanevat joidenkin tehtävien keskittämiseen ja ELY-keskusten erikoistumiseen. Hämeen ELY-keskus on strategiansa mukaisesti halukas
säilyttämään jatkossakin ja ottamaan vastaan vahvoihin osaamisalueisiinsa liittyviä erikoistumistehtäviä. Tehty ratkaisu rakennerahastoasioiden keskittämisestä Hämeen ELY-keskukseen on merkittävä haaste, mikä edellyttää panostusta toiminnan hallittuun haltuunottamiseen ja yhteisten toimintamallien rakentamiseen Etelä-Suomen ELY-keskusten välille. Rakennerahastovarojen sidonnan ja maksatuksen osalta tavoitteena on edetä siten, että kuluvan ohjelmakauden rahat sidotaan ja maksetaan ennen ohjelmakauden päättymistä. Maatalouden tukivalvonnoissa tavoitteena on niiden valmiiksi saaminen määräaikana. Henkilötyövuosien kehityksen osalta tavoitteena on pysyä henkilöstösuunnitelmassa määritellyllä ja toimintamenojen mahdollistamalla tasolla. IPO-tavoitteet määritellään myöhemmin, kun vuoden 2013 HB:n tulokset saadaan käyttöön. 4
5 3. ELY -keskuksen esitys strategiseksi tulossopimuksen tarkistamiseksi 3.1. Alueen elinvoimaisuus Strategiset painotukset ELY-keskuksen muutosesitys 1. Muutettavaksi esitettäviin kohtiin kopioidaan hyväksytty sopimusteksti ja kirjoitetaan siihen esitettävä muutos alleviivattuna. 2. Ellei muutoksia esitetä, jätetään kohta tyhjäksi. Ministeriöiden kommentit Hämeen ELY-keskus ei esitä strategisen tulossopimuksemme sisällön tarkistamista. Toiminnan painopisteiden tarkistukset olemme kuvanneet edellä kohdassa 2. Alueen vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen Tasapainoinen väestörakenne ja korkea työllisyys Kestävä yhdyskuntakehitys ja toimiva liikennejärjestelmä Luonnonvarojen kestävä käyttö Monimuotoinen luonto ja puhtaat vedet 3.2. Elinkeinoelämän menestystekijät Strategiset painotukset ELY -keskuksen muutosesitys Ministeriöiden kommentit Hyvä saavutettavuus ja maankäyttö Yritysten ja julkisen sektorin uudistumiskyky Kasvuun ja kansainvälistymiseen kannustava innovaatioympäristö
6 Uusiutuva energia ekotehokkuuden parantaminen Toimivat työmarkkinat ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen 3.3. Väestön hyvinvointi Strategiset painotukset ELY -keskuksen muutosesitys Ministeriöiden kommentit Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö Toimivat matkat Turvallinen ruoka Nuorten osallistaminen Maahanmuuttajien kotouttaminen Kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut 3.4. ELY -keskusten toiminnan kehittäminen 3. esitetään lomakkeella 6 4. Resurssit Toimintamenomäärärahat 4. pohjataulukko, liite 3 HESSU-yhteenveto, liite 4
7 Ministeriöiden ohjauksessa olevat substanssimäärärahat 5. Jos sopimuksen muutosesitys (tms. esim. kehyspäätös) edellyttää taulukon päivittämistä niin muutokset merkitään hyväksytyn sopimuksen liitteenä 3 olevaan taulukkoon (merkitään punaisella) 5. Mahdollinen neuvottelu ELY -keskuksen neuvotteluesitys Ministeriöiden kommentit 6. Sopimusten tarkistukset tehdään pääasiassa kirjallisella menettelyllä. Strategista merkitystä omaavasta aiheesta voidaan kuitenkin tarvittaessa järjestää neuvottelu (pl. toimintamenot) 7. Kuvataan lyhyesti neuvotteluaihe/-aiheet ja mitä ohjaavia tahoja koskee Hämeen ELY-keskuksella ei ole tarvetta erillisneuvotteluihin.