Koko kylä kotouttaa Taalintehdas Dalsbruk Tarinoita kotoutumisesta, saaristolaiskylän elämästä, arjesta ja juhlasta
Kyläyhdistys tuottaa vakio-ohjelmaa ja ylläreitä Taalintehtaan torilta on häkellyttävän lyhyt matka Honoluluun. Keltainen talo on nätti kuin karkki ja sen ulkooven avaaja ottaa vieraan vastaan lämpimästi halaten. Tervetuloa Honoluluun, toivottaa Taalintehtaan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leif Lindgren. Kolmen talon saareke sai nimensä rakennusaikoina 20- luvulla. Mielikuvitusta Taalintehtaan rakennusten nimeämisessä on riittänyt muutenkin: Ikuisuus, Nälkäkuolema, Piikojen rauha Leifin Gita-vaimon sairastuttua dementiaan on kyläyhdistyksen hallituksen kokoukset pidetty Lindgrenien keittiössä, jota nykyään kutsutaan Honolulu Conference Centeriksi. Pöydällä on viime vuonna julkaistu Honolulusta Siperiaan: Valokuvia Taalintehtaalta -kirja. Teos, jonka suunnittelun alkumetreillä päätettiin, ettei laadusta tingitä ja se päätös piti. Karttojen avulla turistikin pystyy paikantamaan Taalintehtaan talot tarinoineen. Tämä löytyy myös Saulin ja Jennin kotoa. Panin kirjan postiin ja lähetin terveisiä. Sieltä tuli kiva kiitoskirje, Leif myhäilee. Mä oon kyllä jäänyt niin kiikkiin tähän paikkaan. Nautin luonnosta ja taalintehtaalaisista. Ei tarvitse arvailla, mitä ne ajattelevat asiat puhutaan suoraan. Viisivuotias kyläyhdistys toimii vilkkaasti. Vuotta rytmittävät mm. pääsiäismarkkinat, Avoimet Kylät, kesän iltatorit, muinaistulien ilta ja joulumarkkinat. Väliaikoina toteutetaan mieleen juolahtavia yllärijuttuja. Työstämme myös kylätoimintasuunnitelmaa, jonka teemoja ovat lähiympäristö, työllisyys, yhteistyö asukasryhmien välillä, avoimuus kunnioitus ja tehdasalue. Uusiin tulijoihinkin kyläyhdistys on jo lonkeronsa ulottanut. Syyrialaisperheiden nuoret miehet olivat mukana Avoimet Kylät -tapahtuman talkoissa. Todella kovasti tekivät töitä, Leif kiittelee.
Taalintehtaan tori kylän sydämenä Kun Honolulun keltaisen talon ovi sulkeutuu, kuuluu jo torilta soundcheck. Paikallinen kultakurkku Jussi Lindberg virittelee kesän ensimmäisen iltatorin musiikkitarjontaa. Miehen ääni on sanalla sanoen erinomainen. Leif Lindgren on hetkeä aiemmin käynyt puhelinkeskustelun torin penkkitarpeesta ja kehaisee kunkin kantavan hienosti vastuunsa. Torilla on myös Annica Lindroos, entinen kotitalousopettaja ja yrittäjä, nykyinen vapaaehtoistoimija niin kyläyhdistyksessä kuin SPR:ssäkin. Annica oli mukana keräämässä lahjoitustavaraa ja kalustamassa syyrialaisten uusia koteja. Pidin aiemmin Kaffemoster-nimistä kahvilaa torin laidalla. Siellä kokoontui myös paikallinen SPR:n osasto ja aina tuli jotain kommenttia heitettyä. Ilmoittivat sitten, että liityt yhdistykseen, kun asiaa tuntuu olevan. Siitä se lähti. Annica arvostaa vapaaehtoisten reilua meininkiä ja reipasta huumoria. Syyrialaisille kerätyn lahjoitustavaran joukossa oli kruusattu joutsenmaljakko, joka sai useammaltakin ihon kananlihalle. Siitä meinattiin luopua, mutta kulttuurien eroavaisuus näkyi, kun maljakko löysi ensimmäisten joukossa onnellisen uuden omistajan. Asettautuminen on alkanut, kun aletaan kysellä vaikkapa tietynlaista vaaleanpunaista astiaa, Annica naurahtaa. Torilla ei näy kesäkuun viimeisen viikon alussa uusia asukkaita. He juhlivat ramadanin, paastokuukautensa päättymistä. Eid-juhla kestää kolme päivää ja näkyi juhannuksen jälkeisenä maanantaina myös kotokoulutuksen luokassa: ei oppilaita. Tiistaina syyrialaiset olivat jälleen paikalla. Naisilla näkyi uusia huiveja; Eid tai Id murteen mukaan vaihdellen on myös lahjojen antamisen juhlaa. Taalintehtaan seuraava iltatori on 17.7. ja kolmas 31.7. Kumpikin maanantaina klo 17 19.
