KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE NELJÄSTOISTA KERTOMUS

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.7.2017 COM(2017) 401 final KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE NELJÄSTOISTA KERTOMUS VUODEN 2016 YLEISKATSAUS KOLMANSIEN MAIDEN EUROOPAN UNIONIIN KOHDISTAMIIN KAUPAN SUOJATOIMIIN {SWD(2017) 277 final} FI FI

1. JOHDANTO Kaupan suojakeinoihin kuuluu kolme Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa nimenomaan tätä tarkoitusta varten suunniteltua tärkeää välinettä: polkumyynnin vastaiset toimenpiteet, tasoitustullitoimenpiteet ja suojatoimenpiteet. Polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden ja tasoitustullitoimenpiteiden 1 tarkoituksena on torjua merkittävää vahinkoa, jota polkumyynnillä tapahtuva ja/tai tuettu tuonti aiheuttaa (tai uhkaa aiheuttaa) kotimaan tuotannonalalle. Suojatoimenpiteillä puolestaan suojataan väliaikaisesti kotimaisia tuotannonaloja tuonnin ennakoimattomalta ja merkittävältä kasvulta. Suojatoimenpiteitä sovelletaan tuontiin sen alkuperämaasta riippumatta (eli niillä on kaikkia koskevia vaikutuksia), kun taas polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ja tasoitustullitoimenpiteet ovat maa- tai jopa yrityskohtaisia. Jokaisella WTO:n jäsenellä on oikeus suojautua kaupan suojakeinoilla hyvän kauppatavan vastaisilta käytännöiltä. Kaupan suojakeinoja käytettäessä on kuitenkin noudatettava kaikkia WTO:n sääntöjä, sillä niiden väärinkäyttö johtaa sääntöjenvastaisiin ja perusteettomiin toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat kielteisesti maailmankauppaan ja talouskehitykseen. EU käyttää itse säännöllisesti kaupan suojakeinoja (suojatoimenpiteitä lukuun ottamatta), mutta sen lähestymistapa on maltillinen ja tasapainoinen. EU:n normit ovat itse asiassa WTO:n sääntöjä tiukemmat, ja niissä edellytetään lisäehtojen täyttymistä ennen kuin toimenpiteitä voidaan ottaa käyttöön. Näihin nk. WTO+-tekijöihin kuuluu muun muassa pakollinen unionin etua koskeva analyysi, joka on suoritettava ennen toimenpiteiden soveltamista ja jonka avulla arvioidaan toimenpiteiden käyttöönoton tai niiden käyttöönotosta luopumisen vaikutuksia EU:n talouteen. EU:n viennin vastaisten kolmansien maiden kaupan suojakeinojen on havaittu lisääntyneen vuodesta 2010 alkaen. Näinä aikoina, kun talous on laskusuhdanteessa ja kysyntä polkee paikallaan etenkin tietyillä aloilla, EU:n yritykset hakevat luonnollisesti tuotannolleen muita myyntimarkkinoita esimerkiksi viennistä. Siksi on ratkaisevan tärkeää, ettei näitä vientimahdollisuuksia heikennetä perusteettomilla kaupan suojakeinoilla, jotka rajoittavat aiheettomasti markkinoille pääsyä. EU odottaa kauppakumppaniensakin noudattavan WTO:n vaatimuksia, kun ne käyttävät näitä välineitä, ja se onkin edelleen pyrkinyt edistämään hyviä toimintatapoja. Komissio järjestää joka vuosi viikon mittaisen kaupan suojakeinoja käsittelevän, kattavan seminaarin kolmansien maiden tutkintaviranomaisten virkamiehille. Marraskuussa 2016 järjestettyyn koulutukseen osallistui 20 virkamiestä kuudesta maasta (Egypti, Japani, Thaimaa, Tunisia, Turkki ja Vietnam) sekä WTO:n sihteeristöstä. Viime vuonna EU:n parhaita toimintatapoja käsiteltiin myös kahdenvälisissä tapaamisissa Indonesian, Thaimaan, Kiinan ja Korean kaupan suojakeinoja käsittelevien virkamiesten kanssa, ja eräisiin muihin kauppakumppaneihin oltiin yhteydessä epävirallisemmin. Kun kolmas maa käynnistää kaupan suojakeinotutkimuksen EU:n vientiä vastaan, komission tehtävänä on ryhtyä aina tarvittaessa aktiivisesti toimiin puuttuakseen menettelyssä 1 WTO:n puitteissa tasoitustullitoimenpiteitä kutsutaan tasoitustulleiksi (countervailing duties). 2

