KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2009 vp Laittoman puun markkinoinnin kieltäminen Euroopassa Eduskunnan puhemiehelle Laiton puu on merkittävä ongelma EU:ssa, sillä arvioiden mukaan 16 19 prosenttia kaikesta unionin alueelle tuodusta puusta tulee hämäristä oloista. Laittomat hakkuut ovat maailmanlaajuinen ympäristöongelma. Ne ovat erityisen vakava ongelma Etelä- ja Väli-Amerikan, Keski-Afrikan ja Kaakkois-Aasian sademetsissä, joissa jopa yli puolet kaikista hakkuista tehdään laittomasti. Sademetsien laittomilla hakkuilla on erityisen tuhoisia vaikutuksia niin luonnon monimuotoisuudelle kuin myös ilmastonmuutoksen kiihtymiselle. Sademetsistä peräisin olevia puu- ja paperituotteita päätyy Suomenkin markkinoille. Suomi tuo vuosittain miljoonia kuutioita puuta myös Venäjältä, jossa laittomat hakkuut ovat varsin yleisiä. Ympäristökysymyksen lisäksi laittomat hakkuut ovat maailmanlaajuinen ongelma myös siksi, että termi pitää sisällään paitsi puun luvattoman kaatamisen myös laittoman puun kansainvälisen kaupan. Arvioiden mukaan maailmassa tehdään laitonta puukauppaa noin 120 miljardilla eurolla joka vuosi. Salakaupan myötä köyhät, kehittyvät valtiot menettävät vuosittain satojamiljoonia euroja verotuloja. WWF:n ja Maan ystävien 14:ssä Euroopan maassa toteuttaman kyselyn mukaan 56 prosenttia vastanneista kansalaisista ei usko kaikkien unionissa myytävien puutuotteiden olevan laillisia. 92 prosenttia kansalaisista pitää tärkeänä, että laittoman puun kauppa saadaan loppumaan EU:n alueella. Mielipiteet ovat samansuuntaisia kaikissa kyselyyn osallistuneissa maissa, myös Suomessa. Kyselyn tulos vesittää niiden yritysten pyrkimykset, jotka ovat yrittäneet poistaa laittoman puun markkinoilta ja ovat todistaneet sitoutumisensa uskottaviin ja tehokkaisiin ratkaisuihin. Euroopan parlamentissa keskustellaan tällä hetkellä unionin puukauppaa koskevasta lainsäädännöstä, ja siitä äänestetään ministerineuvostossa lähikuukausina. WWF ja Maan ystävät vetoavat Euroopan parlamenttiin ja maiden hallituksiin, jotta ne kuuntelisivat kansan mielipidettä ja toimisivat sen mukaisesti viivyttelemättä. Tarvitaan selkeä ja tehokas puukauppaa säätelevä lainsäädäntö, joka antaa kaikille puualan toimijoille selvät suuntaviivat siitä, mitä heidän tulisi tehdä todistaakseen myymiensä puutuotteiden laillisuuden. Ollakseen reilu niitä toimijoita kohtaan, jotka ovat jo nyt toimineet eettisesti, lainsäädännön pitää sisältää nykyistä tuntuvampia rangaistuksia niille, jotka eivät huomioi sääntöjä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että laiton puu saadaan pois Euroopan markkinoilta? Versio 2.1
Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2009 Pertti Salolainen /kok 2
Ministerin vastaus KK 276/2009 vp Pertti Salolainen /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pertti Salolaisen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 276/2009 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että laiton puu saadaan pois Euroopan markkinoilta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Laittomilla hakkuilla tai laittomalla puulla tarkoitetaan puun korjaamista, käsittelyä tai kauppaamista sen maan kansallisen lainsäädännön vastaisesti, jossa puunkorjuu tapahtuu. Laittomat hakkuut ovat monitahoinen globaali ongelma. Lähtökohtana ovat puutavaran suuri kysyntä sekä metsä- ym. hallinnon ja lainvalvonnan puutteet ja korruptioon liittyvät ongelmat. Täsmällisiä tietoja laittomien hakkuiden määrästä ja arvosta ei ole saatavissa. Varsinkin monissa kehitysmaissa laittomien hakkuiden määrä on suuri. Laittomia hakkuita esiintyy myös Euroopassa, vaikkakaan ei suuressa määrin. Suomessa laittomat hakkuut eivät ole