Khaled Al Bakkour: Olemme olleet vasta viisi kuukautta Suomessa. Ajatukset ovat edelleen sekaisin. Ajattelen sukulaisten kohtaloa kotimaassa. Osa on kadonnut, osa kuollut. On vaikea keskittyä tähän hetkeen. Minulla on kaksi lasta perheineen Turkissa. Alun perin oli tarkoitus tulla 3 4 kuukaudeksi Suomeen ja hakea perheen yhdistämistä. Oli yllätys, kun en voikaan hakea. Ajatukset ja tunteet ovat siellä. Kun näen lasten kuvia, menen aivan sekaisin. Tulkkina Haggui Faical. 15 vuoden kokemuksella.
Kesäkuun loppu ja suvantovaihe Tilanteet elävät, tietää Taalintehtaan pakolaiskoordinaattori Sini-Tuulia Numminen. Toukokuussa vanhat syyrialaiset eli helmikuussa 2016 tulleet kokivat tuskaa kotokoulutuksen päättymisestä ja jatkokieliopetuksen puutteesta. Kemiönsaaren kunnassa on pakolaistyöryhmä, johon kuuluu ammattilaisia eri sektoreilta, kuten peruspalveluista, sosiaalityöstä, sivistysosastolta ja terveydenhuollosta. Sivistysosaston kanta koulutushuoliin oli, että kun meille kerran on kiintiöpakolaisia otettu, heistä pitää myös huolehtia. Niinpä alustavasti sovittiin ensi syksyyn kunnan voimin toteutettavasta suomen kielen jatkokurssista. Kun vein nämä terveiset syyrialaisille, loppuivat huolet muuttamaan joutumisesta. Nyt eletään suvantovaihetta kaikilla on asiat hyvin. Lahdesta uuden kodin jo hankkinut Maher Abbas oli bongattu haastatteluun Etelä-Suomen Sanomiin. Minä haluan kiittää kovasti kaikkia suomalaisia. Te avasitte ovet, kun muut sulkivat, tulivat lehden jutussa terveiset Taalintehtaallekin. Peruskouluikäisillä päättyy valmistava opetus kesäkuun lopussa, minkä kunniaksi perjantaina 30.6. mennään porukalla saunomaan. Paikallinen nuohooja omistaa entisen tehtaan työläisten saunan, jota hän pitää silloin tällöin auki suurelle yleisölle. Saimme oman päivän ja näin päästään toteuttamaan puolihuolimatonta kulttuurinsiirtoa, Sini-Tuulia kuvailee. Kesäkuun alussa pidetty kasvimaapäivä tehtaan vanhalla palstalla oli menestys. Sini-Tuulia myöntää ajatelleensa maan olleen lähes mahdottomassa kunnossa, mutta nuoret syyrialaispojat käänsivät sen hetkessä. Naapuripalstallakin hellyttiin moisen toimeliaisuuden edessä ja lainattiin työkaluja sekä neuvottiin oikeita istutussyvyyksiä. Kantaväestön miehiä on Sini-Tuulian mukaan vaikea saada sosiaalisiin kontakteihin uusien tulijoiden kanssa. Suomalainen mies puuhailee yksin tai parhaan kaverinsa kanssa... Yksi kesäasukas otti yhteyttä, josko uudet pojat voisivat autella. Hänelle on esim. leikattu nurmikkoa ja pesty mattoja. Matonpesu keräsi laajempaakin innostusta. Visioissani työllistymismahdollisuudet ovat nyt ykkösenä.