havaittuihin järjestelmästä johtuviin ongelmiin ja varmistaakseen WTO:n sääntöjen noudattamisen. Se voi esimerkiksi esittää kirjallisia huomautuksia kolmansien maiden tutkintaviranomaisille, ja lisäksi se osallistuu säännöllisesti kuulemisiin varmistaakseen, että EU:n viejien oikeuksia ja etuja kunnioitetaan. Komissio toimii myös kahdenvälisten sopimusten ja monenvälisen järjestelmän puitteissa. Tässä kertomuksessa kuvataan niihin kolmansien maiden soveltamiin kaupan suojakeinoihin liittyviä yleisiä kehityssuuntauksia, jotka vaikuttavat tai voivat vaikuttaa kielteisesti EU:n vientiin. Lisäksi käsitellään vuonna 2016 havaittuja tärkeimpiä ongelmia ja vuoden aikana saavutettuja tuloksia. Kertomuksessa luodaan myös katsaus siihen, miten komissio on käytännössä seurannut kolmansien maiden toimia. Liitteeseen on koottu yksityiskohtaiset analyysit ja kattavat luvut kustakin maasta. 2. YLEISET KEHITYSSUUNTAUKSET 2.1. Vuoden 2016 lopussa voimassa olevat toimenpiteet Kuten edellisenä vuonna, EU:n tuotannonaloihin kohdistuvien kaupan suojakeinojen käyttö oli aktiivista vuonna 2016. Vuoden 2016 lopussa oli voimassa 156 EU:n vientiin vaikuttavaa kaupan suojatoimenpidettä. Tämä on enemmän kuin vuoden 2015 lopussa, jolloin voimassa oli 151 toimenpidettä. Jäljempänä olevasta kaaviosta käy ilmi, että EU:n vientiin kohdistuvien voimassa olevien toimenpiteiden määrä on ollut selvässä kasvussa vuodesta 2010 lähtien ja että kaupan suojakeinojen käyttö on edelleen varsin laajaa. Vuoden 2016 lopussa voimassa olevien toimenpiteiden kokonaismäärä 160 150 140 130 120 110 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: WTO:n ja EU:n tilastot Kuten jäljempänä olevasta kaaviosta ilmenee, Intia oli edelleen aktiivisin EU:n vastaisten toimenpiteiden käyttäjä: sillä oli vuoden 2016 lopussa voimassa yhteensä 24 toimenpidettä (19 polkumyynnin vastaista toimenpidettä ja viisi suojatoimenpidettä), mikä on viisi enemmän kuin vuonna 2015 (19 toimenpidettä). Seuraavaksi aktiivisin maa oli Yhdysvallat, jolla oli voimassa 21 toimenpidettä: 19 polkumyynnin vastaista toimenpidettä (kolme enemmän kuin vuonna 2015) ja kaksi tasoitustullitoimenpidettä. Tilanne pysyi muuttumattomana Kiinan ja Brasilian osalta. Kiinalla oli voimassa 19 toimenpidettä (17 3

polkumyynnin vastaista toimenpidettä ja kaksi tasoitustullitoimenpidettä) ja Brasilialla 15 toimenpidettä, jotka olivat kaikki polkumyynnin vastaisia. Vuoden 2016 lopussa voimassa olevat toimenpiteet maittain 30 25 20 15 10 5 0 Lähde: WTO:n ja EU:n tilastot Voimassa olevista 156:sta kauppaa suojaavasta toimenpiteestä 2 116 oli polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, viisi tasoitustullitoimenpiteitä ja 35 suojatoimenpiteitä (suojatoimenpiteet eivät ole maakohtaisia, joten ne eivät välttämättä kaikki vaikuta EU:n vientiin). Vuonna 2016 aktiivisin suojatoimenpiteiden käyttäjä oli Indonesia, jolla oli voimassa eniten toimenpiteitä (seitsemän). Seuraavina olivat Intia (viisi toimenpidettä) ja neljä muuta Aasian maata: Malesia, Filippiinit, Thaimaa ja Vietnam (kolme toimenpidettä kullakin). 2.2. Vuonna 2016 vireille pannut uudet tutkimukset Uusien tutkimusten määrä väheni vuonna 2016 selvästi: kolmannet maat panivat vireille yhteensä 30 uutta tutkimusta EU:ta vastaan, mikä on seitsemän vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä johtuu ennen kaikkea uusien suojatoimenpidetutkimusten vähenemissuuntauksesta: niiden määrä oli 18 vuonna 2015, mutta 12 vuonna 2016 (-6). Polkumyyntitutkimusten ja tasoitustullitoimenpiteitä koskevien tutkimusten määrät eivät juuri muuttuneet vuodesta 2015: vireille pantiin 18 uutta polkumyyntitutkimusta eikä yhtään tasoitustullitoimenpiteitä koskevaa tutkimusta. On merkille pantavaa, että kaikista maista Intia pani vireille eniten uusia tutkimuksia (viisi, joista neljä oli polkumyyntitutkimuksia). Vuonna 2015 se ei pannut vireille yhtään polkumyyntitutkimusta, joten suuntaus kääntyi laskusta nousuun. Vuonna 2016 kolmansien maiden EU:n vastaisten teräsalaan kohdistuvien uusien tutkimusten kasvusuuntaus jatkui vuoden 2015 tapaan. Kuten jäljempänä olevasta kaaviosta 2 Yksityiskohtaiset tiedot kolmansien maiden EU:hun kohdistamista toimenpiteistä ovat saatavilla komission kauppapolitiikan pääosaston verkkosivulla: http://trade.ec.europa.eu/actions-against-euexporters/cases/index.cfm 4

ilmenee, teräsalan uusien tutkimusten osuus ylitti kaikkien muiden alojen uusien tutkimusten kokonaismäärän. Vuonna 2016 EU:ta vastaan vireille pannuista 30 uudesta tutkimuksesta 17 koski terästuotteita. Maailmanlaajuisesti teräsalaan on vuodesta 2015 alkaen usein kohdistunut kaupan suojakeinoja ja niitä koskevia tutkimuksia. Syynä on ennen kaikkea Kiinan ylikapasiteetti ja ylituotanto, jotka johtavat erittäin runsaaseen polkumyyntihinnoilla tapahtuvaan vientiin. Vaikka EU:n terästuotannossa ei ole ylikapasiteettia, kolmannet maat kohdistavat terästuonnin vastaisia kaupan toimenpiteitä usein myös EU:n yrityksiin. Ne ovat useimmiten suojatoimenpiteitä, joita sovelletaan alkuperämaasta riippumatta. Kolmannet maat sisällyttävät kuitenkin toisinaan EU:n yrityksiä myös polkumyyntitutkimuksiin, joiden kohteena muuten ovat enimmäkseen Aasiasta tulevat polkumyyntihintaiset terästuotteet. EU käynnisti myös itse useita tutkimuksia ja otti käyttöön terästuotteiden tuonnin vastaisia toimenpiteitä. Seuratakseen tarkasti alan kehitystä EU on ottanut käyttöön teräsvalvontamekanismin, jossa seurataan säännöllisesti EU:n terästuottajia mahdollisesti vahingoittavia tuontisuuntauksia. Teräs- ja muilla aloilla EU:ta vastaan vireille pannut uudet tutkimukset 45 60,00 % 40 35 30 50,00 % 40,00 % 25 20 15 30,00 % 20,00 % 10 5 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Uudet tutkimukset muilla aloilla Uudet tutkimukset teräsalalla Teräksen %-osuus 10,00 % 0,00 % Lähde: WTO:n ja EU:n tilastot 2.3. Vuonna 2016 käyttöön otetut toimenpiteet Vuonna 2016 kolmannet maat ottivat käyttöön yhteensä 30 uutta EU:n viennin vastaista toimenpidettä. Tämä on selvästi vähemmän kuin vuonna 2015 (37). Etenkin suojatoimenpiteet vähenivät merkittävästi: 15:stä kymmeneen. Tässä yhteydessä on tärkeää muistuttaa, että Euroopan komissio edistää erittäin aktiivisesti kaupan suojakeinojen oikeudenmukaista käyttöä kauppakumppaniensa keskuudessa. Tämä koskee etenkin suojatoimenpiteitä. 5

Polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden ja tasoitustullitoimenpiteiden osalta suuntaus on lukujen perustella kaikkiaan vakaa. Polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden kokonaismäärä laski hieman edellisestä vuodesta (21 vuonna 2015 ja 19 vuonna 2016), mutta jotkin maat ottivat käyttöön enemmän toimenpiteitä kuin vuonna 2015: Yhdysvallat otti käyttöön viisi ja Intia kolme polkumyynnin vastaista toimenpidettä, kun ne vuonna 2015 ottivat kumpikin käyttöön vain yhden. Toisaalta Brasilian kohdalla tilanne on päinvastainen: se otti vuonna 2016 käyttöön vain yhden polkumyynnin vastaisen toimenpiteen, kun se oli vuonna 2015 ottanut niitä käyttöön kahdeksan. Kuten vuonna 2015, Yhdysvallat otti viime vuonna käyttöön vain yhden tasoitustullitoimenpiteen. 3. TOISTUVAT ONGELMAT 3.1. Toimenpiteiden kiertäminen 3 Kolmannet maat kohdistivat vuonna 2016 EU:hun huomattavan määrän toimenpiteiden kiertämistä koskevia toimenpiteitä. Vuoden 2015 tapaan toimenpiteiden kiertämistapauksia oli viime vuonna yhteensä viisi: Turkilla oli voimassa kolme toimenpidettä (kaksi koski bulgarialaisia ja puolalaisia kudottuja kankaita ja yksi bulgarialaista vaneria; viimeksi mainittu toimenpide otettiin käyttöön lokakuussa), ja se käynnisti yhden uuden tutkimuksen (kreikkalaiset, espanjalaiset ja italialaiset saranat). Lisäksi Argentiina käynnisti yhden uuden tutkimuksen (suomalainen päällystetty paperi). Toimenpiteiden kiertämisellä tarkoitetaan jälleenlaivauksen, väärän alkuperäilmoituksen, tuotteen muuttamisen tai kokoonpanotoiminnan kaltaisia sääntöjenvastaisia käytäntöjä, joiden tarkoituksena on välttää sovellettavien polkumyynti- tai tasoitustullien maksaminen. Kun toimenpiteiden kiertämistä havaitaan, voimassa olevat polkumyynnin vastaiset tai tasoitustullitoimenpiteet voidaan laajentaa koskemaan kolmatta maata, johon toimenpiteet eivät kohdistu mutta jossa toimenpiteiden kiertäminen tapahtuu (ja joka usein sijaitsee kyseisen maan läheisyydessä), tai jos kyseessä on vähäisiä muutoksia sisältävä tuote kyseistä tuotetta. Koska WTO:n sopimuksissa ei tällä hetkellä ole toimenpiteiden kiertämistä ehkäiseviä yhtenäisiä sääntöjä ja koska tämä voi aiheuttaa ongelmia, jos toimenpiteiden kiertämistä koskevat toimenpiteet kohdistuvat rehellisiin tuottajiin, asia on arkaluonteinen ja komission tarkan seurannan kohteena. 3.2. Puolustautumisoikeus Osapuolten puolustautumisoikeus on keskeinen seikka kaikissa kaupan suojakeinotutkimuksissa. Tutkintaviranomaisten on varmistettava, että osapuolilla on mahdollisuus tutustua tarkoituksenmukaiseen ei-luottamukselliseen asiakirja-aineistoon. Aineiston ei pidä sisältää liikesalaisuuksia, ja tietoja on muokattava niin, että ne esitetään indekseinä tai vaihteluvälineinä, jotta kaikki osapuolet voivat muodostaa kokonaiskuvan tilanteesta. Valitettavasti monissa tutkimuksissa (erityisesti jos valituksen tekijöitä on vain yksi tai muutamia) ei-luottamuksellinen asiakirja-aineisto ei sisällä juuri lainkaan tietoja, tai tiedot on vain peitetty. Tämä tarkoituksenmukaisten tietojen puute estää osapuolia 3 Toimenpiteiden kiertämistä koskevia tutkimuksia ei mainita alaviitteessä 2 mainituilla verkkosivuilla, ja liitteenä olevissa tilastoissa ne on laskettu polkumyynnin vastaisiksi tapauksiksi. 6

ymmärtämästä tapauksen olosuhteita ja puolustamasta itseään. Komissio puuttuu järjestelmällisesti tällaisiin tapauksiin ja vaatii lisäämään menettelyjen avoimuutta. 3.3. Vahinko ja syy-yhteys Tutkimusten pitäisi johtaa toimenpiteisiin vain, jos asiaa koskevat WTO:n ehdot täyttyvät kaikilta osin. Komissio on usein joutunut toteamaan etenkin analyysin olevan puutteellinen, koska on erittäin kyseenalaista, onko väitetyn polkumyyntituonnin ja kotimaan tuotannonalan kärsimän vahingon välillä selvää syy-yhteyttä. Jollei tällaista selvää syy-yhteyttä voida todeta, WTO:n sääntöjen mukaan toimenpiteiden käyttöönotolle ei ole riittäviä perusteita, vaikka vahinko voitaisiinkin todeta. On tärkeää pitää mielessä, että kotimaan tuotannonalalle voivat aiheuttaa vahinkoa monet seikat, esimerkiksi kapasiteetin tehoton käyttö, kotimaisen kysynnän heikentyminen tai raaka-aineiden ja energian hintojen nousu. Jos vahingon on aiheuttanut jokin tällainen tekijä, sen syynä ei voida pitää polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia, jolloin syy-yhteys poistuu. Komissio kiinnittää kolmansien maiden tutkimuksissa erityistä huomiota vahingon ja syy-yhteyden analyysiin, sillä jos toimenpiteitä otetaan käyttöön ilman syy-yhteyttä, ne menevät pidemmälle kuin polkumyynnillä tapahtuvan tai tuetun tuonnin aiheuttaman vahingon korjaaminen ja voivat helposti muuttua protektionismiksi. 3.4. Suojatoimenpiteiden arveluttava käyttö Kuten edellä todetaan, suojatoimenpide on kaupan suojakeinoista rajoittavin, koska sitä sovelletaan kaikkeen tuontiin alkuperämaasta riippumatta. Sitä olisi tästä syystä käytettävä ainoastaan todella poikkeuksellisissa tilanteissa suojaamaan kotimaista tuotannonalaa väliaikaisesti tuonnin äkilliseltä ja jyrkältä kasvulta. Suojatoimenpiteiden käyttö alkoi vähetä vuonna 2016, mutta komissio puuttuu edelleen järjestelmällisesti lähes kaikkiin tutkimuksiin, koska usein vaikuttaa siltä, että WTO:n suojatoimia koskevassa sopimuksessa määrättyjä tiukkoja sääntöjä ei noudateta. Monet suojatoimitutkimukset koskevat tuontia, joka on todellisuudessa peräisin vain yhdestä maasta, jolloin ongelma voitaisiin ratkaista kohdennetummin polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä tai tasoitustullitoimenpiteillä, joilla ei rajoitettaisi tarpeettomasti markkinoille pääsyä. Vuonna 2016 näin tapahtui etenkin Kaakkois-Aasiassa, jossa suojatoimitutkimuksilla pyrittiin suojelemaan kotimaan teräsmarkkinoita pääasiassa Kiinasta peräisin olevalta lisääntyvältä terästuotteiden tuonnilta. 