ongelma. Euroopan unionin jäsenmaat ovat merkittäviä raakapuun ja metsätuotteiden tuottajamaita. Kirjallisessa kysymyksessä viitataan arvioon, jonka mukaan 16 19 prosenttia kaikesta unionin alueelle tuodusta puusta tulee hämäristä oloista. Tällöin tämä edustaisi noin kahta prosenttia unionin alueella tuotetusta ja sinne tuodusta raakapuusta. Laittomat hakkuut vaikuttavat haitallisesti maailmanlaajuiseen metsäkatoon ja biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen. Ne heikentävät myös lakeja noudattavien toimijoiden kilpailukykyä sekä viejä- että tuojamaissa ja aiheuttavat valtioille huomattavia tulonmenetyksiä. Laittomien hakkuiden ja laittoman puukaupan torjunta tuli kansainväliseen hallitustenväliseen keskusteluun 1990-luvun loppupuolella. Euroopan unioni julkisti vuonna 2003 metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa kolmansien maiden kanssa koskevan niin sanotun FLEGT-toimintasuunnitelman (KOM(2003) 251). Toimintasuunnitelman toimenpanon keskeiset elementit ovat asetus vapaaehtoisesta lupajärjestelmästä, FLEGT-kumppanuussopimusten solmiminen puuntuottajamaiden kanssa sekä mahdolliset muut lisätoimenpiteet, joista lokakuussa 2008 annettu asetusehdotus on nyt käsiteltävänä Euroopan unionin toimielimissä. Suomi tukee toimenpiteitä, jotka tähtäävät laittomasti hakatun puun ja siitä valmistettujen tuotteiden kaupan estämiseen erityisesti siellä missä ongelma on polttavin. Suomi tukee merkittävällä panoksella EU:n komission johdolla käytäviä kumppanuussopimusneuvotteluita. Suomi on saattanut toimeen laittomia hakkuita koskevan EU-lainsäädännön. Metsälainsäädännön soveltamista ja valvontaa sekä metsähallintoa kehitetään Suomen kehitysyhteistyöhankkeissa ja muussa kahdenvälisessä metsäyhteistyössä kuten esimerkiksi Venäjän kanssa. Suomi tukee kansainvälisten järjestöjen, kuten Maailmanpankin, toimintaa laittomien hakkuiden vastaisessa toiminnassa. Euroopan yhteisöjen komission lokakuussa 2008 antaman ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi puutavaraa ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuuksien vahvistamisesta (FLEGT-lisätoimiasetus) tavoitteena on vähentää sellaisen puuta- 3
Ministerin vastaus varan ja puutuotteiden tuontia yhteisön markkinoille, joiden laillisuudesta ei ole kohtuullisia takeita, ja edistää näin laittoman puukaupan vastaisia kansainvälisiä toimia. Ehdotuksessa keskitytään siihen hetkeen, kun puutavara tai puutuotteet, riippumatta niiden alkuperästä, tuodaan ensimmäisen kerran yhteisön markkinoille. Näin ollen siinä asetetaan velvollisuuksia sellaisille toimijoille, jotka tuovat puutavaraa ja puutuotteita yhteisön markkinoille. Maailmankauppajärjestö WTO:n säännöissä edellytetään, että järjestelmä ei ole syrjivä, joten velvollisuudet koskevat sekä kolmansista maista EY:n markkinoille tuotavaa että EY:n alueella tuotettua puutavaraa. Ehdotus perustuu asianmukaisen huolellisuuden (due diligence) periaatteelle. Due diligence -järjestelmä sisältää toimenpiteitä ja menettelyjä, joiden tarkoituksena on antaa toimijoille mahdollisuus jäljittää puutavara ja puutuotteet sekä saada käyttöönsä tietoja sovellettavan lainsäädännön noudattamisesta. Asianmukaisen huolellisuuden periaate katsotaan lakisääteiseksi vaatimukseksi toimia ennakoivasti. Suomi on tyytyväinen, että komissio on saanut ehdotuksen lisätoimista valmiiksi ja osallistuu aktiivisesti ja rakentavasti asetusehdotuksen käsittelyyn. Kuten valtioneuvoston kirjelmässä eduskunnalle (U 82/2008 vp) on todettu, asetusehdotuksen kannatettavat tavoitteet eivät saa merkitä esteitä ja merkittäviä lisäkustannuksia laillisen puutavaran kaupalle. Asetuksen toimeenpanossa täytyy voida hyödyntää jo olemassa olevia, toimivia järjestelmiä. Suomessa tuotetun puun osalta viranomaisvalvonta on toimivaa ja järjestelmät ovat jo olemassa. Puun laillisuuden todentamisessa tulee voida hyödyntää myös yksityisten toimijoiden seuranta- ja sertifiointijärjestelmiä, jos ne täyttävät asetuksen asettamat vaatimukset. Valtioneuvosto kannattaa sitä, että tarkastelu kohdistuu puuhun, joka tulee ensimmäistä kertaa EU:n markkinoille. Tarkastelun ulottaminen koko EU:n alueella tapahtuvaan jalostusketjuun aiheuttaisi huomattavan määrän lisäkuluja ja lisää byrokratiaa. Asetuksen jatkovalmistelussa Suomessa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota eduskunnan suuren valiokunnan, maa- ja metsätalousvaliokunnan, ympäristövaliokunnan ja talousvaliokunnan lausunnoissa esitettyihin näkökohtiin. Laittomat hakkuut ovat maailmanlaajuinen ongelma ja niihin on puututtava yhteisötasolla sekä erityisesti kansainvälisellä yhteistyöllä. Suomi toimii aktiivisesti sen suhteen, että laittomien hakkuiden ongelmaan löydettäisiin ratkaisu yhteisten kansainvälisten toimintatapojen ja keinojen avulla. Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 2009 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila 4
Ministerns svar KK 276/2009 vp Pertti Salolainen /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 276/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Pertti Salolainen /saml: Vad tänker regeringen vidta för åtgärder för att få bort det illegala virket från den europeiska marknaden? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Med illegal avverkning eller illegalt virke menas sådan virkesavverkning, -hantering eller -handel som strider mot den nationella lagstiftningen i det land där avverkningen sker. Den olagliga avverkningen är ett globalt och mångfasetterat problem. Det har sin upprinning i den stora efterfrågan på virke, bristerna i skogsförvaltningen, den övriga förvaltningen och laglighetstillsynen samt problemen med korruption. Det finns inga exakta uppgifter att tillgå om de illegala avverkningarnas omfattning och värde. Särskilt i många utvecklingsländer är den illegala avverkningen omfattande. Illegal avverkning förekommer också i Europa, men inte i särskilt stor utsträckning. I Finland är olaglig avverkning inget problem. EU:s medlemsländer är viktiga producenter av virkesråvara och trävaror. I det skriftliga spörsmålet hänvisas till en uppskattning enligt vilken 16 19 procent av allt virke som importeras till unionens område är av tveksamt ursprung. Detta skulle i så fall utgöra omkring två procent av all virkesråvara som produceras i och importeras till unionen. Den illegala avverkningen inverkar märkbart på den globala avskogningen och förlusten av biologisk mångfald. Den försämrar även konkurrenskraften för de verksamhetsutövare som följer lagarna både i export- och importländerna och orsakar ett betydande inkomstbortfall för staterna. Den illegala avverkningen och arbetet mot den illegala virkeshandeln började diskuteras internationellt på regeringsnivå i slutet av 1990-talet. Den europeiska unionen offentliggjorde år 2003 den så kallade FLEGT-handlingsplanen (KOM (2003) 251) som är en handlingsplan för skogslagstiftningen, styrelseformer och virkeshandeln med tredje länder. De centrala instrumenten för verkställande av handlingsplanen är en förordning om ett frivilligt licenssystem, FLEGT-partnerskapsavtal som ingås med de virkesproducerande länderna, samt eventuella andra ytterligare tilläggsåtgärder. Det förordningsutkast om detta som gavs i oktober 2008 behandlas som bäst i den europeiska unionens institutioner. Finland stödjer åtgärderna för att motarbeta handeln med illegalt avverkat virke och produkter tillverkade av sådant virke, särskilt i de områden där problemet är mest brännande. Finland stödjer med en betydande insats de förhandlingar om partnerskapsavtal som förs under ledning av den europeiska kommissionen. Finland har satt EU:s lagstiftning mot illegal avverkning i kraft. Skogsförvaltningen och skogslagstiftningens tilllämpning och övervakning utvecklas i Finland inom ramen för utvecklingssamarbetsprojekt och annat bilateralt skogssamarbete, bland annat med Ryssland. Finland stöder det arbete mot illegal avverkning som utförs av internationella organisationer som till exempel Världsbanken. Syftet med den europeiska kommissionen förslag i oktober 2008 till tillägg i europaparlamentets och rådets förordning om fastställande av skyldigheter för verksamhetsutövare som släpper ut timmer och trävaror på marknaden 5
Ministerns svar (FLEGT-tilläggsåtgärdsförordningen) är att minska importen av sådant timmer och sådana trävaror till den gemensamma marknaden, vilkas laglighet inte kan garanteras på skäligt sätt, och på det sättet främja de internationella insatserna mot illegal virkeshandel. I förslaget fokuseras på det tillfälle då virket eller trävarorna, oavsett ursprung, släpps ut på gemenskapsmarknaden för första gången. Enligt förordningen åläggs alltså de aktörer som importerar virke och träprodukter till den gemensamma marknaden vissa skyldigheter. I Världshandelsorganisationen WTO:s stadgar förutsätts att systemet inte är diskriminerande, och därför gäller skyldigheterna såväl timmer som importeras från tredjeländer till Europeiska gemenskapens marknad som timmer som producerats på Europeiska gemenskapens område. Förslaget bygger på principen om tillbörlig aktsamhet (due diligence). Systemet för tillbörlig aktsamhet omfattar åtgärder och förfaranden som gör det möjligt för verksamhetsutövarna att spåra timmer och trävaror och ha tillgång till information som visar att den tillämpliga lagstiftningen har följts. Principen om tillbörlig aktsamhet betraktas som ett rättsligt krav på förebyggande handlingar. Finland är nöjt över att kommissionen färdigställt sitt förslag till tilläggsåtgärder och deltar aktivt och konstruktivt i förordningsförslagets behandling. Som det konstateras i statsrådets skrivelse till riksdagen (U 82/2008 rd), får de mål som är värda att understödja i förordningsförslaget inte innebära hinder och avsevärda merkostnader för handeln med timmer som producerats lagligt. Vid verkställigheten av förordningen bör man kunna utnyttja de befintliga system som fungerar. För det virke som produceras i Finland finns redan en fungerande myndighetsövervakning och system för denna. Vid fastställandet av lagligheten för timmer bör också privata aktörers övervaknings- och certifieringssystem kunna utnyttjas, om dessa uppfyller de krav som ställs i förordningen. Statsrådet understöder att granskningen gäller timmer som första gången släpps ut på gemenskapsmarknaden. Att utvidga granskningen till att omfatta hela förädlingskedjan inom EU-området skulle medföra avsevärda extra utgifter och mera byråkrati. Vid förordningens fortsatta beredning kommer man i Finland att fästa särskild vikt vid de synpunkter som framförs i utlåtandena från riksdagens stora utskott, jordoch skogsbruksutskottet, miljöutskottet och ekomiutskottet. Den olagliga avverkningen är ett globalt problem och måste åtgärdas genom insatser på gemenskapsnivå och i synnerhet genom internationellt samarbete. Finland arbetar aktivt för att man med hjälp av gemensamma internationella handlingssätt och instrument ska kunna hitta en lösning på problemet med den olagliga avverkningen. Helsingfors den 17 april 2009 Jord- och skogsbruksminister Sirkka-Liisa Anttila 6