Tiedotustilaisuus ja taidenäyttely Alepposta Taalintehtaalle Kemiönsaaren kunta on pitänyt tärkeänä kotouttamiskoulutuksen aloittamista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Niinpä Marianne Jokinen Kemiönsaaren aikuisopistosta pääsi opettamaan suomen kieltä uusille tulijoille heti maaliskuun alkupuolella. Kolme tuntia suomea peräjälkeen tuntui liialliselta. Siihen tarvittiin taidetta väliin. Maalaaminen pääsi todelliseen vauhtiin kuvataideopettaja Sari Kippilän tullessa ohjaamaan toimintaa. Kemiönsaaren taideyhdistys mahdollisti värien ja papereiden hankinnan. Tarvikelahjoituksia tuli myös yksityisiltä ihmisiltä. Maalaustunnit ovat olleet keskittymisen, muistamisen, kokemisen ja onnistumisen hedelmiä, naiset kiittelevät. Tunneilla on maalattu Syyriaa, Turkkia ja Taalintehdasta. Merta ja kotia. Sari Kippilä myöntää hämmästyneensä, kuinka hienoja töitä on syntynyt. Kuvataide on samalla toiminut terapiana, jossa on purettu tunteita, mahdollisesti eheydyttykin. Sarin suunnitelmissa on jatkaa maalaustunteja syksyllä, mikäli kiinnostusta ilmenee. Ahmad ja Amina Alsharkat (yläkuvassa) perheineen innostuivat suuresti maalaustunneista. Myös valokuvauksesta on tullut heille rakas harrastus. Alakuvassa Åbo Underrättelserin toimittaja Monica Sandberg ohjaa tiedotustilaisuudessa kuvattaviaan. Kuvataidenäyttely Paperipuodissa Kemiössä 1. 31.7. Engelsbyvägen 1, Kimito
Kyläpäivä Taalintehtaalla Varsinais-Suomen kyläpäivä 2017 järjestetään Kemiönsaaren Taalintehtaalla lauantaina 1.7 klo 14.00 alkaen, virallinen osuus alkaa klo 15.00. Paikkana on Taalintehtaan tori, Kolapakantie/ Hertsbölentie, Kemiönsaari. Ohjelma huipentuu uuden Varsinais-Suomen vuoden kylän 2017 julkistamiseen, mutta päivän aikana on mahdollisuus tutustua myös viime vuoden kylän eli Taalintehtaan nähtävyyksiin, palveluihin ja merellisen kauniisiin maisemiin. Kylällä järjestetään opastettuja kävelyjä ja museo on auki klo 13-14, torilla on myös moottoripyörägospel klo 13-14. KYLÄTOIMINTAPÄIVÄN OHJELMA 14:00 Torilla tarjolla kalakeittoa omakustannehintaan sekä musiikkia, opastettuja kävelykierroksia. 15:00 Tervetuloa! Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leif Lindgren Kemiönsaaren kunnanjohtaja Anneli Pahta Musiikkia 15:30 Juhlapuhe: Taalintehtaan oma kirjailija Juha Ruusuvuori 16.00 Varsinais-Suomen vuoden 2017 kylän julkistaminen Kyläasiamies Tauno Linkoranta 16:30 Kakkukahvit ja musiikkia Kyläpäivän ohjelmaa säestävät paikalliset muusikot eli Dalsbruks Dragspelsklubb. Tilaisuuden järjestävät Varsinais-Suomen Kylät ry ja Taalintehtaan Kyläyhdistys/Dalsbruks Byalag yhteistyössä kumppaniensa kanssa. Juhlapuhujana toimii kirjailija Juha Ruusuvuori. Tilaisuus on kaikille avoin ja ilmainen. Kakkukahvit tarjoaa Varsinais-Suomen Kylät ry. Torilla (Ravintola PortSide) on tarjolla myös omakustanteisesti kalasoppaa.
Kylissä on tilaa elämälle Koko kylä kotouttaa -jatkohanke pyrkii tekemään maahanmuuttajista ja kotoutumisesta kylätoiminnan arkea. Maaseutu ja koko Suomi tarvitsee uusia asukkaita ja toimijoita elinvoimaisuutensa säilyttämiseksi. Ennakkoluuloista kummunneet asenteet muuttuvat myönteisemmiksi, kun kotouttamisesta ja kotoutujista tulee osa tavanomaista kylätoimintaa. Pilottikylän arjen seuraaminen toivottavasti antaa kylille ja kunnille vinkkejä sekä hyvistä käytännöistä että ennalta varautumisen paikoista. Kiitos mielenkiinnostasi! Seuraava uutiskirje ilmestyy elokuussa. YHTEYSTIEDOT (Saa ehdottaa yhteistyötä J) Koko kylä kotouttaa Hankekoordinaattori Marjut Haapanen 040 717 5731, marjut.haapanen@kylatoiminta.fi Taalintehdas Pakolaiskoordinaattori Sini-Tuulia Numminen 040 620 8091, sini-tuulia.numminen@kimitoon.fi Suomen Kylätoiminta ry toimii paikallista kehittämistä edistävien järjestöjen, kylien ja Leader-ryhmien eduntekijänä. Toteutamme yhteistoimintaa ja verkottumista yhdessä 19 maakunnallisen kyläyhdistyksen ja 54 Leaderryhmän sekä näiden kautta noin 3 200 kyläyhdistyksen ja noin 800 kylätoimikunnan kanssa. Meistä lisää: www.kylatoiminta.fi Koko kylä kotouttaa -hankkeen rahoitus tulee työ- ja elinkeinoministeriön myöntämästä järjestöavustuksesta. Hanketta hallinnoi Suomen Kylätoiminta ry. YHTEIS- TYÖSSÄ: