Maa-aineslupahakemus Iin kuntaan Etelä-Iin kylään, hakijana Juhani Salmela

Oulunkaaren ympäristölautakunta Oulunkaaren ympäristölautakunta 12 03.03.2016 36 26.05.2016 Maa-aineslupahakemus Iin kuntaan Etelä-Iin kylään, hakijana Juhani Salmela OULYMP 12 HAKIJA Juhani Salmela Tikkasentie 21 91100 Ii VALMISTELIJA Raimo Suomela, ympäristötarkastaja puh. 050 3950366 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA MUUT MAANKÄYTÖN RAJOITUKSET Suunniteltu maa-aineksen ottopaikka sijaitsee Iin kunnan Etelä-Iin kylässä, tilalla Ojala RN:o 139-401-24-21. Ottamisalue on maa- ja metsätalousaluetta, joka on Aaltokankaan 1. luokan pohjavesialuetta. Suunnitellusta ottoalueesta koilliseen päin n. 300 m on entinen maa-aineksen ottopaikka. Vanhoja maa-ainesten ottopaikkoja on myös 100 metriä suunnittelualueesta lounaaseen ja 450 m luoteeseen päin. Suunnittelualueesta länteen päin n. 300 m kulkee rautatie ja n. 900 metriä luoteeseen päin sijaitsee Aaltokankaan vedenottamo. Lähin pysyvä asunto on n. 1,6 km etäisyydellä. Ampumarata on n. 1,3 km:n etäisyydellä ottopaikasta. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Suunniteltu hiekan ottopaikka on pinta-alaltaan 1,5 ha, johon on kulkuyhteys Sorosentieltä Aaltokankaan metsäautotietä pitkin. Maa-aineslupaa haetaan 20 000 m 3 :lle 15 vuodeksi. Ottamissyvyys on n. 1,3 metriä. Ottamistaso ulottuu tasolle + 22,50 m ( N 60 ). Pohjaveden keskimääräinen korkeustaso on n. + 18,45 m. Ottoalueen reunat muotoillaan maiseman mukaiseksi. Hakija on täydentänyt hakemusta seuraavasti: Vallitsevat luonnonolosuhteet ja vaikutukset luonnonolosuhteisiin Aaltokankaan pohjavesialue on rantavallien muodostama maisemakokonaisuus. Alueen eteläosissa on muutamia monttuja, jotka ulottuvat pohjaveden pinnan alapuolelle. Aaltokankaan pohjavesialue on metsätalousaluetta. Sen länsiosan halkaisee pohjois-eteläsuunnassa kulkeva rautatie. Aaltokankaan länsipäädyssä sijaitsee pohjavedenottamo, jonka antoisuus on 500 m 3 / vrk. Aaltokankaan pohjavedenottamon pohjavesi on laadultaan kohtalaista. Vesi on pehmeää ja hapanta, mutta sen korkeahkot väri- ja permanganaattiluvut ja rautapitoisuus heikentävät hieman sen laatua. Aaltokankaan vedenottamon ympärillä ei ole vahvistettua lähisuoja-aluetta, lähialueen metsät ovat talousmetsiä ja ne ovat pääsääntöisesti yksityisten

metsänomistajien hallinnassa. Tästä ja metsäpalstojen pitkistä ja kapeista muodoista johtuen metsien käsittely on alueella hyvin pienipiirteistä. Suuret yhtenäiset metsäalat puuttuvat ja metsät muodostuvat pienistä avohakkuista, eri-ikäisistä taimikoista sekä varttuneimmista metsäalueista. Lähialueen metsät ovat metsätyypiltään pääasiassa mäntyvaltaista metsää ja kuivaa kangasta. Alueen metsät ovat talouskäytössä, alueelle on tehty myös ojituksia. Vallitsevana metsätyyppinä ovat kuivahkot kankaat (EVT 1. variksenmarja-puolukkatyyppi). Vaikutukset ympäristöön Aikaisemmin lähettämässäni lupahakemuksessa selviää, maa-aineksen ottosyvyys on hyvin matala ja riittävä suojakerros pohjavesipintaan täyttyy. Ottokohteen etäisyys Aaltokankaan vedenottamoon on n. 900 m, mikä lienee riittävä (kartta 4 ) lähin vanha soranottopaikka sijaitsee 150 metrin päässä ( kartta 2). Vuosittainen ottomäärä tulee olemaan kohtuullinen, koska suurin osa hiekasta/sorasta tulee omaan käyttöön. Alue on aina ollut metsätalousmaata ja metsätalouskäytössä. Suunnitellulla alueella on tehty n. kuusi vuotta sitten siemenpuuhakkuu, tämän hetkinen puuston määrä on noin 8 m 3 /ha, jossain kohti on pientä taimikkoa, mutta muutoin uuden puusukupolven saanti alueelle on haasteellista. Tämän voi todeta ympäröivän metsän kasvulaskelmista, metsien tuotto jää vuositasolla hyvin vaatimattomaksi. Alueelle suunniteltu ottopaikka ei merkittävästi tule muuttamaan luonnollista näkymää vaatimattoman ottosyvyyden vuoksi. Alueella tai lähistöllä ei ole mitään sellaisia luontokohteita, suojelukohteita, lintuja tai kasveja, joiden elinympäristölle ottopaikka olisi vaaraksi. Kulkuyhteydet Ottoalueelle liikennöinti tapahtuu Sorosentieltä erkanevaa Aaltokankaan metsäautotietä pitkin. Hakija on tiekunnan osakas. Jätteet Maa-ainesten ottoalueella ei säilytetä seka- tai ongelmajätteitä. Kaivannaisjätteet Toiminnassa syntyy pintamaita n. 700 m 3 sekä kantoja ja hakkuutähteitä n. 10 m 3. Pintamaat ja hakkuutähteet otetaan hyötykäyttöön. Maisemointi ja alueen jälkikäyttö Ottamistoiminnan päätyttyä ottoalueelta kuoritut pintamaat levitetään ja luiskataan reuna-alueille ja muotoillaan maiseman mukaiseksi. Ottoalue jää maa-aineksen ottamisen jälkeen metsätalouskäyttöön. ASIAN KÄSITTELY Maa-aineslupahakemus on kuulutettu Iin kunnan yleisellä ilmoitustaululla 15.1. - 15.2.2016 ja Iin kunnan www.sivulla. Asiapaperit ovat olleet nähtävillä vastaavana aikana Iin kunnan-

viraston neuvonnassa os. Jokisuuntie 2. Rajanaapureille on ilmoitettu erikseen kirjallisesti hankkeesta. Muistutukset Maa-aineslupahakemukseen ei ole jätetty muistutuksia määräaikaan mennessä. Maastokatselmus Maastokatselmus on tehty 15.2.2016. Lausunnot Hakemukseen on pyydetty Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen lausunto, jossa todetaan: Alueen ympäristöllinen merkitys ja toiminnan vaikutus ympäristöön Suunniteltu ottamisalue sijaitsee yhdyskuntien vedenhankintaa varten tärkeällä Aaltokankaan ( 11139011) pohjavesialueella, tarkemmin sen muodostumisalueella. Pohjavesialue muodostuu laajasta rantavoimien voimakkaasti muovaamasta kankaasta, joka on laajempaa epäyhtenäistä harjujaksoa. Muodostuman aines on pinnalta pääasiassa hiekkaa, syvemmältä myös soraa. Pohjaveden päävirtaussuunta on länsiluoteeseen. Pohjavesi on muodostumassa keskimäärin 2-3 m syvyydessä. Alueella on yksi vedenottamo noin 900 metrin päässä ottoalueesta. Vedenottamon antoisuus on 500 m 3 /d ja pohjaveden virtaussuunta on ottoalueelta vedenottamolle päin. Lisäksi ottoalueesta noin 160 metriä pohjoiseen sijaitsee tutkittu vedenottamon paikka. Ottoalueen läheisyydessä on muutamia vanhoja maa-ainesalueita. Ympäristöhallinnon POVET-tietojärjestelmän mukaan alueella on pohjaveden tarkkailuputki, jonka tarkkailutietojen mukaan pohjaveden pintataso on vuosien 2007-2010 aikana ollut keskiarvon mukaisesti laskettuna + 19.10 m. Ympäristöministeriö on julkaissut vuonna 2009 oppaan maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten; Maa-ainesten kestävä käyttö. Oppaan mukaan maa-ainesten otto vedenottamon/ tutkitun vedenottamopaikan kaukosuojavyöhykkeellä voi olla mahdollista, mikäli maa-ainesten otto suoritetaan siten, että koskematonta maa-ainesta jätetään ylimmän tutkitun luonnollisen pohjaveden pinnan päälle aina vähintään neljän metrin suojakerros. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kannanotto Hakemusasiakirjat eivät täysin täytä niille laissa asetettuja vaatimuksia. Tästä huolimatta ELY-keskus katsoo, että hakemuksessa on annettu riittävät tiedot sen toteamiseksi, että maa-ainesten ottaminen hakemuksen tarkoittamalla alueella on mahdollista ja alueelta voidaan ottaa maa-aineksia ilman vesilain mukaista lupaa edellyttäen, että ottaminen tapahtuu MAL 3 4 mom. määräysten, ottamissuunnitelman ja muutoinkin

hyvän ottamiskäytännön mukaisesti. Luvassa tulee asettaa riittävät maa-aineslain 11 :n mukaiset lupamääräykset sekä ottaa huomioon alla esitetyt näkökohdat. 1. Oton yhteydessä on varmistettava, että ylimmän luonnontilaisen pohjavesipinnan yläpuolelle jää hakemuksen mukaisesti vähintään neljän (4) metrin rikkomaton suojamaakerros. Ottoalueella olevasta pohjaveden havaintoputkesta tulee havainnoida pohjaveden korkeutta luotettavalla tavalla siten, että pohjaveden kevät ja syysmaksimit tulevat huomioiduksi. Vuosittaiset tarkkailutulokset on toimitettava maa-aineksen ottoa valvovalle viranomaiselle ja pyydettäessä ELY-keskukselle. 2. Ottamisalue tulee merkitä maastoon ennen ottamistoiminnan aloittamista. Ottoalueelle tulee asentaa kiinteät korkomerkit, joista voidaan helposti valvoa maa-ainesten oton edistymistä ja suojakerroksen riittävyyttä. 3. Ottoalueen kaikkien naapuritilojen rajoihin on jätettävä 10 metrin ottamaton suojavyöhyke, mikäli naapuritiloilla ei ole aikaisempia, voimassa olevia tai hakuvaiheessa olevia maa-aineslupia. 4. Maa-ainesten otto on toteutettava siten, että missään vaiheessa ei pääse syntymään pohjaveden pilaantumisvaaraa tai haittaa luonnonympäristölle. Poltto- ja voiteluaineita ei tule varastoida, eikä koneita tule huoltaa pohjavesialueella. Mahdollinen työkoneiden tankkauspaikan maaperä tulee suojata siten, ettei maaperään tule päästöjä. Tankkausalueen rakenteet tulee esittää lupaviranomaiselle ennen mahdollista lupapäätöstä. Tätä koskevat tarkemmat määräykset on liitettävä maa-aineksen ottolupaan. Alueella on oltava saatavilla riittävästi soveltuvaa imeytysainetta, esimerkiksi turvetta tai imeytysmattoja. Mahdolliset maahan joutuneet poltto- ja voiteluaineet on puhdistettava viipymättä ja ilmoitettava asiasta välittömästi valvontaviranomaiselle. 