4. TÄRKEIMMÄT SAAVUTUKSET Kiina polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden päättäminen WTO:n pysyvän valituselimen raportin johdosta Kiina päätti 22. elokuuta 2016 polkumyynnin vastaiset toimenpiteet, jotka koskivat EU:sta ja Japanista peräisin olevia tiettyjä korkean suorituskyvyn ruostumattomasta teräksestä valmistettuja saumattomia putkia. Päätöksellä pantiin täytäntöön lokakuussa 2015 hyväksytty WTO:n pysyvän valituselimen raportti, jossa todettiin Kiinan vuonna 2012 käyttöön ottamien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden olevan WTO:n sääntöjen vastaiset (katso myös 5 kohta jäljempänä). Tapaus on esimerkki Kiinan perusteettomista kaupan suojakeinoista, jotka olivat luonteeltaan vastatoimia eivätkä WTO:n sääntöjen mukaisia. Toimenpiteet otettiin käyttöön pian sen jälkeen, kun EU oli käynnistänyt Kiinasta peräisin olevaa terästä koskevan tutkimuksen. WTO:n pysyvä valituselin totesi muun muassa, ettei 7

Kiinan kauppaministeriö ollut suorittanut segmentoitua analyysia polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutuksesta kotimaan tuotannonalaan. Se ei näin ollen ollut varmistanut, ettei muiden tekijöiden aiheuttamaa vahinkoa pidetty polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana. Australia alhaisemmat tullit tomaattijalosteiden vientiä harjoittaville tuottajille Australian viranomaiset käynnistivät vuonna 2013 polkumyyntitutkimuksen, joka koski tomaattijalosteiden tuontia Italiasta (näiden tuotteiden Australiaan suuntautuvan EU:n viennin arvo on 48 miljoonaa euroa). Useiden toimien jälkeen tutkimukset päätettiin kahden pääviejän osalta, joiden osuus EU:n viennistä on noin 45 prosenttia, koska näyttöä polkumyynnistä ei löydetty. Muille tutkimuksessa yhteistyössä toimineille viejille määrätyt tullit olivat suhteellisen alhaisia (keskimäärin neljä prosenttia). Australia käynnisti vuonna 2015 uuden polkumyyntitutkimuksen niitä kahta vientiä harjoittavaa tuottajaa vastaan, joita koskeva aiempi tutkimus oli päätetty. Useista eri tasoilla toteutetuista teknisistä ja poliittisista toimista huolimatta Australian viranomaiset ottivat vuoden 2016 alkupuolella käyttöön 4,5 8,4 prosentin tullit. Toimenpiteet perustuivat menettelyyn, jonka soveltamiseen liittyy vakavia järjestelmäperäisiä ongelmia, koska siinä saatetaan polkumyyntitutkimuksen puitteissa välillisesti kyseenalaiseksi EU:n vihreän laatikon maataloustuet (jotka ovat WTO:n sääntöjen mukaiset). Australian polkumyynnin vastainen arviointipaneeli aloitti huhtikuussa 2016 toimenpiteiden tarkastelun italialaisten yritysten ja viranomaisten pyynnöstä. Komissio puuttui nopeasti menettelyyn yhdessä tuotannonalan kanssa ja osoitti, etteivät EU:n vihreän laatikon tuet vaikuttaneet kyseisten kahden viejän ostamien raakatomaattien hintaan. Keinotekoisen korkeisiin polkumyyntimarginaaleihin johtavia kustannusten oikaisuja ei näin ollen olisi pitänyt tehdä. Tämä perustelu hyväksyttiin, ja 5. tammikuuta 2017 Australian viranomaiset alensivat kahteen vientiä harjoittavaan tuottajaan sovellettavaa tullia (yhden osalta 0 prosenttiin ja toisen osalta 4,6 prosenttiin) ja myönsivät näin, ettei kustannusten oikaisumenettely ollut asianmukainen. Australian viranomaiset panivat samanaikaisesti toukokuussa 2016 vireille välivaiheen tarkastelun, joka rajoittui toimenpiteiden kohteena jo oleviin vientiä harjoittaviin tuottajiin. Tarkoituksena oli soveltaa niihin kustannusten oikaisumenettelyä, jota sovellettiin aluksi edellä mainittuihin kahteen italialaiseen yritykseen, ja korottaa myös niiden polkumyyntimarginaalia. Australian polkumyyntikomitea kuitenkin tarkasteli päätelmiään uudelleen tammikuussa 2017 sen jälkeen, kun kaksi italialaista viejää oli pyytänyt menettelyä koskevaa (edellä kuvattua) tarkastelua. Se päätti lopettaa kustannusten oikaisumenettelyn soveltamisen ja alentaa kaikkiin kyseisiin viejiin sovellettavia tulleja. Brasilia röntgenlaitteita koskevan polkumyyntitutkimuksen päättäminen ilman toimenpiteitä Brasilia päätti helmikuussa 2017 polkumyyntitutkimuksen, joka koski hammasröntgenlaitteiden tuontia Saksasta (näiden tuotteiden Brasiliaan suuntautuvan EU:n viennin arvo on noin viisi miljoonaa euroa). Komission ja tuotannonalan esittämät perustelut (kolme huomautusta, jotka koskivat määrän, hintavaikutusten, vahingon ja syy-yhteyden analyysin vakavia puutteita) saivat kaupan suojatoimia käsittelevän Brasilian viranomaisen 8

(DECOM) perumaan aiemman päätöksensä ja toteamaan, ettei kotimaan tuotannonalalle aiheutunut vahinko johtunut tutkimuksen kohteena olleesta tuonnista. Turkki vähemmän rajoittavat suojatoimenpiteet Turkki otti käyttöön suojatoimenpiteitä, jotka koskivat tapetin tuontia muun muassa EU:sta (tämän tuotteen Turkkiin suuntautuvan EU:n viennin arvo on noin 13 miljoonaa euroa). Komissio puuttui asiaan useilla tasoilla, myös Genevessä toimivassa WTO:n suojalausekekomiteassa. Laajojen yhteydenottojen jälkeen Turkin viranomaiset suostuivat lopulta huhtikuussa 2017 ottamaan käyttöön tariffikiintiön, jota sovelletaan elokuusta 2016 alkaen ja joka lieventää merkittävästi EU:n viejiin kohdistuvaa kielteistä taloudellista vaikutusta. Marokko vähemmän rajoittava suojatoimenpide Komissio puuttui alusta asti Marokon suojatoimenpiteeseen, joka koski paperin tuontia rullina ja riiseinä (tämän tuotteen Marokkoon suuntautuvan EU:n viennin arvo on noin 20 miljoonaa euroa). Vahinkoa ja syy-yhteyttä koskevan analyysin tulosten todettiin olevan epävarmat, ja ainoalla kotimaisella tuottajalla näytti olevan laatuun, saatavissa olevaan määrään ja toimitusaikaan liittyviä ongelmia. Tämän jälkeen ehdotettiin laskevaa arvotullia, mutta komission ja tuotannonalan yhteisten toimien ja useiden huomautusten jälkeen EU:n viejille hyväksyttiin vähemmän rajoittava tariffikiintiö. Tunisia toimenpiteiden käyttöönotosta luopuminen kolmessa suojatoimenpidetutkimuksessa Tunisia on viime vuosina käynnistänyt kolme suojatoimenpidetutkimusta: vuonna 2014 lasipulloja ja kuitulevyä koskevat tutkimukset ja vuonna 2015 keraamisia laattoja koskevan tutkimuksen (näiden kolmen tuotteen Tunisiaan suuntautuvan EU:n viennin arvo on noin 70 miljoonaa euroa). Komissio puuttui asiaan voimakkaasti, koska kaikki kolme tutkimusta käynnistettiin erittäin heikoin perustein. Etenkään kotimaan tuotannonala ei kärsinyt merkittävää vahinkoa: vaikeuksia aiheuttivat muut tekijät, kuten raaka-aineiden ja energian hintojen nousu. Komission ja tuotannonalan yhteisten toimien ansiosta toimenpiteiden käyttöönotolta on toistaiseksi vältytty. Komissio jatkaa painostustaan, jotta kyseiset tutkimukset päätettäisiin myös virallisesti. Egypti suojatoimenpidetutkimuksen päättäminen ilman toimenpiteitä Polyeteenitereftalaattia (PET) koskeva suojatoimenpidetutkimus käynnistettiin joulukuussa 2015. Komissio puuttui asiaan monta kertaa ja toi esiin merkittäviä puutteita. Se totesi etenkin, että tuotannonala oli aloitusvaiheessa ja että tuotannon käynnistyttyä tuonti ei lisääntynyt vaan itse asiassa väheni. Lisäksi suuntaus oli monien indikaattorien perusteella myönteinen etenkin markkinaosuuden osalta (tuottajat olivat saavuttaneet 60 prosentin osuuden vain vuoden kuluttua tuotannon alkamisesta), ja kaikki valittajan mahdolliset ongelmat liittyivät aloitusvaiheeseen eivätkä tuonnin lisääntymiseen. Tutkimus päätettiin ilman toimenpiteitä elokuussa 2016. Turkki kahden suojatoimenpidetutkimuksen päättäminen ilman toimenpiteitä Komission esitettyä yhdessä tuotannonalan kanssa useita huomautuksia Turkin viranomaiset myönsivät lopulta kahdessa suojatoimenpidetapauksessa, jotka koskivat kuumavalssattua 9

lattaterästä ja matkapuhelimia, että valitukset olivat aiheettomia. Tästä syystä tutkimukset päätettiin tulleja käyttöön ottamatta. Etelä-Afrikka pakastekanaa koskevien suojatoimenpiteiden lieventäminen Etelä-Afrikka otti joulukuussa 2016 käyttöön pakastekanaa koskevan väliaikaisen suojatullin, joka oli 13,9 prosenttia tavaran arvosta (tämän tuotteen Etelä-Afrikkaan suuntautuvan EU:n viennin arvo on noin 200 miljoonaa euroa). Samaan tuotteeseen on kohdistunut polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä vuodesta 2015 alkaen. Komission puututtua asiaan useita kertoja käyttöön otettiin väliaikainen tulli, joka oli huomattavasti alempi kuin valittaja oli alun perin ehdottanut. Tapaus on kuitenkin edelleen kesken, ja tätä kertomusta laadittaessa molempia tulleja sovelletaan kumulatiivisesti. Uusi-Seelanti espanjalaisia säilöttyjä persikoita koskevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden päättäminen Uusi-Seelanti aloitti vuonna 2016 Espanjasta peräisin olevien säilöttyjen persikoiden tuontia koskevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun. Toimenpiteet oli otettu käyttöön vuonna 2011. Muun muassa komission puututtua asiaan Uuden-Seelannin viranomaiset totesivat kuitenkin maaliskuussa 2017, etteivät tullit olleet enää tarpeen, ja tullit poistettiin. 10

5. TOIMINTA WTO:SSA Komissio pyrkii toiminnallaan WTO:ssa puolustamaan EU:n etuja yksittäisissä tapauksissa sekä varmistamaan, että WTO:n sääntöjä noudatetaan kaikilta osin. Jos komissio katsoo WTO:n muiden jäsenten käyttöön ottamien kaupan suojakeinojen olevan WTO:n sääntöjen vastaisia, se voi riitauttaa ne ja pyytää WTO-paneelin perustamista. Näin toimittiin esimerkiksi silloin, kun Venäjä otti käyttöön kevyiden hyötyajoneuvojen tuontia koskevat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet (DS479). Asiasta hyväksyttiin paneelin raportti tammikuussa 2017 (tapaus mainittiin viime vuoden vuosikertomuksessa). Paneeli katsoi kyseisten tullien olevan ristiriidassa WTO:n sääntöjen kanssa. Se yhtyi kaikkiin EU:n esittämiin menettelyihin liittyviin väitteisiin ja totesi Venäjän tekemässä analyysissa olevan useita ongelmia etenkin siksi, että siinä ei otettu huomioon valtavaa kotimaista ylikapasiteettia kevyiden hyötyajoneuvojen alalla. Venäjä kuitenkin valitti helmikuussa 2017 paneelin raportista Euraasian talousunionin 4 puolesta. Viime vuoden kertomuksessa mainittiin myös Kiinan käyttöön ottamat tiettyjen teräsputkien tuontia koskevat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet (DS4609). Pysyvän valituselimen julkaistua lokakuussa 2015 raporttinsa ja päätöksensä Kiina pani 22. elokuuta 2016 täytäntöön WTO:n riitojenratkaisuelimen (DSB) suosituksen ja päätti toimenpiteet. Lisäksi komissio puuttuu aktiivisesti kolmantena osapuolena muita WTO:n jäseniä koskeviin WTO-menettelyihin, koska se haluaa käsitellä ja seurata järjestelmän kannalta tärkeitä kysymyksiä sekä edistää tiukempien normien soveltamista kaupan suojakeinotutkimuksissa kaikkialla maailmassa. Vuonna 2016 komissio puuttui muun muassa kahteen WTO-kiistaan (DS464: Yhdysvallat Koreasta peräisin olevia suuria pesukoneita koskevat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ja tasoitustullitoimenpiteet sekä DS471: Yhdysvallat tietyt menetelmät ja niiden soveltaminen Kiinaa koskevissa polkumyynnin vastaisissa menettelyissä). Näissä kiistoissa riitautettiin Yhdysvaltojen menetelmä, jossa todetaan kohdennettu polkumyynti ja sovelletaan nollausta. Molempia tapauksia koskevat pysyvän valituselimen raportit ovat EU:n kannalta erityisen kiinnostavia, koska Yhdysvallat käyttää myös EU:sta peräisin olevan tuonnin vastaisissa tapauksissa tätä menetelmää, jossa polkumyyntimarginaaleja korotetaan keinotekoisesti. Komissio osallistuu säännöllisesti myös Genevessä toimivien WTO:n komiteoiden työskentelyyn. Polkumyyntikomiteassa sekä tuki- ja tasoitustullikomiteassa keskustellaan ja arvioidaan muiden WTO:n jäsenten toteuttamia yksittäisiä toimia WTO:lle puolivuosittain ja kuukausittain tehtävän raportoinnin puitteissa. Komissio ottaa järjestelmällisesti esille yksittäisiä tapauksia myös suojalausekekomiteassa, koska suojatoimenpiteiden käyttö on lisääntynyt huolestuttavassa määrin. Lisäksi komissio osallistuu suojatoimenpidekysymyksiä käsittelevään yleisempään keskusteluryhmään, jossa päätavoitteena on vaihtaa näkemyksiä WTO:n jäsenten käytännöistä tällä alalla. 4 Euraasian talousunionin jäsenvaltiot ovat Valko-Venäjä, Kazakstan, Venäjä, Armenia ja Kirgisia. 11

6. PÄÄTELMÄT Tässä kertomuksessa esitetyt tiedot osoittavat, että EU:hun kohdistuvien kaupan suojakeinojen käyttö oli aktiivista koko vuoden 2016 ajan ja vaati komission yksiköiltä jatkuvia toimia. Vaikka komissio on tyytyväinen EU:hun kohdistuvien uusien tutkimusten ja toimenpiteiden etenkin suojatoimenpiteiden vähenemiseen, on syytä todeta, että tällä hetkellä on voimassa kaikkiaan enemmän toimenpiteitä kuin vuonna 2015 ja että toimenpiteiden määrä on kasvanut erityisen suureksi. Viime vuodelle oli ominaista myös käsiteltävien tapausten yhä monimutkaisempi luonne. Tämä johtui useista tekijöistä, kuten maailmanlaajuisesta teräsylituotannosta ja poliittisesta tilanteesta joissakin kolmansissa maissa, joissa kaupan suojakeinot voivat saada protektionistisia piirteitä. Lisäksi EU:n jäsenvaltioiden tuottajat ovat sisämarkkinoilla ilmenneiden haasteiden vuoksi pyrkineet vientimarkkinoille saavuttaakseen kasvua ja työllisyyttä koskevia tavoitteita. Näin ollen tuottajiin kohdistuu myös yhä useammin kolmansien maiden kaupan suojakeinoja. Kun kolmannet maat käyttävät kaupan suojakeinoja EU:n tuotannonaloja vastaan, komissio puuttuu järjestelmällisesti teknisin toimin käynnissä oleviin menettelyihin. Se pyrkii kuitenkin myös käymään rakentavaa vuoropuhelua kauppakumppaniensa kaupan suojakeinoista vastaavien viranomaisten kanssa. Tarkoituksena on, että tutkintaviranomaiset saavat lisää tietoa ja ymmärtävät paremmin, kuinka tärkeää on, että ne noudattavat WTO:n sääntöjä suorittaessaan kaupan suojakeinotutkimuksia omissa maissaan. Ajan mittaan kertyneen kokemuksen ansiosta komission teknisten toimien vaikutukset ovat tehostuneet viime vuosina. Tämä ja poliittiset toimet sekä viralliset ja epäviralliset yhteydet kolmansiin maihin ovat johtaneet useisiin merkittäviin saavutuksiin. Monet aiempien vuosien ongelmista jatkuvat kuitenkin edelleen. Lisäksi kaupan suojakeinojen käytön voidaan odottaa lisääntyvän, koska maailmankaupan toimintaympäristö on muuttunut yhä monimutkaisemmaksi ja usein myös politisoitunut. Tässä vaikeassa tilanteessa komissio aikoo toiminnallaan ennen kaikkea pyrkiä estämään kaupan suojakeinojen käytön muuttumisen niiden väärinkäytöksi. Komission toimissa ovat tärkeällä sijalla tiivis yhteistyö EU:n tuotannonalojen, yksittäisten yritysten ja jäsenvaltioiden kanssa sekä kahdenväliset vuoropuhelut ja parhaiden toimintatapojen vaihto kolmansien maiden kanssa. Jatkuvasti vapautuva maailmankauppa, joka tarjoaa sidosryhmille merkittäviä mahdollisuuksia, voi toimia vain oikeudenmukaisin ehdoin. Kaupan suojakeinoilla varmistetaan, että oikeudenmukaisia ehtoja noudatetaan. Siksi ne ovat olennainen osa sekä EU:n että sen tärkeiden kauppakumppanien kauppapolitiikkaa. * * * 12