5. Mahdollisessa luvassa tulee yksilöidä jälkihoitotoimenpiteet. Ottoalueen seinämät on muotoiltava vähintään kaltevuuteen 1:3 tai loivemmaksi ympäröivän maaston luonnollisia korkeusvaihteluja mukaillen. Alueelta kuorittuja pintamaita ei saa käyttää alueen täyttöihin tai luiskauksiin. Muualta tuotuja tarkastamattomia ja valvontaviranomaisen hyväksymättömiä jäte-, ylijäämä- tai muita maita ei saa varastoida alueelle tai käyttää alueen jälkihoidossa. Ottoalueen jälkihoito, millä korjataan ottamistoiminnan haitallisia vaikutuksia ja sopeutetaan ottamisalue ympäröivään luontoon ja maisemaan, on tehtävä ympäristöhallinnon ohjeiden (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009, Liite 9) periaatteita noudattaen, sisältäen alueen muotoilun, pintamateriaalien levityksen ja kasvillisuuden palauttamisen. Ottoalue tulee jälkihoitaa viimeistään välittömästi ottotoiminnan päätyttyä pohjaveden laadun turvaamiseksi. Lopuksi

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus muistuttaa, että vaikka etukäteen arvioiden ei pinta- eikä pohjavesiin kohdistuvia haittoja tulisikaan, on toiminnanharjoittaja vesilain mukaisessa vastuussa mahdollisista vesiin kohdistuvista haitoista ja siten velvollinen mm. tarvittaviin korjaus- ja korvaustoimenpiteisiin. Lupapäätöksen antamisen jälkeen kyseinen lupapäätös ja yksi sarja sen mukaisia lupahakemusasiakirjoja tulee lähettää Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ( MAL 19 ). Luvan haltijan on tehtävä ilmoitus lupaviranomaiselle otetuista ainesten määrästä ja laadusta vuosittain viimeistään tammikuun 31. päivänä. ( MAL a, MAA 9 ). Luvan haltijan tulee täyttää ja lähettää ottoilmoituslomake mikäli mahdollista myös sähköisesti. Ilmoitus tehdään maa-ainesotto -ilmoituksella, joka löytyy Suomi.fi -asiointiympäristössä täyttö- ja lähettämisohjeineen Internet-osoitteesta: https://anon.ahtp.fi/ layouts/formserver.aspx?openln=browser&xsnlocation=/lomakkeet/maa ainesottoilmoitus.xsn&source=https://anon.ahtp.fi Kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai luvan voimassaoloaika on kulunut umpeen, on alueella toimitettava lopputarkastus valvontaviranomaisen määräämällä tavalla, jollei luvassa ole toisin määrätty (MAA 7 ). Maa-ainesluvan haltijan on ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle lopputarkastuksen pitämistä varten. Valvontaviranomaisen tulee tehdä muistio tarkastuksesta, josta käy ilmi lupamääräysten toteutuminen. Ely-keskukselle tulee myös varata mahdollisuus osallistua lopputarkastukseen. ASIAN VALMISTELIJAN PÄÄTÖSESITYS Oulunkaaren ympäristölautakunta myöntää Juhani Salmelalle haetun 20 000 m 3 :n maa-ainesluvan hiekanotolle. Ottamispaikka sijaitsee Iin kunnassa, Etelä-Iin kylässä, tilalla Ojala RN:o 139-401-24-21. Maa-ainesten otossa tulee noudattaa seuraavia lupamääräyksiä. 1. Maa-aineksen ottamispaikka tulee merkitä paaluilla maastoon. 2. Ottoalueelle tulee merkitä kiinteä korkotaso, josta voidaan seurata maa-ainesten oton ottotasoa. 3. Suunnitellun maa-aineksen oton alin ottotaso saa yltää alimmillaan tasolle + 22,5 m (N 60). 4. Alimman maa-aineksen ottotason ja ylimmän pohjavesitason väliin tulee jättää neljän ( 4 ) metrin suojamaakerros. 5. Ottoalueella olevasta pohjaveden tarkkailuputkesta tulee tarkkailla pohjaveden korkeutta siten, että tarkkailussa tulee huomioitua pohjaveden kevään ja syksyn korkeustasot. Mittaustulokset tulee toimittaa kerran vuodessa valvovalle viranomaiselle ja pyydettäessä Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle. 6. Naapuritiloihin tulee jättää 10 m:n koskematon suojaetäisyys. 7. Maa-aineksen ottoalueella ei saa säilyttää pysyvästi poltto-

ja voiteluaineita. Mahdollinen koneiden tankkauspaikka tulee perustaa siten, että tankkauspaikan alla on suojaava muovi, jonka päällä on suojaava maakerros. 8. Maa-aineksen ottopaikalle ei saa tuoda ulkopuolisia jätemaita, joista voi olla vaaraa pohjavedelle. 9. Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla työkoneiden kuntoa öljyvuotojen varalta. Ottoalueella tulee olla käytettävissä imeytysainetta esim. turvetta tai imeytysmattoja öljyvuotojen torjuntaa varten. 10. Mahdolliset maahan joutuneet öljyvuodot tulee korjata välittömästi ja asiasta tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. 11. Toiminnan päätyttyä alueelta tulee siivota pois kaikki alueelle jääneet seka- ja metallijätteet. 12. Maa-ainesten oton päätyttyä ottoalue tulee muotoilla maiseman mukaiseksi. Ottoalueen reunat tulee luiskata 1:2-1:3. Ottoalueen muotoilussa tulee käyttää valvontaviranomaisen hyväksymiä maa-aineksia, jotka soveltuvat metsän kasvualustaksi. 13. Ottoalueen jälkihoidossa tulee noudattaa Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009, liite 9, missä käsitellään maa-aineksen ottopaikan jälkitöitä. 14. Luvan haltijan tulee tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle otetuista maa-ainesmääristä ja laadusta vuosittain viimeistään 31. tammikuuta mennessä. Ilmoitus tehdään maa-ainestenotto ilmoituskaavakkeella, joka löytyy Suomi.fi -asiointiympäristöstä. 15. Kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai luvan voimassaoloaika on kulunut umpeen, on alueella toimitettava lopputarkastus. Maa-ainesluvan haltijan on ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle lopputarkastuksen pitämistä varten. Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskukselle tulee varata tilaisuus olla mukana lopputarkastuksessa. Luvan voimassaolo Tämä maa-aineslupa on voimassa 30.4.2026 saakka. Perustelut Ottamistoiminta ei ole vastoin maa-aineslain 3 :n määräyksiä eikä ottoalueella ole voimassa toimenpiderajoituksia asemakaavan tai yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten. Luvan voimassaoloaika on lyhempi kuin hakijan esittämä 15 vuotta. Maa-aineslupa on myönnetty 10 vuodeksi, koska maa-aineksen otto ei kohdistu alueeseen, joka on voimassaolevassa maakuntakaavassa tai yleiskaavassa merkitty maa-aineksen ottoalueeksi. Sovelletut oikeusohjeet

Maa-aineslaki: 3-7, 10-13, 19 ja 23 a. Maa-ainesasetus: 9. VAKUUS Luvanhakijan tulee jättää Oulunkaaren ympäristölautakunnalle vakuus maa-aineslain 11 :n nojalla määrättyjen toimintojen suorittamiseksi Oulunkaaren ympäristölautakunnan voimassa olevan maksutaulukon mukaisesti. Vakuus on 1500 ottamisalueen hehtaaria kohti lisättynä 0,03 hyväksyttyä kokonaismäärän jokaista kuutiota kohti. Vakuuden määrä on 1,5 ha x 1500 + 20 000 + 0,03 = 2850,00. MAKSUT Tämän maa-ainesluvan käsittelymaksu on 150,00. YMPÄRISTÖJOHTAJAN PÄÄTÖSESITYS: Luvan haltijan on maksettava vuosittain jälkihoidon hyväksymiseen saakka voimassa olevan taksan mukainen valvontamaksu, joka on 5,5 sallittua maa-aineksen kokonaisottomäärän tuhatta kuutiota kohti kuitenkin vähintään 150,00 /v. Lautakunta hyväksyy valmistelijan päätösesityksen. YMPÄRISTÖJOHTAJAN MUUTETTU PÄÄTÖSESITYS: Asia jätetään pöydälle lisäselvityksiä varten. Päätös: OULYMP 36 Lautakunta hyväksyi muutetun päätösesityksen yksimielisesti. Asiaan on pyydetty Iin vesiliikelaitoksen lausunto Iin vesiliikelaitoksen lausuntoa valmisteltaessa on ollut käytettävissä Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen lausunto 11.1.2016, jossa todetaan seuraavaa: Ottamisalueen läheisyydessä on pohjaveden tarkkailuputki, jonka tarkkailutietojen mukaan pohjaveden pinnan taso on vuosien 2007-2010 aikana ollut keskiarvon mukaisesti laskettuna + 19,10 N60 järjestelmässä. Ympäristöministeriön julkaiseman oppaan "Maa-ainesten kestävä käyttö" mukaan maa-ainesten otto voi olla mahdollista vedenottamon kaukosuojavyöhykkeellä, mikäli koskematonta maa-ainesta jätetään ylimmän tutkitun luonnollisen pohjaveden pinnan päälle aina vähintään neljän metrin suojakerros. Iin vesiliikelaitoksen toimeksiannosta ja hakijan antaman luvan perusteella Pohjatutkimus- ja Mittauspalvelu Oy on suorittanut alueella mittauksia. Alueen pohjavesiputken yläpinnan korkeudeksi on saatu +22,69. Tilastoinnissa on käytetty tasoa +22,73. 4 cm:n ero johtunee eri aikakausina suoritetuista mittauksista ja erilaisista mittalaitteista eikä erolla

ole lopputuloksen kannalta olennaista merkitystä. Iin vesiliikelaitoksen havainnot tarkkailuputkesta: - syyskuu 2015 +19,23 - marraskuu 2015 +19,31 - helmikuu 2015 +19,40 Kaikki putken ja vesipinnan korkeudet ovat N60 -korkeusjärjestelmässä. Ottamisalue on suorakaiteen muotoinen ja sen pituussuunnassa sijaitsee muuta ympäristöä korkeampi harjanne. Harjanteen ja koko ottamisalueen poikki on mitattu maanpinnan korkeudet kolmelta linjalta, kultakin linjalta seitsemän pistettä eli yhteensä 21 pistettä. Kaikkien havaintopisteiden mukaan laskettu maanpinnan keskimääräinen korkeustaso on +22,42. Mittaustulokset on esitetty pöytäkirjan liitteenä olevassa kartassa; korkeusjärjestelmä N60. Ottamisalueen läheisyydessä on vanhoja maa-ainesten ottopaikkoja, jotka ovat alkaneet ruohottua ja metsittyä. Merkittävää ottamistoimintaa pohjavesialueella ei tiettävästi tällä hetkellä ole. Iin Vesiliikelaitoksen Aaltokankaan vedenottamo sijaitsee suunnitellusta ottamisalueesta n. 900 metriä luoteeseen. Ottamisalue sijaitsee Oulun vesi- ja ympäristöpiirin (nyk. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) vuonna 1994 julkaiseman luettelon mukaan pohjaveden varsinaisella muodostamisalueella. Pohjaveden ottamon tutkittu antoisuus on 500 m 3 vuorokaudessa. Pohjaveden virtaussuunta on ottamisalueella vedenottamolle päin. Vedenottamon lisäksi kohteeseen on rakennettu hiekkasuodatus raudan poistamiseksi ja kalkkikivialkalointi veden ph:n nostamiseksi. Aaltokankaan veden lisäksi käsittelylaitoksella käsitellään myös Tiirankankaan ottamolta tuleva raakavesi. Iin vesiliikelaitoksen lausunto: Ottaen huomioon vesiliikelaitoksen omat havainnot voidaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnossaan esittämää pohjaveden korkeustasoa +19,10 N60 pitää oikeana lähtökohtana arvioitaessa alimman mahdollisen ottamistason korkeutta. Koska Aaltokankaan vedenottamolle on rakennettu vedenottamon lisäksi myös vedenkäsittelylaitteistoja, tulisi aluetta pitää erityisen tärkeänä veden hankintakäyttöön soveltuvana pohjavesialueena ja käyttää pohjaveden suojakerroksena neljän metrin koskematonta kerrosta. Alin mahdollinen korkeustaso ottamiselle tulee Ympäristöministeriön ohjeen mukaan olla + 23,10 N60. Tämän tason yläpuolella ottamisalueella on noin 2000 m 2 :n suuruinen alue, jolla ottamissyvyys keskimäärin olisi enintään 0,2 m. Edellä mainituin edellytyksin voidaan alueelta arvioida otettavan noin 400 m 3 maa-aineksia. Mikäli ottamistoiminta sallitaan tasolle +22,50 N60 ( koskematon suojamaakerros 3,4 m ) voidaan arvioida alueelta otettavan maa-aineksia noin 2100 m 3. Arvioiduissa ottamismäärissä on mukana alueen vähäinen pintamaakerros. Maa-aineslain 3 4. momentissa todetaan seuraavaa: "Ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen

vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa." Mikäli ottamistoiminnassa noudatetaan Ympäristöministeriön ohjetta neljän metrin suojamaakerroksesta on toiminta ristiriidassa esitetyn lainkohdan kanssa. Mikäli ottaminen sallitaan lähemmäs kuin neljä metriä pohjavesipinnasta, vaarannetaan ottamistoiminnalla tärkeän vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laatu ja antoisuus eikä lupaa tulisi siten myöntää ( maa-aineslain 3 :n 1 mom. kohta 4). Vesiliikelaitoksen johtokunnan käsityksen mukaan kyseessä on sillä tavoin tärkeä vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue, että lupaan ei voida liittää hakijan kannalta katsottuna kohtuullisia lupaehtoja veden laadun ja antoisuuden varmistamiseksi (maa-aineslain 6 :n 1 mom). Yhteenveto: Iin vesiliikelaitoksen johtokunta ei puolla maa-aineslain mukaisen ottamisluvan myöntämistä. Vastine Maa-ainesluvan hakijalta, Juhani Salmelalta, on pyydetty vastinetta Iin vesiliikelaitoksen lausuntoon. Juhani Salmela ei ole antanut vastinetta Iin vesiliikelaitoksen muistutukseen. Maa-ainesluvan hakija on pyytänyt, että maa-aineslupahakemuksen käsittely keskeytetään, koska hän peruu hakemuksensa. VALMISTELIJAN PÄÄTÖSESITYS Juhani Salmelan 20 000 m 3 maa-aineslupahakemus Iin kuntaan Etelä-Iin kylään, tilalle Ojala RN:o 139-401-24-21, perutaan hakijan pyynnöstä ja maa-aineslupahakemuksen käsittely Oulunkaaren ympäristölautakunnassa keskeytetään. Perustelut Maa-aineslupahakemus perutaan maa-ainesluvan hakijan pyynnöstä, jolloin asian käsittely keskeytetään Oulunkaaren ympäristölautakunnassa. MAKSU Mikäli maa-aineslupahakemus perutaan, Oulunkaaren ympäristölautakunnan maksutaksan mukaan asian käsittelystä peritään 50 % lupapäätösmaksusta. Kyseisen maa-ainesluvan käsittelymaksu taksan mukaan on 150,00. Tämän perutun maa-aineslupahakemuksen käsittelymaksuksi tulee 50 % käsittelymaksusta eli 75,00.

Sovelletut oikeusohjeet: Maa-aineslaki 3 ja 6. YMPÄRISTÖJOHTAJAN PÄÄTÖSESITYS Lautakunta hyväksyy valmistelijan päätösesityksen. Päätös: Lautakunta hyväksyi päätösesityksen yksimielisesti.